Graafinen käyttöliittymä lintujen rengastusjärjestelmään

Graafinen käyttöliittymä lintujen rengastusjärjestelmään Loppuraportti Versiohistoria: 0.1 06.05.2002 Ensimmäinen luonnos. Markus Päivinen 0.2 06.05.2002 Oikeinkirjoituskorjauksia. Markus Päivinen Helsinki, 6. toukokuuta 2002 Markus Päivinen Mari Jaakkola Peter Lindroos Tarja Rauste Simo Salmensuu Vesa Teikari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ohjelmistotuotantoprojekti Haukka

Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Työn aihepiiri............................ 1 2 Projektin tehtävä ja tavoite 1 3 Projekti 2 3.1 Aikataulu.............................. 2 3.2 Määrittely ja vaatimukset...................... 2 3.3 Suunnittelu............................. 3 3.4 Toteutus............................... 3 3.5 Toteutetut ja toteuttamatta jätetyt ominaisuudet.......... 4 3.6 Testaus............................... 4 3.7 Dokumentointi........................... 4 3.8 Arvio projektista.......................... 6 3.8.1 Mikä meni hyvin...................... 6 3.8.2 Missä jäi parantamisen varaa................ 6 3.9 Kommentit projektista ja oppimisesta............... 7 4 Projektityöskentely 8 4.1 Ryhmän jäsenet........................... 8 4.2 Ryhmä ja ryhmähenki........................ 8 4.3 Arviot henkilöittäin......................... 8 4.4 Yhteistyö.............................. 9 4.5 Työnjako.............................. 10 4.6 Yhteydenpito............................ 10 4.7 Käytetyt työkalut.......................... 10 4.8 Työajat............................... 11

2 5 Asiakas ja projektin ohjaaja 12 5.1 Asiakas............................... 12 5.2 Ohjaaja............................... 12 5.3 Projektin vastuuhenkilö....................... 13 5.4 Asiakkaan kommentit projektista.................. 13 6 Yhteenveto 14

1 1 Johdanto Loppuraportti kertoo Haukka-projektin toteutumisesta ja siitä miten projekti kulki verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan. Raportin lopussa käydään läpi projektiin osallistuneiden henkilöiden tuntemuksia projektista. 1.1 Työn aihepiiri Rengastus on tutkimusmenetelmä, jolla pyritään saamaan tietoa yksilöllisesti merkittyjen lintujen elämänvaiheista. Suomessa rengastustyön organisoi Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen Keskusmuseon Rengastustoimisto. Rengastuksia ja rengastettujen lintujen havaintoja koskevat tiedot talletetaan tietokantaan. Rengastus perustuu kansainväliseen yhteistyöhön, jonka osapuolina ovat rengastustoimistot, rengastajat ja suuri yleisö. Kerättyjä tietoja käyttävät tutkijat, päättäjät ja valistajat. Tuotteen avulla Rengastustoimistossa syötetään- ja ylläpidetään rengastus- ja tapaamistietoja. Tuote liittyy suurempaan tietokantajärjestelmään, jonka avulla tehdään sekä kyselyjä että raporttipyyntöjä. Järjestelmän avulla sekä tulostetaan rengastajille, maallikoille ja ulkomaisille rengastuskeskuksille kirjeitä että tuotetaan raportteja ja tutkimusdataa tutkijoille, päättjille ja valistajille. Rengastustoimistossa on tuotantokäytössä SQL*Forms kehittimellä toteutettu merkkipohjainen käyöliittymä tietokantaan. Tämä vanhentunut käyttöliittymä on tarkoitus vaihtaa nykyaikaisempaan käyttöliittymään. 2 Projektin tehtävä ja tavoite Projektin tavoitteena oli harjoitella ryhmätyötaitoja ja saada kosketus ohjelmistotuotantoprojektin läpivientiin. Tarkoituksena oli käydä läpi täydellinen ohjelmistotuotantoprojekti kaikkine eri vaiheineen ja lopputuloksena tuottaa toimiva

2 ohjelmistokokonaisuus. 3 Projekti Luvussa käsitellään projektin eri vaiheita, arvioidaan miten ne sujuivat ja mitä mahdollisesti olisi kannattanut tehdä toisin. 3.1 Aikataulu Projektin tärkeimpänä asiana voidaan pitää tuotteen aikataulun mukaista luovutusta asiakkaalle. Tämän suhteen projektin aikataulu piti hyvin paikkansa eli tuote saatiin luovutettua 10.5.2002 kuten oli suunniteltukin. Myös muilta osin aikataulu piti oikein hyvin paikkansa. Kaikki dokumentit valmistuivat ajallaan, osa jopa hieman aikataulusta etuajassa. Ainoa aikataulun pettäminen tapahtui koodauksen kohdalla. Koodaukseen varattu aika ei riittänyt kahden näytön kohdalla vaan koodausaikaa jouduttiin pidentämään noin viikolla. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut viivästyksiä muihin projektin alueisiin. Viivästymisen syinä voidaan pitää muutamaa teknistä ongelmaa sekä projektin ulkopuolisia kiireitä. 3.2 Määrittely ja vaatimukset Projektin määrittely aloitettiin heti projektin alussa. Määrittelyn apuna käytettiin pitkälti edellisten projektiryhmien tekemiä määrittelyjä, koska haluttiin, että koko www-tipu rengastusjärjestelmän ulkoasu ja muutkin ominaisuudet olisivat yhtenäiset jo olemassa olevien ominaisuuksien kanssa. Projektiryhmä sai aikaan hyvän ja kattavan vaatimusdokumentin, jota hyödynnettiin projektin myöhemmissä vaiheissa.

3 3.3 Suunnittelu Suunnitteluvaihe aloitettiin jo hieman ennen kuin vaatimusdokumentti oli saatu valmiiksi. Suunnitteludokumentti tehtiin kuitenkin kokonaisuudessaan vaatimusdokumentin vaatimusten mukaan. Huolellisesti tehty suunnitteludokumentti osoittautui hyödylliseksi toteutusvaiheessa. Erityisesti hieman hankalammin toteutettavat näytöt ja niiden tarkistukset olivat suunnitteludokumentissa hyvin esillä ja olivat näin apuna toteutuksessa. 3.4 Toteutus Toteutusvaihe alkoi aikataulun mukaisesti ajallaan, mutta toteutukseen varattu aika osoittautui hieman liian lyhyeksi muutaman näytön osalta. Pieniä viivytyksiä toteutukseen aiheuttivat mm. kesken toteutuksen tehty tietokannan siirto ja muutamat muut tietokantaongelmat. Toteutuksen aikana esiin tulleita ongelmia ei jääty murhetimaan yksin vaan asiat pyrittiin ratkaisemaan ryhmän yhteisen osaamisen avulla. Ongelmia käytiin läpi projektikokoontumisissa sekä sähköpostin välityksellä. Yleensä ryhmän sisältä löytyi osaamista ongelmien ratkaisemiseen. Jos ryhmä ei osannut ratkaista jotain ongelmaa, niin apua saatiin projektin asiakkaalta Jan Lindströmiltä, jonka tiedot tietokannasta ja SQL:stä olivat muutamissa ongelmissa ensiarvoisen tärkeitä. Aikataulun venymisen takia toteutusta jatkettiin melkein viimeiseen päivään asti. Toteuttamatta jäi yhden näytön yksi toiminto. Tästä on tarkemmat tiedot seuraavassa luvussa. Kokonaisuudessa projektiryhmä toteutti 17 näyttöä ja tuotti kaikki vaaditut dokumentit.

4 3.5 Toteutetut ja toteuttamatta jätetyt ominaisuudet Ryhmän tavoitteena oli toteuttaa kaikki näytöt, joita edelliset ryhmät eivät olleet saaneet tehtyä. Yhteensä toteutettavia näyttöjä oli 17 kappaletta. Toteuttamatta jäi Renkaiden merkintä hävinneeksi tai tuhoutuneeksi -näytön Renkaan merkitseminen hävinneeksi -ominaisuus. Tämänkin ominaisuuden toteuttaminen aloitettiin, mutta päätettiin keskeyttää aikataulun venymisen takia. Todennäköisesti ominaisuuden toteuttaminen vaatisi muutaman päivän työn. Kaikki muut näytöt saatiin toteutettua vaaditussa laajuudessa. Projektin täydellinen toteutuminen oli siis lähes täydellistä. Tarkemmat tiedot toteutetuista ja toteuttamatta jätetyistä näytöistä sekä mahdollisista muutos ja parannusehdotuksista löytyvät toteutusdokumentista [1]. 3.6 Testaus Ohjelmistoa testattiin testausdokumenttiin kirjattujen testitapausten avulla ja lisäksi jokainen testasi omia näyttöjään toteutuksen aikana. Testauksessa pyrittiin mahdollisimman suureen kattavuuteen ja erityistä huomiota kiinnitettiin ohjelmiston kriittisiin toimintoihin. Testaus saatiin aloitettua aikataulun mukaisesti samaan aikaan toteutuksen kanssa. Testausta jatkettiin lähes projektin päättymiseen asti. Tarkemmat tiedot testausmenetelmistä ja -tuloksista löytyvät testausdokumentista [2]. 3.7 Dokumentointi Projektin aikana tuotettiin seuraavat dokumentit:

5 Projektisuunnitelma Vaatimusdokumentti Suunnitteludokumentti Testausdokumentti Käyttöohje (html-muodossa) Toteutusdokumentti Loppuraportti Lisäksi ryhmä tuotti 27 kokouspöytäkirjaa [3] ja työtuntilistat [4]. Dokumentointi oli jaettu ryhmän kesken niin, että kaikki kirjoittivat kahta eri dokumenttia. Dokumenttien toteutukseen käytettiin L A TEX-ladontaohjelmaa. Kaikki dokumentit käytiin läpi useamman kerran ryhmän kokoontumisissa ja lopuksi ne hyväksytettiin asiakkaalla. Testausdokumentti käytiin läpi erityisen FTRkatselmoinnin avulla, johon osallistui ohjelmistotuotantoprojektien vastuuhenkilö Markus Ekholm. Kokonaisuudessaan ryhmä oli tyytyväinen dokumenttien laatuun ja kattavuuteen. Dokumenttien tuottaminen nähtiin jossain määrin työläänä suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Dokumentit nähtiin kuitenkin usein hyödyllisinä apuvälineinä erityisesti toteutuksessa.

6 3.8 Arvio projektista Projekti onnistui aikatauluun ja työmäärään nähden oikein hyvin. Lähes kaikki vaaditut näytöt saatiin toteutettua ja kaikki ohjelmiston osat saatiin dokumentoitua kattavasti. Ryhmällä oli myös hieman aikaa miettiä ohjelmiston jatkokehittelyä sekä kirjaamaan ylös muutamia muutosehdotuksia. Lisäksi ryhmä löysi ja joiltain osin korjasi muutamia edellisten ryhmien koodista löytyneitä ongelmakohtia. Näistä on tarkempi kuvaus toteutusdokumentissa [1]. Ryhmän mielestä projekti onnistui erittäin hyvin. Missään vaiheessa ei tullut liiallista kiirettä tai ollut tyhjää aikaa vaan työmäärä oli koko ajan tasainen. Aikataulussa pysyttiin lähes täsmällisesti ja ryhmän toiminta oli koko ajan yhtenäistä ja tiedonvälitys toimi hyvin. Millään osa-alueella ei esiintynyt mitään suuria ongelmia. 3.8.1 Mikä meni hyvin Ryhmä piti erityisen hyvänä asiana hyvää ryhmähenkeä ja kaikille melko tasaisesti jakautunutta työmäärää. Jokainen pystyi auttamaan toisia ja työskentelemään hyvin yhdessä. Hyvänä asiana nähtiin myös aikataussa pysyminen ja toteutuksen hyvä onnistuminen. Myös hyvä informaation kulku nähtiin positiivisena asiana. Projektin aikana käytiin hyvin läpi kaikki ohjelmistotuotantoprojektin osa-alueet ja jokainen otti niihin osaa. 3.8.2 Missä jäi parantamisen varaa Suurin miinus oli yhden näytön jääminen hieman kesken. Tämä johtui osittain ajan vähyydestä, johon tietysti olisi voinut yrittää vaikuttaa toteutuksen erilaisella aikataulutuksella. Toisaalta asiaan vaikutti myös ryhmän jäsenten muut kiireet, jotka varsinkin projektin loppupuolella veivät aikaa toteutuksesta. Töitä pyrittiin

7 lopussa uudelleen jakamaan ryhmän sisällä, että kaikki näytöt saataisiin toteutettua. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tuotetun koodin laadunvalvonnassa nähtiin myös jonkin verran puutteita. Vaikka testauksesta yritettiin mahdollisimman kattava, niin silti on mahdollista, että ohjelmistoon jäi jotain aukkoja. Yksi vaihtoehto olisi ollut käydä jokaisen näytön koodia läpi FTR-katselmuksen tyylisesti, mutta tähän ei käytettävissä ollut aika olisi mitenkään riittänyt. Projektissa käytettyihin työkaluhin esim. FreeMarker ja JDBC olisi pitänyt olla aikaa perehtyä enemmän. Ryhmän jäsenet pitivät työkaluista esityksiä kokoontumisissa, mutta tämän lisäksi olisi voinut olla vielä lisääkin työkalujen käytön opiskelua. Lisäopiskelu olisi voinut nopeuttaa toteutusta. Asiaa ei kuitenkaan nähty varsinaisena ongelmana, koska kaikki saivat hyvin käytettyä kaikkia työkaluja ja toteutettua näyttönsä. 3.9 Kommentit projektista ja oppimisesta Projektin aihealue mietitytti alussa ryhmäläisiä, koska kukaan ei tiennyt lintujen rengastamisesta mitään ennen projektin aloittamista. Kuitenkin hyvin pian aihe todettiin erittäin mielenkiitoiseksi, joka omalta osin motivoi ryhmää. Motivaattorina toimi myös se seikka, että ohjelmistoa tullaan oikeasti käyttämään ja siitä on todellista hyötyä asiakkaalle. Kaikkien ryhmäläisten mielestä työtehtävien tasainen jako oli hyvä idea. Näin jokainen pääsi ottamaan osaa ohjelmistotuotantoprojektin jokaiseen vaiheeseen ja oppi varmasti jotain uutta. Monet ryhmän jäsenet oppivat myös paljon uusista työkaluista, erityisesti Java Servleteistä, FreeMarkerista ja L A TEX-ladontaohjelmasta. Lisäksi jokainen oppi jotain uutta ryhmä- ja projektityöskentelystä.

8 4 Projektityöskentely 4.1 Ryhmän jäsenet Projektiryhmään kuului kuusi jäsentä: Mari Jaakkola, Peter Lindroos, Markus Päivinen, Simo Salmensuu, Tarja Rauste ja Vesa Teikari. 4.2 Ryhmä ja ryhmähenki Ryhmähenki oli projektiryhmässä oikein hyvä ja projektin edetessä se parani koko ajan. Mitään konflikteja ryhmän sisällä ei syntynyt, vaan kaikki pystyivät työskentelemään hyvin toistensa kanssa ja yhdessä ryhmänä. 4.3 Arviot henkilöittäin Mari Jaakkola Mari osallistui hyvin ryhmän toimintaan ja toimi ansiokkaasti testausdokumentin vastuuhenkilönä. Tekninen osaaminen oli riittävää projektin tehtäviin nähden. Mari teki projektin kaikkien osa-aluiden töitä niin kuin jokainen ryhmän jäsen. Peter Lindroos Peter oli erityisen aktiivinen toteutusvaiheessa ja ilman tätä aktiivisuutta kaikkia näyttöjä ei ehkä olisi saatu toteutettua. Peterin tekninen osaaminen oli ryhmän kärkipäätä yhdessä Simon kanssa. Peter osallistui myös hyvin ryhmän toimintaan ja dokumentointiin. Peter teki projektin kaikkien osa-alueiden töitä niin kuin jokainen ryhmän jäsen. Markus Päivinen

9 Markus toimi ryhmän projektipäällikkönä. Ryhmän mielestä Markus oli demokraattinen, tasapuolinen ja jämäkkä projektipäällikkö. Markus teki projektin kaikkien osa-alueiden töitä niin kuin jokainen ryhmän jäsen. Simo Salmensuu Simo oli erityisen hyvin esillä toteutuksessa ja erilaisten teknisten ongelmien selvittämisessä. Yhdessä Peterin kanssa he muodostivat ryhmän parhaimman teknisen osaamisen. Simo oli myös hyvin aktiivinen ryhmäntyökentelyssä. Simo teki projektin kaikkien osa-alueiden töitä niin kuin jokainen ryhmän jäsen. Tarja Rauste Tarja kunnostautui erityisesti dokumentoinnissa läpi koko projektin. Tarja ei ollut aikaisemmin kovinkaan paljon perehtynyt projektissa käytettäviin työkaluihin, mutta kiinnostusta Tarjalta löytyi ja ryhmän avulla Tarja sai tehtävänsä hyvin tehtyä. Tarja teki projektin kaikkien osa-alueiden töitä niin kuin jokainen ryhmän jäsen. Vesa Teikari Vesa työskenteli tasaisesti projektin kaikkien osa-alueiden parissa. Projektin alussa Vesa oli ehkä hieman passiivinen ryhmän toiminnassa, mutta loppua kohti aktiivisuus parani. Vesa teki projektin kaikkien osa-alueiden töitä niin kuin jokainen ryhmän jäsen 4.4 Yhteistyö Ryhmä toimi hyvin yhdessä ja näin auttoi projektin viemistä eteen päin. Ryhmäläiset tulivat hyvin toimeen keskenään ja auttoivat toisiaan. Ertyisen hyvää oli ryhmän kommunikointi keskenään sekä projektin lopussa toisten auttaminen toteutuksen osalta. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että ryhmän yhteistyö toimi oikein hyvin.

10 4.5 Työnjako Ryhmä koostui osaamiseltaan melko erilaisista henkilöistä. Osa ryhmäläisistä oli opintojen ohella töissä ja osalla oli taas opintokiireitä. Tämä erilaisuus osattiin kuitenkin nähdä ryhmän rikkautena. Heti alusta asti pyrittiin siihen, että ryhmän osaamista jaetaan ryhmäläisten kesken. Näin kukaan ei jäisi ongelmiensa kanssa yksin, vaan apua saisi aina jostain. Lisäksi informaation kulun tärkeyttä ja avoimuutta painotettiin koko ajan. Näissä asioissa onnistuttiinkin oikein hyvin. Alusta asti projektin ideana oli jakaa työmäärä ja työtehtävät mahdollisimman tasaisesti ryhmäläisten kesken. Näin kaikki pääsisivät osallistumaan projektin jokaiseen vaiheeseen, joka taas edistäisi jokaisen oppimista mahdollisimman paljon. Tämä suunnitelma onnistuikin oikein hyvin. Projektin lopussa työmäärän jakautuminen epätasapainottui hieman. Tämä johtui projektin ulkopuolisista työ- ja opintokiireistä. 4.6 Yhteydenpito Ryhmä piti lähes joka viikko kaksi kokoontumista, tiistaisin ja torstaisin. Tarpeen vaatiessa kokoontumisia pidettiin useampiakin. Lisäksi ryhmäläiset kokoontuivat pienemmissä ryhmissä dokumenttien teon ja toteutuksen yhteydessä. Kokoontumisten ulkopuolella yhteyttä pidettiin enimmäkseen sähköpostin avulla. Jonkun verran asioita hoidettiin myös puhelimitse. 4.7 Käytetyt työkalut Ryhmä käytti projektissa Java Servlet ja FreeMarker -työkaluja. Työkalujen käyttö vaati jonkin verran perehtymistä, jonka takia ryhmä pitikin esityksiä kokoontumisten yhteydessä. Alkuun oli pieniä ongelmia työkalujen käytön kanssa, mut-

11 ta ne ratkesivat osittain sitkeiden yritysten ja osittain ryhmän sisältä löytyneen osaamisen avulla. Projektin loppupuolella kaikkien osaaminen näiden työkalujen suhteen oli varmasti kehittynyt. 4.8 Työajat Projektin alussa arvioitiin, että projektin vaatima aika olisi noin 20 tuntia viikossa. Yli 20 tunnin viikkotyömääriä kertyi jonkin verran, mutta pääasiassa työtuntimäärä pysyi noin 10-15 tunnissa, mikä oli kaikkien mielestä sopiva määrä huomioiden ryhmäläisten työt ja muut opinnot. Projektissa pyrittiin siihen, että kaikki tekisivät suunnilleen yhtä paljon töitä. Tämä onnistuikin melko hyvin, tosin projektin loppupuolella työ- ja opintokiireet hieman epätasapainottivat työtunteja. Työaika projektin eri osa-alueiden kesken jakautui karkeasti arvioiden seuraavasti: Valmistelu: noin 55 tuntia Määrittely: noin 60 tuntia Suunnittelu: noin 120 tuntia Toteutus: noin 530 tuntia Testaus: noin 125 tuntia Viimeistely: 10 tuntia Muut: noin 215 tuntia Yhteensä: 1115 tuntia Lista projektiin käytetyistä työtunneista on liitteenä tässä dokumentissa.

12 5 Asiakas ja projektin ohjaaja Asiakkaana toimi Rengastustoimisto, jonka edustajana ryhmän kokoontumisissa oli Jan Lindström. Myös Heikki Lokki toimi asiakkaan edutajana. Projektin ohjaajana toimi Jenni Valorinta. 5.1 Asiakas Rengastustoimisto Rengastustoimiston väki kävi muutaman kerran tutustumassa projektin vaiheisiin. He kutsuivat ryhmän käymään rengastustoimistossa vierailulla, mikä oli projektin kannalta hyvä asia. Näin ryhmä näki miten ohjelmistoa oikeasti tullaan käyttämään ja millaista rengastustyö yleensä on. Rengastustoimisto vastaili mielellään projektiryhmän kysymyksiin ja näin osaltaan auttoi projektin etenemistä. Jan Lindström Jan toimi asiakkaan edustajana projektin kokoontumisissa. Janin tekninen osaaminen ja aiheeseen perehtyneisyys oli paljon avuksi ryhmälle. Erityisesti toteutusvaiheen tarkastuksissa ja tietokantaongelmissa Janin apu oli hyvin tarpeellista. Heikki Lokki Heikki toimi asiakkaan toisena edustajana. Heikki oli läsnä vain ensimmäisessä kokoontumisessa, jossa hän kertoi yleisesti rengastuksesta sekä hieman ohjelmiston vaatimuksista. Erityinen kiitos Heikille kuuluu ryhmän tekemän linturetken järjestämisestä. 5.2 Ohjaaja Jenni Valorinta

13 Jenni toimi ryhmän ohjaajana ja oli läsnä lähes kaikissa ryhmän kokoontumisissa. Jenni osasi ottaa ohjaajan työn juuri oikealla tavalla eli hän ei liikaa hallinnut ryhmän toimintaa vaan aina tarpeen vaatiessa hieman ohjaili sitä. Jennillä oli usein myös hyviä ehdotuksia ohjelmiston ja dokumenttien suhteen. 5.3 Projektin vastuuhenkilö Markus Ekholm Markus Ekholm ei osallistunut ryhmän toimintaan muutoin kuin kerran pidettyyn FTR-katselmukseen. Tämä oli ymmärrettävää, koska hänellä oli niin monta ryhmää vastuullaan. 5.4 Asiakkaan kommentit projektista Näin projektia kommentoi asiakkaan edustaja Jan Lindström: Projekti lähti liikkeelle tilanteesta, jossa opiskelijoilla oli joko hyvin vähän tai ei ollenkaan kokemusta käytetyistä työkaluista. Tästä huolimatta työskentely on ollut sujuvaa. Tiedonvälitys ryhmäläisten välillä on toiminut kiitettävästi ja ryhmän jäsenet ovat olleet kiitettävän aktiivisia. Kaikessa on näkynyt aito kiinnostus saada työ valmiiksi. Projekti on pysynyt hyvin aikataulussa ja on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Mitään merkittäviä takaiskuja ei ole koettu. Projektijohtaja on pitänyt hyvin työn ohjaksista kiinni ja (mielestäni) on onnistunut työnjaossa hyvin. Asiakkaan kannalta työhön on mennyt enemmän työtunteja kuin mitä on suunniteltu (15h), mutta työskentely ryhmän kanssa on ollut kiinnostavaa ja mielekästä.

14 6 Yhteenveto Projekti onnistui projektin kaikkien osapuolten mielestä oikein hyvin. Projektin jäsenet olivat tyytyväisiä aikaan saatuun ohjelmistoon ja dokmentteihin, ja erityisen tyytyväisiä oltiin ryhmän ryhmähenkeen ja toimintaan yleensäkin. Myös asiakas oli tyytyväinen ryhmän toimintaan samoin kuin ohjaaja. Joitain pieniä ongelmia projektin aikana oli, mutta olisi ollut aika ihmeellistä, jos mitään ongelmia ei olisi ilmennyt. Projektia voidaan siis pitää oikein menestyksekkäänä, opettavaisena ja onnistuneena kokonaisuutena.

15 Työtuntilistat Työtuntilistat (A) liitteenä omissa tiedostoissaan: melkki@/home/group/haukka/public_html/tunnit/*.html

16 Viitteet [1] Toteutusdokumentti http://www.cs.helsinki.fi/group/haukka/dokumentit/ [2] Testausdokumentti http://www.cs.helsinki.fi/group/haukka/dokumentit/ [3] Pöytäkirjat http://www.cs.helsinki.fi/group/haukka/dokumentit/ [4] Työtuntilistat http://www.cs.helsinki.fi/group/haukka/dokumentit/