1 helmikuu 2010 Huulipunaindeksi on nousussa Sivu 19 Pirkanmaa tarvitsee logistisen kokonaissuunnitelman Sivu 38 Tampereen Kauppa kamari lehti Hämeen Kirjapainon Miika Haavisto ja Miia Lehtinen uskovat yrittäjyyteen
VIP-tilaisuudet Tapparan kotiottelujen kiekkobakkanaalit järjestetään VIP-tiloissa, joissa nautitaan tarjoilusta ja oheisohjelmasta mukavilla pöytäpaikoilla. Tilaisuus alkaa tunti ennen ottelun alkua ja jatkuu erätauoilla sekä ottelun jälkeen. Hinta: Runkosarjassa 80 /hlö + alv. (ilves-ottelut 100 /hlö + alv.). Hinta sis. ottelulipun, buffetruokailun ja alkoholittomat ruokajuomat. Pe 12.2. Tappara-KalPa Ti 16.2. Tappara-HIFK La 20.2. Tappara-HPK La 6.3. Tappara-TPS To 11.3. Tappara-Pelicans Ti 16.3. Tappara-Ilves La 20.3. Tappara-JYP Aitiot Kokoa vieraasi nauttimaan kolossaalisesta näkyvyydestä ja herkullisesta tarjoilusta. Aitio avautuu käyttöönne jo tunti ennen taistelujen alkua. Aitiovaihtoehdot: Aition koko Hinta Hinta paikallis- ottelussa 6 hlöä 400 500 6 hlöä 500 600 8 hlöä 850 950 10 hlöä 1050 1250 11 hlöä 1150 1350 15 hlöä 1550 1800 16 hlöä 1650 1900 19 hlöä 1950 2250 Tulossa on myös kuusi uutta 12-15 hengen aitiota! myynnissä myös HEMINGWAY S Tilat 35-50 henkilölle, 24 pöytäpaikkaa, Kysy tarjous! Hinnat sisältävät aition vuokran ja liput runkosarjan ottelussa. Alv. ei sisälly hintoihin. Tapparan myynti Teemu Kuokkanen 0207 457 569 Anuliisa Leinonen 0207 457 555 Tatu Rouvali 0440 640 698 Timo Jutila 050 62801 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tappara.fi 2 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Kehittämisen aika on nyt Hyvin järjestetty jätehuolto auttaa yritystä säästämään niin rahaa kuin ympäristöäkin. Palvelemme toimialueemme yrityksiä kaikissa jätteiden hyötykäyttöön ja käsittelyyn liittyvissä asioissa. Rahoitusta yrityksen alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Etsimme sopivat rahoitusratkaisut kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaaville yrityksille. Keräys ja kuljetus Ongelmajätehuolto Jätteenkäsittely Koulutus, neuvonta ja raportointi Jätehuollon kokonaissuunnittelu Tampereen aluekonttori, puh. 0204 6011 Hämeenkatu 9, 33100 Tampere, www.finnvera.fi www.pirkanmaan-jatehuolto.fi puh. (03) 240 5400 Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: www.varma.fi Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: www.varma.fi puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. w w w. v a r m a. f i Mukana suomalaisessa työelämässä. tampereen kauppakamarilehti 3
helmikuu 2010 40. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) 253 6611 martti.tammisto@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Mikko Nykänen, 040 5676 400 Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy 15.3. Ilmoitusaineistot 1.3.2010 Painos 15 000 kpl Levikki 4000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat piritta.lehmus@chamber.fi Kannen kuva Ari Ijäs 1 sisältö Kuva Ari Ijäs Kuva Lojer Oy 12 Kukaan tuskin on eri mieltä siitä, että Tampereen keskustan pitäminen elinvoimaisena edellyttää, että asiointi liikkeissä, virastoissa ja konttoreissa on sujuvaa. Eikä ehkä siitäkään, että se edellyttää hyvää saavutettavuutta kaikilla kulkuvälineillä. Kaupunki tarvitsee ELÄVÄN KESKUSTAN 29 Kuva Vapriikki Vuonna 1890 näytti Tammerkosken ranta erilaiselta kuin nyt, vaikka maisemassa on tuttujakin rakennuksia. Vapriikissa avattu näyttely kertoo miten KYLÄSTÄ TULI KAUPUNKI Seuraava lehti ilmestyy 15.3./ aineistopäivä 1.3.2010 / www.tampereenkauppakamarilehti.fi Kauppakamarilehti siirtyi ykkösluokkaan 1LK KL Kauppakamarilehden jakelu on uusiutunut vuoden alusta. Lehti jaetaan nyt kokonaan osoitteellisena kauppakamarin osoitteisto mukaan lukien 15 000 yritykseen Pirkanmaalla. (osoiterekisteri: Fonecta Profinder) Onko osoite oikein? Tarkista kädessäsi olevasta lehdestä tai sen postituskääreestä jakeluosoite. Tarvittaessa tee korjaukset lehden verkko sivuilta www.tampereenkauppakamarilehti.fi löytyvällä lomakkeella tai lähettämällä tieto sähköpostilla osoitteeseen info@tammistoknuutila.fi. Merkitse viestiin sekä lehdessä oleva osoite että korjattu osoite. Kiinnostaisiko ajankohtainen taloustieto Pirkanmaalta myös kollegaasi? Tampereen kauppakamarilehden voi tilata veloituksetta osoitteesta www.tampereenkauppakamarilehti.fi. Antoisia lukuhetkiä toivottaa Tampereen kauppakamarilehti www.tampereenkauppakamarilehti.fi 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 EU-toimisto lisää palvelujaan 14 Profiilissa hallintojohtaja Miia Lehtinen ja toimitusjohtaja Miika Haavisto, Hämeen Kirjapaino Oy 17 Tampereella ideoidaan Open Source -sähköautoja 18 Kissa pöydälle, Kimmo Sasi: Verotuksen painopisteen muutokset asetettava oikein 20 Pirkanmaalla: Kurikan Osuuspankki 24 Ajankohtaista kauppakamarista 26 Kauppakamari kouluttaa 5. sivun sitaatti Tiedä häntä onko se oivallus, mutta olen miettinyt miten luotettavuudesta ja yksinkertaisuudesta tulee yhä tärkeämpiä kilpailuvaltteja. Suomalaisia johtajia arvostetaan maailmalla, koska heidät nähdään luotettavina. Emme käytä tätä tarpeeksi hyväksemme. Vielä. Alf Rehn Professori Talouselämä 41 / 4.12.2009 www.chamber.fi www.elisa.fi www.pirkanmaa.fi www.tapiola.fi Tapahtumat & kokoukset www.fi.fujitsu.com www.saarioinen.fi www.tesc.fi www.glaston.net www.kolmenkulma.fi www.santaniemi.fi www.tammistoknuutila.fi www.handelsbanken.fi www.nordea.fi www.santen.fi www.deere.fi www.pirkanmaanlehtipaino.fi www.tamk.fi tampereen kauppakamarilehti 5
C M Y CM MY CY CMY K 6 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
pääkirjoitus tommi rasila Toimitusjohtaja Tampereen kauppakamari Millaisen keskustan sinä haluat Tampereelle? Tampereen keskustan elinvoimaisuudesta ja kehittämisestä keskustellaan jatkuvasti. Mielipiteiden vaihdossa ovat usein myös tunteet mukana. Eri liikennemuotojen käyttäjien - tai sellaiseksi itsensä määrittelevien - välillä käydään jatkuvaa kissanhännänvetoa siitä missä kenenkin tulisi kulkea. Yksi ikuisuuskysymys ovat kävelykadut tai pikemminkin kävelykeskusta, jota haluttaisiin meillekin milloin minkäkin suomalaisen tai keskieurooppalaisen kaupungin mallin mukaan. Mallit vain eivät yleensä ole suoraan siirtokelpoisia, vaikka oppia voidaankin muualta ottaa. Kärjistettynä esimerkkinä Venetsian keskustaa ei voi kehittää samoilla opeilla kuin Rooman, eikä kummankaan vetovoimatekijöitä voi kopioida Tampereelle. Kaupunkien keskustoilla on omat, omaleimaiset piirteensä, vetovoimatekijänsä ja rajoitteensa. Niin Tampereellakin kunhan ne uskalletaan tuoda esiin ja nostaa jalustalle. Yleensä esitykset keskustan kehittämisestä sisältävät henkilöautoliikenteen rajoittamisen Hämeenkadulla. Ikävä kyllä Hämeenkadusta ei tällä synny kävelykatua - kyseessä on myös linja-autoliikenteen valtasuoni. Joka ei tätä ole huomannut, menköön ruutupaperin kanssa Hämeensillalle laskemaan erilaisia ajoneuvoja. Henkilöautoilun vähentäminen Hämeenkadulla ei ratkaise mitään ellei samalla mietitä miten järjestetään linja-autoille muita reittejä. Kyllä ne kuljettajien taukotilat muuallekin saadaan kuin Keskustorille. Niin, ja kiveys voitaisiin jo vaihtaa kestopäällysteeseen, pysyisivät linja-autot ja niiden kuljettajat paremmassa kunnossa. Muutenkin kävelykadut pitäisi laittaa sinne, missä on luonnostaan ihmisvirtoja ja mahdollisuuksia kadunvarsi- Tällä hetkellä kävelykatumme on tehty sinne minne ne on helpoimmin saatu, ilman sen suurempaa suunnitelmaa palveluihin. Tällä hetkellä kävelykatumme on tuloksesta päätellen tehty sinne minne ne on helpoimmin saatu, ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Kävelykatujen sijaan voisimme ehkä alkaa puhua kävelypainotteisista kaduista jotka olisivat kesäaikaan palvelisivat enemmän kävelyä ja kevyttä liikennettä ja talvella autoilua. Katujen käyttö joustaisi teemoittain esimerkiksi joulun tai suurempien tapahtumien aikana, mutta sallisi samalla henkilöautot ja jakeluliikenteen. Samalla voitaisiin avata keskustan sisäisiä reittejä autoilulle nykyinen kiertoteiden käyttäminen ei palvele sen paremmin liikennettä kuin ympäristöä. Entä pyöräily? Kevyen liikenteen käyttöön pitää vihdoin alituisen kissanhännänvedon sijaan saada kunnollinen väyläverkosto kuten on keskustan osayleiskaavassa ja siihen liittyvässä kevyen liikenteen suunnitelmassa on jo vuosia sitten hahmoteltu. Samalla tulee pyöräilijöiden keskuudessa tehdä ryhtiliike: merkittävä osa pyöräilijöistä on yhtä kiinnostunut liikennesäännöistä kuin punkkari Beethovenista. Pysäköinti on järjestettävä niin, että saapuminen keskustaan on houkuttelevaa jos aiotaan kilpailla automarkettien kanssa. Maanalaista pysäköintiä tulee kehittää ja tehdä maan alle kehittyvälle maailmalle oma suunnitelmansa, maanalainen kaava. Pitemmällä aikavälillä saadaan autot pois esimerkiksi Keskustorilta, jos kohta myös kadunvarsipysäköintiä tullaan tarvitsemaan asioinnin helpottamiseksi. Ehkä keskustaa pitäisikin ajatella ostoskeskuksena ja kehittää siltä pohjalta? Kaivetaan nyt Neilimon työryhmän raportti ja muut selvitykset hyllystä, mietitään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä mitä on realistista toteuttaa ja aletaan töihin.l tampereen kauppakamarilehti 7
12 651 m 2 9 066 m 2 9 760 m 2 Kolmenkulmantie Mestarintie 9 218 m 2 Kisällintie 6 756 m 2 6 712 m 2 Nokiantie 3 E12 8 404 m 2 6 642 m Koreeniityntie 2 6 743 m2 Tervetuloa menestymään Kolmenkulman yritysalueelle Vuoden 2010 aikana tulossa myyntiin 9 kpl teollisuustontteja (6 642 12 651 m 2 ) huippusijainnilla Kehätien varresta Kolmenkulman yritysalueella Ylöjärvellä. Ota yhteyttä! Ylöjärven Yrityspalvelu Oy toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki puh. 050 351 6507 timo.isolahteenmaki@ylojarvi.fi Kuruntie 14, 33470 Ylöjärvi puh. (03) 349 5555 www.ylojarvi.fi Sisustusratkaisuja työympäristöihin www.iskuinterior.fi Isku Interior Oy Sammonkatu 47, 2.krs 33540 TAMPERE p. 029 086 4501 interior.tampere@isku.fi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aloitti Pirkanmaan TE-keskus, Tiehallinto, Pirkanmaan ympäristökeskus sekä Länsi-Suomen lääninhallitus lopettivat toimintansa 31.12.2009. Niiden palvelut siirtyivät 1.1.2010 aloittaneisiin Pirkanmaan elinkeino- liikenneja ympäristökeskukseen (ELY) ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI). Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue (E-vastuualue), liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue (L-vastuualue) sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (Y-vastuualue). E-vastuualueen tehtäviin kuuluvat entisen TEkeskuksen tehtävät sekä osa Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosaston tehtävistä. L-vastuualueella hoidetaan maakuntaa koskevat entisen Tiehallinnon tienpitotehtävät, entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liikenneosaston tehtävät sekä liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen valtakunnallinen asiakaspalvelu, erikoiskuljetuslupien ja lupapalvelun tehtävät. Y- vastuualueen tehtäviin kuuluvat entisen Pirkanmaan ympäristökeskuksen tehtävät lukuun ottamatta ympäristölupa-asioita, jotka siirtyvät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Y-vastuualueella hoidetaan keskitetysti myös jätehuollon valtakunnalliset tuottajavastuutehtävät.l Talouskriisi kasvatti rahoituskysyntää Pirkanmaalla Finnveralta haettiin viime vuonna rahoitusta ennätyksellisen paljon. Pirkanmaalla rahoitushakemusten määrä kasvoi 20 prosenttia. Kysyntää lisäsivät maaliskuussa käyttöön otetut suhdannelainat ja -takaukset. Loppuvuodesta rahoituksen kysyntä tasaantui ja oli vuoden lopussa viime vuosien tasolla. Finnveran Tampereen aluekonttori rahoitti vuonna 2009 pirkanmaalaista yritystoimintaa noin 104 miljoonalla eurolla, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Suhdannerahoitusta myönnettiin 74 yritykselle yhteensä 14,1 miljoonaa euroa. Taantuman vuoksi investointirahoituksen kysyntä ja myöntäminen romahtivat. Takauksia myönnettiin 55 miljoonaa euroa. Erilaisia lainatuotteita pk-yrityksille myönnettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa. Vientiin liittyviä takauksia ja takuita Pirkanmaalle myönnettiin neljä miljoonaa euroa. Tampereen aluekonttoria sai 467 uutta asiakasta, koko asiakasmäärä oli vuoden lopussa 2 741.l 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Tampere-talo jälleen paras Tampere-talo sai jälleen parhaan kongressikeskuksen arvosanan Suomen kongressitalojen asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Voitto tuli jo neljännen kerran, ja arvosanat paranivat entisestään. Tampere-taloa arvioitiin pääasiassa erittäin hyväksi tai todella erinomaiseksi. Asia kaspysyvyyttä kuvaava luku oli 95, kun tutkimuksessa mukana olleiden talojen keskiarvo oli 79. Tampere-talon vahvuuksiksi tutkimuksessa nousivat kuten aikaisemminkin sijainti, henkilökunnan ammattitaito, palveluhalukkuus ja myyntipalvelun toiminta. Tutkimuksen toteutti kongressikeskusten toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Särkänniemi taas ykkönen Suomalaiset arvioivat Särkänniemen Elämyspuiston parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi Taloustutkimuksen tekemässä Vapaa-ajankeskusten yrityskuvat 2009 -tutkimuksessa. Särkänniemi sai parhaan yleisarvosanojen keskiarvon ja sillä oli tutkituista vapaa-ajan keskuksista kokonaisuudessaan ominaisuuskohtaisesti tarkasteltuna vahvin imago. Se sai parhaimmat arviot monipuolisuudesta, alueen ja laitteiden kunnosta ja näkyvästä mainonnasta. Tutkimuksessa oli mukana 23 vapaa-ajankeskusta. Technopolis suunnittelee potilashotellia Technopolis suunnittelee Tampereelle Finn-Medin alueelle Norlandia Care Oy:n potilashotellia sekä useille toimijoille tarkoitettua toimistotilaa. Tilat tulisivat samaan uudis rakennus kokonaisuuteen Pirkan maan sairaanhoitopiirin silmäkeskuksen kanssa, ja kokonaisuutena investointi olisi noin 32 miljoonaa euroa. Potilashotelliin tulee muun muassa ravintola ja 136 asiakashuonetta. Potilashotellin ja toimisto-osan rakentamisesta päätetään keväällä 2010. Hubia rakennetaan Tampereelle Kansainvälinen The Hub -yrittäjäyhteisö on rakentumassa Tampereelle Finlaysonille. Hub Tampereen perustajina ovat Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemia, Luova Tampere ja Hermia. Tavoitteena on avata Hub Tampere maaliskuun alussa. The Hub on toimitilat tarjoava jäsenyysperustainen yhteisö yrittäjille, yrityksille, asiantuntijoille sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille alasta riippumatta. Hubissa voi tehdä töitä, tavata ihmisiä, luoda kontakteja sekä kehittää yhteistyötä ja projekteja. Ensimmäinen Hub perustettiin vuonna 2005 Lontoossa. Nyt toiminnassa on 12 Hubia neljällä mantereella. Myös Helsinkiin ja Jyväskylään ollaan parhaillaan perustamassa Hubia. Metsolta biomassakattilalaitos Belgiaan ja jätekaasutusteknologiaa Lahteen Metso toimittaa biomassavoimalaitoksen yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon (CHP) 4Ham Cogen S.A.:lle Belgiaan. Laitoksen toimittaa Metson ja Wärtsilän yhteisyritys MW Power Oy. Laitoksen automaatiojärjestelmän toimittaa Metson Automaatio-liiketoimintalinja. Metson osuus asiakkaan investoinnista on noin 30 miljoonaa euroa. Metso toimittaa myös jätekaasutuslaitoksen Lahti Energia Oy:lle Lahteen. Laitos edustaa uudentyyppistä teknologiaa, jonka avulla Lahti Energia pystyy tehokkaasti muuttamaan kierrätetyn jätteen energiaksi ja vähentämään merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Plussaa pirkanmaalaisen junioriurheilun hyväksi Tampereella on solmittu ainutlaatuiset K-Plussa-yhteistyösopimukset Turtolan kauppakeskuksen K-kauppojen sekä Ilveksen, Pyrinnön ja Tapparan välillä. Sopimuksilla tuetaan Ilveksen juniorijalkapalloa, Pyrinnön juniorityötä ja Tapparan juniorijääkiekkoa sekä taitoluistelua. Kaupat hyvittävät Ilveksen, Pyrinnön ja Tapparan jäsenten tekemistä ostoksista sovitun prosenttimäärän seuroille.l Lyhyesti l Pirkanmaan Osuuskauppa on ostanut Tampereen Koivistonkylän ja Ideaparkin Euromarketien liiketoiminnan. l Anttila Oy valitsi Leanware Oy:n toimittamaan varastonohjausjärjestelmän Keravan uuteen logistiikkakeskukseen. l Tasowheel Oy:stä on muodostettu konserniyhtiö Tasowheel Group Oy ja sen yksiköistä konsernin tytäryhtiöt Tikkakoskella toimiva Tasotikka Oy sekä Tampereella toimivat Tasosystem Oy ja Tasogears Oy. l Empower Oy on valinnut Solteqin työnohjauksen ja resurssienhallinnan tietojärjestelmäkumppanikseen. l Korkeakoulujen arviointineuvosto on nimennyt Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman ammattikorkeakoulujen laatuyksiköksi vuosiksi 2010 2012. tampereen kauppakamarilehti 9
Ryanairin reitit ja matkustajamäärät Tampere-Pirkkalasta ovat lisääntyneet, mutta Pohjoismaiden myynti- ja markkinointijohtaja Erik Elmsäter ponnisti Tredean ja Ryanairin tiedotustilaisuudessa näyttämään, milloin Ryanairin mielestä Tampere-Pirkkalan kehityksessä voitaisiin puhua kasvusta. Ilmaa siipien alle matkailumarkkinointiin teksti ja kuva annikaisa knuutila Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy ja Ryanair vauhdittavat Pirkanmaan matkailua yksissä voimin. Tredea satsaa merkittävästi markkinointiin, joka näkyy erityisesti Ryanairin nettisivustolla ja yhtiön lehdessä, messuesiintymisinä ja toimittajavierailuina. Tavoite on saada vuoden 2012 loppuun mennessä Tampere-Pirkkalaan miljoona Ryanair-matkustajaa ja vähintään 16 reittiä. Nyt matkustajia on 500 000 ja reittejä viisi. Tärkeä tavoite on kasvattaa nimenomaan Suomeen tulevien matkustajien osuutta matkustajamäärästä vähintään 40 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista, kertoo Tredean toimitusjohtaja Ari Tuulentie. Ryanair lentää tällä hetkellä Tam- Tänä vuonna mennään kansainvälisille markkinoille, linjaavat Techila Technologies Oy:n ohjelmistoasiantuntija Kari Koskinen (vas.), teknologiajohtaja Teppo Tammisto, toimitusjohtaja Rainer Wehkamp ja myynnistä vastaava Tuomas Eerola. Laiskat PC:t pannaan nyt töihin Mitä jos yrityksen tuotantoinvestointien tehosta käytettäisiin vain viitisen prosenttia? Tai työntekijät paiskisivat aktiivisesti töitä vain puoli tuntia päivässä? Mikään yritys ei moista hyväksyisi. It-investoinneille näin huono hyötysuhde ja tuottavuus kuitenkin sallitaan. Tavallista on, että yritysten tietokoneiden 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
TAMPERE R E G I O N EU OFFICE taloudessa tapahtuu EU-toimisto lisää palvelujaan pereelta Lontooseen, Frankfurtiin, Milanoon, Bremeniin ja Riikaan. Huhtikuussa se avaa uuden reitin Edinburghiin ja kesäkuussa Malagaan. Tarkoitus on myös avata uudelleen reitti Dubliniin. Tampereen yliopiston Tutkimusja koulutuskeskus Synergos tutki viime vuonna Ryanairilla Tampere-Pirkkalasta lähteneitä ulkomaisia matkustajia. Tutkimuksen mukaan Ryanairia käytetään paljon ystävä- ja sukulaismatkailuun, ja varsinkin kesäaikaan nuorten osuus on suuri. Nettipalvelut ovat tiedonsaannissa erittäin tärkeitä. Palautetta annettiin lentoaseman kakkosterminaalin ankeudesta ja siitä, ettei seudulla ole edullista hostel-tyyppistä majoitusta riittävästi. Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila pitää tärkeänä alueen ja lentokentän kehittämistä kaikkien seudulle tulevien matkustajien palvelemiseksi. Suunnitelmia kakkosterminaalin kohentamiseksi on, rahaa tarvittaisiin nopeasti kaksi miljoonaa euroa. Haluamme kasvattaa ja kehittää kakkosterminaalia muidenkin kuin Ryanairin käyttöön niin, että kentälle mahtuisi ainakin kaksi konetta kerralla. Ivalon lentoasemaan Finavia satsasi 11 miljoonaa euroa, Tampereen hyväksi se ei tee juuri mitään. Neuvotteluja ja suunnitelmia esimerkiksi kakkosterminaalin yksityistämisestä jatketaan.l TAMPERE R E G I O N EU OFFICE Tampereen kaupunkiseudun EU-toimisto Brysselissä laajeni tämän vuoden alussa edustamaan koko Pirkanmaata ja täytti tammikuussa kymmenen vuotta. Tähän asti olemme keskittyneet hankkimaan EU-rahoitusta ja eurooppalaisia partnereita eri verkostoista Tampereen seudun tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin. Uusi yhteistyökumppanimme Pirkanmaan liitto tuo mukanaan muun muassa alue- ja liikennepoliittista edunvalvontaa, sanoo EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen. Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimis- TAMPERE R E G I O N EU OFFICE to palvelee monin tavoin myös pk-yrityksiä. Ykköstehtävämme on tiedottaa EUrahoituksesta ja -ohjelmista sekä edistää pk-yritysten verkottumista. Otamme esimerkiksi vastaan yritysryhmiä, joille voimme järjestää EU-instituutioihin tutustumisen lisäksi yritysvierailuja. Valmistelemme tällaista matkaa muun muassa Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalle huhtikuussa. Tamperelaisten bioalan yritysten vieraillessa Brysselissä tammikuussa järjestimme niille tapaamisia myös potentiaalisten rahoittajien kanssa, Räikkönen kertoo. Ajankohtaisista pk-yrityshankkeista ja rahoituksesta tiedotetaan EU-toimiston uutiskirjeessä, jonka jakelulistalle pääsee ottamalla yhteyttä Hannele Räikköseen. EU-hanketta harkitsevan yrityksen kannattaa selvittää mahdollinen kumppanuus Tampereen omien toimijoiden, kuten Itämeri-instituutin tai Tamlinkin kanssa. Niillä on vuosien kokemus hankehausta ja EU-hankkeiden hallinnoinnista hankeorganisaation pyörittämistä myöten, Hannele Räikkönen muistuttaa. Enterprise Europe Network löytää partnerin Tuhti pakkaus EU-tietoa on luvassa 25.5. 1.6., jolloin Tampereella vietetään Euroopan pk-yritysviikkoa. Yksi viikon järjestäjistä EU-toimiston lisäksi on Hermia Yrityskehitys Oy:n alaisuudessa toimiva Enterprise Europe Network Yritys-Eurooppa-verkosto. Se tarjoaa kansainvälistymisja innovaatiopalveluja yrityksille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Verkoston toiminta on EU:n komission ja Tekesin rahoittamaa ja asiakkaille ilmaista. Tarjoamme yrityksille palveluja kattavasti alkaen EU-asioiden tiedottamisesta jälleenmyyjien ja muiden yhteistyökumppaneiden hakuun, kertoo verkoston yhteys henkilö Arttu Kotilainen. Mahdollisuuksia verkottua kansainvälisesti on useita. Yrityksen etsimästä tai tarjoamasta teknologiasta voidaan julkaista profiili internetissä ja hakea sen avulla kyseisestä teknologiasta kiinnostuneita kumppaneita. Kansainvälisissä messutapahtumissa Enterprise Europe Network järjestää kontaktitapahtumia, joissa saatetaan yhteen toisistaan kiinnostuneita yrityksiä. Tapaamisia järjestetään myös eri teemoista, kuten tietyltä toimialalta tai halutulta markkina-alueelta. Teknologiaprofiileja pääsee selaamaan Yritys-Euroopan portaalin kautta. Tarvittaessa järjestämme nopeasti lisätietoa kiinnostavasta yrityksestä ja aloitamme alustavat neuvottelut, Kotilainen lupaa.l www.yrityssuomi.fi/partner laskentatehosta on käytössä alle viisi prosenttia ja palvelintenkin käyttöaste on varsin heikko. Samaan aikaan tietokoneilla tehtävän raskaan laskennan merkitys eri teollisuuden ja tieteen aloilla kasvaa jatkuvasti. Organisaatiot investoivat uusia suurtehotietokoneita usein turhaan. Tamperelaisen Techila Technologies Oy:n kehittämä gridjärjestelmä tunnistaa yrityksen sisäverkon vajaakäyttöisen PCja palvelinkapasiteetin ja panee sen töihin. Näin saadaan käyttöön laskentatehoa helpostikin suurtehotietokoneen verran. Yhtiö palkittiin vuoden 2009 lopussa tasavallan presidentin innovatiivisesta yrittäjyydestä myöntämällä INNOSUOMIpalkinnolla Techila Technologies on lähtenyt bisneksessään liikkeelle tiede- ja rahoitusmaailmasta. Kaikki suomalaiset tekniset yliopistot ja Helsingin yliopisto käyttävät jo innovaatiota, samoin Prahan kauppakorkeakoulu. Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos CERNin kanssa on tehty yhteistyötä tutkimusprojekteissa, ja jatkossa yhteistyö sinne tiivistyy entisestään. Useassa suomalaisessa finanssi- ja rahoitusalan yrityksessä tietokoneita piiskaa Techilan grid-ratkaisu. Pankkimaailman riskienhallinnassa ja esimerkiksi alan uusien tuotteiden kannattavuuslaskennoissa tarvitaan todella järeät it-työkalut. Kansainvälisten finanssitalojen tutkimuskeskuksissa sähkömagnetiikan ja hiukkasfysiikan tohtorijoukot miettivät tarvittavia laskentamalleja. Se joka kehittää tehokkaimmat laskentasovellukset, tekee tiliä esimerkiksi johdannaismarkkinoilla. Ja kyllä finanssikriisinkin taustalla oli riskienhallinnan puutteellisuutta. Sisäinen riskienhallinta on pitkälti raskasta laskentaa, Techila Tecnologiesin toimitusjohtaja Rainer Wehkamp perustelee. Hän toteaa, että tehon lisäksi grid-laskennan puolesta puhuvat ympäristöhyödyt. Menetelmä on usein vaihtoehto supertietokoneinvestoinnille. Olemassa olevaa it-infrastruktuuria uusitaan säännöllisesti ja näin myös grid-laskentakapasiteetti päivittyy ja kasvaa ilman erillisiä investointeja.l tampereen kauppakamarilehti 11
2010 Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma Suurten hankkeiden etenemisjärjestys kuntoon! Tampereen kauppakamarin järjestyksessään neljäs vaikuttamissuunnitelma on valmistunut. Loppukesästä tehdystä sähköisestä kyselystä ja luottamushenkilöiden yhteisen vaikuttamisiltapäivän aineiston pohjalta haluttiin tänä vuonna edunvalvontaa rakentaa neljän keskeisen teeman ympärille. Tampereen kauppakamari esittää, että Pirkanmaalle luodaan vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä logistinen kokonaissuunnitelma, jossa ratkaistaan tulevaisuuden suurten hankkeiden sijoittuminen ja etenemisjärjestys. Kauppakamarin mielestä keskeinen hanke suunnitelmassa on Tampereen läntinen oikorata, joka parantaisi rataliikenteen sujuvuutta valtakunnallisesti ja antaisi seudullisesti uusia mahdollisuuksia lähijunaliikenteen kehittämiseen. Oikorata avaisi monta pullonkaulaa ja tekisi Viinikan ratapihan siirron kannattavaksi. Pitkällä tähtäimellä katsottuna oikorata mahdollistaisi myös Tampere-Pirkkalan lentoaseman liittämisen rataverkkoon. Hanke on niin iso ja merkittävä, että se toteutuu vain, jos sen taakse sitoutuvat kaikki alueen keskeiset toimijat. Lähiaikojen hankkeista tärkein on Rantaväylän tunneli, jonka rakentaminen täytyy aloittaa suunnitellusti. Suurien hankkeiden lisäksi kauppakamari haluaa kiinnittää huomiota Tampereen keskustan kehittämiseen, joka nousee vähän väliä esiin. Tampere on Pirkanmaan keskus ja ansaitsee arvoisensa keskustan, jonne on helppo päästä kaikilla kulkuneuvoilla ja jonka täytyy olla myös kaupallisesti ja palvelutarjonnaltaan monipuolinen. Kauppakamarin mielestä erimerkiksi kävelykeskustaa täytyisi kehittää paremmin koskenvarsia hyödyntävänä pohjois-eteläsuuntaisena kokonaisuutena. Taloustilanne ja suurten ikäluokkien eläköityminen aiheuttavat haasteita julkiselle sektorille. Kauppakamarin näkemyksen mukaan julkisella sektorilla on nyt mahdollisuus tarkastella kriittisesti toimintojaan ja miettiä, miten yhteistyötä yritysmaailman kanssa voidaan syventää ja toisaalta työnjakoa selkiyttää. Kauppakamarin mielestä yksi vastaus kasvavaan palveluiden kysyntään on palveluseteli, joka viime vuonna voimaan tulleen lakiuudistuksen myötä tarjoaa uusia mahdollisuuksia palvelutarjonnan monipuolistamiselle ja kuntalaisten valinnanvapauksien lisäämiseksi. Palvelusetelin avulla kuluttaja valitsee palveluntuottajan ja hoitaa näin myös kilpailutuksen. Kauppakamari ehdottaa myös, että Pirkanmaalla kokeiltaisiin siirtymistä ns. Risikon malliin. Talouden raju laskusuhdanne muuttaa myös maakuntamme elinkeinorakennetta. Tällöin koulutuksen rakenne ja työvoimatarjonta tulee sopeuttaa kysyntää vastaavaksi, ja toisaalta varmistaa, että tulevaisuuden aloille riittää osaajia. Kun nuorisotyöttömyys on 25 prosentia, täytyy hyödyntää kaikki mahdolliset keinot, jotta työvoiman ulkopuolelle ei menetetä väkeä peruuttamattomasti, kuten kävi viime lamassa. Koulutuksen osalta Pirkanmaalle syntyi uusi kaksi ammattikorkeakoulua yhdistävä yksikkö, joka yhdistää ja tehostaa toimintoja. Kauppakamarin mielestä tulevaisuuden osaamispohjaa tulee laajentaa hyödyntämällä kahden yliopiston liiketaloudellinen ja hallinnollinen osaaminen. Niistä tulee muodostaa laaja-alainen liiketaloudellinen korkeakouluyksikkö, joka tukee muun muassa palveluliiketoiminnan kehittymistä Pirkanmaalla. Kauppakamari on tehnyt kirjallisen vaikuttamissuunnitelma vuodesta 2007 alkaen. Se on saatavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.tampereenkauppakamari.fi.l Lisätiedot: Tommi Rasila, toimitusjohtaja, Tampereen kauppakamari, 040 750 8158, tommi.rasila@chamber.fi Markus Sjölund, asiamies, Tampereen kauppakamari, 040 745 4342, markus.sjolund@chamber.fi Ensin Hämppi, Tampereen kauppakamarin palveluvaliokuntaan on perusteilla kaupan työryhmä alan toimijoille tavarataloista tukkuun ja kivijalkakauppoihin. Työryhmän yhtenä tavoitteena on Tampereen keskustan kaupallinen kehittäminen. teksti ja kuva päivi eskelinen -K yse on oikeastaan koko kaupunkiseudun imagosta ja vetovoimasta, sillä mielikuvat kaupungista syntyvät pitkälti keskustan ilmeen pohjalta, työryhmän perustamista aktiivisesti ajanut Keskon Pirkanmaan aluejohtaja Jari Alanen perustelee. 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Tampereen kauppakamarin linjaukset keskustan kehittämisessä > Koskimaisema on otettava entistä paremmin huomioon, ja kävelykeskustaa on suunniteltava pohjois-eteläsuunnassa koskenvartta hyödyntäen. > Kaikki kannaksen yli menevät neljä väylää on pidettävä avoinna moottoriliikenteelle. > Keskustan kehittämisessä otettava huomioon myös liiketilojen kerroksissa toimivat palveluyritykset. > Asioinnin keskustassa on oltava sujuvaa, joten pysäköintivyöhykkeitä on tarkasteltava kriittisesti. > Tampere 2030 -työryhmän toteuttamiskelpoiset visiot jatkotyöhön. Asiat eivät edisty itsekseen eivätkä ilmaiseksi. Jos yhteistyöllä saamme houkuteltua lisää asiakkaita ja palvelujen kysyntää keskustaan, kaikilla on entistä paremmat mahdollisuudet ottaa siivunsa menestyksestä, Jari Alanen sanoo. > Kauppakamariin perustetaan kaupan työryhmä, joka ottaa aktiivisesti kantaa keskustan kaupalliseen kehittämiseen. > Kauppakamari tukee rantaväylän tunnelihanketta, jolloin keskustaa voitaisiin laajentaa Ranta-Tampellaan. sitten Kunkku välttämättömiä elävälle keskustalle Tampereen keskustaa on tarkasteltu vuosien varrella eri kehityssuunnitelmissa, viimeksi vuorineuvos Kari Neilimon johdolla. Loppusyksystä 2008 julkistettua ehdotusta on viety eteenpäin virkamiestyönä. Tammerkoskeen sekä koskenvarren rakennuksiin ja toimintoihin ankkuroituva, vuoteen 2030 ulottuva visio on Alasen mielestä rohkea ja hieno avaus. Kaupan työryhmä aikookin vaikuttaa siihen, ettei ehdotus jää pölyttymään. Ideoita poimitaan myös muista suunnitelmista, kuten vuosien takaisesta Centre1:stä. Elävää keskustaa ei ole ilman kaupan palveluja, joten on aiheellista vastavuoroisesti kysyä, mitä kannattava kauppa tarvitsee keskustalta. Olennaista on keskittyä itse asiaan, mikä tarkoittaa, ettei keskustaa kehitetä vastustamalla kaikkia kehäteiden varrelle suunniteltuja hankkeita. Usein väitetään, että uudet hypermarketit kaupunkiseudulla näivettävät keskustan. Ei se niin mene. Mielestäni keskustalla on etulyöntiasema monipuolisen tarjontansa ansiosta. Silti sen kulkuyhteyksiä ja pysäköintiä pitää miettiä sekä sallia myös elinkeinoelämän investointeja, kuten ehdotettu monitoimihalli, Alanen sanoo. Keskusta kuin kauppakeskus Jari Alanen on Suomen kauppakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja mukana valtakunnallisen Elävä kaupunkikeskusta ry:n toiminnassa. Ennen Keskoa hän työskenteli Citycon Oyj:n kauppakeskusjohtajana. Näen elävässä kaupunkikeskustassa useita yhtymäkohtia menestyvään kauppakeskukseen. Molemmissa vetovoimatekijöitä ovat vilkkaus, siisteys ja turvallisuus. Asiakkaita kiinnostavan tarjonnan lisäksi keskeistä on hyvä saavutettavuus kaikilla kulkuvälineillä sekä sujuva pysäköinti. Kaupoille on päästävä henkilöautolla, se on kaupalle ehdottoman tärkeää. Hämeenkadun muuttaminen koko pituudeltaan joukkoliikenne-, jopa kävelykaduksi saa Alasen mietteliääksi. Kävelykaduksi se on liian pitkä. Kunhan ensiksi saadaan valmiiksi Hämpin parkki ja keskustan länsipuolelle Kunkun parkki, jommankumman Hämeenkadun pään voisi muuttaa kävelykaduksi. Olennaista on siis varmistaa, että pysäköintimahdollisuuksia on riittävästi, jotta kävelykadun idea toimii. Ehkä Hämeenkadun ylittäminen autolla poikittaissuunnassa pitäisi sallia. Entä miten järjestettäisiin bussiliikenne? Elävä kaupunkikeskusta -yhdistys palkitsee vuosittain aktiivista kehitystyötä tehneen kaupungin Vuoden kaupunkikeskusta -nimityksellä. Yhteistä useille palkituille kaupunkikeskustoille on ollut keskeisillä paikoilla sijaitsevat pysäköintilaitokset. Tampere on ottanut nyt oikean suunnan rakentaessaan Hämppiä. Alanen tähdentää, että keskustan kehittäminen on paljon muutakin kuin liikenneratkaisuja. Myös tarjontaa on suunniteltava. Kun asiakas yllättyy positiivisesti, hän palaa takaisin. Tarjonnan kehittäminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä, mutta sen organisoiminen keskustassa on hankalampaa kuin kauppakeskuksissa. Yhteinen johto ja markkinointi puuttuvat. Kuka koordinoisi, ja miten eri toimijat yrittäjät ja kaupunki sitoutetaan? Kaupungilla voisi olla tässä tärkeä rooli, Alanen sanoo.l tampereen kauppakamarilehti 13
profiili. Miia Lehtinen ja Miika Haavisto Nuorella energialla taantumaa vastaan Yrittäjyys on ollut valinnoissa voimakkain juttu siihen liittyvää arvomaailmaa ja ajattelumallia olemme pitäneet aina luonnollisena, kommentoivat sisarukset Miia Lehtinen ja Miika Haavisto Hämeen Kirjapaino Oy:ssä toteutettua sukupolvenvaihdosta. Arvostetussa tamperelaisyhtiössä lähes 30-vuotisen uran tehnyt toimitusjohtaja Antti Haavisto jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle ja siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi teksti martti tammisto kuvat ari ijäs Periaatepäätös sukupolvenvaihdoksesta tehtiin vuonna 1995. Miia oli tuolloin 21-vuotias, Miika 18. Ajatus syntyi aikaisemmin samana vuonna ja loppuvuodesta meistä tuli yrittäjiä Hämeen Kirjapainoon. Samana vuonna siitä tuli Haavistojen perheyritys. Omistamme nyt yhtiöstä 95 prosenttia, Miia kertoo. En ole yhtään katunut, mutta olen miettinyt, olisiko minulla samanlaista rohkeutta, jos nyt joutuisin tekemään vastaavan päätöksen, Miia pohtii 15 vuotta nuorempana tekemäänsä valintaa. Vakituisesti töihin yhtiöön hän tuli opintojensa loppuvaiheessa vuonna 1997. Oman valintansa Miika kertoo tehneensä vuonna 2002. Valmistuin silloin diplomi-insinööriksi ja päätin, että vanha päätös pitää. Uravalinta ei ollut itsestään selvä. Kummallakin oli koulu- ja lukioiässä toisenlaisia urahaaveita. Kun Miia aloitti graafisen alan opinnot Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä vuonna 1993, elettiin myös lamaaikaa ja isä-antti varoitteli alalle lähdöstä. Kesätöissä painossa saadut kokemukset painoivat kuitenkin enemmän. Selkeä työnjako auttaa Viime vuodet Miia on toiminut Hämeen Kirjapainon hallintojohtajana ja nyt toimitusjohtajana aloittanut Miika markkinointijohtajana. Miialle kuuluvat yrityksen sisäiset asiat, tuotanto, henkilöstö ja talous. Miikalle kuuluvat ulkoiset asiat, kuten myynnin ja markkinoinnin johto sekä kehitysasiat. Sisarusten työnjako on muovautunut matkan varrella. Miian mukaan heidän kiinnostuksensa kohteet ovat onneksi olleet erilaiset, joten työnjaosta on voitu päättää yksimielisesti. Totta kai isot asiat ratkaistaan yhdessä, mutta selkeä työnjako helpottaa siinä. Välillä olemme pelottavankin paljon asioista yhtä mieltä, mitä ehkä selittää arvomaailmamme ja arvopohjamme samankaltaisuus. Luottamus on kummankin mielestä työssä ja päätöksenteossa merkittävä apu. Joskus sanomattakin tietää, mitä toinen ajattelee, 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
ja voi luottaa siihen, että toinen pyrkii tekemään asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Miika arvioi, että vaikein ja haastavin asia arjessa on ajanhallinta. Siinäkin kyky lukea toista on tärkeää. Miia Lehtinen ja Miika Haavisto arvelevat, että heidän nuori ikänsä on ollut osalle työntekijöistä, asiakkaista ja yhteistyökumppaneista outo asia. Vielä 5 10 vuotta sitten heitä pidettiin alalla aivan poikkeuksellisina. Jotkut jopa kertoivat, etteivät tienneet, mistä nuorten kanssa puhutaan. Toisaalta nykyisin yhä useammin asiakkaat ovat heidän kanssaan samaa ikäluokkaa. Terveenä eläkkeelle Sukupolvenvaihdos on yrityksessä aina iso asia. Haavistot halusivat hoitaa siirtymän niin, että lopullinen vallanvaihdos tehdään kerralla. He kertovat halunneensa välttää usein nähtyä tilannetta, jossa sekä jatkajille että yrityksen henkilöstölle jää epäselväksi, kenellä päätösvalta oikeasti on. Meille on myös tärkeää, että pitkän uran ja valtavasti töitä tehnyt isämme pystyy terveenä nauttimaan eläkepäivistään, Miika kertoo. Sitä me toivomme aikanaan itsellemmekin. Toisaalta tiedämme, että jos meillä on joku murhe tai ongelma, saamme varmasti Hämeen Kirjapaino Oy Yksi vanhimmista alan yrityksistä Pirkanmaalla. Viettää parin vuoden kuluttua 90-vuotisjuhlia. alkuun tehtiin kohopainotekniikalla kuitteja, lomakkeita ja vihkoja. 1930-luvulla päätuote oli Raamattu. 1950-luvulla yritys rakensi oman, 9-kerroksiseen toimitalon nykyisen Yliopistokadun varteen ja hankki vuonna 1957 ensimmäisen offset-painokoneen. 1960-luvun lopulla se työllisti suurimmillaan 120 henkeä. Vuonna 1982 Antti Haavisto tuli yhtiöön osakkaaksi ja tuotantopäälliköksi. Liikeideaksi täsmentyivät vaativat moniväripainotyöt ja 40 vuotta jatkuneesta Raamattujen painamisesta luovuttiin. Samana keväänä paino muutti nykyisiin toimitiloihinsa Vehmaisiin. apua. Ja yhtä varmasti tiedämme, että isä innolla odottaa, että jotain kysytään. Turbulenssi ei pelota Talouden taantuma kohtelee painoalaa samalla lailla kuin muitakin toimialoja. Painoalalla kasvu on ollut lähes koko 2000-luvun pysähdyksissä ja viime vuonna alan liikevaihto putosi taantuman myötä merkittävästi ja on synnyttänyt alalle sitä kautta entistä enemmän ylikapasiteettia. Samoin kilpailu muiden medioiden kanssa on huomattavasti lisääntynyt viimeisien vuosien aikana. Kehitys näkyy hintaeroosiona, painohinnat ovat laskeneet useita vuosia. Lääke vaivaan on kokonaisvaltainen tehokkuuden lisääminen ja palveluiden kehittäminen. Taloustaantuma ja hintaeroosio tuntuvat myös Hämeen Kirjapainossa. Viime vuonna yrityksen liikevaihto putosi noin 15 prosenttia, mutta huomattavasti alan keskiarvoa vähemmän. Hintaeroosion vuoksi volyymin pudotus oli jonkin verran pienempi. Hämeen Kirjapainon nuoret yrittäjät uskovat tulevaisuuteen ja aikovat saada yrityksensä takaisin kasvu-uralle jo tänä vuonna. Perspektiiviä tähän antavat edellisen sukupolven kokemukset 90-luvul- tampereen kauppakamarilehti 15
Miia Lehtinen > Ikä: 36 vuotta > Koulutus: tekniikan ylioppilas > Perhe: aviomies ja kolmevuotias poika > Harrastukset: perhe, omakotitalon rakentaminen Miika Haavisto: > Ikä: 33 vuotta > Koulutus: diplomi-insinööri > Perhe: avovaimo > Harrastukset: liikunta; salibandy, sulkapallo, hiihto, golf, matkailu Samaan aikaan toisaalla Tammerprint jatkaa kokenein voimin Yrittäjyys on ollut valinnoissa voimakkain juttu siihen liittyvää arvomaailmaa ja ajattelumallia olemme pitäneet aina luonnollisena, kommentoivat sisarukset Miia Lehtinen ja miika Haavisto ta. Antti Haaviston siivotessa huonettaan tuli vastaan papereita, joita hän oli pistänyt talteen 90-luvun alussa. Osa teksteistä olisi voinut olla nyt kirjoitettuja. Tämä on aina ollut kilpailtu ala, Miika Haavisto muistuttaa. Vaikka on nuori ja innostunut tekniikasta, alan turbulenssi tuntuu välillä hurjalta, Miia Lehtinen sanoo. Pakkia tulee, jos on puolikin vuotta paikallaan. Toisaalta tiedämme, että meillä on energiaa olla tarvittava askel edellä. Työnteosta ei saa kiksejä, jos on vain paikallaan. Ne tulevat siitä, että pystyy viemään asioita eteenpäin ja näkee, että saadaan yhdessä aikaiseksi jotain, Miika vahvistaa. Enemmän kuin kirjapaino Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sukupolvenvaihdoksesta kertoneessa kirjeessä luvattiin, että vaihdoksen seurauksena jotkut asiat muuttuvat, toiset eivät. Pysyvistä asioista tärkeimmäksi nostettiin perheyrityksen yhdessä tekemisen meininki. Kehitystä luvattiin asioihin, jotka aiemminkin ovat olleet talossa etusijalla, aktiivisesti päivitettävä osaaminen, ajantasainen teknologia ja uudenlainen toimintatapa. Meidän aseemme kilpailussa ovat palvelut normaalin painotuotannon ympärillä ja niiden tuottama lisäarvo asiakkaalle. Perusasiat pitää tietysti olla kunnossa, että voimme miettiä paletin laajentamista. Lähtökohtina ovat laatu ja ympäristöasiat, Miika Haavisto määrittelee. Hänen mukaansa paino on viime aikoina menestynyt kilpailutuksissa, joissa kokonaisuuteen on aina liittynyt jotain muuta kuin perustuotantoa. Tiettyyn rajaan asti lisätehoa voisivat tuoda uudet koneet, mutta parhaiten lisätehoa ja kustannussäästöjä saadaan tekemällä asioita eri tavalla kuin on totuttu. Meilläkin on pitkään juurtuneet tavat tehdä asioita, nyt pitää entistä tarkemmin miettiä, mitä tehdään, kuka tekee ja missä vaiheessa tehdään, Miika sanoo. Yhdessä henkilökunnan kanssa, he tuntevat parhaiten omat työnsä, Miia lisää. Avoin keskustelu on tärkeää. Tyhmät kysymykset ja kyseenalaistaminen on niitä asioita, millä muutoksen saa aikaan, mutta se ei tarkoita sitä, että ilman muuta tuomitaan vanhat tavat huonoiksi. Paletin laajentamisessa Hämeen Kirjapainolla on apunaan tietotekniikkaa pääaineenaan opiskelleen Miika Haaviston kuusi vuotta sitten perustama, markkinointiviestinnän verkkopalveluja kehittävä Smart Files Oy. Yhdessä yritykset voivat esimerkiksi tarjota lehdestä sekä painetun että sähköisen version. Hämeen Kirjapaino työllistää 45 henkeä, heistä kolme myyntikonttorissa Helsingissä. Asiakkaita yrityksellä on ympäri maata, valtaosa töistä tulee kuitenkin pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta. Miika Haavisto ennakoi, että pääkaupunkiseudun merkitys kasvaa edelleen, onhan siellä paitsi isoja mainostoimistoja, myös teollisuuden pääkonttoreita. Viime vuosina markkinoinnin ja viestinnän käytännöt ovat Miika Haaviston mukaan muuttuneet. Esimerkiksi painotöiden ostoissa vallitsevat samat lainalaisuudet kuin muussakin kaupankäynnissä. Tämä näkyy muun muassa ostojen keskittämisessä. Yhä useimmin sopimukset tehdäänkin isojen yritysten osto-osastojen kanssa.l Itse olin jo valmistautunut jättämään paikkani nuoremmille, mutta suunnitelmat muuttuivat, koska yt-neuvottelujen edetessä todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi nousi Esa Printin Tampereen yksikön toiminnan lopettaminen, kahdeksan vuoden tauon jälkeen yrittäjäksi palannut Reijo Vesaniemi kertoo. Hän osti yhdessä Kari Mattilan ja Jyrki viidan kanssa Esa Print Oy:n Tampereen yksikön liiketoiminnan. Tehdyllä kaupalla säilytämme työpaikat ja alan korkean ammattitaidon Tampereella sekä jatkamme nykyisiä asiakassuhteita. Hervannassa toimivan kirjapainon tuotanto jatkuu Tammerprint Oy:n nimissä. Sen perustamisen taustalla on Esa Printin Tampereen ja Lahden kirjapainojen toiminnan sopeuttaminen nykyiseen markkinatilanteeseen viime syksynä. Yhtiössä aloitettiin yt-neuvottelut, jotka kuitenkin keskeytettiin Tampereen yksikön johdon tekemän ostotarjouksen takia. Tammerprint työllistää 33 henkeä. Se tuottaa edeltäjänsä tavoin monipuolisia graafisen alan palveluja ja painotöitä käyntikorteista kirjoihin. Reijo Vesaniemi on uuden yrityksen toimitusjohtaja, Kari Mattila johtaa myyntiorganisaatiota ja Jyrki Viita vastaa tuotannonohjauksesta ja -johdosta. Lahtelainen Esa Print laajeni Tampereelle vuonna 2002 ostamalla Reijo Vesaniemeltä Tekstitaso Oy:n. Viisi vuotta myöhemmin Esa Print hankki omistukseensa myös kirjojen valmistukseen erikoistuneen Tammer-Paino Oy:n. 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
teksti martti tammisto A ika montaa suomalaista kiinnostaa, Sähköautot NYT -yhteisön kyselyn runsaasta 2 000 vastaajasta yli 1 100 kertoo olevansa kiinnostunut muunnossähköauton hankinnasta. Sähköautot NYT -yhteisö ideana on muuttaa käytettyjä autoja akkukäyttöisiksi. Ensimmäinen prototyyppi ecorolla valmistui viime syksynä. Tavallisella verkkovirralla yön aikana ladattuna sen akut riittävät runsaan sadan kilometrin ajoon. Nyt yhteisö jatkaa projektia Tampereella entisissä Volvon linja-autotehtaan tiloissa. Prototyypin pohjalta kehitettävä 10-20 auton betalaivue on tarkoitus saada liikenteeseen kokemuksia keräämään kesään 2010 mennessä. Hanke ei rajoitu henkilöautoihin, yhteisö pitää myös akkukäyttöisen kaupunkibussin rakentamista täysin realistisena. Yhteisölle on luvassa kaupungin liikennelaitokselta käytetty auto akkubussin prototyyppiä varten. Sähköautot NYT kehittää autoja muun muassa Linux-käyttöjärjestelmästä tuttua Open Source -ideologiaa soveltaen. Suunnittelutyö toteutetaan Open Source -pohjalta niin, että syntyvät dokumentit ja ohjelmistot ovat kaikkien kiinnostuneiden, myös yritysten käytettävissä. Aktiivijäseniä yhteisössä on ympäri Suomea noin pari sataa, sähköpostilistalla aiheesta kiinnostuneita moninkertainen määrä. Suunnittelutyössä mukana oleva tamperelainen Tapio Vihuri arvioi, että noin puolta jäsenistä kannustaa työhön ensisijaisesti tekniikan kehittäminen, toista puolta ympäristönsuojelu. Harrastuksesta yritystoimintaa Tavoitteena on, että yhteisön ym pärille syntyy yritysten muodos tama ekosysteemi, joka kehittää ja tuottaa tarvittavia komponentteja ja muunnossarjo ja eri automalleihin sekä asentaa nii tä. Tilat yrityksille löytyisivät Ajo kilta nykyisen protopajan ympäriltä. Prototyypin lähtökohta on tavallinen, muutaman vuoden ikäinen Toyota Corolla, josta poistettiin moottori, vaihteisto, jäähdytin, pakoputkisto ja polttoainetankki. Vanhan moottorin ja vaihteiston kiinnityksiin sovitettiin sähkömoottori, alennusvaihteisto sekä tasauspyörästö, ohjausyksikkö sekä litium-akusto. Tapio Vihuri kehittää varsinaisena työnään Nokian puhelimien ohjelmistoalustaa. Hän jäi joulukuun alusta päivätyöstään osaaikaiseksi ja käyttää nyt päivän viikosta sähköautojen akkujen hallintajärjestelmän kehittämiseen. Ohjelmistokehityksen rinnalla Tapio Vihuri valmistelee myös oman Cit roen Xantiansa muuttamista sähköautoksi. exantiasta tulee ehkä hybridi, jonka akkuja ladataan myös pienellä polttomoottorilla. Toteutus poikkeaa jo markkinoilla olevista hybridiautoista. Nehän kulkevat pääasiassa polttomoottorin voimin, sähkömoottorilla lähdetään liikkeelle ja annetaan lisäpotkua kiihdytyksissä. Syy hybridin kehittämiseen Tapio Vihurilla on perisuomalainen: perheen kesämökille on matkaa 210 kilometriä, sinne asti ei nykyakkujen kapasiteetti riitä. Päästötön kaupunkibussi Laskelmien mukaan linja-auton voi kantavuuden kärsimättä varustaa litiumakuilla, joilla se yhdellä latauksella kulkee noin 200 kilometriä. Esimerkiksi Tampereella liikennelaitoksen bussit ajavat kuitenkin keskimäärin 400 kilometriä päivässä. Koska lähes kaikki Tampereen bussilinjat ajavat keskustan halki Hämeenkatua, on ongelmaan myös ratkaisu. Jos kadun päälle asennetaan johtimet, voi akut ladata aina, kun auto ajaa keskusta halki. Muualla auto kulkisi akuilla eikä olisi riippuvainen johtimista tavanomaisen johdinauton tavoin. Hybridirollikka olisi joustava vaihtoehto myös kalliisiin kiskoihin sidotulle raitiovaunulle. Sähkömoottorit ja niiden ohjauksessa käytettävät taajuusmuuttajat ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. Henkilöautoihin sopivaa tekniikkaa ei vielä ole myynnissä hyllytavarana. Tapio Vihurin mukaan linja-autoihin sopivaa tekniikkaa on sen sijaan saatavana ja päi vittäisessä käytössä raitio vau nuissa.l www.sahkoautot.fi/ Kuulutko siihen suomalaisten enemmistöön, jotka ajavat henkilöautolla päivittäin korkeintaan muutaman kymmenen kilometriä? Kiinnostaisiko sinua esimerkiksi työmatka-ajokiksi sähköauto, jos sen akkujen kapasiteetti riittäisi yhdellä latauksella sadan kilometrin ajoon? Tampereella ideoidaan Open Source -sähköautoja Sähköautot NYT -yhteisö toimii tiloissa, joissa vielä pari vuotta sitten tehtiin linja-autoja. Sen piirissä syntynyt tieto ja osaaminen on runkona laajemmassa ElectriCity-hankkeessa, jonka taustavoimia ovat Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea, Tampereen ammattikorkeakoulu ja yrityksiä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa osaamista sähköisen ajoneuvoteknologian kehittämiseksi ja synnyttää yritysten muodostama ekosysteemi, joka kehittää ja tuottaa tarvittavia komponentteja ja muunnossarjoja eri automalleihin sekä asentaa niitä. Muunnossähköautojen lisäksi kehitettävää tekniikkaa voi käyttää esimerkiksi sähkökäyttöisissä työkoneissa. Hankkeen puitteissa on käynnistetty myös sähköautojen huoltoon keskittyvä kurssi. Kurssilaiset myös kokoavat pari ecorollaa. tampereen kauppakamarilehti 17
kissa pöydälle kimmo sasi Kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen Verotuksen painopisteen muutokset asetettava oikein Suomen verojärjestelmä saatiin hyvään kuntoon 1990-luvulla. Tavoitteena oli yksinkertainen järjestelmä, jossa verotus ei ohjaa taloudellisia päätöksiä. Se saavutettiin laajalla veropohjalla ja alhaisilla verokannoilla. Järjestelmän eroosio alkoi viime vuosikymmenen puolivälissä. Ensin yhtiöverojärjestelmän hyvitysjärjestelmä purettiin. Sitten verotukseen alettiin jälleen tuoda erilaisia vähennyksiä. Niillä voitiin kiertää budjetin menokehystä. Myös verotuksen käyttäminen erilaisiin hyviin tarkoituksiin lisääntyi. Eräs veroprofessori kuvasikin, että verotuksessa on alkanut jälleen tikkunekkupolitiikan aika. Kehityksen korjaamiseksi asetettiin Martti Hetemäen johdolla toimiva verotyöryhmä. Sen tehtävänä on arvioida talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Sen tulee pohtia verotusta tuottavuuskasvun, korkean työllisyysasteen ja yrittäjyyden kannalta. Verotuksen on oltava kannustavaa. Työryhmän tulee tehdä tämän vuoden aikana ehdotuksensa verojärjestelmän kehittämisessä noudatettavista suuntaviivoista. Työryhmän työ on muodostumassa ajateltuakin tärkeämmäksi. Valtion talouden tasapainottamiseksi on lähivuosien veroja kiristettävä. Sdp on ehdottanut pääomatulojen progressiivista verotusta ja varallisuusveron palauttamista. Vihreät ovat ehdottaneet listaamattomien yhtiöiden osinkojen täyttä verottamista. Keskusta on esittänyt hyvätuloisten verotuksen kiristämistä. Verotuksen kehittämisessä tärkeintä on asettaa verotuksen painopisteen muutokset oikein. Veropohja on pidettävä laajana, jotta veroprosentit voidaan myös pitää matalina. Taloutta vähiten vahingoittamatta voidaan kiristää yleisen kulutuksen (alv) ja ympäristöä rasittavan kulutuksen verotusta. Toisaalta työntekoon kohdistuvaa verotusta, sekä tuloverotusta että työnantajan työhön kohdistuvia veronluontoisia maksuja, ei voida kilpailukyvyn säilyttämiseksi korottaa. Elinkeinoelämän on syytä myös pohtia, onko ja kuinka paljon tarvetta alentaa yhteisöveroprosenttia. Jos kevennystä tehdään yhtiön päässä, on siitä mitä todennäköisimmin seurauksena osingonsaajan ja laajemminkin pääomaveroprosentin nousu. Nykyinen yhteisöverokanta on edelleen varsin kilpailukykyinen. Työryhmässä on tehty hyvää teoreettista työtä. Voidaan todeta, että pääoman tuoton verotus hidastaa kasvua. Osinkoverotus vaikuttaa yhtiöiden pääomarakenteisiin ja taserakenteiden vahvistamisella on suuri suhdannepoliittinen merkitys. Verotuksen pitäisi olla rahoitusneutraalia, jotta investointien tuotto ei poikkeaisi rahoitustavasta riippuen. Kehityslinjojen osalta voidaan todeta, että Euroopassa eriytetty tuloverojärjestelmä on lisännyt suosiotaan. Lisäksi jatkuvasti etsitään malleja, joissa osinkojen kahdenkertainen verotus poistetaan ainakin oman pääoman laskennallisten kustannusten osalta. Työryhmässä vaikeimmaksi kysymykseksi on muodostumassa osinkojen verottaminen. Poliittinen ongelma on, että lehdistössä annetaan kuva, että listaamattomien yhtiöiden osingoista ei lainkaan maksettaisi veroa. Taloudellinen ongelma on se, että nykyiseen yhtiöiden osinkoverojärjestelmään liittyy jonkinlaisia, joskin vähäisiä, kasvua rajoittavia tekijöitä. Parasta olisikin, jos työryhmä esittäisi erilaisia vaihtoehtoisia malleja kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi tai lieventämiseksi erityisesti listaamattomien yhtiöiden osalta. Nykyinen yhtiöiden jako ei ole mahdoton, sillä omistajayrittäjän suhtautuminen osinkoon on erilainen kuin sijoittajan, joka arvioi pörssiyhtiön osingon nettotuoton sijoitusta tehdessään. Eri vaihtoehdoista pitäisi keskustella ennen vaaleja ja päättää seuraavan hallituksen ohjelmassa. Jos nyt tehdään erillisratkaisuja, ei ole lainkaan taattua, että kokonaisuudesta tulee hyvä. Parasta olisikin, jos työryhmä esittäisi erilaisia vaihtoehtoisia malleja kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi tai lieventämiseksi erityisesti listaamattomien yhtiöiden osalta. 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Kun taantumassa isoja investointeja lykätään, elämän pienimuotoisempaan mukavuuteen ja uudistumiseen satsataan. Tämän vahvistaa Sim Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Viherma. Nousussa: huulipunaindeksi uusi jäsen. teksti ja kuva aila välikoski -K yllä, huulipunaindeksi on nousussa. Ja sen myötä Sim Finland aikoo edetä ihan kunnolla kuluvanakin vuonna. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 38 prosenttia 8,6 miljoonaan. Yhtiön ydinbisnestä on hiustenhoitotuotteiden valmistus ja myynti kampaamoalalle. Tosin viime vuonna liiketoimintaa vauhdittivat merkittävästi private label -tuotanto ja sikainfluenssakin. Syyskaudella 2009 yhtiö myi yli kolme miljoonaa pulloa oman Antibac-brändinsä käsidesinfiointiainetta niin Suomeen kuin vientiinkin. Aktiivisia vientimaita Sim Finlandilla on noin parikymmentä. Näistä Venäjä on isoin ja Euroopan kautta päädytään Aasiaan sekä Lähi-itään. Influenssarintamalla vedetään nyt henkeä. Taudin mahdollista toista aaltoa odoteltaessa Sim Finland on valmistautunut sairaala- sekä apteekkialan kysyntään varastoimalla miljoonia tyhjiä käsihuuhdepulloja, ja myös valmisvarasto on normaalia huomattavasti suurempi. Sim Finlandissa toteutettiin vuonna 2009 sukupolvenvaihdos. Yhtiön pääosakkaiksi tulivat Tatu Viherma ja hänen veljensä vientijohtaja Jyri Viherma. He ostivat yhtiön osakkeet sen perustajalta Seppo Iso-Mustajärveltä ja toimitusjohtajana toimineelta Pia Viherma-Iso-Mustajärveltä. Tatu Viherma liitti yrityksen Tampereen kauppakamarin jäseneksi. Verkostoitumismahdollisuudet kiinnostavat ja koulutukset vaikuttavat mielenkiintoisilta. Kauppakamarin palveluista vientidokumentit ovat meille jo ennestään tuttua toimintaa.l Kasvussa myös: private label Sim Finlandin vahvimmin kasvava alue on private label -tuotanto kauneudenhoito-, apteekki- ja päivittäiskauppa-alan yrityksille. Nyt se on liikevaihdosta neljännes. Private label -valmistaja tekee asiakkaansa brändin mukaisia tuotekehitysprojekteja ja tuotteita. Yhtiöllä on oma tuotekehityslaboratorio, jossa kemistit kehittävät uusia tuotteita omiin tai private label -asiakkaiden tarpeisiin. Esimerkiksi apteekkipuolella kysyntää ovat kasvattaneet lainsäädäntömuutokset, joiden myötä lääkkeiden kannattavuus on alentunut. Ala hakee kasvua käsikauppatavarasta. Toiminta on melko uutta Suomessa ja kasvaa maailmalla koko ajan. Se on yritykselle tehokasta ja turvallista, esimerkiksi jonkun toisen omistaman brandin varassa ei ikinä tiedä, miten bisneksen loppujen lopuksi käy, Tatu Viherma perustelee. Kemisti Kaisa Leppälän testissä on uusi hiusväri. - Ennakoimme aktiivisesti alan tuotekehitystarpeita, meillä laaja oma reseptipankki ja pienenä yrityksenä olemme projekteissa ketterä, Sim Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Viherma sanoo. tampereen kauppakamarilehti 19
Peräpeilillä ei tule nyt raho Jukelintähäre, sanotaan Kurikassa - ja siihen malliin hirvitti Kurikan Osuuspankin pankinjohtajaa Kristiina Lehtolaa Tampereellakin joulukuussa 2008. Edessä oli vaikea vuosi. teksti ja kuva aila välikoski Tiukkaa olikin ja on edelleen mutta mitään erityisen dramaattista Kurikan Osuuspankin Tampereen ja Nokian Siuron konttoreissa ei viime vuonna koettu. Asiakkaat selvisivät konttoreiden toiminnasta vastaavan Kristiina Lehtolan mukaan kohtuuhyvin. Toki liikevaihdot laskivat, maksujärjestelyjä tehtiin ja yritykset tarvitsivat likviditeettiinsä lisää rahoitusta. Mutta ei mahdottomasti, aika hyvin ne pystyivät toimimaan omilla purskureillaan, kassat olivat kunnossa. Merkittäviä konkursseja tai yrityssaneerauksia ei ole toistaiseksi tullut, Lehtola summaa. Taikauskoinen koputtaisi tässä koh taa puuta, mutta Lehtola naputtaa maksuvalmiuslaskelmia. Yritysten kassaennusteet ja Hyvä asiakas- ja paikallistuntemus auttavat nopeisiin päätöksiin, Kurikan Osuuspankin Tampereen alueen pankinjohtaja Kristiina Lehtola ja yritysrahoituksen rahoituspäällikkö Jari Kuhna kuvaavat toimintatapaansa. 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi