Epävirallinen suomennos Venäjän federaation puolustusministeriön aineisto, joka esitettiin Malaysia Airlines -lentoyhtiön Boeing 777-lentokoneen turmaa koskevassa tiedotustilaisuudessa 21.7.2014 Kansainvälisellä lentoväylällä Amsterdamista Kuala Lumpurin matkalla olleen Boeing-777- matkustajalentokoneen alasputoamisesta 17.7. on viime aikoina kuulunut paljon ristiriitaista tietoa. Sen vuoksi Venäjän puolustusministeriö on katsonut välttämättömäksi esittää objektiivisen valvonnan tiedot, jotka on antanut Venäjän Federaation asevoimien yleisesikunta. Kaavassa näkyy kansainvälinen lentoväylä, jota pitkin Boeing-777-lentokoneen oli pitänyt lentää. Donetskiin asti lentokone lensikin määrätyn ilmakäytävän puitteissa, mutta sittemmin se poikkesi reitistään pohjoiseen, jolloin kone etääntyi käytävän vasemmasta rajasta korkeintaan 14 km. Myöhemmin oli nähtävissä, että Boeing-777 teki manööverin yrittäessään palata määrätylle ilmakäytävälle. Malesialainen miehistö ei kuitenkaan ehtinyt saattaa aloittamaansa manööveriä loppuun. Kello 17.20 lähtien rekisteröitiin lentokoneen nopeuden vakaata laskemista, ja kello 17.23 sitä osoittava merkki hävisi kokonaan venäläisten tutkien näyttöpäätteistä. Kysymykseen siitä, mikä oli syynä siirtymiselle lentoväylän rajojen ulkopuolelle navigointivirhe vai Dnepropetrovskin ilmaliikenteen ohjausviranomaisen ukrainalaisen lennonjohtajan määräysten noudattaminen voidaan varmuudella vastata ainoastaan lentokoneen tapahtumia koskevan tiedon tallentavien niin sanottujen mustien laatikkojen ja lennonjohtajien välisten keskustelujen tutkimuksen jälkeen. Venäjän puolustusministeriön tietojen mukaan päivänä, jolloin malesialainen Boeing-777 putosi, Donetskin liepeille sijoitettu Ukrainan asevoimien ilmatorjuntaryhmä koostui 3 4 Buk-M1- ilmatorjuntaohjusjärjestelmän divisioonasta. Buk-M1 pystyy tuhoamaan maalin korkeintaan 35 km etäisyydellä ja 22 km korkeudella. Mitä varten ja ketä vastaan ukrainalaiset asevoimat olivat sijoittaneet niin ison ilmatorjuntaryhmän Donetskin läheisyyteen? Vapaaehtoistaistelijoillahan ei ole lentokoneita. Kaavassa näkyy, että lennon reitti sekä malesialaislentokoneen oletettu tuhoamispaikka ovat Ukrainan asevoimien Buk-M1-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän toiminta-alueella. Venäjän puolustusministeriöllä on kuvia Ukrainan armeijan ilmatorjuntavälineiden sijoituksen tietyistä paikoista maan kaakkoisosassa.
2 Kuvissa 1-3 on esitetty heinäkuun 14. päivän tilanteen mukaiset tiedot: kuvassa 1 ovat Buk-M1-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän laukaisulaitteet Luhanskin alueella; kuvassa 2 ovat ilmatorjunnan tutka-asemat Donetskin alueella; kuvassa 3 ovat tutka-asema, ilmatorjuntalaitteita, muun muassa Buk-M1- ilmatorjuntaohjusjärjestelmän liikkuva laukaisulaite. Sen sijaan 17.7. (kuva 4) mainittu laukaisulaite puuttuu. Kuvassa 5 on nähtävissä, että saman päivän aamuna Zaroshtshinskoje-taajaman tienoilla (8 km Shahtjorskin kaupungista etelään) havaittiin Buk-M1-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän patteristo. Nousee kysymys, miksi se oli joutunut mainitulle alueelle, vapaaehtoistaistelijoiden hallinnassa olevan alueen läheisyyteen ja tragediaa välittömästi edeltäneenä aikana? Samalla alueella 18.7. tehdyt kuvaukset (kuva 6) osoittivat, että patteristo siirrettiin pois sen aiemmasta asemasta. Sen lisäksi nimenomaan 17.7. mennessä Ukrainan 9C18 Kupol-M1-tutka-asemien toiminta oli kasvanut maksimitasolleen. Kuvassa näkyy, että 15.7. toimivia asemia oli seitsemän, 16.7. kahdeksan ja 17.7. niitä oli jo yhdeksän. Sen sijaan 18.7. lähtien tutka-asemien toiminnan intensiivisyys laski jyrkästi ja tällä hetkellä niitä on 2 3 kappaletta. Mistä se johtuu, on vielä selvitettävä. Kuvasta käyvät ilmi ilmatilanteen objektiivisen valvonnan tiedot Donetskin alueen yllä 17.7. kello 17.10 ja kello 17.30 välisenä aikana (Moskovan aikaa). Sinä aikana ilmassa oli kolme siviililentokonetta, jotka suorittivat säännöllisiä lentoja. Venäjän ilmatilanteen valvontavälineet havaitsivat myös, että Ukrainan asevoimien lentokone, oletettavasti Su-25, nousi ilmaan malesialaisen Boeing-777-lentokoneen suunnassa (mainittu lentokone tuhoutui 17.7.). Etäisyys Su-25-koneen ja Boeing-777-koneen välillä oli 3 5 km. Taktisten ja teknisten ominaisuuksiensa puolesta Su-25-lentokone kykenee nousemaan maksimissaan 10 km korkeudelle lyhyeksi ajanjaksoksi. Sen tavanomaiseen aseistukseen kuuluu ilmasta ilmaan laukaistava P-60-ohjus, joka kaappaa ja tuhoaa maalin korkeintaan 12 km etäisyydellä ja taatulla tavalla korkeintaan 5 km etäisyydellä.
3 Mikä oli tuon taistelulentokoneen tavoitteena, kun se lensi siviili-ilmailulle tarkoitetulla ilmaväylällä lähes samaan aikaan ja samalla korkeudella matkustajalentokoneen kanssa? Olisi hyvä saada vastaus tähän kysymykseen. Todisteena esitetylle tiedolle ovat videokuvat, jotka otettiin Ilmaliikenteen ohjausjärjestelmän Rostovin aluekeskuksessa ja jotka puolustusministeriö sai tänään. Videokuvassa on esillä lennonjohtajan tieto ilmatilanteesta Donetskin yllä 17.7. kello 17.19 ja kello 17.25 välisenä aikana (Moskovan aikaa). Vasemmassa yläkulmassa on Boeing-772-lentokonetta osoittava merkki (lentokone suorittaa lentoa reitillä Kööpenhamina Singapore). Sen alapuolella on Boeing-777-lentokonetta osoittava merkki (lentokone suorittaa lentoa reitillä Amsterdam Kuala Lumpur). Oikealla on Boeing-778-lentokonetta osoittava merkki (lentokone suorittaa lentoa reitillä Delhi- Birmingham). Kaikki kolme lentokonetta ovat vakaasti havaittavissa Ilmaliikenteen ohjausjärjestelmän ja Venäjän puolustusjärjestelmän kolmesta tutka-asemasta. Boeing-777-lentokone liikkuu Venäjän federaation valtionrajan suuntaan, ja sen on määrä ylittää se TONAK-pisteessä. Lennonjohtaja, joka seuraa lentokoneen lentoa, tiedustelee jatkuvasti sen parametrejä ja tarkistaa niiden vastaavuutta ennalta asetettujen parametrien kanssa. Kello 17.21 51 km:n etäisyydellä Venäjän rajasta 300 asteen atsimuutilla lentokone alkoi jyrkästi menettää korkeuttaan, mikä selvästi näkyy lentokoneen ominaisuuksia kuvaavalla taululla. Kun lentokoneen nopeus oli laskenut 200 km/h tasolle kello 17.21:35, Boeing-777-lentokoneen tuhoamispaikalle ilmaantui uusi ilmassa olevaa kohdetta osoittava merkki. Kyseenä oleva kohde oli vakaasti havaittavissa Ust-Donetskin ja Buturinskojen tutka-asemista neljän minuutin ajan.
4 Lennonjohtaja, joka tiedustelee uuden kohteen ominaisuuksia, ei voi saada sen parametrejä, koska mitä todennäköisimmin lentokone ei ole varustettu toisen vaiheen havaitsemisjärjestelmällä, mikä on luonteenomaista sotilaslentokoneille. Aiemmin kyseisen ilmakohteen havaitseminen ei ollut mahdollista, koska ilmatilannetta valvotaan päivystysjärjestyksessä, jolloin tällä etäisyydellä ovat havaittavissa yli 5 km korkeudella olevat lentokoneet. Lentokoneen havaitseminen tuli mahdolliseksi, kun se oli oli kasvattanut korkeuttaan. Sitä seurannut lennon parametrien muuttuminen lentokurssilla todistaa siitä, että lentokone lentää ilmassa Boeing-777-lentokoneen tuhoamisalueella ja seuraa tilanteen kehittymistä. Aiemmin Ukrainan viralliset edustajat kertoivat, että kyseisenä päivänä lentokoneturman alueella ei ollut Ukrainan sotilaslentokoneita. Kuten näette, asianlaita ei ole niin. Myös amerikkalaisille kollegoillemme on esitettävä yksi kysymys. Yhdysvaltain edustajien mukaan Yhdysvalloilla on satelliittikuvia, jotka vahvistavat, että nimenomaan vapaaehtoistaistelijat laukaisivat ohjuksen malesialaiskoneen suuntaan. Kukaan ei ole kuitenkaan nähnyt niitä kuvia. Venäjän puolustusministeriön laskelmien mukaan 17. heinäkuuta kello 17.06 ja kello 17.21 välisenä aikana (Moskovan aikaa) Kaakkois-Ukrainan yllä todellakin lensi amerikkalainen avaruuslaite, joka kuuluu kokeelliseen STSS-avaruusjärjestelmään, joka on tarkoitettu eri pituisille matkoille laukaistavien ohjusten havaitsemista ja valvontaa varten. Mikäli Yhdysvaltain osapuolella on tuon satelliitin ottamia kuvia, pyytäisimme, että ne esitetään kansainväliselle yhteisölle perinpohjaista tutkimista varten. Olipa se sattumaa tai ei, malesialaisen Boeing-777-lentokoneen turma tapahtui samana aikana, kun amerikkalainen satelliitti valvoi Ukrainan aluetta. Esitetty informaatio perustuu objektiivisiin ja paikkansapitäviin tietoihin, jotka on saatu Venäjän erilaisten teknisten välineiden avulla, kun taas Venäjän federaatiolle esitetyt syytökset ovat aivan perättömiä. Esimerkkinä siitä voidaan mainita joukkoviestimissä näytetty Buk-M1- laukaisulaitteen siirtäminen trailerilla, joka tapahtuu ikään kuin Ukrainasta Venäjän alueelle. Aineiston tekaisu on ilmeistä.
5 Kuvat tehtiin Krasnoarmeiskin kaupungissa, mikä tulee ilmi siitä, että tien varrella olevassa mainoksessa lukee erään autokaupan osoite Dnepropetrovskaja, 34. Krasnoarmeisk on kuitenkin ollut Ukrainan armeijan hallinnassa 11.5. lähtien. Siinä yhteydessä Venäjän puolustusministeriöllä on useita kysymyksiä. Mikä laukaisulaite se on? Minne sitä kuljetettiin? Missä se on tällä hetkellä? Miksi se on ladattu epätäydellä ohjussarjalla? Milloin sillä laukaistiin ohjuksia viimeksi? Venäjän federaatio ei ole toimittanut vapaaehtoistaisteilijoille Buk-M1- ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, kuin myöskään muita aseita tai sotatekniikkaa. Venäjän puolustusministeriön laatima aineisto lähetetään tänään Euroopan johtavien maiden ja Malesian asiantuntijoille. Niistä on apua 17.7. ilmatilassa Donetskin yllä tapahtuneen lentokoneturman objektiivisessa tutkinnassa. Venäjän puolustusministeriö tulee jatkossakin informoimaan uusista tiedoista, jotka ilmenevät malesialaisen Boeing-777-lentokoneen turmaan liittyen. Objektiivisen valvonnan aineisto (kuvat) Ilmaliikenteen ohjausjärjestelmän objektiivisen valvonnan tiedot (video)