Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry:n tiedotuslehti Lokakuu 2012 ISSN 1799-8255 Uutta: Porareiden koulutus alkaa ensi vuonna sivut 4-5 Energiaa suoraan pohjavedestä sivut 26-27 Energiapaalut sivut 12-13 Konkarit kertovat sivu 8 Sanna Vienosen kolumni sivu 22 1 2012
Kaivonporarin kuudes aisti Secoroc EDGE Secoroc EDGE on tiedonkeruujärjestelmä, jolla voit varmistaa porauksen tehokkuuden. Samalla säästät rutkasti työaikaa, polttoainetta, porakalustoa, ja ympäristön asukkaiden hermoja. Lisätietoja: www.atlascopco.com/secoroc Tuotepäällikkö Heikki Räsänen 020 718 9311 PORATEK UUTISET 2
Poratek ry:n tiedotuslehti kaivonporausalan sidosryhmille Lokakuu 2012 Poratek Uutiset ISSN 1799-8255 (painettu) ISSN 1799-8263 (verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Pohjaveden suojelu kuuluu poraajan ammattiosaamiseen Painos 3 500 kpl Päätoimittaja: Aki Purhonen puheenjohtaja Poratek Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry p. 050 405 6677 Julkaisija: Poratek Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry Ahertajantie 9 52300 RISTIINA www.poratek.fi Toimittaja: Kati Vastamäki p. 0400 164 132 kati@kativastamaki.fi Ilmoitusmyynti: Eine Järvinen Poratek Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry p. 050 593 0035 toiminnanjohtaja@poratek.fi Sivunvalmistus: Grafal Oy p. 050 460 5544 Poratek Uutiset on luettavissa myös verkossa www.poratek.fi Osoitelähde: Fonectan Kohdistamiskone B2B p. 020 442 2291 Vesilaitosten jakamasta vedestä reilusti yli puolet on pohjavettä, haja-asutusalueella käytetään lähes yksinomaan kaivoista ja lähteistä saatavaa pohjavettä. Kallioperän halkeamiin varastoitunutta vettä käyttävät kotitaloudet, elintarvikkeidemme tuottajat, teollisuus, sairaalat ja palvelut. Pitkän linjan porareille, jotka ovat aloittaneet uransa talousvesikaivojen poraamisella, pohjaveden säilyttäminen puhtaana on itsestään selvää. He tietävät, että likaisten pintavesien pääsy kaivoon ja sieltä pohjaveteen on estettävä vedenpitävästi. "Kaivojen tekijöiltä pitää vaatia tinkimätöntä ammattitaitoa ja asennetta." Nyt Suomessa porataan pääasiassa maalämpökaivoja. Joka toisella kaverilla alkaa olla porauslaitteet, mutta ei kokemusta, tietoa ja ymmärrystä. Poratek-yrittäjät ovat luoneet alalle yhteisiä sääntöjä ja sitoutuneet vapaaehtoisesti noudattamaan niitä, mutta kasvava ala on houkutellut myös kymmeniä välinpitämättömiä bisnessankareita, joita kuluttajan ja ympäristön etu ei juuri kiinnosta. Villi meno voi jatkua, koska viranomaissääntöjä ja -valvontaa alalla ei ole. Huoleton poraaja pilaa pahimmassa tapauksessa miljoonia litroja pohjavettä, jonka puhdistaminen on vaikeaa ja kallista, käytännössä usein jopa mahdotonta. Mutta yksikin käyttökelvoton kaivo voi olla ylipääsemätön vahinko perheelle, jonka päivittäinen toiminta ja elinkeino ovat kaivosta riippuvaisia. Ja mikä ikävää, ihmiselle ja ympäristölle aiheutetut vahingot voivat tulla esiin vuosikymmenienkin päästä. Suomessa vesipula ei uhkaa, mutta puhdas vesi on yksi tärkeimmistä luonnonvaroistamme ja yksi hyvinvointimme ja vaurautemme lähde myös tulevaisuudessa. Sen takia maalämpökaivojen tekijöiltä pitää vaatia samanlaista tinkimätöntä ammattitaitoa ja asennetta kuin entisaikojen vesikaivontekijöiltä. Oikeastaan se on ammatinvalintakysymys: kun ryhdyt porariksi, otat joka työmaalla vastuun myös pohjaveden suojelusta. Aki Purhonen Poratek ry:n puheenjohtaja Poratek - Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry - Kaivonporausalan etujärjestö asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja vastuuntuntoisille urakoitsijoille 3 2012
Lokakuu 2012 Sertifikaatti osoittaa Sisällys Kansikuva: www.sxc.hu (kuva manipuloitu) 3 Pääkirjoitus Aki Purhonen 4-5 Sertifikaatti osoittaa pian porarin osaamisen 6 Uudet Poratek-jäsenet - PT Energia Poraus - Päijät-Hämeen Porakaivo Kuva: Timo Nätkinmäen arkisto 12-13 Partnerin palsta - Ruukki Construction Oy Perustuspaaluista saa myös energiaa Kuva: Max s Kaivonporaus Oy Kuvassa: Peter Söderlund 8-10 Konkarit kertovat Porarista oli myös takojaksi ja marjanpoimijaksi Kuva: Ruukki 14-15 Maalämpö sopii suuriinkin kohteisiin 19 Enemmän uusiutuvaa Geoenergian merkitys kasvaa 20 Asfaltti polttelee tutkijoita Vaasassa 22 Kolumni Sanna Vienonen 25 Poratek pähkinänkuoressa 26-27 Partnerin palsta - Golder Associates Oy Energiaa suoraan pohjavedestä 28 Poratek-urakoitsijat ja partnerit palveluksessasi Kaivonporausalan koulutustarpeesta on puhuttu vakavasti ainakin viisi vuotta. Ensi vuoden alussa on tarkoitus käynnistää ensimmäinen koulutusjakso, jonka aikana paneudutaan kaivonporauksen tekniikkaan ja laitteisiin, ympäristöasioihin, viranomaismääräyksiin ja asiakaspalveluun, sanoo yrittäjä ja hankkeen lipunkantaja Jukka Stenberg. Ohjelma on valmisteltu Pirkanmaan ELY-keskuksen tuella yhdessä kaivonporausalan yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Mukana on ollut myös ympäristöja rakennusvalvontaviranomaisia ja asiakkaita. Asiantuntija-apuna ja koordinaattorina on toiminut Toteutustoimisto Osaamo Oy, kertoo Poratekin toiminnanjohtaja Eine Järvinen. Yhdistys otti koulutusasiassa vetovastuun, koska oppilaitokset eivät osaavien kouluttajien puutteen vuoksi siihen voineet lähteä. Maalämpöalan hyvin alkanut menestys katkesi 1980-luvulla laitevalmistajien ammattitaidottomuuteen ja huonoihin laitteisiin. Nyt haluamme välttää riskin, että porareiden osaamattomuus aiheuttaisi kasvavalle alalle ongelmia, sanoo Stenberg. Sertifikaatti käteen vuodessa Koulutus painottuu käytäntöön, ja hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta osallistuja saa sertifikaatin. Ohjelma koostuu kolmesta lähiopetuspäivästä ja työssä oppimisesta, ja siihen kuuluu myös näyttökoe, jonka vastaanottajia on vähintään kaksi. Sertifikaatin saamiseksi osallistujalla pitää olla myös voimassa oleva tulityökortti, vesihygieniapassi ja ajokorttilain vaatimusten mukainen kuorma-autonkuljettajan pätevyys. Koulutuskokonaisuus on suunniteltu joustavaksi niin, että sen voi suorittaa oman työn ohella vuodessa, sanoo Henna-Riika Ruotsalainen Osaamosta. Koulutus sopii kaikille, myös pitkään alalla työskennelleille. Lähiopetuspäivätkin rakennetaan osallistujien osaaminen huomioiden, joten ryhmässä kaikki oppivat toisiltaan. Pilottikoulutukseen otetaan mukaan noin 15 henkeä Poratekin jäsenyrityksistä, ja sen sisältöä muokataan matkan varrella saatavien kokemusten perusteella. Jatkossa koulutusjaksoja aloitetaan kysynnän mukaan, mahdollisesti pari kertaa vuodessa. Riippumatonta ja kaikille avointa Kouluttajiksi ovat lupautuneet Poratek-urakoitsijat, ja heidän osaamisensa ja apunsa ovatkin Ruotsalaisen mukaan aivan oleellisia. Lisäksi ohjelmaan kuuluu laitevalmistajien ja ympäristöviranomaisten alustuksia ja puheenvuoroja. Osaamo valmentaa ja ohjeistaa kouluttajat ja auttaa heitä valmistamaan käytettävän koulutusmateriaalin. Sertifikaatit myöntää Poratek, joka myös ylläpitää niistä rekisteriä. Sertifikaatti on voimassa 5 vuotta. Sen jälkeen tarkistetaan, "Pitkän aikavälin tavoite on, että kaikilla alalla työskentelevillä porareilla olisi peruskoulutus." onko sen haltijan pätevyys ajan tasalla, ja järjestetään tarvittaessa päivityskoulutus. Koulutus on suunnattu kaikille alalla oleville ja alalle aikoville, sekä yrittäjille että työntekijöille. Pitkän aikavälin tavoite on, että kaikilla alalla työskentelevillä po- PORATEK UUTISET 4
pian porarin osaamisen rareilla olisi peruskoulutus, tiivistää Stenberg. Koulutus on avoin myös muille kuin Poratekin jäsenille, ja sisältö on laitevalmistajista riippumatonta. Kaikki hyötyvät, asiakas eniten Koulutus näkyy työn laadussa. Suurin hyöty koituu tietysti asiakkaalle, ja sitä kautta yritykselle uusina tilauksina ja toivottavasti myös parempana kilpailukykynä. Iloa koulutuksesta on myös työntekijälle ja työnantajalle, kun he kohtaavat rekrytointivaiheessa. Koulutettu porari työllistyy helpommin, eikä hänen tarvitse aloittaa oppipojan palkalla. Tähän saakka työntekijöiden kouluttaminen on ollut kokonaan yrittäjien vastuulla. Se on kallista, sillä porariksi jää vain joka kolmas tai neljäs tulokas. Koulutuksen hankkiminen kertoo myös sitoutumisesta alalle, toteaa Stenberg. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Eine Järvinen, toiminnanjohtaja@poratek.fi. Seuraa myös Poratekin verkkosivuja osoitteessa www.poratek.fi Poratek-sertifikaatin haltija ymmärtää syvällisesti lämpö- ja vesikaivojen tekniset periaatteet hallitsee lämpö- ja vesikaivoprojektin suunnittelun perusteet hallitsee lämpö- ja vesikaivon poraamisen ja asennusprosessin osaa toimia ympäristön- ja vesiensuojelun lainsäädännön mukaisesti osaa tarkastella hankintaprosessia asiakkaan näkökulmasta Kuva: Henna-Riika Ruotsalainen / Toteutustoimisto Osaamo Oy Koulutussuunnitelmaa valmisteltiin muun muassa toukokuussa pidetyillä Porapäivillä. Kuvassa urakoitsija Jimmy Kronberg (vas.), Poratekin puheenjohtaja Aki Purhonen, tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen ja Toteutustoimisto Osaamon Riikka Rahikainen. 5 2012
UUDET PORATEK-JÄSENET PT Energia Poraus Yli 90 prosenttia porauksista lämpökaivoja Kuva: PT Energia Poraus Oy PT Energia Poraus Oy:n perustivat lapsuudenkaverit Pasi Voutilainen ja Tuomo Ryth. Yritys on toiminut kohta kaksi vuotta. Töitä tehdään kahdella omalla porausyksiköllä ja yhteensä kuuden työntekijän voimin ympäri Suomen. Pasi on itse kouluttanut porarit, ja he työskentelevät vakituisina työntekijöinä, sanoo Sanna Kauhanen, joka itse viihtyy sekä toimistolla että putkitustöissä työmailla. Tilaukset ovat 90-prosenttisesti maalämpökaivoja, joita PT Energia Poraus viime vuonna teki yli 200. Pääosa kohteista on omakotitaloja, mutta maalämpöön on päädytty yhä useammin myös suuremmissa kohteissa, kuten rivi- ja kerrostaloissa, kauppakeskuksissa, teollisuusrakennuksissa ja esimerkiksi perunatilalla. PT Energia Poraus tunnetaan siitä, että meillä aikatauluista ei tingitä. Koneet käyvät koko ajan, sillä porarit tekevät töitä seitsemän päivän jaksoissa. Kun toiset lepäävät, toiset poraavat. Myös Leppävirralla on huomattu, että kova kilpailu näkyy hinnoissa. Luin juuri, että Suomessa on noin 140 porausyksikköä, ja totta kai kaikki haluavat kalustollaan porata. Hintoja on jopa lähdetty polkemaan. Asiakkaat itse ovat taitavia kilpailuttajia ja osaavat kysyä urakoitsijalta juuri ne asiat, joissa eroja tekijöiden välillä on. Taas mennään. Puskaradio, LVI-liikkeet ja oma ilmoittelu pitävät molempien porauskalustojen porarit kiireisinä. Reikähän on meillä kaikilla samanlainen, joten kilpailuedun pitää löytyä muualta. Poratekin jäsenenä voimme osoittaa asiakkaalle sitoutumisemme selkeisiin laatunormeihin, jotka yhdistys on alalle luonut. Meille tärkeää on myös täyttää se, mitä asiak kaalle luvataan: aikataulut pitävät, lisälaskuja ei koidu ja asiakas huomioidaan vielä jälkeenpäinkin. Sanna Kauhanen lupaa koputtaa puuta, mutta iloitsee siitä, että yhtään reklamaatiota PT Energia Poraus ei kahden toimintavuotensa aikana ole saanut. Päijät-Hämeen Porakaivo Talousvettä mökkikansalle Päijät-Hämeen Porakaivo Oy poraa uusia ja kunnostaa vanhoja kaivoja Päijät-Hämeessä, Hämeessä ja jonkin verran Uudellamaalla. Maalämpökaivojenkin tekemiseen yrityksellä on valmiudet, mutta toistaiseksi vesikaivot ovat työllistäneet sopivasti kaksi työntekijää. Toimitusjohtaja Jyrki Piispanen on ollut alalla 25 vuotta ja yrittäjänä kohta kymmenen. Jäin jo poraustöistä pois, kun olin muuttamassa Uudeltamaalta Lahteen. Sattumalta samaan aikaan kuulin myynnissä olevista käytetyistä porauslaitteista, tein niistä kaupat ja perustin yrityksen, sanoo Piispanen. Tänä kesänä kaivojen kysyntä on ollut selvästi hiljaisempaa kuin aiemmin. Haettujen rakennuslupien määrä on vähentynyt, mikä vaikuttaa asiaan. Kiinnostusta kaivojen teettämiseen laimentaa myös se, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja osuutta työn kokonaiskustannuksista nipistettiin vuoden alussa. Poratekin jäsenenä Piispanen on uusvanha, sillä yhdistys on hänelle tuttu jo aiemmilta vuosilta. Poratekista saa alan uusimman tiedon, mikä oli tärkein syyni liittyä. Myös yhdistyksen luomat yhdenmukaiset ja käyttövalmiit poraussopimukset ovat käytännöllisiä, ja matkoilta saa sekä hyötyä että hauskaa. Yhdistyksen toiminta on kehittynyt koko ajan avoimempaan suuntaan. Jäsenet jakavat osaamistaan ja kokemuksiaan, ja tarvittaessa työkalujakin löytyy lainaksi. Vaikka nyt näyttää siltä, että asiakkaat valitsevat porausurakoitsijan pääasiassa hinnan perusteella, muistutan aina myös muista kriteereistä. Vaikka oma tarjoukseni ei kilpailua voittaisikaan, sopimus kannattaa tehdä toisen Poratek-urakoitsijan kanssa. Silloin asiakas tietää varmasti, mitä saa. PORATEK UUTISET 6
PITKÄIKÄISET SQ- JA SP-PUMPUT HUOLEHTIVAT TURVALLISESTA VEDENOTOSTA Grundfosin SQ- ja SP-uppopumppuvalikoimat kattavat monipuolisesti erilaiset pumppaustarpeet. SQ 1x230 V Omakotitalojen ja kesäasuntojen vesihuoltotehtäviin soveltuva SQ -pumppu sopii puhtaiden vesien pumppaukseen. Sen halkaisija on vain 74mm ja se voidaan asentaa joko pystyyn tai vaakatasoon. SP 3x400 V Huoltoystävällinen SP -pumppu on erinomainen valinta omakotitaloille, kesäasunnoille, maatiloille ja vesihuoltolaitoksille. Se läpäisee hyvin hiekkapitoista vettä. Pumppu soveltuu avo- ja porakaivokäyttöön, ja se voidaan asentaa joko pystyyn tai vaaka-asentoon. Grundfos - Poratek 10-2012_210x148.indd 1 21.9.2012 16:16:05 7 2012
Kuvat: Timo Nätkinmäen arkisto ja Max s Kaivonporaus Oy Konkarit kertovat Porarista oli myös ta Teroittaminen oli osa porarien ammattitaitoa. Takominen oli raskasta työtä, se vaati viiden kilon lekan ja sata lyöntiä per terä. Koottava parakki tarjosi suojaa sateelta ja pakkaselta. Ikkunasta porari pystyi valvomaan porauksen edistymistä. Ensimmäiset kallioporakaivot rakennettiin Suomeen 1900-luvun vaihteessa, mutta ne alkoivat yleistyä vasta 1950-luvulla. Kun Tauno Pajunoja ja Max Söderlund tulivat alalle 1970-luvulla, vesikaivojen kysyntä oli valtavaa ja työ valtavan hidasta. Vuonna 1975 Max Söderlundin työpaikalla juhlittiin ennätystä: yhden työpäivän aikana paineilmakoneella puskettiin 27 metrin syvyyteen. Nykytekniikalla vuorokausivauhti on jopa 347 metriä. Paineilmakäyttöiset koneet syrjäyttivät köysiporakoneet 1970-luvulla. Markkinoille tullessaan paineilmakone maksoi enemmän kuin omakotitalo, sanoo Tauno Pajunoja, joka aloitti poraamisen 1970. Toisaalta paineilmakoneet moninkertaistivat porausnopeuden, ja kaivojen poraus yleistyi. Silloiset koneet olivat vielä heikkoja sekä teholtaan että laadultaan. Kompressorien paine oli alle kymmenen baaria, teriä piti teroittaa jopa muutaman metrin välein ja rikkoutuneita tai kuluneita koneenosia uusittiin viikoittain, pitkän linjan porarit muistelevat. Seuraavalla vuosikymmenellä koneisiin tuli merkittävästi lisää vääntöä ja voimaa, ja suunta on edelleen kohti tehokkaampia koneita. Ruotsi on ollut aarreaitta, josta moni alkava suomalaisporari on löytänyt hyvän ja edullisen käytetyn paineilmaporan. Köysiporakoneita oli valmistettu myös Suomessa. Ainakin 1960-luvulle saakka toimineen tamperelaisen Kone ja Terä Oy:n valmistamia köysikoneita arvostettiin. Niitä pidettiin hyvänlaatuisina, mutta kalliina. Silti tehtaan koneita oli Pirkanmaalla useita, sanoo Pajunoja. Kone käyntiin jo ennen aamiaista Pajunojan mukaan Pirkanmaalla, silloisessa Hämeessä, kaivoja tehtiin pääasiassa maaseudun karjatiloille. Kaivon tekeminen kesti keskimäärin kaksi viikkoa, ja yleensä talo tarjosi porarille ylöspidon. Myöhemmin porarin matkassa saattoi kulkea parakki tai asuntovaunu. Viisitoistatuntinen työpäivä oli tavallinen. Kone käynnistettiin aamulla heti heräämisen jälkeen ja sammutettiin vasta päivän päätteeksi. Kahvit ja ateriatkin käytiin nauttimassa juoksujalkaa sillä välin, kun kone kävi ja terä up- Varhaiset porakoneet painoivat muutaman tonnin, vain murto-osan nykyisiin verrattuna. Terä kiinnitettiin painotankoon mekaanisesti kiertämällä. Vaijeri nosti painotankoa ja terää ylös ja pudotti vähintään sekunnin välein kallioon. Sitä mukaa kun kallio kului, porari antoi kelasta lisää vaijeria. Meren äärellä porarin luontoisetuna on kaunis ympäristö. PORATEK UUTISET 8
kojaksi ja marjanpoimijaksi posi taas yhden vaijerinpätkän verran, sanoo Pajunoja. Vaikka työpäivä oli pitkä, siinä oli puolensa. Jos koneen vierestä saattoi poistua vartiksi kerrallaan, ehti työpäivien aikana poimia vaikka sienet ja marjat, muistaa Söderlund. Entisaikaan porarin ilmestyminen talon pihaan tiesi sitä, että pian myös naapurit ja kyläläiset asettuivat jonoon odottamaan omaa kaivoaan. Yhdellä alueella porari viipyi kuukausiakin. Kun poraus nopeutui, yhden ainoan kaivon tekoon lähdettiin jopa 150 kilometrin päähän ja kaivo valmistui päivässä. Seppänä oman toimen ohella Itse poraamista Pajunoja ei pitänyt erityisen raskaana, terien teroittamista kyllä. Toisin kuin aikoinaan seppämestareilla, porareilla ei ollut kisällejä lekamiehinä. Työpäivän aikana tylsyi neljäkin terää, joten ahjo kulki työmaalla aina mukana. Kahdet kumikintaat käsissä terä taottiin millimetrin tarkkuudella oikeaan kulmaan. Onnistua piti yhdellä kertaa, sillä toinen lämmittäminen olisi kuumentanut terän käsittelykelvottomaksi. Ammattitaitoa vaati myös karkaisu: liian kovasta terästä murtui palasia, liian pehmeä tylsyi saman tien, kuvaa Pajunoja. Nykyisten kovametalliterien kulutusikä on moninkertainen verrattuna 1970-luvun teriin, ja teroitus käy kevyellä hiomakoneella työpäivän päätteeksi. Jokaisessa porarissa on myös mekaanikon vikaa, jotta koneiden huolto ja korjaukset pelaavat. Sen lisäksi porarit ovat olleet alansa innovaattoreita, jotka kehittävät sekä laitteiden toimintaa että niiden käytettävyyttä. Tarvittavia parannuksia ja lisälaitteita rakenneltiin talvikuukausina, jolloin poraukset saaristossa piti keskeyttää, kuvaa Söderlund. Ja uusikin porakone voi olla puolisusi, hän toteaa kokemuksesta. Se voi olla teknisesti täydellinen, mutta käytettävyydeltään surkea. Yrittäjä kiittää onneaan löytäessään valmistajan, joka on valmis kuuntelemaan käyttäjää ja kehittämään koneesta helppokäyttöisen ja ajettavan. Dynamiittia, jos vettä ei muuten löydy 1980-luvun alkupuolelle saakka kaivot avattiin dynamiitin avulla, jos poraus ei osunut vesisuoneen. Söderlundin mukaan porarilla saattoi maanantaiaamuna töihin lähtiessään olla matkassaan 100 kilogrammaa dynamiittia. Ja kun tämä perjantai-iltana palasi, räjähteet oli käytetty. Ilman dynamiittia olisi sisämaahankin jäänyt paljon kuivia reikiä. Ostolupa aineeseen haettiin nimismieheltä, joka vaati selvityksen siitä, kuka räjähteitä käyttää ja missä. Räjäytyksessä piti olla mukana myös panostaja, sanoo Pajunoja. Vaikka paineautoja oli olemassa jo tuolloin, niiden käyttöä kaivojen aukaisuun ei osattu ajatella. Kun reikään suljettava paine ja käytettävän veden määrä opittiin säätämään kohdalleen, paineaukaisu mullisti vesikaivojen poraukset täysin, sanoo Söderlund Maalämpöön 10 vuotta Ruotsin perässä Maalämpö on 1930-luvun keksintö, joka alkoi Suomessa yleistyä 1970-luvun alun öljykriisin myötä. Lukuisat pikkupajat alkoivat valmistaa lämpöpumppuja, joista suurin osa kuitenkin vei sähköä sen, minkä tuotti lämpöä. Sen seurauksena ala kutistui melkein olemattomiin. Jatkuu seuraavalla sivulla Epätasaiset kalliot olivat yksi merkittävä syy siihen, että porarit parantelivat koneita erilaisin lisälaittein ja -toiminnoin. 9 2012
Jatkuu edelliseltä sivulta Kaivofaktaa vuosien takaa Suomen vanhin porakaivo Hangossa? Pajunoja porasi ensimmäisen lämpökaivon 1984, ja loppuvuosikymmenellä kysyntä rajoittui muutamaan lämpökaivoon vuodessa. Huonoilla laitteilla alan maine oli pilattu pitkäksi ajaksi. Maalämpö jäi käytännössä varakkaiden ja tekniikasta kiinnostuneiden edelläkävijöiden lämmitysmenetelmäksi, sanoo Söderlund. 2000-luvun alkuvuosina alalla alkoi tapahtua. Ruotsissa, missä oltiin - ja ollaan - Suomea kymmenisen vuotta edellä, maalämmöstä oli jo hyviä kokemuksia. Kiinnostusta maalämpöön lisäsivät myös sähkön ja öljyn kallistuminen, tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ja valtion tukipolitiikka. Suomessa uusien maalämpöjärjestelmien huippuvuosi oli 2011. Alalle tuli edelleen uusia yrittäjiä, uutta kalustoa ja uusia työntekijöitä. Tämän vuoden alkupuolella näytti hiljaiselta, mutta syksyn tullen kysyntä on taas vilkastumassa. Juuri nyt kiinnostus maalämpöä kohtaan on suurta. Näyttää siltä, että se on alkanut kiinnostaa myös kerrostalojen ja muiden suurkohteiden energiamuotona. Valtion tuki uusitutuvan energian käyttöönottamiseksi on vähentynyt, mutta öljyn hinta on niin korkea, että ilman tukiakin maalämpöön siirtyminen kannattaa, toteaa Söderlund. Vanhan Västra Nyland (silloin Vestra Nyland) -lehden mukaan Suomen ensimmäinen porakaivo lienee porattu Hankoon vuonna 1897, jolloin kaupungissa sijaitsi Suomen ainoa talvisatama. Sisämaasta rahti kuljetettiin satamaan höyryjunilla, ja kaivo tehtiin vetureiden tarpeisiin. Sittemmin kaivo on hävitetty. Radonkaivo terveyslähteenä Jo yli sata vuotta sitten Helsingissä vietettiin kansainvälistä kylpyläelämää, jota varten porattiin myös kaivo vuonna 1907. Radonpitoista vettä nautittiin sekä kylpyinä että terveysjuomana. Jos porauspaikalla ei ollut sähköä, voimanlähteenä oli traktori. Vesitien päässä on usein matalat ja kivikkoiset rannat. Raaseporissa sijaitsevaan Prästkullan kartanoon porattiin 1990-luvulla vesikaivo. PORATEK UUTISET 10
Porakalustot kovaan käyttöön SUORITUSKYKYÄ SANDVIKILTA Uudet RH550 vasarat ovat hyötysuhteeltaan erinomaisia ja ne on suunniteltu toimimaan yhdessä saman sarjan porakruunujen kanssa. Porakaluston edistynyt materiaalitekniikka takaa hyvän suorituskyvyn työmaalla. www.sandvik.com Marko Raski, puh. 040 6709906 Sandvik Mining and Construction Finland Oy, puh. 020 544 4600 Sandvik_DTH.indd 1 5.9.2012 8.31 Nyt myös uutuutena lattialämmitysjärjestelmät. Muovitech Finland Oy Metallitie 2-4 23100 Mynämäki puh. 0207 280580 fax. 0207 280581 www.muovitech.fi 11 2012
PARTNERIN PALSTA Perustuspaaluista saa myös energiaa Jos rakennuskohde on joka tapauksessa paalutettava, kannattaa kerätä samalla maasta energiaa, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Hannu Vesamäki Ruukki Construction Oy:stä. Teräksisiä RR- ja RD-paaluja voi käyttää myös energian keräämiseen, ja rakennusvaiheessa maan energiaresurssit voidaan ottaa käyttöön helposti ja edullisesti. err- ja erd-energiapaalut ovat rakenteeltaan ja asennustavaltaan kuten normaali perustuspaalu. Erilaista on vain lämmönkeruuputkisto, joka on paalun asennuksen jälkeen asennettu sen sisään. Täyteaineena käytetään joko betonia tai juotosmassaa. Paalujen energiakäyttö ei lisää niiden määrää, vaan ne toimivat tavallisten paalujen tapaan osana rakennuksen kantavaa rakennetta. Myöskään rakennuksen muut perustus- ja alapohjarakenteet eivät poikkea siitä, mitä tavanomainen paalutus vaatii. Energiapaalun ja -kaivon ero on lähinnä syvyydessä. Energiakaivo porataan yleisimmin vajaan parinsadan metrin syvyyteen, energiapaalut ovat huomattavasti lyhyempiä. Maakerrosten läpi kallioon saakka ulottuvan energiapaalun minimipituus on yleensä 15 metriä. Tarvittaessa paalun pohjalta voidaan jatkaa energiakaivon poraamista. Toimintaperiaate sekä kaivossa että paalussa on sama: lämmityksessä hyödynnetään maahan varastoitunutta energiaa, viilennyksessä maaperän matalaa lämpötilaa. Kuten kalliolämpöjärjestelmä, myös energiapaalujärjestelmä mitoitetaan kohteen mukaan. Lämpimään, puolilämpimään ja viilennettävään tilaan Ruukin ensimmäinen energiapaalukohde valmistui viime keväänä, joten konkreettisia tuloksia kerätään parhaillaan. Järjestelmän soveltuvuutta erilaisiin kohteisiin on selvitetty simulointien avulla. Parhaimmillaan energiapaalut ovat kohteissa, joissa tarvitaan sekä lämmitys- että viilennysenergiaa tai joissa niitä käytetään täydentämään toista lämmitysjärjestelmää, esimerkiksi kaukolämpöä. Suuri hyöty on saatavissa myös varasto- tai pysäköintirakennusten tapaisissa puolilämpimissä tiloissa. Toimisto-, liike- ja teollisuusrakennusten lisäksi järjestelmä sopii asuinkerrostaloihin. Esimerkiksi uusien kerrostalojen huonelämpötilaa pitää kesällä hallita entistä paremmin, ja energiapaalujen avulla viilentäminen on taloudellista. Mataliin rakennuksiin, missä on useita paalupisteitä rakennusneliötä kohti, järjestelmä sopii hyvin. Joissakin tapauksissa energiapaalut voivat tuottaa jopa kaiken tarvittavan lämmitysenergian. Uuden kokeileminen edellyttää aina ennakkoluulottomuutta, ja energiapaalujen kohdalla riski on hallittavissa. Järjestelmässä on potentiaalia, mutta jos ei sitä käytetä, ei se kehitykään. Maassa tarjolla olevia energiaresursseja ei kannata tuhlata, niin pieni energiapaaluihin tarvittava rahallinen panostus rakennusvaiheessa on, toteaa Vesamäki. PORATEK UUTISET 12
Kuvat: Ruukki Technopolis Innova 2 -rakennuksessa Jyväskylässä energiapaalujen pituudet ovat noin 30 metriä. Lämmönsiirtoputket ovat halkaisijaltaan 25 millimetriä, ja ne on eristetty niiltä osin kuin kulkevat rakennuksen rakenteissa. Energiapaalujen pilottikohde Jyväskylässä Ruukin energiapaalujen pilottikohde valmistui Jyväskylän keskustaan viime keväänä. Kuusikerroksisessa Technopolis Innova 2 -rakennuksessa on 10 000 neliömetriä toimistotiloja. Rakennuksen perustuksiin on asennettu yhteensä 180 teräspaalua, joista 38 toimii samalla energiapaaluina. Paalut ovat noin 30 metrin pituisia. Laskelmien mukaan energiapaaluilla kerättävä energia kattaa 40 prosenttia jäähdytysenergiasta ja 50 prosenttia lämmitysenergiasta. Tuloksia koko ensimmäisestä vuodenkierrosta odotamme siis ensi keväänä. Toistaiseksi kaikki on sujunut odotetusti, sanoo Hannu Vesamäki. Lämmönsiirtoputkisto asennettiin vasta kantavan laatan päältä, jolloin asennustöitä ei tarvinnut tehdä perustusvaiheessa ja hankalissa olosuhteissa. 13 2012
Maalämpö sopii suuriinkin Maalämpö on omakotirakentajien ja -saneeraajien suuressa suosiossa. Yhä useammin sitä on alettu kysyä myös suurkohteisiin. Tutustuimme neljään erilaiseen suurkohteeseen, joissa maalämpö on valittu rakennuksen energiamuodoksi. Kuva: Kati Vastamäki Kuva: Salon kaupunki Ylöjärvi Kiinteistö Oy Vanha Mety Uudenmaan Porakaivo Oy Tammela As. Oy Tammelan-Rinne LVI-Lindström Ky Kiinteistö Oy Vanha Mety on vanha tehdasrakennus, jonka rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla. Nyt kiinteistössä toimii 15 yritystä, joiden käytössä on yhteensä 3 000 neliömetriä, noin 10 000 kuutiometriä teollisuus-, toimisto- ja varastotilaa. Talvesta riippuen kiinteistön lämmittämiseen kului 40 000 50 000 litraa öljyä, ja viime vuosina esimerkiksi kevyen polttoöljyn hinta on noussut pahimmillaan jopa yli 40 prosentin vuosivauhtia. Jari Helminen, yksi kiinteistön omistajista, sanookin että suurin syy vaihtaa öljystä maalämpöön oli raha. Vuokria ei voi korottaa samaa tahtia kuin öljy kallistuu. Keskustelin useiden sellaisten ihmisten kanssa, jotka viime vuosina ovat saneeranneet öljylämmitysjärjestelmän maalämpöön suurissa, vanhoissa rakennuksissa. He kaikki ovat onnellisia kiinteistönomistajia, sanoo Helminen. Lisäksi maalämpö on luotettava ja helppohoitoinen energiajärjestelmä, joka nostaa kiinteistön arvoa. Maalämpöjärjestelmä Ylöjärvellä on nyt hienosäätöä vaille valmis, ja se otetaan käyttöön lokakuun aikana. Kohde on myös Uudenmaan Porakaivon referenssikohde, kokonaistoimitus, johon kuului suunnittelu, kaivojen poraus, vaakaputkien ja laitteiston asennus. Uudenmaan Porakaivo tähtää isojen saneerauskohteiden toteuttajaksi. Kaivoja: 14 x 200 m Lämpöpumpun teho: 142 kw Vuonna 1969 rakennettu As. Oy Tammelan-Rinne on 16 asunnon kerrostalo, jossa on kolme asuinkerrosta ja kellari. Samassa rakennuksessa toimii myös Tammelan kunnankirjasto. Lämmitettäviä neliöitä on yhteensä 1034. Öljylämmitteisessä talossa vuosikulutus oli keskimäärin 27 000 litraa. Kun vanhan lämmitysjärjestelmän saneeraus tuli ajankohtaiseksi, taloyhtiössä päätettiin siirtyä maalämpöön. LVI-Lindströmin urakkaan kuului vanhan järjestelmän purkaminen, uuden rakentaminen ja patteriverkostojen tasapainotus. Energiatehokkaasta maalämmöstä haettiin säästöä. Valinta oli helppo, kun esimerkiksi kaukolämmön hinta nousee koko ajan. Saimme lisäksi hyvät energia-avustukset kunnalta, sanoo Mari Moisander Forssan OP-Kiinteistökeskuksesta. Hän korostaa, että suurkohteissa suunnittelu ja mitoitus ovat erittäin tärkeitä, jotta lämmitysteho varmasti riittää kohteen tarpeisiin. Taloyhtiön edustajan on hyvä olla projektissa aktiivisesti mukana ja myös tiedottaa asukkaille remontin kuluessa. Uusi järjestelmä otettiin käyttöön viime marraskuussa. Sen jälkeen kaksi muutakin Moisanderin isännöimää taloyhtiötä on vaihtanut maalämpöön. Kaivoja: 6 x 220 m Lämpöpumpun teho: 60 kw PORATEK UUTISET 14
kohteisiin Näiden kohteiden porausurakoitsijoiden yhteystiedot löydät takakannesta. Salo, Halikko Lastensuojeluyksikkö Kaivot: PT Energia Poraus Oy Salon Halikossa sijaitseva lastensuojeluyksikkö valmistui kesäkuussa 2012. Rakennuksessa on 16 asuinhuonetta, sekä keittiötilat, sauna, työ- ja oleskelutiloja yhteensä 743 neliömetriä. Kiinteistöön valittiin maalämpö ja lattialämmitys. Tilaaja oli Mehiläinen Oy. Rakennuksen pääurakoitsijana toimi Insinööritoimisto Träsk Oy ja LVrakennuksesta vastasi Tmi Harry Snabb. Maalämpöjärjestelmän toimitti Calidus Oy ja kaivot porasi PT Energia Poraus Oy. Kaivoja: 4 x 180 m Lämpöpumpun teho: 45 kw Kuva: Kuudes Kerros Helsinki Oy Kuva: Suomen Kerta Oy Imatra Korjaamohalli Kaivot: Porakaivoliike Kallioniemi Kerta Kiinteistöt Oy rakentaa Imatran Mansikkalaan korjaamohallia, joka valmistuu keväällä 2013. Halli tulee Imatran kaupungin teknisen palvelukeskuksen käyttöön. Lämmitettävää tilaa hallissa on yhteensä 1087 neliömetriä, josta lämmintä noin 400 neliötä ja loput puolilämmintä. Tiloissa on lattialämmitys ja ilmastoinnin yhteydessä lämmön talteenotto. Hallin viereisessä rakennuksessa on oma maakaasukattila, josta lämpö olisi voitu ottaa. Lämmönsiirron kannalta se on kuitenkin niin kaukana, että oli järkevää rakentaa uusi järjestelmä. Maalämpö on ympäristöystävällinen, eikä maakaasun hintakaan varmasti laskusuunnassa ole, sanoo Kertakiinteistöt Oy:n tehdaspäällikkö Pekka Mirola. Kohteen LVI-urakoitsija on Saipu Oy. Maalämpöjärjestelmän ja lattialämmityksen asennuksesta vastaa Lappeenrannan Lämpötalo Oy ja lämpökaivot porasi Porakaivoliike Kallioniemi. Korjaamohalli nousee kuvan oikeassa alalaidassa olevalle pysäköintipaikalle. Kaivoja: 6 x 210 m Lämpöpumpun teho: 80 kw 15 2012
LÄMPÖPUMPUT MAALÄMPÖPUMPPU Ekologinen investointi tulevaisuuteen! JÄMÄ STAR 6-17 kw Ensiluokkaiset komponentit Erittäin hiljainen käyntiääni Asennusta helpottava, irrotettava kompressorimoduli Helppokäyttöinen värinäytöllinen ohjausyksikkö Muista myös Jäspi VLM 300 Star -käyttövesivaraaja maalämpöpumpun yhteyteen. Sähkö- ja lämpöpumppulämmitys Biolämmitys Öljy- ja bioöljylämmitys Kaukolämmitys Hybridilämmitys Täytä maalämmön mitoituslomake osoitteessa www.kaukora.fi! Me laskemme sinulle sopivimman maalämpöpumpun. KAUKORA OY Tuotekatu 11 / PL 21 21201 Raisio Puh. (02) 4374 600 kaukora@kaukora.fi WWW.KAUKORA.FI PORATEK UUTISET 16
KORKEALAATUISET DTH- TUOTTEET KAIVON JA ENERGIAPORAUKSEEN Myynti, maahantuonti ja markkinointi: Arctic Drilling Company Oy Ltd Moreenikatu 4, 53810 Lappeenranta Marko Ojala Puh. 040 7759 497 marko.ojala@adcltd.fi Petri Naakka Puh. 040 1684 244 petri.naakka@adcltd.fi www.adcltd.fi 17 2012
Ostospaikka poraajille CME teroituskoneet nastaterille Koneilla voidaan teroittaa kartio ja kierrenastaterät sekä uppoporausterät ja avartimet. Hyvän teroituksen kiistattomia etuja ovat mm.: nopeampi tunkeuma kiveen pitempi terän kokonaiskesto pitempi teroitusväli vähemmän rasituksia syöttölaitteeseen. Käy katsomassa porauksen muut kärkimerkit nettisivuiltamme Fordia timanttikairaus Helso nastaterät Diapag timanttisahaus Sysbohr maaporaus www.pora agentti.fi PORA AGENTTI OY Oppipojankuja 6 70780 Kuopio puh. 0400 261 921 fax 017 364 5575 Kaivonporauksen Ammattilaisille! Kaivonporaus-, vesikaivo- ja lämpökaivotarvikkeet. Puh. 050 441 5442 info@at-pumput.fi www.at-pumput.fi PORATEK UUTISET 18
Enemmän uusiutuvaa Geoenergian merkitys kasvaa Uusiutuvan energian käyttöä pitää lisätä merkittävästi. Siihen velvoittaa direktiivi ja siihen kannustaa energian hinnan nousu. Mikä on geoenergian ja alan tutkijoiden osuus, kun tavoitteeseen pyritään? Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus pitää Suomessa lisätä 38 prosenttiin loppukulutuksesta. Samalla liikenteen, lämmityksen ja maanviljelyn hiilidioksidipäästöjä pitää pienentää 16 prosenttia, tiivisti Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) erikoisasiantuntija Asmo Huusko Porapäivillä. Nyt suurin osa Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta tuotetaan puuperäisillä tuotteilla, joihin nojaa myös Suomen ilmasto- ja energiastrategia vuodelta 2008. Kasvuodotukset kohdistuvat kuitenkin ennen kaikkea muihin energiamuotoihin kuin puuhun. Jotta Suomi saavuttaa sille asetetut vuotta 2020 koskevat energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteensa, myös ilmasto- ja energiastrategiaa päivitetään parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Päivitystyö valmistunee vuoden loppuun mennessä. Silloin nähdään, toteutuvatko toiveet siitä, että geoenergia saisi strategiassa aiempaa merkittävämmän roolin. Optimaalista Suomen oloihin Geoenergian tuotanto ei ole riippuvainen yhteiskunnan tukitoimista kuten syöttötariffeista. Sen hyödyntämiseen tarvittava teknologia on olemassa ja geoenergiaa voidaan hyödyntää koko maan alueella ja eri muodoissa. Alan näkymät ovat erittäin hyvät,mutta luotettavan tutkimustiedon puuttumisen on epäilty hidastavan vauhtia esimerkiksi silloin, kun viranomaiset harkitsevat maalämpökaivojen rakentamislupia. Tutkimuksella voidaan helpottaa lupaharkintaa, mutta vaikuttaa myös monin muin tavoin siihen, miten geoenergian käyttö meillä kehittyy. Tärkeää on myös selvittää, millaiset ratkaisut ovat Suomen oloissa optimaalisia. Tavoitteena on luoda geoenergiakartta, jota voitaisiin alueellisesti hyödyntää kaavoituksessa ja kaivojen rakentamisessa. Ensivaiheessa kartoitetaan suurimmat asutuskeskittymät ja kasvukeskukset. Geoenergia ei kuitenkaan ole valmis asumiseen ja rakentamiseen liittyvä tuote, vaan sen hyödyntämisessä on vielä paljon kehitettävää. Geoenergiaa tutkitaankin monesta eri näkökulmasta, jotta voidaan optimoida geoenergiakenttien ja erilaisten järjestelmien ja laitteiden toiminta. Maa ja vesi, laitteet ja järjestelmät Lisää tietoa tarvitaan muun muassa kallio- ja maaperän koostumuksesta, rakenteesta ja pohjavesiolosuhteista. Olosuhteet vaihtelevat eri alueilla, joten samat mitoitusohjeet eivät päde joka paikassa. Energiakaivojen syvyyksien ja sijaintien optimoimiseksi tarvitaan alueellista tietoa. Kaivokenttä on verrattavissa akkuun, jota on käytettävä hallitusti. Sen varmistamiseksi on tärkeää tutkia kenttien toimintaa pitkällä aikavälillä ja ohjata niiden käyttöä. Huusko pitää tärkeänä, että ei jättäydytä vain yhden energiajärjestelmän varaan, vaan hyödynnetään eri teknologioita. Eri energianlähteitä yhdistäviä hybridijärjestelmiä rakennetaankin erityisesti korkeiden energiakustannusten kohteisiin jo nyt. Suomen olosuhteisiin sopivimman ja joustavimman yhdistelmän kehittäminen on kuitenkin vielä alussa. Kotimaiset uusiutuvan energian laitevalmistajat ovat alansa huippuja, ja teknologia on varmaa ja koeteltua. Talouden huonoista näkymistä huolimatta yritykset myös satsaavat tuotekehitykseen ilahduttavasti. Uskon, että innovaatioillekin on vielä tilaa, toteaa Huusko. "Toteutuvatko toiveet siitä, että geoenergia saisi Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa aiempaa merkittävämmän roolin?" 19 2012
Asfaltti polttelee tutkijoita Vaasassa Vaasan yliopiston merenrantakampuksella on pian geoenergiapuisto, maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen tutkimusympäristö. Hehtaarin alueella tutkitaan viidestä eri lähteestä peräisin olevaa geoenergiaa. Meillä tulee olemaan valmiudet tutkia koko geoenergiaketjua keräyksestä jakeluun, sanoo tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen Vaasan Energiainstituutista. Ensimmäisenä tutkijat suuntaavat katseensa asfalttilämpöön. Asfaltin pintalämpötila nousee kesällä jopa 60 asteeseen. Esimerkiksi suuret pysäköintipaikat voivat olla merkittäviä energialähteitä, jos lämpöenergia pystytään keräämään tehokkaasti talteen. Tutkimme, kuinka syvälle asfaltin alapuolisiin kerroksiin lämpö siirtyy. Parhaassa tapauksessa lämmön johtuvuuteen ja varastoitumiseen voidaan vaikuttaa maalajirakenteilla. Jos taas asfaltin alapuoliset routaeristeet estävät lämmön imeytymisen syvemmälle maaperään, kerääminen ja varastointi pitää ratkaista toisella tavalla. Asfalttilämpö on yksi urbaanieli kaupunkienergian muoto, mutta kaupungeissa on paljon muutakin tutkijoita kiinnostavaa ja hyödynnettävissä olevaa energiaa. Sen käyttö olisi järkevää verrattuna nykyiseen malliin, jossa energia tuotetaan pääasiassa rakennetun ympäristön ulkopuolella ja tuodaan sinne, missä se käytetään. Energiaperinne jatkuu Vaasan yliopisto on myöntänyt geoenergiahankkeelle neljän vuoden rahoituksen. Vaasan kaupunkikin rahoittaa hanketta, joka ei jää tutkijankammioihin, vaan näkyy ja luo vaikuttavia tuloksia. Tekesin kautta hanke saa valtakunnallisen ulottuvuuden ja yritysrahaa. Myös Poratek on hankkeessa mukana. Tavoitteena on aktiivinen tiedonvaihto tutkijoiden ja porausalan ammattilaisten välillä.poratekin edustaja kutsutaan hankkeen johtoryhmään, ja alueen rakentamisen eri vaiheissa urakoitsijoiden asiantuntemus on varmasti meille arvokasta. Vaasa ympäristöineen on historiallisesti vahvaa energiateollisuusaluetta. Nyt alueella toimii yli 150 alan yritystä, jotka alihankkijoineen työllistävät jopa 12 000 ihmistä. Täkäläisillä yrityksillä on erityinen halu ja kyky yhteistyöhön, ja alueen energiateknologiakeskittymä on pohjoismaiden suurin. Yliopiston rooli on luoda ja välittää alan tutkimustietoa. Geoenergiatutkimus sai vauhtia myös Vaasan asuntomessuilta vuonna 2008. Messualueelle rakennettiin matalalämpöverkko, ja taloja lämmitetään edelleen merenpohjan lämmöllä. Geoenergiapuiston suunnittelu ja lupa- ja rahoitushaku ovat hyvässä vauhdissa. Tavoite on, että maaliskuussa pääsemme kaivamaan, sanoo tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen. Sedimenttilämmön löytyminen innosti kehittämään geoenergian tutkimusta yleisemminkin. Paljon kehitettävää Viime vuonna joillakin alueilla jopa 80 prosenttia uudisrakentajista valitsi lämmitystavakseen geoenergian, lähinnä maalämmön tai kalliolämmön. Yksityisiä suurkohteitakin on alettu rakentaa, mutta julkinen sektori on lämmennyt hitaasti. Kuntatalouksiakin ajatellen olisi järkevää, että esimerkiksi lastentarhoissa, kouluissa ja palvelutaloissa käytettäisiin geoenergiaa. Alan itsensä kehittämiselle uusia haasteita tuovat esimerkiksi logistiikkakeskusten ja teollisuusalueiden rakentaminen. Keruu-, varastointi- ja jakojärjestelmien suunnittelu on vaativaa, kun paikallisesti tarvitaan eriasteista kylmää ja eriasteista lämmintä. Hiltunen itse visioi geoenergian tulevaisuutta vieläkin laajemmin. Sähköverkoissa hajautettu pientuotanto on jo mahdollista. Samaan tapaan geoenergian käyttäjät voisivat tulevaisuudessa myydä tuottamaansa energiaa lämpöverkkoon. Geoenergia säilyttää maiseman ja naapurisovun Vaasan kampusalue sijaitsee suojellulla alueella, ja kauniin merinäköalan säilyttäminen on yliopistolle tärkeää. Keruuputkistoja tulee sijaitsemaan istutusten alla, kallioperässä, merivedessä ja sen pohjassa sekä pysäköintialueen alla. Järjestelmän ohjauskeskus sijoitetaan alueella jo valmiiksi sijainneeseen rakennukseen. Katsoopa maalta tai mereltä, ohikulkija ei tiedä geoenergiahankkeen olemassaolosta mitään, sanoo Erkki Hiltunen. Geoenergian tuotanto on näkymätöntä, hiljaista ja katkutonta. Niinpä se soveltuu tiheästikin asutulle alueelle paremmin kuin moni muu energiamuoto. Kuvat: Vaasan Energiainstituutti Keruuputket sijoitetaan Vaasan yliopiston kampuksella viiteen eri paikkaan. PORATEK UUTISET 20