HAKUOHJE 18.4.2012 Asia: Avustukset liikuntapoliittisen päätöksenteon tueksi toteutettaville tutkimus- ja selvityshankkeille AVUSTUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Valtion liikuntatoimen talousarvioissa 2012 on osoitettu määrärahoja tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen. Ministeriön liikuntayksikkö on tunnistanut liikuntapoliittiseen päätöksentekoon liittyviä tietotarpeita. Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtionavustuksia liikunta-alan päätöksentekoa tukeville sektoritutkimus- ja selvityshankkeille. Myönnettävän määrärahan suuruus on yhteensä enintään 500 000 euroa. Hakuaika päättyy 8.6.2012. Erityisestä syystä johtuen tutkimusasetelmaa on mahdollisuus täsmentää hakuajan päättymisen jälkeen yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö hakee sektoritutkimus-/selvityshankkeita seuraavista aiheista: 1. Liikuntakulttuurin ennakointimenetelmät Politiikan eri sektoreilla on käytössään ennakointimenetelmiä, joilla varaudutaan vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja pohditaan eri tulevaisuuksien haasteita ja mahdollisuuksia. Liikuntapolitiikassa ja liikuntakulttuurissa, etenkin valtionhallinnon toimenpiteiden suunnittelussa tulisi voida jälkikäteisen arvioinnin lisäksi hyödyntää myös nykyistä järjestelmällisemmin eri toimenpiteiden vaihtoehtojen ja niiden oletettavien vaikutusten ennakointia. Hankkeessa tulee kartoittaa liikuntapolitiikkaan ja liikuntakulttuuriin soveltuvia ennakoimisen menetelmiä sekä toteuttaa ennakointi. 2. Liikunnan kansalaistoiminnan rahoituksen uudistaminen (kolme aihetta, jotka voi toteuttaa erikseen tai yhdistää) 2.1. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavustuksen käyttöön liittyvän kyselyaineiston analyysi Opetus- ja kulttuuriministeriö on toteuttanut valtakunnallisille liikuntajärjestöille osoitetun kyselyn, jossa selvitettiin mm. lisenssimaksujen kehittymistä, vähävaraisten ja maahanmuuttajien liikuntaan osallistumisen käytäntöjä sekä järjestöjen luottamushenkilöille maksettavien palkkioiden ja toimihenkilöiden kuukausipalkkojen määriä. Hankkeessa tulee analysoida ministeriöön toimitetut vastaukset sekä esittää toimenpiteitä ministeriön nykyisten menettelytapojen kehittämiseksi. 2.1. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionohjauksen uudistaminen Liikuntajärjestöihin valtion taholta kohdistuva ohjausta on tarve uudistaa. Valtionrahoituksessa ja -ohjauksessa tulisi vahvistaa liikunnan kansalaistoiminnan laadun ja vaikuttavuuden painoarvoa. Hankkeessa tulee perehtyä valtakunnallisten 1
liikuntajärjestöjen ohjauksen nykytilanteeseen säädösten ja ministeriön linjausten perusteella sekä esittää, miten lajiliittojen ja toimialajärjestöjen valtionrahoitusta ja - ohjausta tulisi uudistaa. 2.3. Paikallisen seuratoiminnan tukeminen Liikuntakulttuuri on vahvasti organisoitunut valtakunnallisten lajiliittojen ympärille, mutta liikunnan edistämisen näkökulmasta paikalliset liikunta- ja urheiluseurat ovat heikentyneet osana kokonaisuutta. Samaan aikaan, kun valtion liikunnan kansalaistoimintaan osoittamat määrärahat ovat kasvaneet lajiliitoille ja toimialajärjestöille, on valtio joutunut ottamaan vastuuta myös paikallisen seuratoiminnan suorasta tukemisesta. Hankkeessa tulee selvittää, miten urheiluseurojen toimintaa rahoitetaan sekä esittää, miten seuratoiminnan rahoitusta tulisi uudistaa etenkin valtion, kuntien ja muiden tahojen työnjaon kannalta katsottuna. 3. Voimassaolevan kansallisen lainsäädännön riittävyys suhteessa urheilussa tapahtuviin petoksiin Urheiluun liittyvät petokset ja muut rikokset (mm. elinkeinotoimintaa koskevat lahjusrikokset, rahanpesu, väärennykset ja kirjanpitorikokset) on kriminalisoitu yleisen rikoslainsäädännön yhteydessä. Suomessa ei ole erillistä lainsäädäntöä koskien urheilussa tapahtuvia petoksia. Hankkeessa tulee selvittää voimassaolevan kansallisen lainsäädännön riittävyys suhteessa ottelutulosten manipulointiin, urheilussa tapahtuvan korruptioon sekä muihin vastaaviin ongelmiin puuttumiseksi. Hakijalta toivotaan etenkin rikos- ja urheiluoikeuden asiantuntemusta. 4. Urheilun integriteettiin ja etiikkaan liittyvien asioiden käsittely liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnassa Selvityksessä/tutkimushankkeessa tulisi paneutua siihen, mitä tarkoitetaan urheilun integriteetillä ja miten suomalaisessa liikuntajärjestelmässä käsitellään integriteettiin sekä eettisiin kysymyksiin liittyviä asioita (esim. urheilun autonominen sääntelyjärjestelmä, antidopingtyö, syrjintä, lastensuojelu). Hankkeessa tulee paneutua oikeudelliseen materiaaliin sekä vertailla kansainvälisiä hyviä käytäntöjä integriteettiin ja eettisiin kysymyksiin liittyvien asioiden organisoinnissa. 5. Antidopingsäännöstö ja perus- ja ihmisoikeudet Urheilussa on ilmennyt yhä enemmän perusoikeudellisia kysymyksiä. Keskustelua käydään erityisesti antidopingsäännöstön soveltamisessa kohdattaviin jännitteisiin suhteessa ihmisoikeuksiin. Hankkeessa tulee kartoittaa voimassa olevan antidopingsäännöstön sekä perus- ja ihmisoikeusnormiston mahdollisia ristiriitoja sekä niihin liittyviä prosesseja. Hankkeessa tulee myös esittää huomioitavia seikkoja aiheeseen liittyen Maailman antidopingsäännöstöä uudistettaessa. 6. Uima-, jää- ja liikuntahallien nykytilanne Suomessa 2
Liikuntalain (1998) mukaisesti valtion liikuntapaikkarakentamiseen myönnetyillä valtionavustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Avustuspolitiikassa keskeisessä asemassa ovat olleet uima-, jää- ja liikuntahallit. Hankkeessa tulee selvittää näiden liikuntapaikkojen valtakunnallinen nykytila alueellisen kattavuuden ja käyttöasteen kannalta. 7. Koulujen liikuntatilat Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan (2011) on kirjattu tavoite lisätä koulujen liikuntatilojen käyttöastetta vapaa-ajan harrastetoiminnassa. Hankkeen tulee muodostaa kokonaisarvio koulutilojen käyttöasteesta ja käyttäjäryhmistä kouluajan ulkopuolella. Lisäksi hankkeessa tulee kirjata hyviä käytäntöjä koulujen liikuntatilojen tehokkaasta ja monipuolisesta käytöstä. 8. Liikuntapaikkarakentamisen energiatehokkuus Rakentamisen energiatehokkuutta koskevia säädöksiä ollaan tiukentamassa. Liikuntapaikkarakentamisen Suunta-asiakirjassa (2008) on asetettu tavoitteeksi liikuntapaikkojen laadun kehittäminen. Ekologisen laadun näkökulmasta olennaista on, että liikuntapaikan rakentaminen perustuu koko elinkaarta koskeviin ekologisiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Uimahallien energiankulutuksesta on olemassa tietojärjestelmä (http://uimahallit.vtt.fi), mutta kokonaisnäkemys liikuntapaikkojen energiatehokkuuden nykytilasta kuitenkin puuttuu. Hankkeessa tulee kartoittaa liikuntapaikkojen energiatehokkuuden tila pääliikuntapaikkatyypeittäin ja muodostaa esitys siitä, miten asian kehittymistä voitaisiin jatkossa systemaattisesti seurata. 9. Liikuntapaikkojen esteettömyys Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan (2011) on kirjattu tavoite laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyden lisäämiseksi. Liikuntapaikkojen esteettömyys on yksi yhdenvertaisen liikunnan harrastamisen perusedellytys. Liikuntapaikkarakentamisen Suunta-asiakirjan (2008) arvopohjassa määritellään tavoitteeksi, että liikuntapaikat ovat esteettömiä ja helposti saavutettavia. Linjauksista huolimatta liikuntapaikoissa on olennaisia puutteita esteettömyyteen liittyen, vaikka suunnittelun taso onkin noussut. Hankkeen tulee tuottaa kokonaisarvio liikuntapaikkojen esteettömyyden tilasta pääliikuntapaikkatyypeittäin. Hankkeen tulee luoda malli liikuntapaikkojen esteettömyysnäkökulmien arvioinnille liikuntapaikkarakentamisen avustusprosessissa. 10. Urheilijoiden taloudelliset tukijärjestelmät Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa valmennus- ja harjoitteluapurahoja urheilijoille, jotka sitoutuvat pitkäjänteiseen ammattimaiseen valmentautumiseen ja joilla arvioidaan olevan menestymismahdollisuuksia tulevissa urheilun kansainvälisissä arvokilpailuissa. Osa urheilijoista opiskelee ja saa opintojensa suorittamiseen opintotukijärjestelmän mukaista tukea opintoihinsa. Lisäksi Urheilijoiden ammattienedistämissäätiö myöntää opetus- ja 3
kulttuuriministeriöltä saamaansa tukea edelleen opiskeluapurahana urheilijoille. Hankkeessa tulee selvittää, miten urheilijoille tarkoitettuja taloudellisia tukimuotoja pitäisi kehittää kokonaisuutena, huomioiden myös opiskelun ja huippu-urheilu-uran yhteensovittaminen. 11. Hyvä hallintotapa liikuntakulttuurissa Hankkeessa tulee kartoittaa, mitä tarkoitetaan hyvällä hallintotavalla liikuntakulttuurissa ja miten se ilmenee. Hankkeessa tulee esittää hyviä käytäntöjä sekä Suomesta että kansainvälisistä organisaatioista ja tarkastelussa tulisi olla sekä kolmannen sektorin että julkisen sektorin organisaatioita. Tarkasteluun voi ottaa myös yksityisen sektorin käytäntöjä. 12. Liikunta-alan yrittäjyys liikuntapolitiikan tekemisen näkökulmasta Liikunta-alan yrittäjyys on kasvava ala. Yksityisen sektorin tarjoamien liikuntapalvelujen käyttö on lisääntynyt suomalaisen väestön keskuudessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksityisten yritysten palveluita käyttää jo 15 prosenttia aikuisikäisistä. Yritysten liikuttavat noin 500 000 aikuisikäistä suomalaista ja ovat markkinaosuudessa nousseet urheiluseurojen ohi ja naisten osalta jopa selvästi. Liikunta-ala voidaan nähdä osana luovaa taloutta ja osaltaan liikuntayrittäjyydellä tarkoitetaan perinteistä kuntokeskus- ja matkailualan yrittäjyyttä. Hankkeessa tulee esittää toimenpiteitä, joilla liikunta-alan yrittäjyyttä voidaan edistää opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön toimivaltaan kuuluvin keinoin. 13. Liikuntapolitiikan käsitteiden määrittely Liikuntapolitiikka ja liikuntakulttuuri vilisevät erilaisia käsitteitä, kuten fyysinen aktiivisuus, terveysliikunta, terveyttä edistävä liikunta, kilpaurheilu, huippu-urheilu, kuntoilu, liikkuminen Hankkeessa tulee kerätä ja määritellä liikuntapolitiikassa ja -kulttuurissa yleisimmin käytettävät termit sekä esittää suosituksia termien käyttämisestä. 14. Kuntaliitosten vaikutukset liikunnan peruspalvelujen tuottamiseen Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät muutokset kuntien sisäisissä palvelurakenteissa vaikuttavat vahvasti myös kuntien liikuntatoimiin. Kunnallisten liikuntapalvelujen tuottamiseen käytetään jo nyt useita erilaisia toimintamalleja ja tulevaisuudessa tämä kehitys tulee entisestään voimistumaan. Hankkeessa tulee selvittää, miten kuntaliitokset vaikuttavat liikuntatoimen määrärahoihin, henkilöstöön ja liikuntapaikkoihin sekä liikuntapalvelujen tuottamisen malleihin käyttäen aineistona toteutuneita ja toteutumassa olevia kuntaliitoksia. HAKEMUKSET JA HYVÄKSYTTÄVÄT KUSTANNUKSET Avustusten myöntämisessä sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Sektoritutkimushankerahoitusta voi hakea seuraaviin kustannuksiin: Tutkijoiden ja muun tutkimushenkilöstön palkkoihin, palkkioihin ja henkilösivukuluihin Verottomiin apurahoihin 4
Kulutustarvikkeisiin, tilastoanalyyseihin ja julkaisukuluihin Aineiston keruusta aiheutuviin kustannuksiin Tutkimuslaitosten perimiin yleiskustannuksiin. Yleiskustannusten määrä on enintään 15 prosenttia myöntöpäätöksestä. Yleiskustannusosuus on lähtökohtaisesti tarkoitettu tutkimuksen perusedellytysten rahoittamiseen. Avustuksen hakijana taustayhteisö: Avustuksen hakijana tulee olla se yliopisto, yksityinen tutkimuslaitos, liikuntatieteellinen yhteisö, ammattikorkeakoulu, yhdistys, säätiö tai muu yhteisö, jossa tai jonka koordinoimana tutkimus pääasiallisesti toteutetaan. Avustus maksetaan tällöin yhteisölle. Yhteisöt voivat hakea rahoitusta myös yhteisesti, konsortiona. Tällöin merkitään yksi yhteisö hakemusta koordinoivaksi yhteisöksi. Muut hakijayhteisöt on aina mainittava, koska myönnetyn avustuksen mahdollisesta palauttamisesta saajat vastaavat yhteisvastuullisesti. Lähtökohtaisesti taustayhteisö tarjoaa tutkimushankkeelle sen toteuttamisen perusedellytykset, kuten tutkimustilat, laitteistot sekä erilaisia palveluita. Taustayhteisö, jolle avustus on myönnetty, huolehtii myös tutkimusprojektissa työskentelevien osalta palkkaan liittyvistä maksuista. Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymät palkat (yliopistojen palkkausjärjestelmä) + sivukulut (30 %) Tutkimusapulainen/ avustava henkilöstö 2 035 + sivukulut max 30 % = 2 646 euroa Jatko-opiskelija 2 240 + sivukulut max 30 % = 2 912 Lisensiaatti 2 575 + sivukulut max 30 % = 3 348 Tohtori (post doc) 2 990 + sivukulut max 30 % = 3 887 Tohtori (seniori) 3 500 + sivukulut max 30 % = 4 550 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettavaksi merkitään ainoastaan opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymät oheisessa taulukossa esitetyt ohjeelliset palkkauskustannukset. Jos tutkijan hakijayhteisön mukainen palkka ylittää opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeellisen palkan määrän, vastaa hakijayhteisö pääsääntöisesti ylimenevästä osasta. Ministeriö voi käyttää harkintaansa maksettujen palkanmäärien suhteen huomioiden hakijan erityiset ansiot ja kokemuksen selvitettävän aiheen parissa. Tutkimusavustuksen hakijana yksityinen henkilö: Avustuksen hakijana voi olla myös yksityinen henkilö, joka itsenäisesti vastaa hakemuksen toteutuksesta. Tällöin avustus maksetaan tutkijan henkilökohtaiselle tilille. Avustuksen käyttöaika yksityisten hakijoiden kohdalla on myöntövuosi ja sitä seuraava vuosi. Huom! Yksityisen henkilön ollessa hakijana rahoitus työskentelyyn myönnetään verottomana henkilökohtaisena apurahana. Apurahan saajien sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.1.2009. Vähintään neljän kuukauden työskentelyajalle tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan haettavan apurahan tulee sisältää lakisääteiset vakuutusmaksut. Apurahan saajien sosiaaliturva-asiaa hallinnoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Mela (www.mela.fi). 5
Oheisessa taulukossa on esitetty ministeriön ohjeelliset verottomien apurahojen määrät. Apurahojen mitoituksessa on otettu huomioon apurahansaajan tarve järjestää eläke-, tapaturma- ja henkivakuutusturvansa. Jatko-opiskelija/ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut 1 800 Lisensiaatti 1 900 Tohtori 2 200 Avustuspäätöksiä tehdessään opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota valittuun tutkimusaiheeseen ja -asetelmaan, tutkimussuunnitelman realistisuuteen ja täsmällisyyteen sekä hankkeen toteuttajien edellytyksiin toteuttaa hanke. Hankkeiden tulee olla valmiita 31.5.2013 mennessä, ellei ministeriön kanssa toisin sovita. Hankkeessa tapahtuvista merkittävistä muutoksista (mm. henkilövaihdokset) tulee ilmoittaa ministeriöön. Hakemus laaditaan opetus- ja kulttuuriministeriön hakua varten laatimalle lomakkeelle ja siihen liitetään: - tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta - tutkimussuunnitelma max 5 sivua lähteineen - tutkimukseen osallistuvien cv:t (max 2 sivua) ja 10 tärkeintä julkaisua Hakemusasiakirjat toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 8.6.2012. Hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos hakemuksen postileima on kyseiseltä päivältä. OSOITE: Opetus- ja kulttuuriministeriö/kirjaamo PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO (käyntiosoite: Meritullinkatu 10, 00170 Helsinki) Hakemusasiakirjat toimitetaan lisäksi sähköpostilla tiedoksi osoitteeseen: kirsti.laine@minedu.fi. Lisätietoja: Ylitarkastaja Kirsti Laine, puh. (09) 1607 7274, etunimi.sukunimi@minedu.fi Pääsihteeri Minna Paajanen, puh. (09) 1607 7276, etunimi.sukunimi@minedu.fi 6