Valtionvarain valiokunta/sivistys- ja tiedejaosto 18.10. 2017 Ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola Opetus- ja kulttuuriministeriö Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto HE 106/2017 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018 Teema: Liikuntatoimi (luku 29.90); Miten edistetään koko väestön liikunnan edistämistä? Miten edistetään urheilijoiden toimeentuloa ja ammattiin valmistumista? Valtion liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle ja liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Valtion talousarviossa 2018 esitetään rahapelitoiminnan voittovaroista urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen 158 939 000 euroa, sekä budjettivaroista lisäksi 7 000 000 euroa Tunti liikuntaa päivässä hankkeen toteuttamiseen ja 529 000 euron määräraha käytettäväksi pääosin valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin. Valtiolla on liikuntatoiminnan tukemisessa neljä keskeistä vaikuttavuustavoitetta: liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus (38,8M ) liikuntaan ja urheiluun osallistuminen (63,95 M ), koko väestön liikunnan edistäminen (28,6M + 7,0 M kärkihankerahoitus), sekä liikunnan osaaminen ja tietopohja (27,6M ). Koko väestön liikunnan edistämisessä tuki kohdistuu kuntien liikuntatoimen tukemiseen valtionosuuksina (19,5M ), sekä liikunnallisen elämäntavan edistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin ja ohjelmiin (9,1+7,0M ), joissa tehdään myös tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä. KOKO VÄESTÖN LIIKUNNAN EDISTÄMINEN VALTIONHALLINNOSSA Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä ja linjaukset 2020 (TEHYLI) Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä koordinoiman laaja-alaisen, poikkihallinnollisen Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) -ohjausryhmän 2015-2019 tehtävänä on varmistaa, että hallitusohjelman mukaiset kansalaisten liikkumisen edistämiseen liittyvät kirjaukset toteutuvat. Lisäksi ryhmän tehtävänä on johtaa ja koordinoida Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 asiakirjan toimeenpanoa. Linjauksissa ja niiden toimeenpanossa keskeistä on laaja-alainen poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö liikkumattomuuden vähentämiseksi ja liikunnan edistämiseksi, liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa sekä organisaatioiden toimintakulttuurien liikunnallistaminen. Painopisteenä on vähän liikkuvat ihmiset ja väestöryhmät. TEHYLI-linjauksia toimeenpannaan erityisesti valtakunnallisten liikunnan edistämisohjelmien avulla: Ilo kasvaa liikkuen (varhaisvuodet), Liikkuva koulu (peruskoulu), Liikkuva opiskelu (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset), Kunnossa kaiken ikää ohjelma ja ikäihmisten liikunnanedistämisohjelmat. TEHYLI-toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistoiminnassa sekä kärkihankkeiden että e.m. ohjelmien kanssa. Keskeisiä alkuhallituskauden yksittäisiä toimia TEHYLI-viitekehyksessä ovat olleet esimerkiksi Kansallisten istumisen vähentämissuositusten sekä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten laatiminen. Myös liikunnan
ja fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulman integroiminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta - on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Erityisesti ammattimaista liikuntaneuvontaa ja liikunnan palveluketjua on kehitetty voimakkaasti. Osana TEHYLI-työtä on monin tavoin, kuten ministerikuulemisten, sote- ja maakuntauudistuksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kiertueen sekä viestinnän keinoin (mm. uusi www.muutostaliikkeella.fi-sivusto), pyritty vaikuttamaan liikunnan merkityksen parempaan tunnistamiseen ja aseman parantamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustukset (3,8 M ) Vuosittain myönnetään Muutosta liikkeellä! (TEHYLI) -linjausten toimeenpanon, hallitusohjelman liikkumisen edistämiseen liittyvien kirjausten sekä liikuntalain toimeenpanon tukemiseksi liikunnallisen elämäntavan avustuksia: a) valtakunnalliset ja alueelliset (OKM:n kautta; lähinnä säätiöille ja yhteisöille) sekä b) paikalliset kehittämisavustukset (aluehallintovirastojen kautta; pääasiassa kunnille). Vuonna 2017 eniten avustettavia valtakunnallisia hankkeita kohdentui kouluikäisten ja nuorten aikuisten liikunnan edistämiseen. Kouluikäisten kategoriassa avustettiin useita koulupäivän liikunnallistamista (=Liikkuvaa koulua) tukevia hankkeita, kuten toiminnallisen oppimisen menetelmien kehittämistä ja eri liikuntalajien ja muotojen integroimista koulupäivään. Mukana on runsaasti eri toimijoiden yhteisiä hankkeita. Nuoriin aikuisiin/opiskelijaliikuntaan kohdentuvat hankkeet ovat pääasiassa korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen hankkeita, joissa keskeisimpiä toimenpiteitä ovat eri korkeakoulujen liikuntapalveluiden yhdistäminen ja kehittäminen, liikuntaneuvonnan ja terveyspalveluketjun sekä vertaistukimallien kehittäminen ja opiskelijoiden osallistaminen liikunnan lisäämiseksi. Vuonna 2017 paikallisista hankkeista valtaosa kohdistui varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin liikunnallistamiseen sekä liikuntaneuvonnan ja liikunnan palveluketjun kehittämiseen. Suurin osa tästä määrärahasta avustettavista hankkeista kytkeytyvät osaksi eri liikunnanedistämisohjelmien tavoitteita ja toimeenpanoa, seurantaa ja arviointia. Hallitusohjelman kärkihanke: Liikkuva koulu ohjelma/tunti lisää liikuntaa (3,0M + kärkihankemäärärah 7,0M (yht. 21 M /3 vuotta) Hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen yhtenä kärkihankkeena on Uusi peruskoulu, ja kärkihankkeen toimenpiteenä Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu ohjelmaa valtakunnalliseksi. Tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Tarkoituksena on levittää aiemmin kokeiltuja hyviä käytäntöjä, kuten pidennetyt aktiiviset välitunnit, liikunnallinen oppiminen, liikunnallinen kerhotoiminta ja aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunnallisuutta tukevat koulupihat sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö. Toteuttamistapa on koulujen omissa käsissä. Ohjelma toteutetaan laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa ja kolmannen sektorin yhteistyössä. Vuonna 2017 ohjelmaa laajennetaan 2. asteelle (=Liikkuva opiskelu).
Varhaisvuosien liikunnallistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen kohdistuva Ilo kasvaa liikkuen ohjelma siirtyi kesällä 2017 Olympiakomiteasta Liikkuvasta koulu -ohjelman yhteyteen. Veikkausvoittovarojen noin 3 M euron määräraha myönnetään Liikkuva koulu ohjelman koordinoimiseksi ja toimeenpanemiseksi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES:ille sekä liikunnan aluejärjestöille Liikkuva koulu ohjelman paikallisen toimeenpanon tukemiseksi. Liikkuva koulu kärkihankemäärärahat myönnetään kunnille paikallisiin Liikkuva koulu -hankkeisiin. Kunnossa kaiken ikää ohjelma (2,3 M ) Ohjelman avulla edistetään vähän liikkuvan työikäisen aikuisväestön liikunnallista elämäntapaa. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Metsähallituksen kanssa (aiesopimus vuosille 2015-2019). Toiminta kohdistuu monialaisesti terveysliikunnan toimijakenttään aina valtakunnallisista verkostoista paikallistason toimijoihin asti. KKI-ohjelman teemoja ovat liikunta- ja painonhallintamallien sekä liikuntaneuvonnan ja sen palveluketjun kehittäminen ja levittäminen, Toimintakykyä työelämään kokonaisuus, fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivointi sekä arkiliikunnan olosuhteiden kehittäminen. KKI-ohjelman keskeisiä paikallistason toimenpiteitä ovat taloudelliset hanketuet, koulutukset terveysliikunnan päättäjille ja toimijoille sekä valtakunnalliset kiertueet paikallisen yhteistyön lisäämiseksi. Ohjelman koordinoimat valtakunnalliset verkostot suunnittelevat ja edistävät yhdessä painopisteiden ja teemojen leviämistä. Valtion Liikuntaneuvosto arvioi KKI-hankkeen toiminnan ja vaikuttavuuden seuraavan kerran vuoden 2018 aikana. URHEILIJOIDEN TOIMEENTULON JA AMMATTIIN VALMISTAUTUMISEN EDISTÄMINEN Valtion liikuntabudjetissa liikuntaan ja urheiluun osallistumisen vaikuttavuusalueella kohdennetaan määrärahoja huippu-urheilun tukemiseen vuonna 2018 yhteensä 12,9 M. Näistä urheilijoiden toimeentulon ja ammattiin valmistautumisen suoria tai välillisiä tukia ovat urheilija-apurahat, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten tuki, sekä URA-säätiölle osoitettu tuki. Nämä tukimuodot ovat tasoltaan olleet viime vuosina suhteellisen vakaita, lukuun ottamatta urheiluakatemioille kohdennettua tukea, joka on kasvanut merkittävästi vuosina 2013-2017. Urheilija-apurahajärjestelmä Urheilijalle myönnettävien apurahojen tarkoitus on parantaa apurahaurheilijoiden sosiaalista asemaa sekä parantaa heidän mahdollisuuksiaan panostaa urheilijan uraan kokonaisvaltaisemmin. Apuraha on veroton tuloverolain (1535/1992) 82 :n 1 momentin 4 kohdan (1170/1998) nojalla. Apurahaa myönnettäessä huomioidaan urheilijan kansainväliset näytöt sekä huomioidaan urheilijan tulosja menestyskehitys suhteessa lajin kansainväliseen tasoon ja kehitykseen.
Arvioinnissa huomioidaan lajien erityispiirteet, kansainvälinen arvostus ja taso, paralympialajeissa myös eri kilpailuluokkien taso sekä kilpailuihin osallistuvien maiden ja kilpailuluokassa kilpailevien urheilijoiden määrä. Apurahaa ei myönnetä urheilijoille, joiden verotettavat tulot ylittävät 80 000 euroa vuodessa. Apurahoja myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Alkuvuodesta, tammi-helmikuussa myönnetään kesälajien urheilijoiden apurahat kalenterivuodeksi ja keväällä, touko-kesäkuussa talvilajien urheilijoiden apurahat seuraavan vuoden toukokuun loppuun asti edellytyksellä, että eduskunta myöntää seuraavalle vuodelle tarkoitusta varten määrärahat. Budjettiteknisesti seuraavan talousarviovuoden määrärahasta maksetaan talvilajien urheilijoille edellisen vuoden päätöksellä viiden kuukauden apuraha. Apurahoja harkittaessa pidetään tavoitteena pitkäjänteistä tukijärjestelmää. Apurahapäätökset tehdään kuitenkin vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Huippu-urheilun muutosryhmän esityksen mukaisesti vuonna 2013 otettiin käyttöön uudet apurahaperusteet, jonka mukaisesti suuren apurahan taso nousi suuren apurahan osalta 15 000 eurosta 20 000 euroon ja pienen apurahan osalta 7 500 eurosta 10 000 euroon. Samalla niiden myöntämiskriteerejä tiukennettiin. Vuonna 2013 yhteensä 117 urheilijaa sai opetusministeriön suuren tai pienen apurahan. Vuonna 2014 apurahaluokkia lisättiin kahdesta kolmeen, jolloin otettiin käyttöön erityinen nuorille urheilijoille ja joukkuelajien urheilijoille myönnettävä 5 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha. 20 000 euron apurahan saava urheilija arvioidaan potentiaaliseksi seuraavien olympialaisten mitaliurheilijaksi tai paralympialaisten kultamitaliurheilijaksi. Apurahan myöntämisen lähtökohtana on se, että urheilija on sijoittunut viimeisimmissä olympialaisissa tai lajinsa MM-kisoissa 8 parhaan joukkoon tai paralympialajeissa mitalisijalle (paralympialaiset ja paralympialajien MM-kisat) edellytyksellä, että urheilijan kehitys on tavoitteiden mukaista. 10 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha voidaan myöntää sellaisille yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, jotka ovat menestyneet kansainvälisissä arvokilpailuissa tai tasoltaan vastaavissa muissa kilpailuissa (lähtökohtaisesti olympialajeissa 16 parhaan joukkoon ja paralympialajeissa/ eiolympialajeissa 8 parhaan joukkoon) ja jotka arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailujen mitaliehdokkaiksi. Se voidaan myöntää myös urheilu-uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa oleville erityisen lahjakkaille nuorille urheilijoille, jotka arvioidaan potentiaalisiksi tulevaisuuden aikuisten arvokilpailumenestyjiksi. Arvioinnissa huomioidaan urheilijan nuorten arvokilpailumenestys, tulokset aikuisten kansainvälisissä arvokilpailuissa, muu kansainvälinen kilpailumenestys sekä valmentautumisen kokonaisuus ja se, että urheilija kehittyy asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 6 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha (vuodesta 2018 alkaen; aiemmin 5 000 euroa) on tarkoitettu sellaisille yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, jotka myös muiden kuin yllä mainittujen kansainvälisten näyttöjen sekä urheilu-uran kehityksen perusteella arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi. Nuorten urheilijoiden kohdalla menestyspotentiaalia arvioidaan myös vertaamalla hänen tulos- ja suoritustasoaan aikuisten kansainväliseen tasoon. Tämä apuraha voidaan myös myöntää yksilölajien joukkueen urheilijoille tai paralympialajien joukkueurheilijoille, joilla arvioidaan kansainvälisten näyttöjen perusteella olevan mahdollisuus mitalisijoihin joukkue/ viestikilpailussa seuraavissa olympialaisissa tai lajin MM - kilpailuissa, tai kultamitaliin seuraavissa paralympialaisissa.
Valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle 2017 varattiin urheilija-apurahoihin enintään 1 700 000 euroa. Apurahoihin varattu määräraha on ollut sama vuodesta 2010 alkaen. Sen on arvioitu riittävän varsin hyvin yksilölajien urheilijoiden apurahoihin. Huolimatta siitä, että määrärahan taso on ollut vuosia sama, niin apurahan saajien määrä on noussut, johtuen tuen painopisteen siirtymisestä yhä enemmän nuorten urheilijoiden tukemiseen. Vuonna 2010 apurahan saajia oli 126, kun vuonna v. 2016 saajia oli 166. Vuonna 2016 suuri apuraha myönnettiin 34 urheilijalle, pieni apuraha 60 urheilijalle ja nuoren urheilijan tai joukkueurheilijan apuraha 72 urheilijalle. Vertailun vuoksi voi mainita, että Norjassa Olympiatoppen myöntämiä apurahoja saa vuosille 2017-18 yhteensä 175 urheilijaa. Suurimman eli 12 600 euroa saa talvilajeissa 35 urheilijaa; kesälajeissa 13. Pienen apurahan eli 7 400 euron apurahan saajia on yhteensä 68 ja kehittyvien urheilijoiden eli 6 300 euron apurahan saajia 59. Kriteereistä voi todeta sen, että Olympiatoppen edellyttää suuren apurahan saajalta lähtökohtaisesti arvokisasijoittumista mitaleille tai maailman cup- ja vastaavissa kisoissa sijoittumista kolmen parhaan joukkoon. Apurahoihin varattuja määrärahoja lisättiin eduskunnan talousarviokäsittelyssä joulukuussa 2016 siten, että niiden kokonaismäärä edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi 500 000 euroa. Näin ollen vuonna 2017 urheilija-apurahojen kokonaismäärä oli enintään 2 200 000 euroa. Määrärahan korotus tapahtui apurahahaun päätyttyä, jossa oli määritelty Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa yhdessä valmistellut apurahakriteerit sekä apurahojen määrät. Apurahoja myönnettiin kriteerit täyttäville urheilijoille yhteensä 1 865 000 euroa kaikkiaan 220 urheilijaa, joista 31 suuren apurahan, 60 pienen apurahan ja 129 nuoren tai joukkueurheilijan apurahan. Vuonna 2017 määrärahasta on maksettu 1 809 000 euroa johtuen siitä, että talvilajien apurahat jaksottuvat kahdelle budjettivuodelle. Apurahan myöntämisen tavoitteena on pitkäjänteisyys, jotta apurahalle nousseen urheilijan tukemista voidaan arvioida useamman vuoden ennusteella. Tämä myös edellyttää sitä, että apurahoihin käytettävissä oleva määräraha on ennakoitavissa, koska vuosittain tapahtuviin yllättäviin nousuihin tai laskuihin on kriteerien yhteismitallisuuden vuoksi vaikeaa reagoida. Määrärahan kasvu tai lasku tulee olla riittävän pysyvä, jotta muutokset voidaan tehdä urheilijakohtaisesti arviointikriteerien pohjalta. Apurahan merkitys urheilijoille on suuri. Erityisen tärkeä apuraha on nuorille urheilijoille, joiden mahdollisuudet hankkia yritysten sponsorointitukea ovat heikoimmat. Ministeriössä on harkittu sitä, että tulevien vuosien talousarviovalmistelussa tulee tutkia mahdollisuutta edelleen korottaa nuorille urheilijoille osoitetun apurahan määrää. Ministeriössä selvitetään myös mahdollisuuksia tukea nykyistä paremmin apurahaa saavien yksilöurheilijoiden valmentajia. Nykyisin ministeriö myöntää ko. urheilijoiden valmentajille kuluperusteisesti ministeriön käyttövaroista pientä avustusta Suomen Olympiakomitean kautta. Jotta nykyistä ammattimaisempaan toimintaan päästäisiin, tulisi henkilökohtaisten valmentajien tukijärjestelmää kehittää osana urheilijoiden apurahajärjestelmää.
Urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille myönnetty tuki Urheiluakatemiatoiminnan lähtökohtana on, että valmennuksen, harjoittelun ja opintojen yhteensovittaminen toteutuu urheilijan arkipäivässä parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä syystä urheiluakatemioiden toiminnan tukemisessa korostuu paikallisuus ja seudullisuus. Urheiluakatemioita tulisi tästä syystä toimia eri puolilla maata mahdollisimman kattavasti. Urheiluakatemioiden toimintaa koordinoi ja kehittää valtakunnallisesti Suomen Olympiakomitea. Olympiakomitean perusajatuksena on, että kaikkien urheiluakatemioiden tulisi toteuttaa tavoitteelliseen ja monipuoliseen päivittäisharjoitteluun tähtäävää toimintaan yläkouluvaiheessa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Lisäksi seutukunnittain toimisi ainakin yksi kattavampi alueellinen urheiluakatemia, jolla on mukana toiminnassa myös korkea-asteen oppilaitoksia. Urheiluakatemioiden perustoimintamalli on siis kaikilla sama, mutta akatemioiden koko, toimintaympäristöt ja kustannusrakenteet voivat suurten kasvukeskusten ja pienempien paikkakuntien akatemioiden välillä olla hyvinkin erilaiset. Ns. kasvattaja-akatemiat ovat tyypillisesti pienillä paikkakunnilla toimivia, lisäharjoittelumahdollisuuksia yhdessä tai yksittäisissä lajeissa tarjoavia oppilaitoksia. Suurimmilla akatemioilla lajivalikoima on laaja, valmennus- ja tukipalveluiden sekä henkilöstön määrä on suuri ja taso on korkea, ja harjoitteluolosuhteet ovat lajikohtaisesti laadukkaat ja subventoidusti urheilijoiden käytettävissä. Valmennuskeskukset ovat tyypillisimmillään urheiluopistojen yhteydessä toimivia harjoittelu- ja osaamiskeskittymiä. Niillä voi olla yhden tai useamman lajin maajoukkuetason valmennustoimintaa ja/tai jonkun huippu-urheilun osa-alueen parasta kansallista osaamista tai kehittämistoimintaa. Ollakseen Olympiakomitean hyväksymiä, valmennuskeskuksilla tulee olla roolissaan ja tehtävissään keskeisesti sekä valtakunnallinen koordinaatiorooli että kansainväliset verkostot. Valtionavustus urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille myönnetään erityisavustuksena akatemiatoiminnan koordinaatiosta sekä urheilijoille tarjottavista asiantuntijapalveluista aiheutuviin kustannuksiin, ja valmennuskeskuksille erityisestä osaamistehtävästä aiheutuviin kuluihin. Lajivalmennuksesta aiheutuvien kulujen kattamisesta urheiluakatemioissa ja valmennuskeskuksissa vastaavat pääsääntöisesti lajiliitot ja urheiluseurat. Urheiluakatemioiden avustuksiin lisättiin eduskunnan talousarviokäsittelyssä joulukuussa 2016 300 000 euron kertaluonteinen lisämääräraha, mikä kasvatti avustusten kokonaismäärän n. 1,3 M euroon ja se käytettiin kokonaisuudessaan urheiluakatemioiden asiantuntijatoiminnan tehostamiseen. Urheilijoiden ammattiin valmistautumisen edistäminen Ministeriön oin vakiintuneesti myöntänyt Urheilijoiden ammatinedistämissäätiölle (URA-säätiö) avustusta edelleen jaettavaksi stipendeinä urheilijoiden kouluttautumisen tukemiseen. Tuki on tarkoitettu urheilijan urheilu-uran jälkeisen kouluttautumisen tukemiseen, valtion päällekkäisten tukimuotojen välttämiseksi. URA-säätiö vastaa avustusten myönnön kriteereistä ja seurannasta. Joulukuussa vuonna 2016 eduskunnan talousarviokäsittelyssä lisättiin talousarvioon 165 000 euron kertaluonteinen lisämääräraha URA-säätiölle myönnettäväksi, mikä kasvatti URA-säätiölle myönnetyn avustuksen kokonaissumman 300 000 euroon.