ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu



Samankaltaiset tiedostot
ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampere Fiksu kaupunki

ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa

Luontoon perustuvat ratkaisut kaupunkikehittämisessä Case Tampere

T A M P E R E - asukkaita n ( ) - pinta-ala 525 km as / km 2

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus

CORESMA 2012 Wanha Satama Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki

Miten ilmastokysymys integroidaan päätöksentekoprosessiin Tampereella?

ECO2 Ekotehokas Tampere Pauli Välimäki, Eco 2 projektin johtaja, Tampereen kaupunki Kuntamarkkinat

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Projektijohtaja Pertti Tamminen

KAUKOLÄMPÖYHTIÖN JA KAAVOITTAJAN KUMPPANUUS KAUPUNKISUUNNITTELUSSA. Hämeenlinna Eero Löytönen

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

ELLI Energiatehokkuudella ja asuinalueiden omalla energiatuotannolla lisää Cleantech- liiketoimintaa EAKR

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori

Energiasuunnittelu osana aluekehitystä Case-esimerkkejä Espoosta

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari Pellervo Matilainen, Skanska

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

ENERGIATEHOKAS ASUMINEN JA KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS. Leena Tuomi, Posintra Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Jyväskylän energiatase 2014

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Iltapäivän teeman rajaus

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

Tonttihakuohjelmointi

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

NIEMENRANTA EKOTEHOKKUUSTARKASTELUN TULOKSET

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Gasum Petri Nikkanen 1

Puurakentaminen Tampereella HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SYYSSEMINAARI 2017

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä Kirsi

Matalaenergiarakentaminen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA Pekka Seppälä

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Alueellinen energiatehokkuus

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU ASEMAKAAVOITUSOHJELMA I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV M O L E H

Tampereen kuulumisia RESCA-hankkeesta. Hämeenlinna , Elina Seppänen

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen

RESCA. Tampere

Keski-Suomen energiatase 2016

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

FinZEB työpaja Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit , , ,

KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

Tampereen kaupungin Infrarakentaminen

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Hyvinkään Lämpövoima. Vastuulliset lämmitysratkaisut ja palvelut hyvinkääläisille Asiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen Hyvinkään Lämpövoima Oy

RYKMENTINPUISTO 0-ENERGIAPILOTTI TUOMO SIPILÄ 1

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Vähähiilisen rakentamisen ohjauskehitys

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Transkriptio:

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013

ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tuki käynnistysvaiheessa vuosina 2010-2012. Tampereen osalta hanke jatkuu vuosina 2013-15. Tavoitteena on jatkaa hanketta vuoteen 2020 saakka. ECO2:n tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Vähähiilinen ja hiilineutraali kaupunkikehitys Ympäristöliiketoiminnan edistäminen Edelläkävijyys ilmastoasioissa

ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Keinot: Laaja-alainen yhteistyö Kaavoitus, tontinluovutus, rakentaminen, Rakennusvalvonta, asuminen Yritykset, tutkimus, asukkaat Uudet kaupunkisuunnittelun työkalut Kaavojen ekotehokkuus- ja hiilijälkilaskenta Energiatarkastelut Ekotehokkaan rakentamisen ja liikenteen ohjauskeinot Kehittämishankkeet Kaupunkisuunnittelu: Isokuusi, KEKO Rakentaminen: PuuVuores, Härmälänrannan lähes nollaenergia-alue, Energiatehokas korjausrakentaminen (EU- GUGLE), Tammelan täydennysrakentaminen, EHYT-hanke Liikenne: Moderni kaupunkiraitiotie, Minä poljen-kampanja Ekotehokkaat pilotit Vuoreksen asuntomessut (mm. Lantti-nollaenergiatalo) Luhtaan passiivienergiapäiväkoti Sähköajoneuvokeskus, hybridibussit Sarankulman pellettipölyvoimala

EKOTEHOKKAAN KAUPUNKISUUNNITTELUN HANKKEITA Ekotehokasta kaupunkisuunnittelua toteutetaan mm. Vuoreksessa, Nurmi- Sorilassa, keskustassa ja Härmälänrannassa. Lisäksi painotetaan täydennysrakentamista. Vuoreksessa suunnitellaan Suomen suurinta puurakentamisaluetta ja pyritään vähähiilisyyteen Isokuusessa Kaavoituksessa täydennysrakentamispainotus: EHYT-selvitys täydennysrakennuskohteista, tehty Haukiluoman ylesisuunnitelma, käynnissä Tesoma, tulossa Hakametsä Härmälänrantaan rakennetaan lähes nollaenergia -kerrostaloalue. Niemenrantaan rakennetaan LEED Neighborhood -kriteereihin perustuva asuinalue

KAAVOJEN EKOTEHOKKUS- JA HIILIJÄLKILASKENTA

PILOTOIDUT TYÖKALUT TEKO (HEKO-työkalu Tampereella) Vuores, Koukkuranta Niemenranta 2 Vuores, Isokuusi, Harjanne ja aloituskorttelit Santalahti EcoCity Evaluator Nurmi-Sorila Vuores, Isokuusen yleissuunnitelma Pääosin omassa pilottikäytössä Konsulttiselvitysten kautta

TEKO-TULOKSET 20 21 1 2 3 19 4 Alue Tulos Vuores, Koukkuranta 101 Niemenranta 2 (Kartanonranta) 103 Vuores, Harjanne 100 Santalahti, osayleiskaava 98 105 18 17 16 15 5 6 7 8 14 9 13 12 11 10 Niemenranta 2:n skenaariotarkastelu 100 19 18 17 1 21 2 20 3 4 5 6 16 7 Santalahti, asemakaava 104 15 14 13 12 11 10 9 8

TEKO-TYÖKALUN KÄYTETTÄVYYS Haasteet Laskelman tekeminen yllättävän subjektiivista arvosana ei luotettava Lähtökohtana standarditaso, ohitettavat indikaattorit standarditasolla tulokset usein lähellä 100:aa, ei havainnollista Ei sovellu asemakaavavaihtoehtojen vertailuun, erot ei havaittavia Painotukset huonosti läpinäkyviä Mahdollisuudet Kattava läpikäynti ekotehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä vaikuttaa suunnittelijan tekemiin ratkaisuihin Käyttö suhteellisen kevyttä Oikein käytettynä voi auttaa tavoitteellisessa ekotehokkuden kehittämisessä

VISIO EKOTEHOKKUUSLASKENNAN VIEMISESTÄ KAAVAPROSESSIIN Tavoitteen asettaminen lähtien maksimiekotehokkuudesta. Jokaisen valinnan kohdalla ekotehokkuus laskee, jolloin ratkaisun kokonaisvaikutus tulee näkyviin. Yleiskaava Tavoitteen rinnalle toteuma Mahdollisuus tehdä karkeampia arvioita Yleissuunnitelma Asemakaava ja rakentamistapaohjeet Tilanteen seuranta suunnitelman edetessä Jatkosuunnittelun ohjaus Tilanteen seuranta suunnitelman edetessä Määritetään jatkotoimenpiteet, jotta tavoitteissa pysytään Tontinluovutus Ohjaus rakentamiseen alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi Lopputulos Arvio tavoitteiden saavuttamisesta

ECOCITY EVALUATOR -TULOKSET Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila Tavoitteena 80 % pienemmät KHK-päästöt (vrt. Tampere 1990) Tuloksena toimintamalli, joka mahdollistaa lähes nollaenergiaasuinalueen: energiatehokas rakentaminen uusiutuva kaukolämpö hajautettu energiantuotanto sähköautot ja tiheä joukko- ja kevytliikenneverkko Isokuusen yleissuunnitelma Tavoitteena lähes hiilineutraali asuinalue Suunnitelman toteutuksessa kiinnitettävä huomiota energiatehokkaaseen rakentamiseen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen

ISOKUUSEN YLEISSUUNNITELMA

ENERGIATARKASTELUT

ENERGIA KAAVOITUKSESSA Sähköverkko Rakennuskanta Kulutus Keskitetyt ratkaisut Huipputehontarve Kaukolämpö Aluetehokkuus Sijainti Verkoston pituus Etäisyys runkoverkosta Energia Paikallinen tuotanto Aurinko Maastonmuodot Rakennusten sijoittelu Kattomuodot, arkkitehtuuri Tuuli Tuulennopeus Tilantarve Puu Tilantarve Kuljetukset Ilmaisenergiat Geoenergia Tilantarve (tontin rajoitteet) Maaperä

KAAVOJEN ENERGIATARKASTELU Isokuuseen määritettiin alustavia energiavyöhykkeitä yleissuunnitelman yhteydessä

LÄMPÖENERGIARATKAISUJEN VERTAILUT Tehty mm. Koukkuranta ja Harjanne Vuoreksessa Tuotantopotentiaali-, kustannus- ja päästövertailut Kortteleiden energiankulutus perustuen rakennusoikeuden määrään ja energiatehokkuuteen Kaukolämpö ja kiinteistökohtainen maalämpö kustannustehokkaita energiatehokkaissa taloissa sähkö kilpailukykyinen Kilpailukykyistä aluelämmitysjärejstelmää Vuorekseen ei ole (vielä) löytynyt Harjanne: ei-kaukolämpöalueen lämmitysjärjestelmien kustannukset 15 vuoden pitoajalla

KAUKOLÄMPÖ SUUNNITTELUSSA Energiatiheys ratkaisee kaukolämmön kannattavuuden Kaukolämmön kannattavuus laskee suhteessa aluetehokkuuteen rakennusten energiankulutukseen 120,00 100,00 Keskikustannus ( /MWh) 80,00 60,00 40,00 Sähkölämpö Kaukolämpö Maalämpö 20,00 0,00 0 20 40 60 80 100 Energiatiheys (kwh/m2,v)

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT SUUNNITTELUSSA Kaukolämpöalueelle suunnitellaan suuri energiatiheys, muilla alueilla suunnittelussa huomioidaan erityisesti maalämmön ja aurinkoenergian asettamat vaatimukset

MAALÄMMÖN SIJOITTAMINEN

Lähde: Aurinkoenergian hyödyntäminen vuoreksen koukkurannan alueella, Jari-Pekka Flinck, 2011 AURINKOENERGIAN POTENTIAALISELVITYS Tehty mm. Koukkuranta (Vuores), Lintuhytti (Rusko), Harjanne (Vuores) Vaikuttanut suunnitteluun erityisesti Harjanteella (oik.). Lähes jokainen pientalo mahdollista suunnata 25 tarkkuudella optimikulmaan

Kiitos! Lisätietoja ECO2-hankkeesta: www.eco2.fi www.facebook.com/eco2tampere Energia Yhdyskuntasuunnittelussa -kurssijulkaisu 2011-12: http://aaltopro2.aalto.fi/projects/upres/materials/energiayhdyskuntasuunnittelussa.pdf