Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna

Samankaltaiset tiedostot
Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Metsähallitus Luontopalvelut

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region

Kolarctic CBC ohjelma

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Kolarctic CBC ohjelma

BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

BARENTSIN ALUENEUVOSTON ISTUNTO. PÄIVÄJÄRJESTYS Luonnos,

BARENTSIN ALUENEUVOSTON

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; Väliarviointi ja PAF:n kehittämistarpeet

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Saana- ja Mallatuntureilla kasvaa Monipuolinen kasvilajisto

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Luonto ei tunne rajoja

METSO-ohjelma :

Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020

BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS ESITYSLISTA

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Lisätietoja:

Ekosysteemilähestymistapa?

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät

KARELIA ENPI CBC OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA Sisko Kaarto

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen

Sisävesi LIFE IP -diat

Soidensuojelu Suomessa

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Kuva: Seppo Tuominen

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälisyys Kainuun liiton toiminnassa. Maakuntajohtaja Pentti Malinen

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC) Työ ja elinkeinoministeriö

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Ohjeita vihreän vyöhykkeen hankkeille ja viestintään

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

ECO-BRIDGE. KA5016 Joint crossborder. monitoring system

KANSISIVU SUOMEN SUOJELUALUEIDEN KANSAINVÄLINEN LUOKITUS

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

Luonnon puolesta ihmisen hyväksi

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

VF VALTIOLLINEN KALASTUSKOMITEA BARENTS BELOMORIN ALUELLINEN VIRASTO (BBAV)

Luonnon puolesta ihmisen hyväksi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Miten tästä eteenpäin? Hankkeen linjaukset. Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Elinkeinokalatalouden kehittäminen

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

Ajankohtaista Biopankkilaista

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

Transkriptio:

Khibiny National Park, Murmansk Region Photo: Anna Kuhmonen Sanna-Kaisa Juvonen Metsähallitus, luontopalvelut Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna

Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus http://www.cbd.int/ Tavoitteet: Luonnon monimuotoisuuden suojelu Sen osien kestävä käyttö Perintöaineksen käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako http://www.cbd.int/doc/legal/cbd-en.pdf http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1994/19940078 Barents-maat Suomi, Norja, Ruotsi ja Venäjän Federaatio ovat kaikki sopimuksen osapuolia ja siten velvoitettuja sen täytäntöönpanoon 2

Vuonna 2002 biodiversiteettisopimuksen osapuolet sitoutuivat toimiin biodiversiteettikadon pysäyttämiseksi vuoteen 2010 EI ONNISTUNUT 2011 UUSI LUPAUS: STRATEGINEN SUUNNITELMA 2011-2020 http://www.cbd.int/sp/ 3

SUOMI LUPAA Vuoteen 2020 mennessä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytetty. Luonnon monimuotoisuuden suotuisa tila ja ekosysteemipalvelut on varmistettu vuoteen 2050 mennessä. Suomi suojelee ja käyttää kestävästi luonnon monimuotoisuutta sen itseisarvon takia sekä ihmisten hyvinvoinnin lähteenä sekä kantaa vastuunsa luonnon monimuotoisuudesta kansainvälisenä toimijana. Suomi ryhtyy tehokkaisiin ja kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Suomen luonnon tila on vakaa ja edistää tulevaisuudessakin kansalaisten hyvinvointia. http://www.ym.fi/fi-fi/luonto/luonnon_monimuotoisuus/ Strategia_ja_toimintaohjelma 26.6.2014 4

Aichi-biodiversiteettitavoite 11 Suomessa Vuoteen 2020: Suojelualueiden verkosto ja sitä tukevat muut alueiden käyttöä ohjaavat monimuotoisuuden turvaamiskeinot kattavat vähintään 17 prosenttia Suomen maa-alueiden ja sisävesien yhteispinta-alasta ja 10 prosenttia rannikkoja merialueiden yhteispinta-alasta. Verkoston toimivuutta ja kattavuutta on vahvistettu etenkin Etelä-Suomessa. Suojelualueet ovat asianmukaisesti hoidettuja ja ekologisesti ja alueellisesti edustavia. Suojelualueet ovat hyvin yhteen kytkeytyneitä ja vihreä infrastruktuuri yhdistää ne laajempiin maisemakokonaisuuksiin ottaen huomioon perinnemaisemien erityispiirteet. Monimuotoisuuden turvaamista jatketaan talousmetsissä. 5

UUSI SITOUTUMINEN MYÖS BD-SOPIMUKSEN SUOJELUALUETYÖOHJELMAN TOTEUTTAMISEEN Suomi: Tavoite on muodostaa kattava, tehokkaasti hoidettu, ekologisesti toimiva ja edustava sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia puskuroiva ja siihen sopeutuva, ekosysteemipalveluja ylläpitävä sekä kansallisista ja alueellisista luonnonsuojelualuejärjestelmistä koostuva luonnonsuojelualueverkosto, joka on osa yleissopimuksen edistämää maailmanlaajuista suojelualueverkostoa. 6

Suojelualuetyöohjelma 1. Suojeluverkostojen ja -alueiden suunnittelu, valinta, perustaminen ja hoito ja käyttö 2. Suojelualueiden hallintoon, hallintaan ja päätöksentekoon osallistuminen, tasa-arvoisuus ja hyötyjen jakaminen 3. Mahdollistavat toimet 4. Standardit, arviointi ja seuranta 26.6.2014 7

Suojelualuetyöohjelma Suojeluverkostojen ja -alueiden suunnittelu, valinta, perustaminen ja hoito ja käyttö Tavoitteet: Maailmanlaajuinen, kattava, edustava ja tehokkaasti hoidettu suojelualueiden verkosto Kytkeytyminen muuhun maisemakokonaisuuteen ja muihin yhteiskunnan sektoreihin Rajanylittävät suojelualueet ja alueelliset suojelualueverkostot Tehokas hoito Uhkien torjuminen 8

Suojelualueiden hallintoon, hallintaan ja päätöksentekoon osallistuminen, tasa-arvoisuus ja hyötyjen jakaminen Tavoitteet: Hyötyjen ja kustannusten tasa-arvoinen jakaminen Alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen osallistuminen 9

Mahdollistavat toimet Tavoitteet: Suojelualuemyönteisyyden tukeminen lainsäädännön ja päätösten kautta Osaamisen kehittäminen Soveltuva tekniikka ja innovaatiot Rahoituksen ja muiden resurssien turvaaminen Tietoisuuden lisääminen 10

Standardit, arviointi ja seuranta Tavoitteet: Standardit ja parhaat käytännöt liittyen suojelualueiden suunnitteluun, valintaan, perustamiseen, hoitoon ja käyttöön sekä hallintoon Hoidon tehokkuuden seuranta ja arviointi Suojelualueiden tilan seuranta Tieteellisen tiedon hyödyntäminen 11

Suojelualuetyöohjelman käyttö BPANissa Oikeastaan ainoa mahdollinen yhteismitallinen työkalu Yksinkertaistettu versio suojelualuetyöohjelman raportointityökalusta Selvittää, miten suojelualuetyö on edistynyt Barentsin alueella = miten suojelualueilla menee Selvittää, missä suojelualuetyöohjelman osaalueissa Barentsin alue kokonaisuutena on edistynyt ja missä tarvitaan lisää työtä Arvioida edistystä jokaisella yksittäisellä alueella Tarkoitus ei ole asettaa alueita paremmuusjärjestykseen, vaan mahdollistaa kriittinen itsearviointi Antaa ehdotuksia mahdollisista kehittämistoimenpiteistä Barentsin alueella Tuottaa materiaalia kansallisen raportoinnin avuksi Sinitsky Mire, Arkhangelsk Region Photo: Tapio Lindholm

Suojelualuearvionnissa käytetty lomake

Suojelualueverkoston arviointi Barentsin alueella BPANin suojelualuetyöohjelman asiantuntijat yksinkertaistivat suojelualuetyöohjelman raportointityökalua BPAN-hankkeen käyttöä varten Arviointi tehtiin 9 alueella: Pohjois-Suomi (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) Pohjois-Norja (Finnmark, Tromsø, Nordland) Pohjois-Ruotsi (Norrbotten, Västerbotten) Luoteis-Venäjä (5 aluetta) o Murmanskin alue o Karjalan tasavalta o Komin tasavalta o Arkangelin alue o Nenetsien autonominen piirikunta 26.6.2014 14 Hannele Kytö

Miten työ tehtiin Jokaisella alueella asiantuntijajoukko täytti arviointilomakkeen Ryhmiin osallistui edustajia mm. paikallisesta ja alueellisesta hallinnosta, suojelualueviranomaisista, kansalaisjärjestöistä, alkuperäiskansayhteisöistä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista Eri alueilla erilaisia ryhmiä Keskusteltiin paljon työn tekemisestä tapaamisissa ja sovittiin periaatteessa yhteiset pelisäännöt Sanna-Kaisa Juvonen 26.6.2014 15

Miten työ tehtiin Suomessa Alustavan työn teki Metsähallituksen luontopalvelut Toukokuussa 2011 työpaja Liminganlahdella, osallistujia ELYkeskuksesta, ympäristöministeriöstä, Metsähallituksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, Luonto-Liitosta Lopputyön tekivät Metsähallituksen luontopalvelut ja Suomen ympäristökeskus 16 Kuva: Mari Limnell

Tuloksia Barentsin alueelta Puuteanalysejä tehty Rajanylittävää suojelualueyhteistyötä ja alueellisia suojelualueverkostoja 13,2 % maa-alueesta suojeltu, uusia suojelualueita perustettu Kytkeytyneisyys maisemakokonaisuuksiin ja yhteiskunnan muihin sektoreihin Osallistuminen Hyötyjen ja kustannusten tasa-arvoinen jakaminen, toisaalta esim. Metsähallitus arvioi paikallistaloudellisia vaikutuksia Planned Dvina-Pinega Landscape Reserve, Arkhangelsk Region

Tuloksia Barentsin alueelta Tietoisuuden lisääminen ja viestintä Parhaat käytännöt ja minimistandardit suojelualueiden hoidossa ja käytössä Kestävä rahoitus Suojelualueiden tilan seuranta Hoidon tehokkuus Tieteellisen tiedon hyödyntäminen Planned Dvina-Pinega Landscape Reserve, Arkhangelsk Region

Ehdotuksia kehittämistoimista Suojelualueverkoston edustavuuden turvaaminen, suunniteltujen suojelualueiden perustaminen Kytkeytyneisyyden arviointi (ilmastonmuutos) Hoito- ja käyttösuunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen Suojelualueiden tilan seurantojen suunnittelu ja toteuttaminen Kustannusten ja hyötyjen arvioiminen (TEEB) Mari Limnell 26.6.2014 19

Ehdotuksia kehittämistoimista Osallistumisen lisääminen, erityisesti alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt Tietojärjestelmien kehittäminen Rahoituksen turvaaminen Viestintätoimenpiteiden lisääminen Hoidon tehokkuuden arviointi Tutkimus: ilmastonmuutos, ekosysteemipalvelut Mari Limnell 26.6.2014 20

Mietteitä suojelualuetyöohjelman käytöstä työkaluna Hyvä arviointityökalu Yhteinen tapa kerätä tietoa, mutta... Älyttömän monimutkainen: aikaa, ähellystä ja monenlaista asiantuntemusta lomakkeen täyttämiseen Mahdollisuus numeeriseen arviointiin: ei vertailukelpoinen Hyvä kansallinen kirjasto Sidosryhmiä mukaan enemmän Yhteinen kieli Lisäsi tietoa bd-sopimuksesta ja suojelualuetyöohjelmasta Ainoa työkalu tällä hetkellä

Suojelualueet maailmanlaajuisesti 12,7 % maa-alasta ja sisävesistä suojeltu 7,2 % rannikkovesistä suojeltu (0-22 km rannikolta, ns. aluevedet) 4 % kaikesta kansallisen määräysvallan alla olevasta merialueesta suojeltu (0-370 km rannikolta, ns. talousvyöhyke) 1,6 % maailman valtameristä suojeltu 22 Source: Protected Planet Report 2012, photo: NASA

Source: Protected Planet Report 2012 Protected area trends 23

Mistä näitä lukuja oikein tulee? Kansalliset raportoinnit Raportointi bd-sopimus Kansalliset suojelualuetietojärjestelmät World Database on Protected Areas http://protectedplanet.net/ 24

http://www.unepwcmc.org/medialibrary/2012/09/ 14/eb3bb854/PPR2012_en.pdf 25

Tack! Спаcибо! Kiitos! Takk! Thank you! www.bpan.fi Puljutunturi Wilderness Area Photo: Ilkka Heikkinen