Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 47/2011/1 Dnro ISAVI/261/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2011 ASIA Hammaslahden vanhan kaivoksen kunnostamis- ja päästöjen ehkäisemistoimenpiteitä koskeva ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Joensuu HAKIJA Outokumpu Mining Oy PL 143 02201 ESPOO HAKEMUS Aluehallintovirastoon 29.11.2010 saapunut hakemus koskee Hammaslahden vanhan kaivoksen kunnostamis- ja päästöjen ehkäisemistoimenpiteitä koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 21.4.2008 antaman ympäristölupapäätöksen nro 43/08/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla antamaan määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli 1.12.2010 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle (nykyisin aluehallintovirasto) lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaan aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen kaivostoimintaa koskevassa lupa-asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 21.4.2008 antamallaan päätöksellä nro 43/08/2 myöntänyt Outokumpu Mining Oy:lle ympäristöluvan toimintansa lopettaneen Ham-
maslahden kaivoksen kunnostamis- ja päästöjen ehkäisemistoimenpiteisiin Pyhäselän kunnassa. Toimenpiteet käsittävät sulfaatinpelkistäjäbakteeriympin ja sen ravinteiden lisäämisen sekä suoto- ja valumavesien johtamisen vesistöön kosteikkoaltaissa käsiteltyinä. Ympäristöluvan lupamääräykset ovat: "Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Rikastushiekan läjitysalueen muoto ja peitto on pidettävä sellaisessa kunnossa, että pölyäminen estyy ja suotovesien muodostuminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 2. Sivukivialueen valumavedet on johdettava N-avolouhokseen. Z-avolouhoksen ylitevesi ja rikastushiekan läjitysalueelta, mukaan lukien ampumarata-alueelta, muodostuvat suoto- ja valumavedet johdetaan hakemuksen mukaisen kosteikkokäsittelyn jälkeen vesistöön. Kaivosalueella suoritettavista kunnostustoimenpiteistä on ilmoitettava vähintään kolmea kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä kirjallisesti Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja maanomistajalle. 3. Tarkkailutulosten perusteella sulfaatinpelkistäjäbakteeriymppiä tai bakteeriravinteita on tarvittaessa lisättävä kaivosveteen. Bakteeriympin ja bakteeriravinteiden lisäämisestä on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Pyhäselän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolme kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi tarvittavan ympin tai ravinteiden määrän laskentaperusteet, lisättävä määrä ja sen laatu sekä perustelut lisäykselle. 4. Luvan saajan on tehtävä analyysituloksiin perustuva selvitys kaivos- ja rikastushiekka-alueen suoto- ja valumavesien käsittelyn tehostamisen tarpeesta ja tarvittaessa tehostamista koskeva mitoitustiedot ja rakentamisaikataulun sisältävä toteutussuunnitelma. 5. Jos kaivosalueelta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön tai maaperään laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Tapahtumasta on heti ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Pyhäselän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on tarvittaessa ilmoitettava myös alueelliselle pelastusviranomaiselle. Kirjanpito-, tarkkailu- ja raportointimääräys 6. Tehdyt toimenpiteet on kirjattava. Asiakirjojen on sisällettävä: - Alueiden peittämiseen käytettyjen maalajien määrä- ja ominaisuustiedot. - Kuvaukset tehdyistä ojituksista tai niiden parantamisesta. - Avolouhokseen lisätyn bakteeriympin tai bakteeriravinteen määrä ja laatu. - Kuvaukset tehdyistä kosteikkojen mahdollisista muutostöistä. 7. Z-avolouhoksen veden laatua on tarkkailtava ottamalla näyte kerran vuodessa elokuun näytteenottokierroksen yhteydessä kolmesta syvyydestä. Näytteistä on analysoitava happamuus, lämpötila, happipitoisuus ja hapenkylläisyys sekä alumiini-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, rauta-, mangaani- ja sulfaattipitoisuus. 2
8. Kaivosalueen kuormitusta Iiksenjokeen on tarkkailtava seuraavilta näytteenottopaikoilta: "0" (kolmiomittauspato kosteikosta lähtevässä ojassa), "1" (kolmiomittauspato ampumarata-alueen kosteikosta lähtevässä ojassa) ja "2" (kolmiomittauspato Iiksenjokeen laskevassa ojassa). Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (huhti-, kesä-, elo- ja lokakuu) ja niistä määritetään happamuus (ph), virtaama, sähkönjohtavuus, väriluku, kiintoaine ja sameus sekä alumiinin, sinkin, raudan, mangaanin ja sulfaatin pitoisuus. Pisteessä "2" on analysoitava edellisten lisäksi nikkelin, elohopean, kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet. 9. Vaikutustarkkailu on tehtävä kahdesta perustettavasta näytepisteestä ja "Iiksenjoki 9"-pisteestä neljä kertaa vuodessa otettavien näytteiden avulla (huhti-, kesä-, elo- ja lokakuussa). Uudet näytepisteet on sijoitettava Geologian tutkimuskeskuksen 29.10.2007 päivätyssä lausunnossa K/571/42/2007 esitetyn mukaisesti. Näytteistä määritetään happamuus (ph), virtaama, sähkönjohtavuus, väriluku, kiintoaine ja sameus sekä hapen, alumiinin, sinkin, raudan, mangaanin ja sulfaatin, nikkelin, elohopean, kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet. 10. Kaikki mittaukset, näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai käyttämällä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. 11. Vuosiraportin on sisällettävä tarkkailutiedot siten kuin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymässä tarkkailu- ja raportointiohjelmassa on kuvattu sekä kuvaus mahdollisesti tehdyistä kunnostamis- tai rakenteiden parantamistoimenpiteistä sekä kuvaus mahdollisista poikkeavista tilanteista. 12. Tämän päätöksen mukainen tarkkailu- ja raportointisuunnitelma on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Suunnitelmasta on käytävä ilmi tarkkailupisteiden sijainti, käytettävät näytteenotto- ja analyysimenetelmät sekä tulosten luotettavuuden arviointimenetelmä. Tarkkailua voidaan muuttaa ja täydentää perustellusta syystä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskuksella on lisäksi oikeus tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomansa korjaukset ja täydennykset. 13. Tarkkailu ja raportointi on hoidettava vahvistetun ohjelman mukaisesti. Tiedot on säilytettävä ja toimitettava ohjelmassa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Pyhäselän kunnan sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen." Muut asiaa koskevat lupapäätökset Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena myöntänyt 17.11.2010 Pyhäselän metsästäjät ry:lle ympäristöluvan ampumaradan toimintaan. Ampumarata sijaitsee Hammaslahden vanhan kaivoksen alueella osin rikastushiekan läjitysalueen ja osin vanhan selkeytysallasalueen päällä. Vuosina 2008 ja 2009 toteutetut kunnostustoimenpiteet Lupapäätöksen antamisen jälkeen on kaivosalueella tehty seuraavat kunnostustoimenpiteet: 3
1. Kosteikosta lähtevä rumpu ja mittapato on uusittu (tarkkailupiste 0). 2. Rikastushiekka-alueen ympärysojat, 1900 m, on täytetty kasvukerroksella (195 kpl purettuja olki- ja heinäpaaleja). Kasvukerroksen päälle on ajettu kalkkikivimursketta 0-32 mm yhteensä n. 1500 tonnia suotovesien ph:n kohottamiseksi ja kasvituksen tehostamiseksi. 3. Rikastushiekka-alueen ympärystie (2000 m) on kalkittu 0-8 mm:n kalkkikivimurskeella (300 tonnia). 4. Ampumarata-alueen altaisiin ja suotovesialueille sekä rikastushiekka-altaan alareunaan on levitetty kalkkikivimursketta 0-32 mm ja 0-16 mm yhteensä noin 400 tonnia. 5. Lentokenttäalueen eteläpuolen kosteikkoon on lisätty kalkkikivimursketta noin 200 tonnia. 6. Avolouhoksen jälkeiseen kosteikkoon on lisätty kalkkikivimursketta noin 40 tonnia. 7. Rikastushiekka-alueen lentokentän puoleiselle suotovesien purkautumiskohtaan on rakennettu pieni kosteikko, jonka pohja on täytetty oljilla ja kalkkikivellä. 8. Luoteiskulman suoalueen vanhoja ojia on tukittu ja korotettu rikastushiekkaalueen ojan reunoja suorien vuotojen estämiseksi. 9. Ojitusten korjauksella ja suorien ojien tukkimisella rikastushiekka-alueen länsipuolen ja pohjoispuolen kaikki suotovedet kulkevat nyt kalkittujen reunaojien ja em. kosteikoksi muodostuneen suoalueen kautta pohjoispuolen poisto-ojaan. Em. suoalueella oli useita vanhoja suoria ojia rikastushiekka-alueen reunaojasta pohjoispuolen poisto-ojaan. 10. Avolouhoksen kosteikolta tulevat vedet ohjautuvat kosteikon kautta pohjoispuolen poisto-ojaan. 11. Rikastushiekka-alueen länsipuolen (lentokenttäalueen) padon alapuolinen maasto on kalkittu maatalouskalkilla (70 tonnia). 4
5 Jatkossa tehtävät jälkihoitotoimenpiteet Vanhoilla kaivosalueilla toteutettavat jälkihoitotoimenpiteet ovat pitkäaikaisia prosesseja ja vaikutukset näkyvät selvästi yleensä vasta muutamien vuosien kuluttua. Hammaslahden rikastushiekka-alueen itä- ja länsipuolella olevien kosteikkojen kasvittuminen on ollut hidasta johtuen vesien alhaisesta ph-tasosta sekä altaiden suopohjaisesta kasvualustasta. Kosteikkojen toiminta ei ole ollut tehokasta. Alueella 1.6.2010 suoritetussa maastokatselmuksessa havaittiin, että kosteikkoaltaisiin oli alkanut muodostua kasvillisuutta kohtiin, joihin oli viimeisimmän jälkihoitovaiheen (2008 2009) yhteydessä levitetty olki- ja heinäpaaleja sekä kalkkikivimursketta. Tarkkailutulosten perusteella kaivosalueen vesien laadussa on ollut niin ikään merkkejä parantumisesta viime vuosina. Jatkossa tehtävien jälkihoitotoimenpiteiden tarve määritetään vuoden 2012 loppuun mennessä saatujen tarkkailutulosten sekä maastokatselmusten perusteella. Mikäli tarkkailutuloksissa ja katselmuksissa ei nähdä selviä merkkejä purkuvesien laadun paranemisesta tai kosteikkojen kasvittumisesta, ryhdytään suunnittelemaan täydentäviä jälkihoitotoimenpiteitä vuosien 2011 2012 aikana. Vuoden 2013 loppuun mennessä jätettävään ympäristöluvan lupamääräysten tarkastamishakemukseen tullaan sisällyttämään kaikki laaditut jälkihoitosuunnitelmat sekä kyseisenä aikana mahdollisesti jo toteutetut toimenpiteet.
6 Yhteenveto tehdyistä tarkkailuista Tarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa oheisen kartan osoittamissa pisteissä: Vuoden 2009 tarkkailuissa kunnostustoimien vaikutukset eivät näkyneet tai erottuneet selvästi kaivosalueen vedenlaatutuloksista. Tulosten perusteella avolouhoksen jälkeisen kosteikon veden laatua parantava vaikutus on epäselvä. Pitoisuudet kosteikolta lähtevässä vedessä (piste 0) olivat pienentyneet, mutta samoin oli käynyt myös kosteikolle tulevalle vedelle (piste A ja Z). Kosteikolta lähtevässä ojassa (piste 0) veden ph-arvo oli selvästi kohonnut ja myös metallien pitoisuudet olivat pääasiassa pienentyneet. Ampumarata-alueelta lähtevässä ojassa (piste 1) veden laatu ei ole viimevuosina juuri muuttunut. Ainepitoisuuksien vaihtelut ovat olleet havaintokertojen välillä hyvinkin voimakkaita. Sinkkipitoisuus on ainut tutkituista parametreista, joka on osoittanut pienenemistä viime vuosina. Iiksenjokeen laskevassa ojassa (piste 2) vesi oli vuonna 2009 tyypilliseen tapaan erittäin hapanta. Metalleja, etenkin alumiinia, oli vedessä paljon. Veden laatu oli hieman parantunut sinkin, nikkelin ja mangaanin pitoisuuksien pienenemisen myötä. Sameus ja kiintoainepitoisuus olivat kohonneet, todennäköisesti kunnostustöiden aiheuttaman tilapäisen eroosion johdosta. Vuoden 2010 kevään näytteenoton yhteydessä voitiin havaita runsaiden sulamisvesien vaikutuksesta ainepitoisuuksien laskua ja ph:n lievää nousua kaikissa kaivosalueen näytteenottopisteissä. Kesän näytteenottokerroilla avolouhoksesta purkautuva vesi oli lähes neutraalia ja metallipitoisuudet olivat pieniä. Kosteikoilta purkautuvissa
vesissä (piste 1 ja 2) ph oli selvästi happaman puolella ja metallipitoisuudet korkeita. Iiksenjoen veden laadussa ei havaittu juurikaan muutosta aiempiin vuosiin. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 20.12.2010 28.1.2011 aluehallintovirastossa ja Joensuun kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 20.12.2010 Karjalainen-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta, Joensuun kaupungilta sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 7 Lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskus/ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue lausuu, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksesta Pohjois-Karjalan ELY-keskus/ETOK-vastuualue lausuu, ettei hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen lausuu, että jatkoajan myöntämiselle ei ole sellaisia ympäristönsuojelullisia esteitä, joiden perusteella jatkoaikaa ei voitaisi myöntää. Päätöksessä tulisi kuitenkin edellyttää, että jos tarkkailutulosten perusteella on havaittavissa selkeää muutosta huonompaan suuntaan tai tilanne pysyy ennallaan, tulee valvovalle viranomaiselle esittää suunnitelma korjaavista toimenpiteistä. Samoin tulisi edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen seuraamista ja sen soveltamista ennen lupamääräysten tarkistamista esimerkiksi ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisella ilmoituksella koeluontoisesta toiminnasta. Alueella toimivalle Pyhäselän Metsästäjät ry:n omistamalle ampumaradalle on myönnetty ympäristölupa, jossa on edellytetty toiminnan vaikutustarkkailun yhdistämistä vanhan kaivoksen tarkkailuihin. Suunnitelma ampumaradan vaikutusten seurannasta on toimitettava Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 30.4.2011 mennessä. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä ympäristölupaviraston päätökseen nro 43/08/2 liittyvät asiakirjat. Asiaa ratkaistaessa on ollut käsillä valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto tarkistaa Hammaslahden vanhan kaivoksen kunnostamis- ja päästöjen ehkäisemistoimenpiteisiin 21.4.2008 myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 43/08/2 lupamääräykset. Lupamääräysten sisältöä ei muuteta muutoin kun lupaehtojen tarkistamisvelvoitteen osalta. Lupamääräyksissä mainitun Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen toimintaa jatkaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Lupamääräyksissä mainitun Pyhäselän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimintaa jatkaa Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pyhäselän kunnan liityttyä Joensuun kaupunkiin.
8 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISHAKEMUS Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2013 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: Analyysituloksiin perustuva selvitys kaivos- ja rikastushiekka-alueen suoto- ja valumavesien käsittelyn tehostamisen tarpeesta ja tarvittaessa tehostamista koskeva mitoitustiedot ja rakentamisaikataulun sisältävä toteutussuunnitelma. Yhteenveto tarkkailutuloksista ja arvio Iiksenjokeen kohdistuvasta kuormituksesta. Tarkkailutuloksiin ja vesien käsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseen puhdistukseen perustuva ehdotus soveltuvista kuormitusrajoista. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Kyseessä on Hammaslahden vanhan kaivosalueen kunnostamis- ja päästöjen ehkäisemistoimenpiteisiin 21.4.2008 myönnetyn ympäristöluvan tarkistamisasia. Kunnostustoimenpiteitä on tehty, mutta päästö- ja vaikutustarkkailun perusteella toimenpiteiden vaikutusta kuormituksen päästöpisteissä ja alapuolisessa vesistössä ei vielä ole voitu selkeästi havaita. Tarkkailun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kunnostustoimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia. Tarkistamisjakso on kuitenkin ollut liian lyhyt selkeiden johtopäätösten tekemiseen. Tarkistamisajankohtaa on siksi tarpeen siirtää muutamalla vuodella eteenpäin, jotta toimenpiteiden vaikutuksesta saadaan selkeämpi kuva. Samalla kunnostustoimenpiteitä voidaan täydentää tarkkailusta saatavan tiedon perusteella. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimenpiteet täyttävät ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Iiksenjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Hammaslahden vanhan kaivosalueen kunnostamis- ja päästöjen ehkäisemistoimenpiteet tukevat tavoitetta Iiksenjoen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. VASTAUS LAUSUNTOIHIN KÄSITTELYMAKSU Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 4 ja 5. Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 200 euroa. Kyseessä on muu ympäristölupa-asia, jonka käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Asian käsittelyyn on kulunut 25 tuntia.
9 Ympäristönsuojelulain 105 MUUTOKSENHAKU Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Esko Vaskinen (asian esittelijä). EV/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8069
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.5.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.