MetsänOmistaja Metsänhoitoyhdistys Österbottenin jäsenlehti www.mhy.fi/osterbotten Joulukuu 2 / 2017 Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN sivu 3 Minä viihdyn metsänomistajien kanssa ja maastossa sivu 4 Hirvivahingot - arviointi ja korvaus sivu 5 Sähköistä yhteydenpitoa sivu 8 Puukauppojen kilpailuttamisesta sivu 11 Megatrendejä metsätaloudessa Onnea satavuotias Suomi - s. 12
2 MetsänOmistaja 2/2017 PÄÄKIRJOITUS Hyvä metsänomistaja Tätä kirjoitettaessa elämme adventin aikaa. On vuoden pimein aika ja useimmat meistä toivovat kylmempää ilmaa ja lunta. Kunnon pakkasille olisi tilausta, jotta maa kantaisi paremmin sekä metsässä että metsäteillä. Kunnon talvea tarvittaisiin. Sateiset kelit aiheuttavat sen, että talvihakkuut siirtyvät ja kelirikkokohteet ovat nyt ostajille kovaa valuuttaa. Suuri määrä metsänhoidollisia hakkuita odottaa vielä tekijäänsä. Minä kehotan kaikkia metsänomistajia tarkastelemaan metsiään ja hyödyntämään kemera-järjestelmää niin kauan, kun se mahdollisuus on käytettävissä. Kemera-hakemuksia aiemmin vaivanneet vaikeudet ovat helpottaneet ja järjestelmä toimii hyvin. Nyt on vaarana, ettei varattuja määrärahoja hyödynnetä täysimääräisesti. Vaikka ensiharvennuksista ei ole odotettavissa suurta taloudellista voittoa, ovat ne aivan ratkaisevia metsän jatkokehitykselle ja tuotolle. Sama koskee luonnollisesti taimikoiden raivaustöitä. Pohjanmaan näkökulmasta tärkeä teollisuusinvestointi on saanut vihreää valoa Ruotsin puolella. Panostus uuteen sellutehtaaseen aiheuttaa kirjaimellisesti renkaita vesille. Tytäryhtiömme Pohjalaisten Puu jatkaa mäntykuitupuun vientiä Ruotsiin. Puumarkkinoilta kuuluu positiivisia viestejä. Puusta valmistettujen tuotteiden vienti vetää ja hakkuumäärät ovat lisääntyneet. Tulevan kauden ennusteet näyttävät myös hyvältä. Teollisuuden hyvien tulosten näkisi mieluusti heijastuvan korkeampina hintoina. Euroopan tasolla taivas on pilvistymässä. Syksyisen LULUCF-taistelun jälkeen seuraavat direktiivit ovat nousemassa asialistalle. Uusiutuvan energian direktiivi, RED II, on uudistamisen kohteena. Tämän tuloksena turvemaiden energiakäyttöä tullaan säätelemään. Meidän näkökulmasta on ratkaisevaa, tullaanko turvemaalla kasvaneelle puulle asettamaan rajoituksia. Asialla on suuri merkitys meille, kun tiedämme, että merkittävä osa Pohjanmaan hyödynnettävissä olevasta puustosta kasvaa turvemaalla. Hirvieläinten metsästys on päättymässä. Hirvet ovat paikoin aiheuttaneet suurta vahinkoa. Ilahduttavaa kyllä, Riistakeskus on ottanut paikoin suureksi kasvaneen hirvikannan tosissaan ja suosittelee, että myönnetyt metsästysluvat käytettäisiin täysimääräisesti. Minä toivon, että metsästysseurat noudattavat suositusta, jotta hirvikannat saataisiin käsiteltävissä olevalle tasolle. Hirvituhojen arviointia ollaan uudistamassa ja laidunnettuja alueita on nyt helpompi saada hyväksytyksi hirvituhoalueeksi ja siten niistä on myös helpompi saada korvaus. Muutaman viikon kuluttua koittaa taas valoisammat ajat. Päivät pitenevät ja omatoimisen metsänomistajan parhaat ajat ovat edessäpäin. Haluan toivottaa kaikille lukijoille antoisia hetkiä metsissä ja mannuilla. Oikein hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta! Kenneth Påhls, hallituksen puheenjohtaja Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN Metsänhoitoyhdistys on Pohjanmaan metsänomistajien oma yhdistys. Meillä metsänomistajia kohdellaan tasavertaisesti, riippumatta metsälön koosta. Jäsenenä voit aina kysyä metsään liittyviä neuvoja, koski asiasi sitten puukauppaa, metsänhoitoa, metsäverotusta, kiinteistönvälitystä tai luonnonsuojelua. Me teemme töitä lähellä sinua ja työllistämme paikallisesti. Metsäasiantuntijamme, metsurimme ja paikalliset urakoitsijamme tuntevat hyvin sinun alueesi. Osallistu ja voita! Jos sinulla on artikkelitoiveita ja/tai muita ajatuksia lehden sisällöstä, älä epäröi ottaa yhteyttä täyttämällä tämän sivun alaosan lomaketta. Yksityismetsää: 490 700 ha Metsämaata 569 000 ha Kitumaata 14 900 ha Joutomaata yms. 16 700 ha Metsälön keskikoko 23 ha Kokonaistilavuus: 68 milj. m 3 Keskimäärin metsämaalla: 121,9 m 3 /ha Keskikasvu: 3,54 milj.m 3 /vuosi Hakkuumäärä: 1,5 milj.m 3 /vuosi Myyntimäärä: 1,0 milj.m 3 MetsänOmistaja Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Österbotten Toimitusneuvosto: Dan Kullman, Jan Slotte, Ann-Mari Snickars, John Berg, Tom Finnilä & Lisbeth Bäck Taitto: Maria Lillås, Kustmedia Oy Kansikuva: Lisbeth Bäck Paino: 710 kpl Painotalo: Iprint, Seinäjoki 2017 Jakelu: Metsänhoitoyhdistys Österbottenin jäsenet Mikä mielestäsi oli tämän numeron mielenkiintoisin juttu? Mitä haluat lukea seuraavasta Metsänomistajat-numerosta? Haluan, että minuun ollaan yhteydessä Metsänhoitoyhdistyksestä. Nimi Osoite Puhelin Postimaksu on maksettu MestänOmistaja Metsänhoitoyhdistys Österbotten rf Avtalskod 5018366 Info 65100 00003 Svarsförsändelse
MetsänOmistaja 2/2017 3 Minä viihdyn metsänomistajien kanssa ja maastossa Lapväärtiläinen Jami Pirttimäki on Metsänhoitoyhdistys Österbottenin uusi metsäneuvoja. Hän on Kalle Langelsin seuraaja. Jami Pirttimäki Lapväärtistä on Kalle Langelsin seuraaja metsähoitoyhdistyksessä. Hän astui virkaan kesäkuussa ja ehti tehdä töitä rinnan Kallen kanssa enne kuin hän jäi eläkkeelle. Jami vastaa metsänparannuksista, teistä ja ojista. Jami Pirttimäki on 23-vuotias ja hän tuli metsänhoitoyhdistykseen töihin kuluvan vuoden kesäkuussa. Aivan parasta, hän toteaa. Lukion jälkeen Jami aloitti opiskelut metsätalousinsinööriksi Tammisaaressa. Hän opiskelee nyt neljättä ja viimeistä vuotta etänä, uuden työnsä ohessa. Koulu on ollut hyvin yhteistyöhaluinen, kun on ollut tarvetta sovitella töitäni opiskeluun, joten en ole kokenut asiaa ongelmana, vaikka työntäyteistä onkin. Opiskelu keskittyy tänä vuonna lopputyön tekemiseen ja siinä minä olen päässyt hyvin alkuun. Jamilla oli onnea, kun hän sai lopputyöksi tehtävän metsänhoitoyhdistykseltä. Minä selvitän hallinnollisia tehtäviä tiekunnille. Yhdistyksellä on kyllä työn kuvaus niistä tehtävistä, joita tarjotaan, mutta minun tehtävä on laatia kuvaus metsänhoitoyhdistyksen omille virkamiehille eli ohje noudatettavaksi: kokousmateriaalien malleja, tiemaksujen laskutusta, miten tieosuuksia päivitetään ja niin edelleen. Pirttimäki ei ole ensimmäistä kertaa yhdistyksessä töissä. Viime kesänä hän oli harjoittelijana Lapväärtissä. Minä tiedän siis nyt jo, että minä viihdy, hän hymyilee. Minä tunnen eteläisen tiimin hyvin viime kesältä ja tänä kesänä meillä oli koko henkilöstön koulutusta, jolloin tapasin uudet työkaverini. Minun tehtäviin kuuluivat lähinnä taimikot. Olin myös Kalle Langelsin mukana, kun hän teki ojitussuunnitelmia ja lisäksi minä tutustuin metsänarvioimiseen Mikael Franzénin seurassa. Jami harrastaa sekä kalastusta että metsästystä. Hän ylläpitää kuntoaan juoksemalla ja kuntosalilla. Työssään hän pitää maastotöistä ja lisää, että hän on kasvanut metsässä, koska perheen lähin naapuri oli metsää hänen kotonaan Lapväärtissä. Kuluneena kesän on enin aika töiden ohessa kulunut opiskeluun liittyvien kurssien kiinnikirimiseen sekä uusiin työtehtäviin tutustuessa. Olen katsonut tärkeäksi oppia niin paljon kuin mahdollista sillä aikaa, kun Kalle oli vielä paikalla ja voin kysyä häneltä asioita, hän selittää. Minä pidän maastotöistä ja metsänomistajien tapaamisista. Jamin vastuualueeseen kuuluu metsänparannukset, tiet ja ojat, Korsnäsistä Siipyyhyn. Poislukien Pirttikylä, jossa metsäneuvoja John Berg hoitaa vastaavia tehtäviä, hän tarkentaa. Tehtävänkuvaus sisältää suometsien suunnittelu ja hoito, metsäteiden rakentaminen, perusparannus ja kunnossapito sekä tiekuntien hallinnollisten tehtävien hoitaminen. Haastattelua tehdessä Jami oli Närpiön konttorilla, mutta jatkossa hän tulee myös viettämään paljon aikaa Lapväärtissä. Jami on ulospäinsuuntautunut ja mukava. Hän on kiitollinen kotoaan saamastaan kaksikielisyydestä. Hänen isänsä on suomenkielinen, joten asioita voi hänen kanssaan hoitaa suomeksi, ruotsiksi tai aidolla Lapväärtin murteella. Onnea matkaan, Jami! Teksti ja kuva: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Käännös: Thomas Antas
4 MetsänOmistaja 2/2017 Hirvivahingot arviointi ja korvaus Yli 75 prosenttia neulasmassasta on syöty. Katkenneet latvat ja syömistä. Latva katkennut ylimmän oksakiehkuran alapuolelta. Kuorivaurio. Asetus riistavahingoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta astui voimaan 15. toukokuuta. Muutokset yksinkertaistavat vahinkojen arvioimista ja helpottaa monessa tapauksessa korvauksen saamista. Uudessa asetuksessa on vain kaksi vahinkoluokkaa, mikä yksinkertaistaa vahinkojen arvioimista. Riistavahinkojen ensimmäiseen luokkaan lasketaan taimet, jotka ovat ehjiä tai lievästi vaurioituneita ja toiseen luokkaan lasketaan vakavasti vaurioituneet taimet. Männyntaimi katsotaan vakavasti vaurioituneeksi, jos 75 neulasista on syöty, jos latva ja ylin oksakiehkura on katkennut tai jos 25 prosentilla rungosta on kuorivaurioita. Myös muiden puulajien vauriot oikeuttavat korvaukseen. Joitakin ilmoituksia Metsäkeskus suorittaa hirvivahinkojen arvioinnin ja tekee päätöksen korvauksen myöntämisestä. Suomen metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Martin Sjölind kertoo, että kevään ja kesän aikana on tullut aika paljon ilmoituksia hirvivahingoista. Sjölind antaa neuvoksi tutustua koko taimikkoon, jos panee vahinkoja merkille. Hirvet laiduntavat usein osalla taimikkoa, mutta alan on oltava suhteellisen iso, jotta vahinko ylittäisi korvauskynnyksen. Yksittäiset vaurioituneet taimet eivät oikeuta korvaukseen ja siitä syystä on hyvä tarkkailla tilannetta siltä varalta, että tulee lisää vaurioita. Kolmen vuoden aikana syntyneet vahingot voidaan laskea yhteen. Vahingon on ylitettävä korvauksen vähimmäismäärän 170 euroa. Esimerkkejä Sjölund ottaa esimerkiksi kuivahkon kankaan männikön, korkeudeltaan kaksi metriä, kooltaan hehtaarin, 2000 tainta/ha, joista 500 todetaan vaurioituneeksi. Vaurion arvoksi saadaan noin 230 euroa, jolloin korvauskynnys Kehotamme kaikkia metsänomistajia käymään taimikoissaan ja ilmoittamaan metsänhoitoyhdistykselle, jos vaurioita esiintyy. (170 euroa) ylittyy ja korvaus myönnetään. Taimikossa korvauskynnys ylittyy helpommin korkeassa taimikossa, isolla alalla, jossa vauriot jakautuvat koko alalle. Matalassa taimikossa korvauskynnys ylittyy, jos tarvitaan istutusta. Siinä tapauksessa vaurioitumattomia taimia on oltava alle 1 500 tainta hehtaarilla. Jos vaurio on niin merkittävä, että vauroitumattomien taimien lukumäärä on alle 600, voidaan alalle myöntää uudisistutus. Uuden asetuksen mukaan vain kasvupaikalle soveltuvien puulajien taimet voidaan laskea kehityskelpoisiksi arvioitaessa korvaavia taimia. Istutetussa männyntaimikossa vain kuusi ja koivu voidaan laskea korvaaviin taimiin. Raivaamattomuus ei enää vaikuta vahinkojen korvaamiseen. Teksti: Tom Finnilä Kuvat: Martin Sjölind Käännös: Thomas Antas Kiertoaika Voi tuntua vähän takaperoiselta kirjoittaa metsänuudistamisesta näin keskellä pimeintä vuodenaikaa, kun kevät on vielä kaukana edessä. Siitä huolimatta haluan jakaa ajatuksiani, jotka heräsivät istuessani tauolla viime kevään istutusurakan aikana. Eräänä aurinkoisena aamuna toukokuun alussa minä lähdin metsään aloittamaan kevään istutuksia. Istutettava kuvio on vaikeasti saavutettavissa ja se on ojitettujen turvemaiden takana. Siksi olin tilannut taimet talvella ja vienyt ne roudan ja lumen aikana kohteelle. Olin päättänyt istuttaa kuusta, vaikka mänty olisi ollut sopivampi puulaji kyseiselle kasvupaikalle. Kuviot sijaitsevat kuitenkin hirvien talvehtimisalueella Kruunupyyn ja Pedersören välissä, jossa hirvikanta on edelleen liian vahva. Toivottavasti alalle syntyy jonkin verran mäntyä luontaisesti. Minä olin kuitenkin ollut liian optimistinen, taimet eivät olleet vielä sulaneet. Saan irrotettua noin sata tainta laatikoiden reunoilta. Pienen virhearvioni takia saatoin nauttia rauhassa kahvitermoksen sisällöstä. Istahdin männynkannolle nauttimaan kupillista. Kevät on vuoden parasta aikaa, kun luonto herää. Sulamisvedet poreilevat ojissa ja puroissa, peippo ja mustarastas yrittävät voittaa toisensa kilpalau-
MetsänOmistaja 2/2017 5 Sähköistä yhteydenpitoa yhtymille ja kuolinpesille Yhä useampi ilmoitus tai hakemus pitää nykyään tehdä sähköisesti verkossa. Usealla on käytössään verkkopankki ja me voimme verkkopankkitunnusten avulla tunnistautua eri yhteyksissä. Me olemme oppineet tekemään veroilmoituksen verkossa ja arvonlisäveron voimme kätevästi ilmoittaa ja maksaa verkossa. Kuolinpesiltä ja yhtymiltä edellytetään vähän ylimääräisiä toimia, ennen kuin sähköinen viestintä toimii. Veroilmoituksen voi vielä jättää paperilomakkeella. Lomake 2C postitetaan edelleen, mutta lomaketta Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista (aiemmin Kausiveroilmoitus), jolla arvonlisävero ilmoitetaan, ei enää lähetetä. Alvin maksamiseksi tarvitaan lisäksi viite- ja tilinumerot. Viitenumero on sama vuodesta toiseen, mutta se muuttui verotusvuodelle 2016. Vuoden 2017 osalta todetaan, että Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista voidaan jättää paperilla vain erityisestä syystä. Tavoitteena on saada kaikki ilmoitukset sähköisenä. Kun yhtymä tai kuolinpesä jättää ilmoituksen verkossa, tarvitaan kuitenkin Katso-tunnisteet. Alla neuvotaan, miten sellaiset hankitaan. Valtakirja yhdelle Kaikki lähtee siitä, että yksi henkilö valtuutetaan hoitamaan sähköisen yhteydenpidon yhtymän puolesta. Sitä varten tarvitaan kaikkien omistajien allekirjoittama valtakirja. Tarkoitusta varten löytyy lomake Verohallinnon kotisivuilta haulla Katso-tunniste kuolinpesälle. Prosessi vie jonkin verran aikaa, joten siihen on hyvä ryhtyä hyvissä ajoin ennen helmikuun viimeistä viikkoa, jolloin veroilmoitus on jätettävä. Kuolinpesät jättävät lisäksi kopion perukirjasta. Valtuutettu, jolla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset Valtakirja ja mahdollinen perukirja lähetetään osoitteeseen Savo-Karjalan yritysverotoimisto, PL 1094, 70111 Kuopio. Muutaman päivän kuluttua, kun valtakirja on rekisteröity, voi valtuutettu perustaa Katso-tunnisteen verkkopalvelussa Katso, eli osoitteessa: https://yritys.tunnistus.fi/. (kuva 1) Tunnisteen perustamisessa noudatetaan ohjeita ja kannattaa valmistautua keksimään kaksi salasanaa, jotka on muistettava, jos haluaa muuttaa yhtymän tietoja. Lisäksi tulostetaan luettelo kertakäyttöisistä salasanoista. Tämän jälkeen valtuutettu voi kirjautua erilaisiin palveluihin henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillaan ja hoitaa asioita yhtymän nimissä. Valtuutettu, jolla ei ole henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia Tee näin: Aloita prosessi hyvissä ajoin Hanki valtakirja kaikilta omistajilta Etsi perukirja käsiisi, jos kyseessä on kuolinpesä Lähetä valtakirja tai varmista henkilöllisyytesi verotoimistossa Luo itsellesi Katso-tunniste Tästä aloitat pääkäyttäjän luomisen. Kun valtakirja on allekirjoitettu, valtuutettu luo Katso-tunnisteen yllä mainitussa osoitteessa. Henkilöllisyyden varmistamisen kohdalla merkitään rasti ruutuun Käyn henkilökohtaisesti palvelupisteessä. Sen jälkeen täytetään tiedot ja luodaan salasanat, kunnes palvelu kehottaa käymään toimistossa, jossa voit varmistaa henkilöllisyytesi. Sen voi tehdä Länsi-Suomen verotoimistoissa Kokkolassa, Pietarsaaressa, ssa ja Närpiössä. Toimistolle pitää ottaa mukaansa henkilöllisyyspaperit sekä kuolinpesän osalta myös perukirja. Kun saat ilmoituksen, että olet valtuutettu pääkäyttäjäksi, tulee sinun käydä kuvan 2 linkissä luomassa pysyvä salasana sekä tulostamassa luettelon kertakäyttösalasanoista. Kun rekisteröinti on suoritettu, voit kirjautua OmaVero-palveluun Tämän linkin kautta luot pääkäyttäjän salasanan ja tulostat salasanaluettelon. tekemään alv-ilmoitusta tai Suomi. fi-palveluun jättämään metsäveroilmoituksen. Teksti: Anders Hjortman Käännös: Thomas Antas lannassa. Hyttysiä tai mäkäröitä ei ole vielä missään. Alan laskea istuimen virkaa tekevän kannon vuosilustoja. Aloitan keskeltä, ensimmäiset lustot ovat helposti erotettavissa. Mänty on aika ajoin kasvanut hitaasti, eikä lustoja ole helppo erottaa toisistaan, mutta tulen siihen tulokseen, että mänty on ollut runsaat sata vuotta vanha, kun se kaadettiin talvella 2016. Männyn siemen iti Suomen suurruhtinaskunnassa ja Suomen itsenäistyessä, mänty oli ehkä kolmenkymmenen senttimetrin mittainen. Metsätalous ja puunkäyttö ovat muuttuneet huomattavasti sinä aikana, kun mänty on kasvanut. On syntynyt uusia ajatuksia ja menetelmiä, jotka on vuorostaan korvattu uusilla. Puulle on löytynyt uusia markkinoita ja käyttötapoja. Mänty ehti kasvaa monta vuosikymmentä ennen kuin se kuuli moottorisahan ensimmäistä kertaa. Männyn nuoruudessa harsinta oli yleistä. Männyn 80-vuotispäivänä moottorisahat oli jo pääosin korvattu motoilla. Yksi asia on kuitenkin ollut pysyvää. Pohjanmaan puulle on aina ollut kysyntää. Aikanaan siitä rakennettiin laivoja ja poltettiin tervaa. Sittemmin puuta on sahattu, se on ruokkinut sellu- ja paperitehtaita, käytetty energiantuotantoon. Ajatukseni siirtyvät taimiin, jotka olin äsken istuttanut. Miltä metsätalous näyttää ja mihin puutavaraa käytetään, kun taimet ovat uudistamisikäisiä noin kahdeksankymmenen vuoden kuluttua? Selviävätkö taimet edes niin pitkään? Matka on pitkä ja kiemurainen. Minä en ole todistamassa lopputulosta. Minä voin vain antaa taimille mahdollisimman hyvän alun. Tulevat sukupolvet saavat toivottavasti korjata sadon. Minä olen vakuuttunut siitä, että uusiutuville raaka-aineelle, kuten puulle, tulee aina olemaan kysyntää ja että käyttötarkoitusten kirjo vain laajenee. Kenneth Björkfors hallituksen jäsen Metsänhoitoyhdistys Österbotten
6 MetsänOmistaja 2/2017 Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN Tervetuloa meille! POHJOINEN TIIMI - Metsäneuvojat THOMAS ÅMAN 040 746 3528 Kokkola, Alaveteli (Öja, Skriko ja Jolkka) TOM FINNILÄ 050 517 8918 Kruunupyy, Lepplax MARKUS STENBORG 0400 947 995 Teerijärvi, Alaveteli JOHNNY FAGERHOLM 040 736 4547 Tiimivetäjä Luoto, Pietarsaari, Pedersöre kko, Sundby, Karby, Pännäinen, Lövö, Forsby TOM LUNDQVIST 0500 161 695 Purmo, Kolppi, Östensö, Katternö, Lappfors, Ähtävä JOAKIM HOLMQVIST 0400 180 581 Uusikarlepyy (Socklot, Kyrkoby-Forsby, Markby, Kovjoki). Pedersöre (Åvist, Nederpurmo, Edsevö, Kolppi) ANDERS RÅSTEDT 0400 260 239 Uusikaarlepyy (Harjux, Monå, Hirvlax, Kantlax, Monäs, Munsala, Pensala, Jussila, Vexala ja Ytterjeppo) Kruunupyy Kirkkotie 4 68500 KRUUNUPYY Kruunupyy Kirkkotie 4 68500 KRUUNUPYY Teerijärvi Eteläinen Teerijärventie 9 68700 TEERIJÄRVI Luoto Näsvägen 2 D 68560 EUGMO Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Uusikaarlepyy Sollefteånkatu 5 66900 UUSIKAARLEPYY Uusikaarlepyy Sollefteånkatu 5 66900 UUSIKAARLEPYY KESKI TIIMI - Metsäneuvojat HILDING SÖDERGÅRD 0500 560 418 Vöyri (ei pohjoiset kylät) Vöyri Vöyrintie 12 66600 VÖYRI GUY DJUPSJÖBACKA 050 553 1232 Oravainen, Maksamaa, Pohj. Vöyri Vöyri Vöyrintie 12 66600 VÖYRI MATS LINNSÉN 050 544 2703 Koivulahti, Petsmo, Hankmo, Vassor, Voitby, Miekka, Staversby, Karkmo, Höstves, Runsor, Kråklund, Helsingby, Tölby, Vikby, Pundars, Sulva, Munsmo Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA ANDERS HJORTMAN 0500 272 910 Toby, Veikkaala, Martois, Koskö, Karperö, Singsby, Jungsund, Iskmo, Köklot, Raippaluoto, Vallgrund, Björkö Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA THOMAS JÅFS 050 526 2152 Petolahti, Pohj. Pirttikylä, Maalahti Magasinvägen 2 B 3 66100 MAALAHTI KIM BACK 050 403 9401 Tiimivetäjä Yttermalax, Övermalax, Bergö Maalahti Magasinvägen 2 B 3 66100 MAALAHTI ETELÄINEN TIIMI - Metsäneuvojat JOHAN NYNÄS 0500 167 489 Korsnäs, Töjby, Träskböle JOHAN SVEDSTRÖM 040 503 8321 Yttermark, Bäckby, Näsby, Kalax, Tjärlax, Nämpnäs, Norrnäs, Rangsby JAMI PIRTTIMÄKI 040 660 2440 Södra Lappfjärd, Dagsmark, Sideby, Ömossa, Skaftung, Härkmeri, Uttermossa MIKAEL FRANZÈN 0500 628 702 Pirttikylä, tii-ke klo 8-9 Ylimarkku, maa, to klo 8-9 Pirttikylä Keskustie 15 66270 PIRTTIKYLÄ KJELL HULDÉN 0400 669 245 Tiimivetäjä Finby, Böle, Pjelax, Kaskinen, Tiukka, Åback, Lålby, Pohj. Lapväärtti Närpiö Nybrovägen 7 A 4 64200 NÄRPIÖ Korsnäs Silverbergsvägen 23 66200 KORSNÄS Närpiö Nybrovägen 7 A 4 64200 NÄRPIÖ Lapväärtti Lapväärtintie 729 64300 LAPVÄÄRTTI Ylimarkku ntie 1615 64610 YLIMARKKU Lapväärtti Lapväärtintie 729 64300 LAPVÄÄRTTI
MetsänOmistaja 2/2017 7 Me tarjoamme ASIANTUNTIJAPALVELUT Metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelman laadinta Kartat, hakkuukertymä ja hakkuumahdollisuudet Toimenpide-ehdotukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Silvanetti, metsänomistajan nettipalvelu Tila-arvio Lausunto metsätilan arvosta Lausunto ja arvio metsätuhoista Todistukset ja lausunnot Metsätilojen välitys, Ab Skogsfastigheter AFM Metsätilojen välitys Arviointi Luovutuskirjojen valmistelu Verotuslaskelmat Perinnönjako Metsäverotus Metsäveroilmoitukset Kausiveroilmoitukset (eli arvonlisäverotus) Puukauppaan liittyvä verotus Muut verotuskysymykset Neuvonta ja koulutus Koulutus- ja tiedotuskurssit Henkilökohtainen neuvonta METSÄNHOITOPALVELUT Metsän uudistaminen Suunnittelu, toteutus ja seuranta Raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta Taimien ja siementen valinta ja hankinta Kylvö ja istutus Jälkityöt Taimikoiden ja nuorten metsien hoito Suunnittelu, toteutus ja seuranta Tarkistus ja raportointi Tiet ja ojat Suunnittelu ja toteutus Taimien, siementen, torjunta-aineiden jne. välitys Tarpeen kartoitus Tuotteiden välitys Lannoitus Suunnittelu ja toteutus Työvälineet Vastataan toteutuksesta PUUKAUPPAPALVELUT Puunmyyntisuunnitelma Määritetään hakkuu- ja myyntikohde sekä rajataan se maastoon Selvitetään markkinatilanne Laaditaan puunmyyntisuunnitelma Laaditaan metsänkäyttöilmoitus Suunnitellaan jälkityöt ja tehdään niille kustannusarvio Huomioidaan monikäyttö ja luonnon avainbiotoopit Puukauppa valtakirjalla Tarjouspyyntöjen tekeminen ja tarjousten vertailu, jossa huomioidaan puun katkonta ja erikoispuutavaralajit Päivitetty hintaseuranta ja hakkuukohteen hinnoittelu Tarkastetaan ja valvotaan kauppaehdot Valvotaan puunkorjuu ja mittaus Puutavaran luovutus ja mittaustodistuksen allekirjoitus Puunkorjuupalvelu Puunkorjuun suunnittelu, seuranta ja toteutus www.mhy.fi/osterbotten etunimi.sukunimi@mhy.fi www.facebook.com/metsanomistajat Korjuupalvelu Tiet, ojat & lannoitus DANIEL JANSSON 040 507 4664 DAN KULLMAN 050 591 0383 JENS HELENELUND 0500 560 648 KRISTIAN GÄDDNÄS 040 660 2042 DAN KULLMAN 050 591 0383 JOHN BERG 0400 561 343 KARL-HENRIK LANGELS 045 602 3160 Kokkola-Uusikaarlepyy Vöyri-Maalahti Korsnäs-Siipyy Kokkola-Uusikaarlepyy Vöyri Mustasaari-Pirttikylä Korsnäs-Siipyy Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Vöyri Vöyrintie 12 66600 VÖRÅ Närpiö Nybrovägen 7 A 464200 NÄRPIÖ Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Vöyri Vöyrintie 12 66600 VÖRÅ Pirttikylä Keskustie 15 66270 Pirttikylä Närpiö Nybrovägen 7 A 464200 NÄRPIÖ JOHTO & HALLINTO Pääkonttori KÄYNTI, FUTURA III, 2 kerros Yrittäjänkatu 13, 65380 VAASA Puh. 010 581 8400 POSTI PL 186, 65101 VAASA JAN SLOTTE 050 544 2690 ANKI SVENN 040 823 2364 EIVOR SUNDQVIST 0400 194 901 STINA SABEL 040 670 8595 ANN-MARI SNICKARS 0500 568 804 Toiminnanjohtaja, kiinteistövälittäjä LKV Toimistopäällikkö, kiinteistövälittäjä LKV Toimistonhoitaja Toimistonhoitaja - jäsenasiat Ab Skogsfastigheter AFM Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA
8 MetsänOmistaja 2/2017 Puukauppojen kilpailuttamisesta Metsänhoidonneuvojat Kjell Huldén ja Jens Helenelund Närpiön toimistolta kertovat, miten asiat käytännössä etenevät, kun puukauppoja kilpailutetaan. Emme tiedä muiden tarjouksista mitään ennen kuin tarjousaika on päättynyt, he sanovat. Yleensä tilanne alkaa siitä, että metsänomistaja kääntyy meidän puoleemme, kun hän kaipaa neuvoja puukaupan suhteen, Kjell Huldén aloittaa. Me keskustelemme ja useimmassa tapauksessa minä käyn yksin tai metsänomistajan kanssa kyseisillä metsäpalstoilla. Sen jälkeen minä laadin metsänkäyttöilmoituksen ja laimausselosteen. Metsänomistaja päättää itse, haluaako hän kilpailuttaa kohteen itse vai valtuuttaako metsänhoitoyhdistyksen tekemään kilpailutuksen. Hän jatkaa. Tarjouspyyntö syötetään kuutio.fi-järjestelmään, jossa kaikki rekisteröityneet ja mahdolliset ostajat näkevät kohteen tiedot. Niin myös metsänhoitoyhdistyksen ostajat, jotka vastaavat yhdistyksen puunhankinnasta: Jens Helenelund, Dan Kullman ja Daniel Jansson. Jos yhdistys on kiinnostunut kohteesta, joku heistä jättää siitä tarjouksen. Kaikki jättävät tarjouksen samoin perustein Vaikka metsänhoitoyhdistyksen henkilöstö on syöttänyt tiedot kuutio.fi:n, heillä ei ole pääsyä tarjouksiin ennen tarjousajan päättymistä. Kjell Huldén näkee tarjousten lukumäärän, mutta ei summia. Siksi kilpailutus on tasavertainen kaikkien ostajien kesken. Minä pääsen tarjouksiin käsiksi tarjousajan päätyttyä. Hän kertoo esimerkiksi haastatteluhetken tilanteesta. Minä hoidan paria valtakirjakauppaa, joiden tarjousaika umpeutui eilen. Kahdelta yöllä minulle on tullut sähköpostia tarjouksista. Sitä ennen minulle ei ole tarjousten lukumäärän lisäksi mitään tietoa tarjouksista. Minä kokoan tarjousten tiedot ja vaikka me olisimme saaneet valtakirjan kaupan tekemiseen, koontidokumentti lähetetään aina metsänomistajalle. Asiakas on aina se, joka tekkee päätökset puukaupassa. Kjell Huldénilla on jonkun verran valtakirjakauppoja alueellaan eli Närpiössä ja osassa Kristiinankaupunkia. Hän on usein menossa metsään. Jens Helenelund vastaa hankintapalveluista alueellaan, Siipyystä Moikipäähän. Huldén ja Helenelund painottavat, ettei metsänhoitoyhdistyksellä ole tietoa muiden tarjouksista. Kaikki tarjoukset jätetään samoin perustein. Metsän parhaaksi Puukaupat kannattaa aina kilpailuttaa ja metsänomistaja päättää aina kenellä hän myy. Yksikköhinnat eivät aina ratkaise kauppa, Kjell Huldén ja Jens Helenelund sanovat. Metsänomistaja saattaa haluta myydä sellaiselle taholle, jonka kanssa on aiemmin tehnyt yhteistyötä tai sitten metsänomistaja Kun metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa puukaupan, palveluun kuuluu tarjousten vertailu sekä ehdotus siitä, kenelle puut kannattaa myydä. Vertailu perustuu hintaan ja edulliseen katkontaan. Metsänomistaja tekee aina lopullisen puukauppapäätöksen. saattaa haluta jonkun tietyn urakoitsijan harvennuskohteelleen. Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppojen määrä vaihtelee vuoden aikana. Tällä hetkellä Huldén hoitaa muutaman kaupan viikossa, joten nyt on suhteellisen vilkasta. Joitakin harvennuksia tulee yhdistykselle. Suurimmaksi osaksi harvennuksia ja pieniä päätehakkuita, Jens kertoo. Sitä vastoin meille tulee paljon ojitushankkeita, ojalinjojen hakkuita ja sen sellaista. Tietomme, historiamme ja se, että metsän ja metsänomistajan etu on meillä aina etusijalla, mahdollistaa sen, että me neuvottelemme ennakkoluulottomasti metsänomistajan kanssa siitä, mitä kannattaa tehdä. Me mietimme etukäteen mikä harvennetaan ja mikä jätetään. Tai sitten mietimme mitä kannattaa hakata, jos metsänomistaja tarvitsee rahaa. Neuvonta kuuluu metsänomistajille annettaviin palveluihin niissä tapauksissa, että metsänomistaja pyytää puukaupan tiimoilta neuvoja yhdistykseltä, mutta hoitaa kaupan itse. Moni metsänomistaja haluaa ostaa meiltä taimet metsänuudistamista varten ja se tuntuu tietysti hyvältä, Huldén sanoo. Toimiva digitaalinen alusta Kuutio.fi on Puu-markkinat.fi-sivuston seuraaja. Kyseessä on myyjälle maksuton digitaalinen puumarkkina-alusta. Ostajille on sen sijaan rekisteröintimaksu. Tietojen syöttämiseksi on oltava aika paneutunut asiaan, joten me olemme toistaiseksi suositelleet, että joku metsäneuvojista tekee työn. Ohjelma toimii kohtuullisen hyvin, mutta siinä on vielä parannettavaa, he toteavat päätteeksi. Teksti ja kuva: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Käännös: Thomas Antas
MetsänOmistaja 2/2017 9 KOMMENTTI Puunmyyntistrategia vai satunnaisia puukauppoja? Jäseninfo Muista ilmoittaa muutoksista! Vuoden 20178 jäsenmaksut laskutetaan niiden tietojen perusteella, jotka meillä on rekisterissä 31.12.2017. Jos vuoden aikana on tapahtunut muutoksia, kuten hallinnansiirtoja, osoitteenmuutoksia tai vastaavaa, niistä pitää ilmoittaa, jotta me voimme korjata tiedot. Jäsenmaksulomakkeet lähetetään helmikuun puolivälissä 2018, mutta tiedot muutoksista haluamme kuitenkin viimeistään 31.12.2017 sähköpostitse osoitteeseen members@svf.fi tai puhelimitse numeroon 010 581 8410. Milloin on oikea hetki myydä puuta? Siihen kysymykseen metsäneuvojamme saavat usein vastata. Kysymys on sinänsä yksinkertainen, mutta siihen vastaaminen on vaikeaa. Siihen vaikuttavat monet seikat, kuten kohteen korjuukelpoisuus, hakkuutapa, puutavaralajijakauma, tiestön kunto eikä vähiten metsänomistajan toiveet ja odotukset. Puumarkkinat ovat muuttuneet syklisemmiksi viime vuosina. Puunostajat haluavat operoida mahdollisimman pienen pystyvarannon kanssa ja muutama pienempi saha Pohjanmaalla toimii vain satunnaisesti, suhdanteiden mukaan. Kysynnän vaihteluihin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti eikä turhia pystyvarantoja seisoteta. Siksi puunostajien aktiivisuus ja eri puutavaralajien kysyntä vaihtelevat joskus nopeasti ja voimakkaasti. Lisäksi alueen sisällä esiintyy kysynnän vaihtelua. Useimmiten metsänomistajien toiminta on tässä suhteessa irrationaalista. Yksittäisiä leimikoita tarjotaan yleensä metsätaloussuunnitelman mukaan tai rahantarpeen sanelemana. Ehkä kannattaisi pitää useampaa leimikkoa valmiina myytäväksi ja tarjota niitä vallitsevan kysynnän mukaan? Sellaisen markkinaehtoisen strategian toteuttaminen on tietysti sitä helpompaa, mitä isompi metsäomaisuus on omistuksessa, mutta ajatus kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Valtakirjakauppa on yksi vaihtoehto Metsänhoitoyhdistys voi metsänomistajan puolesta tehdä leimikon eli puunmyyntisuunnitelman ja yhdistys auttaa tarvittaessa leimikon kilpailuttamisessa oikeaan aikaan. Jos metsänomistaja niin tahtoo, voi metsänhoitoyhdistys hoitaa koko puukaupan alusta loppuun. Siten metsänhoitoyhdistykselle avautuu mahdollisuus koota laajempia leimikkokeskityksiä ja sitä kautta tarjota suurempia kokonaisuuksia oikeaan aikaan. Tämä edellyttää kuitenkin metsänomistajalta pitkäjänteistä ajattelua. Jos sinä tarvitset apua puukauppojesi suunnittelussa tai yleensä metsänhoidosta, voit aina kääntyä paikallisen metsäneuvojan puoleen. Me olemme olemassa teidän takia. Teksti: Jan Slotte Käännös: Thomas Antas Jäsenmaksu 2018 Valtuusto päättää 13.12. näiden kahden vaihtoehdon välillä, koskien vuoden 2018 jäsenmaksua. Vaihtoehto 1 <10 ha 45 10,1-20 ha 55 20,1-50 ha 105 >50 ha 160 Kuka haluaa lähteä Pohjois-Amerikkaan? Metsänhoitoyhdistys suunnittelee jäsenmatkaa Pohjois-Amerikkaan teemalla Suomalaisten metsätyöntekijöiden jalanjäljissä. Ajatuksena on, että matkaan lähdettäisiin sadonkorjuun jälkeen syksyllä 2019 ja että matka kestäisi kymmenestä neljääntoista vuorokautta. Vaihtoehto 2 <10 ha 45 10,1-20 ha 60 20,1-30 ha 80 30,1-40 ha 110 40,1-50 ha 140 >50 ha 160 Tietääksemme, kannattaako suunnitelmissa edetä, tiedustelemme nyt kiinnostusta metsänomistajien parissa. Haluatko sinä mahdollisesti osallistua matkaan? Ilmoita kiinnostuksesi viimeistään 31.1.2018 osoitteeseen ann-mari.snickars@svf.fi tai numeroon 0500 568 804. Ilmoitus kiinnostuksesta ei sido mihinkään. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
10 MetsänOmistaja 2/2017 METSÄNOMISTUKSEN RAKENNE MUUTTUMASSA Megatrendejä metsätaloudessa Kuva: Lisbeth Bäck MMetsätaloudessa ja metsänomistuksessa on ollut jo vuosikymmenten ajan nähtävissä muutamia kehityssuuntia, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun tehdään päätöksiä sukupolvenvaihdoksista ja uusista omistusmuodoista. Ensimmäinen on, että etäomistus lisääntyy ja moni uusi metsänomistaja asuu yli 20 000 asukkaan kaupungissa. Toinen on, että valtio tietoisesti kannustaa suurempien metsätilojen syntyyn muun muassa lakimuutosten ja veroporkkanoiden avulla. Viimeisin kehityssuunta on, että metsätalouden kannattavuus kuten kaikki muukin raaka-aineen tuotanto perustuu volyymiin ja suurtuotantoon. Sukupolvenvaihdosta harkitsevien perheiden tulisi siis ensisijaisesti käyttää faktatietoa päätöksenteossa ja jättää tunteet toissijaisiksi. Metsänomistus siirtyy kaupunkeihin Nuoremmat sukupolvet ovat usein hyvin koulutettuja ja liikkuvat työpaikkojen perässä. Koska maan taloudelliset keskukset ovat etelässä ja rannikolla, meillä on kasvava joukko metsänomistajia, jotka asuvat tiheästi asutetuilla alueilla ja saavat maata perintönä tai lahjana vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan. Metsä jää kuitenkin kotikuntaan. On toki mahdollista hoitaa metsää myös etäältä erilaisten sähköisten apuvälineiden ja ostopalvelujen avulla. Maantieteellinen läheisyys on kuitenkin tärkeää, jos itse haluaa osallistua töihin ja sitä kautta parantaa kannattavuutta. Suur-Helsingissä (Vantaa, Helsinki, Kauniainen ja Espoo) asuu 27 500 ihmistä, jotka omistavat enemmän kuin 10 hehtaaria metsää. Nämä metsät löytyvät kaikkialta Suomesta. Etämetsänomistajuus tarkoittaa haasteita ja siksi monet metsänomistajat sopivat metsien hoidosta eri metsäpalveluyritysten tai yhtiöiden kanssa, jotka sitten käytännössä hoitavat työt metsissä. Yhteismetsään liittyminen omalla kotipaikkakunnalla on myös monelle vaihtoehto. Se tarkoittaa, että metsiä hallinnoidaan yhdessä, osuuksista saa yleensä vuotuisen ylijäämän ja yhteismetsän toimintaan ja hallinnoimiseen voi osallistua. Pääkaupunkiseudulla toimii elinvoimainen etujärjestö Pääkaupunkiseudun metsänomistajat (PKMO), jossa on yli tuhat rekisteröitynyttä jäsentä. Yhdistys tarjoaa neuvontaa ja palveluja suurkaupungin metsänomistajille. Pohjanmaalla toiminta kehittyy samalla tavalla. n kaupungista löytyy jo noin 2000 metsänomistajaa, jotka omistavat enemmän kuin 10 ha metsää. Vuonna 2017 an perustettiin kaksikielinen järjestö Pohjanmaan metsänomistajat Österbottens skogsägare (POMO), jonka toiminta vielä etsii muotoaan. Valtio kannustaa ja ohjaa verolakien avulla Metsätalous ja jalostus ovat Suomessa perinteisesti katsottu niin tärkeiksi asioiksi, että lakien avulla on haluttu sekä kannustaa että pakottaa. Toimet on tarkoitettu sekä turvaamaan metsän kasvua ja hoitoa, että takaamaan, että metsänomistajat hakkaavat metsää, jotta jalostusteollisuus saa tarvittavat raaka-aineensa. Lisäksi on haluttu, että metsätiloista tulee suurempia ja yritysmäisempiä.
MetsänOmistaja 2/2017 11 SUOMEN METSÄT LYHYESTI Metsän pinta-ala yhteensä (myös joutomaa) 26,2 miljoonaa hehtaaria Tuottoisa metsämaa asukasta kohden 4,1 hehtaaria Yksityismetsän osuus 60 % tuottoisalta alalta Metsätilojen määrä Suomessa (>2 ha) 347 000 kpl Metsänomistajien määrä 632 000 (kiinteistöllä monta omistajaa) Keskikoko/tila 30 hehtaaria Keski-ikä 60 vuotta Kiinteistöä vaihtaa omistajaa vuosittain 15 000 kpl (perintö tai lahja 45 %, osto sukulaisilta 37 %, osto vapailla markkinoilla 18 %) lähteet: Luonnonvarakeskus, www.forest.fi Metsävähennysoikeus on ollut voimassa 1.1.1993 lähtien. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta eli kauppahinnasta ja muista kaupan aiheuttamista kustannuksista. Vähennys tehdään puunmyyntituloista ja se alentaa siis myyjän pääomaveroa. Verovähennysoikeuden toivotaan edistävän suurempien metsätilojen syntyä kaupoissa. Metsälahjavähennysoikeus on ollut voimassa 1.1.2017 lähtien. Se tarkoittaa lyhyesti sitä, että osa lahjaverosta mikä maksetaan metsätilasta, voidaan vähentää tulevissa puunmyynneissä 15 vuoden ajan. Metsälahjavähennykseen liittyy kuitenkin tiettyjä ehtoja, joista vaikein täyttää on vaatimus lahjan hehtaarikoosta. Kynnysarvo 30 000 euroa lasketaan metsän vuotuiselle arvioidulle tuotolle kunnittain. Pohjanmaalla tämä tarkoittaa, että metsää pitää olla 46 55 hehtaaria, jotta minimirajaan päästään. Etelässä ja Kaakossa voi riittää 20 30 hehtaaria, koska metsän vuotuinen arvioitu tuotto on korkeampi. Koska verohuojennus myös lasketaan lahjoittain jokaiselle antajalle ja vastaanottajalle erikseen, on vähennysoikeudella merkitystä vain suurilla tiloilla. Tilastojen mukaan suomalainen metsätila on kooltaan keskimäärin noin 30 hehtaaria. Yrittäjävähennys koskee sitten 1.1.2017 alkaen myös metsätiloja. Se tarkoittaa, että verottaja vähentää 5 prosenttia vuoden nettotuloista automaattisesti. Pääomavero jonka metsänomistaja maksaa vuoden voitosta vähenee siksi 30 prosentista 28,5 prosenttiin ja 34 prosentista 32,2 prosenttiin. Kuolinpesät tarkkailun alla Vuoden 2013 tietojen mukaan Suomessa oli noin 45 000 kuolinpesää, jotka omistavat metsää ja ne muodostavat siten 12 prosenttia kaikista metsätiloista. Yleinen käsitys on, että nämä ovat passiivisia metsänomistajia tai päätöksiä ei synny, koska asioista ei päästä yksimielisyyteen. Maa- ja metsätalousministeriössä on virkamiestasolla käyty alustavia keskusteluja eri keinoista vähentää kuolinpesien määrää ja helpottaa päätöksentekoa. Yksi ehdotuksista on, että kuolinpesä automaattisesti muuttuisi verotusyhtymäksi kolmen vuoden sisällä sen perustamisesta. Vain oman aktiivisuuden ja hyvin perustellen kuolinpesä voisi jatkaa. Toinen ehdotus on, että kuolinpesät olisivat pakotettuja hakemaan niin sanottua selvennyslainhuutoa. Se selkeyttäisi omistussuhteita ja helpottaisi yhteydenpitoa ulospäin. Kolmas ehdotus koskee päätöksenteon yksinkertaistamista, jotta päätös voisi syntyä yksinkertaisella enemmistöllä eikä kuten tänä päivänä, vaatisi 100 prosenttista yksimielisyyttä kaikille toimenpiteille. Ennen kuin tämän kaltaisista ehdotuksista tulee totta, vaaditaan poliittista yksimielisyyttä ja lisäksi lakimuutokset etenevät hitaasti. Euro on paras metsuri Yksityisen metsätalouden kannattavuus on oikeastaan metsänomistajan investointien, toiminnan ja työpanoksen lopputulos. Mitä paremmin omaisuutta hoidetaan, sitä suurempi on mahdollisuus, että tuotto ja tuotanto jättävät nettotuloksen viimeiselle riville. Tänä päivänä hintataso on sellainen, että suuremmat puut ja tukin osuus hakkuissa ratkaisevat nettotuloksen. Omistaja joka näkee, että metsä tuottaa rahaa, haluaa myös hoitaa metsäänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Useimmat tutkimukset viittaavat siihen, että kannattavuus hehtaaria tai kuutiota kohden vähenee hiljalleen. Tilastojen mukaan raaka-aineen reaalihinnan kehitys on ollut suhteellisen hyvä jo pitkään, mutta jos puuntuotannon tuloja verrataan ostohintaan vaikka koneille, joita tarvitaan metsätalouden harjoittamisessa, on totuus aivan toinen. Metsätalouden omatoimisuus vähenee. Pystykauppa on ylivoimaisesti tavallisin tapa myydä suurempia määriä puuta. Istutus, raivaus ja harvennukset hoidetaan ulkopuolisten toimijoiden toimesta. Tämä johtuu osittain metsänomistajien korkeasta keski-iästä (60+), etämetsänomistajuudesta ja siitä, että metsänomistajilla on toinen työ. Vähentynyt oma työpanostus tarkoittaa suoraan huonompaa kannattavuutta. Kun kannattavuus yksikköä kohden vähenee, on tuotettava enemmän pienempään hintaan. Tästä syystä halutaan luoda suurempia metsätiloja ja välttää niiden jakoa sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Tällä hetkellä vaikuttaa olevan käynnissä kahtiajako markkinoilla, suuret tilat kasvavat ja pienet pienenevät. Ne 5 prosenttia metsänomistajista, jotka jo omistavat 100 hehtaaria metsää tai enemmän vaikuttavat olevan innokkaimpia ostamaan lisää metsää. Uskalla ajatella päällä eikä sydämellä! Yhteenvetona voisi todeta, että metsänomistajien, jotka harkitsevat sukupolvenvaihdosta tai omistajanvaihdosta, heidän tulisi ensisijaisesti ajatella päällä eikä sydämellä. Metsät tarvitsevat hoitoa samoin kuin mikä tahansa omaisuus. Metsällä on arvoa, riippumatta kasvaako se vielä maastossa vai onko se muunnettu jo rahaksi. Puhu hyvissä ajoin ajateltujen perinnön tai lahjan saajien kanssa ja kysy haluavatko he omaisuuden metsänä vai muulla tavalla. Metsätalous vaatii panostusta ja tiettyä volyymiä, jotta se pitkällä tähtäimellä olisi taloudellisesti kiinnostavaa uudelle omistajalle. Paras lopputulos, myös taloudellisesti, saadaan, kun edellinen omistaja on mukana järjestelyissä ja kun perhe yhdessä on päättänyt, mitä omaisuuden kanssa tehdään. Pahin mahdollinen vaihtoehto on, että metsä ensin verotetaan omistajan kuoltua ja se siirtyy perintönä kuolinpesään, jonka osakkaat eivät tule toimeen keskenään. Päättäkää siis hyvissä ajoin miten menettelette pienillä metsänomistajilla ei ole tulevaisuudessa montaa ystävää! Teksti: Mårten Lövdahl, elinkeinopäällikkö Pohjanmaa
12 MetsänOmistaja 2/2017 Merenkurkun koulun ja Vasa Övningsskolan oppilaita sitomassa seppeleitä. Kansikuva: Rasmus Rimpilä Vasa Övningsskolasta ja Joanna Koivusaari Merenkurkun koulusta. Seurakuntasalin pöydät täyttyvät seppeleistä. Metsänhoitoyhdistyksen harvennukselta Kuusenhavuista seppeleitä sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä Kuusenhavuista tehdyt seppeleet koristivat itsenäisyyspäivänä sankarihautoja ympäri maan, osana Suomen 100-vuotisjuhlaa. Yhteensä maassamme on noin 95 000 sankarihautaa. Noin vuosi sitten Esa Jaatinen Hämeenlinnasta piti taukoa metsätöistään. Katsellessaan kauniita havuja, tuli hän ajatelleeksi sotiemme sankareita ja sitä, että heitä olisi kaunista kunnioittaa kuusenhavuista tehdyillä seppeleillä. Hän otti yhteyttä Suomen sotaveteraaniliittoon ja ehdotti, että sankarihaudat voitaisiin itsenäisyyspäivänä koristella kuusenhavuseppeleellä, kun Suomi täyttäisi 100 vuotta. Aloite otti heti tulta ja kampanja saatiin käyntiin medioissa. Seppeleitä n sankarihaudoille Johanna Haveri sta näki kesällä Ylen jutun Esa Jaatisesta ja hänen Mikael Näsman tekee siistejä kasoja tuoreista havuista. ideastaan. Hän ajatteli heti, että miksei myös täällä ssa? Hän teki sosiaalisessa mediassa kuulutuksen ja sai nopeasti vastauksia kymmeniltä ystäviltä, jotka lupasivat auttaa. Johanna otti yhteyttä n suomenkielisessä seurakunnassa toimivaan Arto Lehtinevaan, entiseen varusmiespappiin, joka kertoi, että ssa on noin 440 sankarihautaa. Mistä saataisiin tarvittava määrä kuusenhavuja ja mistä auttavia käsiä? Tehtiin uusia kuulutuksia sosiaalisessa ja paikallisessa mediassa. Monet koulut lähtivät mukaan ja niiden oppilaat ja opettajat lupasivat auttaa. Johanna otti myös yhteyttä allekirjoittaneeseen, olinhan metsänhoitoyhdistyksen korjuista vastaava henkilö n seudulla. Hän tiedusteli, olisiko meillä sopivia hakkuukohteita marraskuussa, joilta voisi kerätä kuusenhavuja. Pikkuhiljaa löytyi sopiva harvennuskohde, jossa urakoitsijamme Mikael Näsman korjuun yhteydessä asetteli kuusten oksat siististi kasoihin. Havut kerättiin talkoovoimin autojen peräkärryihin ja ajettiin an, jossa järjestettiin talkooiltoja vapaaehtoisille seppeleentekijöille. Päiväsaikaan järjestettiin tilaisuuksia, joissa koulujen oppilaat voivat valmistaa seppeleitä. Kaikki työ seppeleiden parissa on ollut vapaaehtoista ilman korvausta. Koulujen oppilaat kerääntyivät seurakuntakodille valmistamaan seppeleitä Torstaina 21. marraskuuta minä astuin n suomenkielisen seurakunnan seurakuntasaliin seuraamaan seppeleentekoa. Paikalla oli oppilaita Merenkurkun koulusta ja Vasa Övningsskolasta. Toimeliaisuus oli valtavaa. Mieleen tuli joulupukin tonttuverstas. Minulle kerrottiin, että tottumattomalta oppilaalta kestää noin 45 minuuttia sitoa seppele, kun taas tottunut oppilas sitoo seppeleen vartissa. Eräs oppilas salin perältä esitteli minulle käsiensä tuotosta. Oppilailla oli hanskat käsissä ja useat kauppiaat olivat lahjoittaneet hanskoja oppilaiden käyttöön. Johanna Haveri kertoi, että oppiakseen seppeleiden teon, hän oli ollut yhteydessä Marja Ehrnroothiin, joka osaa taidon. Minä kyselin, miten havut riittävät ja ne riittivät hyvin. Kyseiseen torstaihin mennessä oli valmistettu vähän yli 200 seppelettä eli oltiin puolitiessä. n suomenkielinen seurakunta vastasi siitä, että seppeleet vietiin paikoilleen itsenäisyyspäivänä. Samalla sankarihaudoille sytytettiin kynttilät. Onneksi olkoon, Suomi 100 vuotta! Teksti ja kuva: Dan Kullman Käännös: Thomas Antas