1 LUPAPÄÄTÖS Nro 110/05/1 Dnro Psy-2005-y-79 Annettu julkipanon jälkeen 24.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Selperinojan varrella valtauksilla Rinnekulta1 nro 7947/1 ja Rinnekulta 2 nro 7947/2, Inari Heikki Kallio-Mannila Manniskyläntie 228 42700 Keuruu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT... 3 TOIMINTA... 4 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminnan lopettaminen... 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Alueen luonto ja suojelukohteet... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Hakijan vastine... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 VESITALOUSLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 9 Vesitalousluvan määräykset... 10 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 10 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 10 Tarkkailu- ja raportointi... 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 11 Ympäristölupaa koskeva hanke... 11 Vesitaloushanke... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Ympäristölupa... 12 Vesitalouslupa... 13 Lupamääräysten perustelut... 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 14 Päätöksen voimassaolo... 14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 15 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 15 KÄSITTELYMAKSU... 15 Ratkaisu... 15 Perusteet... 15 Oikeusohje... 15 MUUTOKSENHAKU... 16
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Heikki Kallio-Mannila on 30.5.2005 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun Selperinojan varrella hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa valtauksilla Rinnekulta 1 ja Rinnekulta 2. Valtausten yhteispinta-ala on 14 ha. Ne sijaitsevat Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Hammastunturin erämaa-alueella Ivalojokeen laskevan Palsinojan sivupuron Selperinojan molemmilla rannoilla, noin kuusisataa metriä ojan suulta ylävirtaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain 1 luvun 15 :n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi, muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 2 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kauppa- ja teollisuusministeriö on 11.5.2005 myöntänyt Heikki Kallio- Mannilalle valtauskirjat N:o 7947/1 ja 7947/2 koskien valtauksia Rinnekulta 1 ja Rinnekulta 2. Valtauskirjat ovat voimassa 31.12.2009 saakka.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 9.11.2000 antama päätös (nro 65/00/1) koneellinen kullankaivu Palsinojaan laskevalla Selperinojalla. Lupa oli voimassa 31.12.2002 saakka. Valtauskirjan Kultarinne nro 5513/1 perusteella oikeus koneelliseen kullankaivuun oli vuoden 2002 loppuun saakka. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Pohjois-Lapin maakuntakaavan laatiminen on aloitettu ja sen on arvioitu valmistuvan vuonna 2006. 4 TOIMINTA Kaivospiiriin kuuluu Selperinojan ranta-alueita ojan molemmin puolin noin kilometrin matkalta ja 120 metrin leveydeltä. Alueella on kaivettu kultaa yli sadan vuoden ajan. Toiminnassa etsitään vedellä huuhtomalla maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa. Kaivettava maa-aines irrotetaan ja siirretään kaivinkoneella ja moottorilapiolla rännityslaitteistoon, jossa virtaava vesi mekaanisesti erottelee kevyemmän aineksen pois. Saatu rikaste käsitellään edelleen vaskoolilla tai spiraalierottimella ja siitä otetaan talteen irtokulta sekä jalo- ja korukivet. Käsiteltävä maamäärä on enintään 1 000 m 3 vuodessa. Alueen hyödyntäminen kestää suunnitellulla kalustolla 15 vuotta. Huuhdonnassa on käytössä 900 litraa minuutissa pumppaava pumppu, jota käytetään noin puolella teholla. Kaivualueen alapuolelle rakennetaan kiertovesijärjestelmää varten riittävän suuret kiertovesi- ja selkeytysaltaat. Varsinaisen kaivumontun lisäksi valtauksella ei tarvita patorakennelmia tai kanavia vedenohjaukseen, ainoastaan kiertovesiallas. Käsitelty sora jää paikalle ja huuhdonnan loputtua montut tasataan ja maisemoidaan. Altaisiin kertyvä vesi on maaperästä suotautuvaa vettä sekä alueen sade- ja valumavesiä. Mahdollinen ylimääräinen vesi imeytetään maaperään. Mahdollinen kaivuaika vuodessa on noin neljä kuukautta. Työpäiviä on arvioitu kertyvän 40. Koneellista kullanhuuhdontaa aiotaan esitellä Saariselän alueen matkailijoille. Polttoaineet ja jätehuolto Valtaukselle johtaa kesällä ajettava tie, joten polttoainetta tuodaan tarpeen mukaan. Kerralla valtauksella varastoidaan enintään 400 litraa polttoöljyä. Toiminnassa muodostuvat jätteet kuljetetaan Inarin kunnan osoittamiin vastaanottopisteisiin. Toiminnan lopettaminen Kaivutyön edetessä kuiviksi imeytyneet selkeytysaltaat täytetään huuhdotuilla kaivumailla ja maisemoidaan pintamaalla. Kaivun päätyttyä alue maisemoidaan ja kaivulaitteisto kuljetaan pois. Myös rakennelmat puretaan ja kuljetaan pois.
5 YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnan päästöt ilmaan ja melu aiheutuvat toiminnasta käytettävistä koneista. Päästöt eivät poikkea normaalien työkoneiden päästöistä. Huuhdonnassa ei johdeta päästöjä suoraan vesistöön. Toiminnasta voi kuitenkin aiheutua ajoittain samentumista Selperinojassa. Huuhdonnassa ei käytetä kemikaaleja. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Valtaus sijaitsee Palsinojaan laskevan Selperinojan varrella. Alueen vesistöt kuuluvat Ivalojokeen laskevan Palsinojan (71.422) valuma-alueeseen. Valtausalueen ja sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 320 ha. Valtauksen halki virtaavan Selperinojan pituus on noin 3,6 km. Matkaa valtaukselta puroa pitkin Palsinojaan on noin 600 metriä. Selperinojan uoman leveys on 0,3 1,0 m ja vesisyvyys 10 30 cm. Alueen maaperä muodostuu 1 5 metrin paksuisista moreenikerrostumista. Moreenin alla on osittain hyvinkin pitkälle rapautunut peruskallio. Selperinojan ja Palsinojan alueella harjoitetaan useassa paikassa kullanhuuhdontaa joko kone- tai lapiokaivuna. Valtausalueelle on tieyhteys Kutturantieltä. Alueelta ei ole käytettävissä virtaama- tai valumatietoja. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmien mukaan lähin seurannassa oleva pieni valuma-alue on Laanioja Inarin Laanilan alueella. Laaniojan vuosien 1977 2000 keskivalumat ovat olleet toukokuussa 44,8 l/s km 2, kesäkuussa 38 l/s km 2, heinäkuussa 17 l/s km 2, elokuussa 14,5 l/s km 2 ja syyskuussa 14,6 l/s km 2. Valuman aiheuttama laskennallinen keskimääräinen virtaama valtauksen alarajalla on esitetty seuraavassa taulukossa: Kuukausi Keskivirtaama MQ, l/s Toukokuu 140 Kesäkuu 120 Heinäkuu 55 Elokuu 46 Syyskuu 46 Valtauksen läheisyydessä ei ole vakituista tai loma-asutusta. Lähin asutus on Ivalojokivarressa ja Saariselällä noin 15 km:n etäisyydellä. Selperinojassa ei harjoiteta sen pienuudesta johtuen kalastusta. Valtausalue kuuluu Ivalon paliskunnan poronhoitoalueeseen. Alueen luonto ja suojelukohteet Valtausalue sijaitsee Selperinojan kurumaisessa laaksossa. Kaivettava alue on pääosin puutonta. Alueella on harjoitettu kaivua 1800-luvun lopulta lähtien ja koneellista kaivua 1980-luvulta alkaen. Valtaus sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella ja siitä Natura 2000 -verkostoon erotetulla alueella, Hammastunturin erämaa (FI1300203).
Hammastunturin erämaa-alueen tyypillisimpiä luontotyyppejä ovat mäntyvaltaiset vanhat metsät, aapasuot, kuusivaltaiset vanhat metsät, tunturikoivikot ja tunturikankaat. Alueelta tavataan mm. kaikkia Suomen suurpetoja. 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia alueen muuhun käyttöön. Toiminnalla ei myöskään arvioida olevan vaikutuksia niihin arvoihin, joiden suojelemiseksi Hammastunturin alue on liitetty Natura 2000 -ohjelmaan. Toiminta voi aiheuttaa tilapäistä kiertovesialtaiden ylitteestä johtuvaa samentumista Selperinojassa, mutta ei kuitenkaan vaikuta haittaavasti vesistön muuhun käyttöön tai vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Toiminnasta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat valtauksen välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella muuta vakiintunutta maankäyttöä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Mikäli viranomaiset määräävät, järjestetään veden tilan seuranta ja näytteenotto. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Inarin kunnassa 8.6. 8.7.2005 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Inarin kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 8.6.2005. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Kaivualueella ei ole uhanalaisten eliöiden tunnettuja esiintymiä Herttarekisterin mukaan. Kaivualueen ympäristössä ei ole myöskään suurten petolintujen pesiä. Kaivualue sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella ja (FI 1300203) Natura 2000 -alueella Hammastunturi. Koska valtausalue sijaitsee Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella, tulee ottaa huomioon, mitä luonnonsuojelulain 65 :ssä säädetään hankkeiden ja suunnitelmien arvioinnista. Näkökohtia, joita Natura-arvioinnin tarveharkinnassa on tarkasteltava ovat mm. hankkeen vaikutukset alueen suojeluperusteena olevan luontotyyppien pinta-alan mahdolliseen vähenemiseen, luontotyypin tai lajin suotuisan suojelun tasoon kohdistuvat muutokset, muutoksien merkittävyys ja todennäköisyys. Mikäli hankkeen vaikutukset eivät ole todennäköi-
sesti merkittävästi heikentäviä, ei arviointia tarvitse tehdä. Niissäkin tilanteissa, joissa arviointikynnysharkinnassa päädytään siihen, ettei arviointi ole tarpeellista, on tärkeää perustella ratkaisu kirjallisesti hankkeen asiakirjoissa. Edellä mainitun lisäksi ympäristölupapäätöstä tehtäessä tulee ottaa huomioon mm. seuraavat asiat. - Kaivua ja huuhdontaa suoritetaan koneellisesti Rinnekulta 1 7947/1 ja Rinnekulta 2 7947/2 -nimisillä valtauksilla hakemuksen mukaisesti. Kaivukausi on 1.6. 30.9. Kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta tehdään ilmoitus vuosittain Lapin ympäristökeskukselle. - Valtauksille tehtävät kaivannot luiskataan kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai ne aidataan. - Huuhdonnassa käytetään suljettua kiertovesijärjestelmää. Selkeytysallas rakennetaan riittävän suureksi. Kierrosta poistettava vesi pyritään imeyttämään maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet johdetaan vesijärjestelmään. - Kaivutyön yhteydessä huolehditaan, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maaainesta vesistöön. Työn yhteydessä polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Kaivukoneissa ja muissakin koneissa käytetään biohajoavaa öljyä. - Syksyisin kaivun päätyttyä altaat, joihin hienojakoinen maa-aines on kerääntynyt, peitetään karkeammalla maa-aineksella niillä alueilla, mihin tulva voi nousta. - Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan valtausalueella tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt varastoidaan sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. - Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, ilmoitetaan viipymättä Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä ilmoitetaan välittömästi myös Ivalon pelastuslaitokselle. Tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi on ryhdyttävä viipymättä. - Alueella tulee olla varastoituna riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen estämiseksi. - Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen alue saatetaan muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara alapuoliseen vesistöön estyy. Suunnitelma esitetään Lapin ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kuusi kuukautta ennen töiden lopettamista. - Huuhdontapäivinä kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden kuntoa seurataan. Kaivualueista ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista pidetään kirjaa. - Toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan Palsinojaan laskevaan Selperinojan ja Palsinojan veden laatuun Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma toimitetaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen luvan mukaisen kaivutoiminnan aloittamista. - Toimintaa harjoitetaan siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteiden varastointi ja kuljetus järjestetään voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. - Vahingonkärsijä voi hakea luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvausha- 7
kemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. 8 2. Lapin TE-keskus Mikäli Lapin TE-keskus myöhemmin katsoo, että kyseisellä vesistöalueella on tarpeen järjestää kalataloudellista tarkkailua kullankaivun mahdollisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen, tulee luvan saajan osallistua järjestettävään yhteistarkkailuun. Huuhdonta tehdään kiertovesiperiaatteella, jolloin vesistövaikutukset ovat vähäisiä eikä kalataloudellinen kompensaatio ole tarpeen. Tarkkailua ei ole syytä määrätä yksittäiselle kaivospiirille, mutta tarvittaessa järjestettävään tarkkailuun tulee luvan saajan osallistua Hakijan vastine Hakija on 24.8.2005 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineensa muistutuksista ja vaatimuksista. Suunniteltu toiminta ei ole Natura-arvoja heikentävää, jolloin Natura-selvitystä ei tarvita. Ei mikään havainto, rekisteri tai muu tieto, eikä kenenkään näkemys viittaa siihen, että Natura-arvot vaarantuisivat. Toiminta jatkuu samanlaisena kuin se on ollut hakijan toimesta jo aiemmin ja hänen edeltäjiensä toimesta samanlaisena jo yli 30 vuoden ajan ja hieman erimuotoisena n. 100 vuoden ajan, jonka toiminnan ei ole katsottu vaarantaneen alueen Natura-arvoja. Vastustamme kaivukauden pituuden keinotekoista rajaamista. Mikäli sääja lumiolosuhteet ovat keväällä tai syksyllä suotuisat, ei ole mitään syytä lyhentää kaivukautta hallinnollisilla syillä. Vastustamme luiskaus- tai aitausvaatimusta. Kaivantojen (kaivutörmä ja kiertovesialtaat) luiskaaminen kaltevuuteen 1:2 on kapeassa laaksossa mahdotonta. Kaivutörmä on pintamaaläjitysten suojaama ja korkeudeltaan ainoastaan 1-2 metriä, eikä aiheuta vaaraa ihmisille eikä eläimille. Alueella on hyvin vähän kulkijoita, koska lähettyvillä ei ole retkeilyreittejä tms. Kaivutörmä voidaan luiskata talveksi. Välittömässä läheisyydessä on lukuisia usean metrin korkuisia luonnonjyrkänteitä. Niihin verrattuna kaivualueen aitaaminen näyttäisi erämaassa pelkästään hassulta. Kiertovesialtaat on rakennettu kesällä 2003 ympäristökeskuksen tarkastajan antamien ohjeiden mukaan. Tarkastaja on hyväksynyt ratkaisun maastokäynnillään kesällä 2004. Olemassa oleva ratkaisu eristää sekä kaivutörmän että kiertovesialtaat luonnonpurosta tuotannon aikana, talvella ja kevättulvan aikana. Toiminnan aikana pidetään kaivupäiväkirjaa, johon kirjataan tuotantotietojen lisäksi geologiset havainnot ja poikkeamat toiminnasta. Vesi-, kalatalous- tms. seurantojen vaatiminen tai niiden teettäminen kullankaivajan kustannuksella on kohtuutonta. Ympäristölupahakemuksessa kuvattu toiminta on niin pienimuotoista (kaivu alle 1 000 m 3 /vuosi), että vesistön tarkkailuohjelman laatimisen, näytteenoton ja analyysien kustannukset eivät ole missään suhteessa toiminnan volyymiin ja tuottoon. Lisäksi toiminta tapahtuu keskellä keskeisintä kullanhuuhdonta-aluetta, paikassa jossa sekä ylä- että alapuolisessa vesistössä on useita muita kaivajia, jolloin seurantojen kustannusten kohdistaminen yhdelle toimijalle on väärin. Ammattimaista kullanhuuhdontaa on tehty alueella yli sadan vuoden ajan, nykyisen kaltaista koneellista kaivuakin 1970-luvulta lähtien, eikä mitään
vesistön laadun huononemiseen liittyviä havaintoja ole alueelta tehty. Lemmenjoen kulta-alueella vastaavaa seurantaa on tehty volyymiltään satoja kertoja suuremman kaivutyömaan yhteydessä (useiden kaivajien liittymä), josta siitäkään ei ole todettu olevan haittaa vesistöille. 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Heikki Kallio-Mannilalle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen kullan koneelliseen kaivuun valtauksilla Rinnekulta 1 N:o7947/1 ja Rinnekulta 2 N:o 7947/2 Inarin kunnassa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Heikki Kallio-Mannilalle luvan siirtää kaivun aikana Selperinojan uomaa ja ottaa siitä tarvittaessa vettä kiertovesialtaisiin valtauksilla Rinnekulta 1 ja Rinnekulta 2 Inarin kunnassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kullan koneellista kaivua ja huuhdontaa saa suorittaa valtauksilla Rinnekulta 1 ja Rinnekulta 2 vuosittain 15.5. 15.10. Kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 2. Valtausalueelle tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai ympäröitävä lippusiimalla. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Toiminnassa käytettävä huuhdontavesi on johdettava selkeytysaltaisiin ja kierrätettävä niistä takaisin prosessiin. Altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään 300 m 3. Huuhdonnassa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan Selperinojaan, vaan se on imeytettävä valtaus-
alueiden maaperään tai johdettava kiintoainetta pidättävän suotopadon kautta Selperinojaan. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta Selperinojaan. 4. Kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmässä on käytettävä biohajoavaa öljyä. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. 5. Polttoaineet, muodostuvat jätteet ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoainetta sisältävät irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineeseen. 6. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. 10 Vesitalousluvan määräykset 7. Uoman siirrot on tehtävä vähän veden aikaan. Uoman siirtämiseksi tehtävät kanavat on rakennettava kooltaan sellaisiksi, ettei ojan vedenpinta runsassateisenakaan aikana nouse kaivualueelle. Kanavista on rakentamisvaiheessa poistettava hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. Kaivun loputtua on uoma palautettava entiseen paikkaan. 8. Tarvittava lisävesi Selperinojasta on otettava niin, ettei toimenpiteestä aiheudu vedenoton estymistä alapuolisen vesistön varrella olevilla kaivospiireillä tai valtauksilla. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 200 litraa imeytysturvetta. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 10. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Selperinojan tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Selperinojan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin.
11. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. Koko aluetta koskeva yksityiskohtainen maisemointisuunnitelma, joka sisältää muun ohella suunnitelman alueen kasvittamisesta ja metsittämisestä, on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle kuutta kuukautta ennen toiminnan lopettamista. 11 Tarkkailu- ja raportointi 12. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia Selperin- ja Palsinojan veden laatuun Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Yksityiskohtainen suunnitelma käyttö-, päästöja vaikutustarkkailun järjestämisestä on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa ohjelmaa. 14. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellaiset toteutetaan luvan voimassaoloaikana. 15. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Ympäristölupaa koskeva hanke Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. Vesitaloushanke Vahingon kärsijä voi vaatia luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi hakea luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle.
12 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkittyjen valtauskirjojen nojalla oikeus valtausalueilla olevan huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumista johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua. Alue sijaitsee Hammastunturin erämaan alueella. Erämaalaki ei estä valtauksen perusteella harjoitettavaa koneellista kullankaivua. Valtaus sijaitsee myös Hammastunturin erämaa-alueesta Natura 2000 -verkostoon erotetulla alueella, Hammastunturin erämaa (FI1300203). Erämaa on liitetty Natura 2000 -verkostoon SCI alueena (alue jolla esiintyy luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä). Hammastunturin erämaan suojeltaviksi luontotyypeiksi on Natura -tietolomakkeessa katsottu humuspitoiset lammet ja järvet, alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat, subarktiset pajupensaikot, alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt, vuoristojen niitetyt niityt, vaihettumissuot ja rantasuot, aapasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, tunturikoivikot, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsio -tulvametsät. Natura 2000 -verkoston oikeusvaikutuksista valtioneuvoston päätöksessä 20.8.1998 on kaivostoiminnasta todettu muun muassa, että muiden kuin kaivosten perustamisien osalta toimenpiteen, esimerkiksi kullankaivun, suorittaminen on harkittava tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen suojelun tavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että erämaaalueilla on kaivoslain mukainen valtausoikeuden käyttäminen, mukaan lukien kullan huuhdonta, mahdollista kaivoslain mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden osalta todetaan, että perinteisen käytännön mukainen kullanhuuhdonta on sallittua niillä luonnonsuojelualueilla, joilla se alueen rauhoitusmääräysten mukaan on mahdollista. Natura-alueille ennen suojelupäätösten tekemistä myönnetyt kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan eikä Natura 2000 -ohjelma estä tai rajoita tällaisten oikeuksien hyväksikäyttämistä. Valtioneuvoston vuonna 1998 tekemästä päätöksestä käy ilmi, että kullan kaivu Inarin ja Sodankylän perinteisillä kaivosalueilla on ollut päätöstä annettaessa tiedossa. Valtioneuvoston päätöksen perusteella lähtökohta uusien valtausten kohdalla on luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin
suorittaminen. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella arviointi on suoritettava silloin, kun hanke joko yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Natura-alueeseen kuuluvan erämaan pinta-ala on 154 903 ha. Valtausten pinta-ala on yhteensä 14 ha. Hanke kohdistuu alueen kokonaispinta-ala huomioon ottaen hyvin pieneen osaan suojelualueesta. Alueella on harjoitettu koneellista kullankaivua 1980-luvulta lähtien ja lapiokaivua jo 1800- luvun loppupuolelta alkaen. Näin ollen ja ottaen huomioon edellä valtioneuvoston päätöksessä todettu, ei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä Hammastunturin Natura-alueen niitä luonnonarvoja (suojeltavat luontotyypit ja luontodirektiivin liitteen II mukaisten lajien elinympäristöt), joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Naturaarviointia ei ole siten enempää tarpeen tehdä. 13 Vesitalouslupa Kaivu Selperinojan rantavyöhykkeellä ja vedenotto eivät ennalta arvioiden aiheuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja luvan myöntämisen ehdottomana esteenä olevia vaikutuksia. Alueella ei harjoiteta kalastusta. Kaivun aiheuttama vesiympäristön muutos vähentää luonnon kauneutta maaston muodot huomioon ottaen vain pienellä alueella, jolla ei ole esim. virallisia retkeilyreittejä. Hanke ei näin ollen sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin ja 9 luvun 2 :n perusteella. Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Ilmoitusvelvollisuudella töiden aloittamisesta, lopettamisesta ja poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai hakijan vastineessa esitetyn perusteella lippusiimalla merkitsemisestä. Määräys on tarpeen, koska alueella oletettavasti tulee liikkumaan poroja ja on siten mahdollista, että haittoja syntyy ellei niitä pyritä estämään. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan hienoaineksen kulkeutumista alapuoliseen vesistöön. Huuhdontavesien kierrättämisen voidaan katsoa olevan parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa. Kooltaan 300 m 3 :n kiertovesialtaat on katsottu käytettävä ja käsiteltävä vesimäärä huomioon ottaen riittäviksi. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään tai suotopatojen käyttämisellä rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä, jotka koskevat sade- ja valumavesien johtamista. Valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön.
Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta riittävä määrä mahdollisen konerikon tai polttoainesäiliön vuodon seurauksena maaperään päässeen öljyn imeyttämiseksi. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta takaisin luonnontilaan. Maisemointisuunnitelman erillinen hyväksyttäminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Vesistötarkkailu on osa toiminnan vaikutustarkkailua ja se on ympäristönsuojelulain 46 :n perusteella määrättävä. Tarkkailun kustannukset ovat kohtuulliset. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin TE-keskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa 31.12. 2014 asti. Toiminnan jatkaminen 31.12. 2009 jälkeen edellyttää, että kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää hakijalle kaivoslain 10 :n 3 momentin mukaisen valtausajan pidennyksen. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla.
15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1, 3 ja 4 momentti, 52 1 momentti ja 55 1 momentti Vesilaki 1 luku 15, 2 luku 3, 6 1 momentti, 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 980 euroa. Perusteet Koneellista kullankaivua (kaivumäärä enintään 1 000 m 3 /v) koskevan ympäristölupa-asian maksutaulukon mukainen käsittelymaksu on 980 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500 MK/lk Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 23.11.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.