Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu



Samankaltaiset tiedostot
Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen

LOPPURAPORTTI. projektinro , DNro MMM 4963/715/2005

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

Vesijärvestä Sargassomerelle

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Saimaan järvilohen vaelluspoikasten akustinen telemetriatutkimus kesällä 2008

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Pohjoiskarjalainen kalatie

Kainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

Itämeren lohikantojen tila

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

TOIMIVATKO KALATIET?

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma

Jorma Piironen, RKTL Liperi

Jorma Piironen, RKTL. Saimaan Lohikalat-hankkeen loppuseminaari Savonlinna

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Puulaveden villi järvitaimen

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Kuvantamismenetelmät kalojen seurannassa. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos CC-lisenssi

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Järvilohen säilyttämisen näkymät?

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Radiotelemetriaseuranta Vuoksella 2004

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Saimaan lohikalat ja energiatalous

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Transkriptio:

Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla Jorma Piironen RKTL/Joensuu

Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla smolttien vaellus joesta järvialueelle (2006-2008) syönnösvaihe ja kutuvaellus (2006-2012) kudun jälkeinen selviytyminen ja käyttäytyminen (2007-2012) rahoitus MMM:n yhteistutkimuksista, P- K:n TE-keskukselta (voimaloiden kalatalousmaksut), RKTL:sta laiteinvestoinnit ja toimintamäärärahat

Akustinen telemetria; lähettimet Äänisignaaleja tuottavat lähettimet (Sonotronics Ltd, Tucson, AZ, USA) Taajuus 69-83 MHz, pulssitettu, yksilöllinen kooditus, intervalli vaihtelee 870-1250 ms Lämpötilaominaisuus suurikokoisissa lähettimissä Lähettimen koot vaihtelevat noin 1g:sta 10g:aan (pariston koko rajoittava) > toimintaaika noin 21 vrk 3 v (hinta noin 250-350 $) Suositeltava paino 2-3% kalan painosta

Akustinen telemetria: seuranta Seuranta käsikäyttöisillä laitteilla (n. 2750 $) tai automaattisilla loggereilla (n. 1200 $) Lähettimien teho vaihtelee; smolttilähettimien tallennusetäisyys noin 200 m; isojen lähettimien vähintään 500 m (jopa 1000 m) Ääni ei kulje kiinteiden esteiden läpi; paras kuuluvuus aina vapaassa vesipatsaassa esim. järven selkävesillä Myös virtavesissä (koskissa) kuuluvuus heikkenee Kannattaa testata aina suunnitelluissa koeympäristöissä

Ala-Koitajoesta saatu järvilohismoltti ja PPT-3 lähetin

telemetrialähettimiä isoille kaloille Lähetin CTT-36 painaa 10 g ja sen pituus on 62 mm ja halkaisija 16 mm. Toimii noin 3 vuotta.

akustisten lähettimien seurantalaitteita Käsikäyttöinen hydrofoni ja kuuntelulaite Automaattinen tallennin (loggeri) ja datan purkuun käytettävä kämmentietokone

Ala-Koitajoesta vaellukselle kesäkuun vaihteessa 2008 lähtenyt järvilohen ja järvitaimenen vaelluspoikanen: Telemetriamerkittyjä vapautettu Kuurnan voimalan alapuolelle Pielisjokeen

Smolttitelemetria laitoskalat vs. luonnossa (Ala-Koitajoki) smolttiutuneet useita viljelylaitoksia istustajankohdan vaikutus kalan ominaisuuksien vaikutus (koko, morfologia, fysiologia) Vertailu luonnosta saatuihin taimensmoltteihin 2008 Vaelluskäyttyminen joessa noin 21 km matkalla ja järvialtailla Pyhäselästä Paasiveteen Lähetin toimii noin 21 vrk

Järvilohien vaelluspoikasmerkinnät akustisilla lähettimillä

Lähetin PPT-3 (1g, 16 mm pitkä, 8 mm halkaisija)

haavan tikkaus

Smolttien vaellus Kuurnasta Pielisjoen suulle keväällä 2006 (noin 21 km) Alkuperä keskiarvo min. maks. lukumäärä tuntia tuntia tuntia kpl Ala-Koitajoki 16,3 10,1 28,2 7/7 Laitos A 38,1 10,2 147,9 10/13 Laitos B 70,1 23,6 146,2 6/8 Laitos D 39,4 10,9 84,9 10/13 Laitos E 33,6 13,6 60,8 3/8 Laitos A: 3-v 28,2 10,9 78,5 7/8 (laitoksen C smolteilla Flavo-infektio; suuren kuolevuuden takia ei merkitty)

muita havaintoja vaelluskäyttäytymisestä yksilölliset erot suuria laitosten välillä eroja sekä nopeudessa että selviytymisessä Ala-Koitajoen smoltit olivat jokipätkällä viljelylaitosten smoltteja nopeampia toukokuussa viileän veden (11-12 C) aikaan 2-vuotiaat lähtivät joesta nopeammin kuin kesäkuussa 16-17 C:ssa joesta järveen tavallisesti illalla ja iltayöllä järvellä isommat nopeampia kuin pienet osa kaloista alkoi pysähdellä järvialtailla, osa vaelsi alavirtaan vauhdikkaasti

Syönnösvaiheisten ja kudulle palaavien järvilohien telemetria tavoitteena selvittää: Lohien liikkumisaktiivisuutta ja liikkeitä järvialtaalla vuoden eri aikoina Kutunousun ajoittumista ja reittejä Saimaalla Lohien suosimia lämpötiloja

Syönnösvaiheisia järvilohia telemetriamerkintöihin: neljä Sulkavan vesialueelta (Tuohiselkä, Pihlajavesi) 19.11.2006 uisteltua lohta (1,5-3,4 kg) Ala-Enonvedestä 5.9.06 loukulla saatu 4,6 kg:n naaraslohi Ala-Enonvedestä 10.9.07 loukulla saatu 7,5 kg:n koiraslohi Paasivedestä 3 kirkasta syönnöslohta (1,5-2 kg) marraskuussa -07 alkusyksyyn 2008 mennessä Ala-Enonvedestä ja Paasivedeltä syönnöslohia 4 kpl (1,5-4,5 kg)

Tuohistonselkä Sulkava 19.11.2006

Loggereiden sijoittelu Sulkavan vesialueella Seuranta alkoi 29.11.2006 lohi nro 61 pyydettiin 27.8.07 Siikavedeltä, aiempi havaintotuohiselältä Selkäsaaren kärjestä 15.-17.6.07

14,0 12,0 Sulkavan Tuohiselän järvilohet 2006-2007: Lohi63 Lohi 62 Lohi 61 veden lämpötilahavainnot 10,0 lämpötila ( C) 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 3.12.06-6.1.07 2.-4.5. 3.-29.4. 12.5.-21.6.

Lohi nro 63 Sulkavan vesillä; 62,5 cm ja 2,5 kg A 15.4.07 3.-4.12.06, 3. ja 10.4., 31.5., 15.-23.6., 2.-17.10., 5.11.07 B E Viimeinen havainto 29.5.2008 D 9.4., 2.5.,10.6., 20-22.6.07 C 28.-29.4. ja 3.5.07 n. 1 km

Lohi 63 aloitti kutuvaelluksen ja ohitti salmen 8.6.2008

Loggereiden sijainti

Sulkavalla 19.11.2006 merkityn lohen seikkailut kohti Pielisjokea Lohi pyöri pari vuotta pyyntipaikkansa lähiselillä Keväällä 2008 se havaittiin loggeri C:n pohjoispuolella olleen pikkusaaren luona olleessa loggerissa 29.5. Lähti Tuohistonselältä vastavirtaan kesäkuun alussa 2008 Ohitti Ala-Enonveden Hanhivirran 5.7.08 (16:50); Savonrannan 6.7 (03:41) ja oli Pielisjoen suualueella 7.7. (19:37) käväisi jokisuussa keskikyöllä, mutta nousi jokeen aamuyöllä 8.7.(03:41), havaintoja jokisuusta 04:54:ään saakka; havaittiin Kulhonselällä 10 km jokisuusta iltapäivllä Havaintoja samassa paikassa 9.-14.7. Siirtyi Kuurnan voimalan lähivesille elokuun alussa; havaittiin useita kertoja 4.8.-8.8., 14. ja 16. 8 ja uudelleen 20.-21.8., jonka jälkeen se hävisi voimalauomasta. 30.8. ja 6.9. lohi havaittiin uudestaan Kulhonselällä

Sulkavalla 19.11.2006 merkityn lohen seikkailut Pielisjoessa jatkuvat Palasi Kuurnaan 7.9. ja se oli rekisteröitynyt lukuisia kertoja kanavasillan loggeriin ainakin kerran joka päivä aina 24.10. saakka (loggerin viimeisin purkupäivä) Kutupyynti syyskuun lopulta lokakuun puoliväliin > ei jäänyt verkkoihin, vaikka havaittiin parin viikon ajan Kuurnan voimalan alapuolella pyyntialueella Tavallista oli, että havainnot eivät olleet yhtäjaksoisia, vaan tyypillisesti levottoman, kutupaikkaa etsivän lohen aktiivista uintia kuvaavia. Ainoastaan yöaikaan lohi oli hieman rauhoittunut, mutta pisimmät yhtäjaksoiset havainnot olivat noin 3-4 tunnin mittaisia. Lohi on edelleen voimalan alapuolella

Loggereiden sijainti Lohi nro 63 havaittu

Kutulohen nousu Enonvedeltä Kuurnaan naaraslohi (4,6 kg) saatiin Ala-Enonvedeltä loukulla 5.9.2007 vapautettiin merkittynä 6.9. Hanhivirrassa 17.9. (klo 9.44-10.10) (lt 15,9-15,4 C) Savonrannalla 25.-26.9. (klo 11.38) (lt 13,9 C) Arvinsalmessa 3.-5.10. (klo 7.26) (lt 12,4-11,9 C) Vuoniemessä 5.10. (klo 11.28) (lt 12,4 C) Jokiaseman kohdalla 8.10. (klo 8.06-8.16) (lt 10,5 C) saatiin Kuurnasta verkolla 9.10. mätiä 570 g

Ala-Enonveden kutukoiras 2007 - saatu 10.9.07; 7,5 kg -Hanhivirrassa vielä marraskuussa -07 -ei uinut Pielisjokeen!!

Paasiveden syönnöslohi syksyllä 2007

Kuteneitten lohien eli talvikoiden liikkeet ja selviytyminen 5 kudulle noussutta, Kuurnan emokalapyynnistä saatua naaraslohta (merkitty 8.10.07) pysyivät talven joessa, liikkeistä havaintoja helmikuulle saakka (loggereita vain muutamia) kolme talvikkoa lähti joesta (toukokuun 13. ja 16.5, yksi???) yksi uistelijan saaliiksi 1.6. Paasivedellä ja toinen RKTL:n koesiimaan Paasivedellä 4.6. 25 Kuurnasta saatua, lypsettyä emolohta lokakuussa 2008; tarkempi talviseuranta

Merkitty 8.10.2007 Kuurnassa: 78 cm, 4,98 kg naaras (mätiä 920g) Saatu Paasivedestä 1.6.2008: 78 cm, 3,4 kg

Seuranta jatkuu...