Espoon kaupunki Pöytäkirja 26.02.2014 Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika 26.02.2014 keskiviikko klo 17:00-20:25 Tauot: klo 17.33-17.39, 18.23-18.29 ja 18.55-18.58 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs. Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Stig Kankkonen Hanna Kiljunen Marika Niemi Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho, saapui klo 17.07 Heikki Seppä Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso Aulis Majuri Jukka Louhija Marja-Leena Remes Outi Huida Eetu Salunen Pekka Rastas Mia Laiho Mika Paavilainen Mona Hägglund Esa Lehtinen perusturvajohtaja talous- ja hallintojohtaja vanhusten palvelujen johtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja viestintäpäällikkö terveyspalvelujen johtaja henkilöstön edustaja kaupunginhallituksen edustaja sihteeri asiantuntija, paikalla 15 ajan klo 17.06-18.23 nuorisovaltuuston edustaja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26.02.2014 Sivu 2 / 43 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Mika Paavilainen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 13.3.2014 Heikki Seppä Pöytäkirjan nähtävänäolo 10.3.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 14.3.2014 osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros huone 820, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26.02.2014 Sivu 3 / 43 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 11 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 12 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 13 1-3 Vammaisilta asiakkailta perittävistä asiakasmaksuista 6 päättäminen (Kh) 14 4 Vuoden 2014 9 52 (koneet ja kalusto) määrärahan 22 käytöstä ja kohdentamisesta päättäminen sosiaali- ja terveystoimessa 15 Vanhusten ympärivuorokautisten asumispalvelujen 23 hankinta 16 Espoon sairaalan ja HUS-Logistiikan yhteistyön lisäämisen 27 selvittäminen 17 5 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä 29 koskevasta lainsäädännöstä (Kh) 18 Osallistujien nimeäminen TERVE-SOS 2014-32 tapahtumaan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan päiville 19 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 34 laillisuus 20 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, 38 päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2014 21 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinnasta 40
Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 26.02.2014 Sivu 4 / 43 11 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 21.2.2014 päivätyllä lautakunnan jäsenille ja viranhaltijoille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 26.02.2014 Sivu 5 / 43 12 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Heikki Seppä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 6 / 43 5215/02.05.00/2013 121 11.12.2013 5 22.1.2014 13 Vammaisilta asiakkailta perittävistä asiakasmaksuista päättäminen (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Kekki, puh. 046 877 1993 Nina Hiltunen, puh. 046 877 3466 Osmo Raaska, puh. 050 592 2713 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes esittää kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa vammaisilta asiakkailta perittävät asiakasmaksut liitteen mukaisesti 1.5.2014 alkaen. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Keskustelun aikana tehtiin kaksi kannatettua muutosehdotusta. Nieminen ehdotti Värmälän kannattamana, että: Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa omavastuuosuutena yhdensuuntaisesta matkasta peritään sisäisen liikenteen kertalipun hinta. (Eli säilytetään nykytilanne poislukien taksin yhden euron tilausmaksun periminen, jota ei jatkossa peritä "Omavastuuosuutena yhdensuuntaisesta matkasta peritään sisäisen liikenteen kertalipun hinta, tai opiskelu- ja työmatkoja käyttävältä 30 päivän sisäisen liikenteen tai seutulipun hinta.") Värmälä ehdotti Niemisen kannattamana että alle 18-vuotiailta ei peritä omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävästä hoidosta maksuna 11,30 euroa / vrk. Puheenjohtaja totesi, että asiassa on äänestettävä. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksestä äänestystavan ja äänestysjärjestyksen. Äänestys suoritettiin nimenhuutoäänestyksenä niin, että ensiksi Niemisen muutosehdotus (ei) asetettiin esittelijän pohjaehdotusta (jaa) vastaan ja sitten Värmälän muutosehdotus (ei) esittelijän pohjaehdotusta (jaa) vastaan. Niemisen muutosehdotuksen osalta äänestyksen tulos oli 6-6 ja Niemisen ehdotus tuli hyväksytyksi puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Värmälän muutosehdotus hyväksyttiin äänin 8-4. Äänestyspöytäkirjat (2 kpl) ovat pöytäkirjan liitteinä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 7 / 43 Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi Niemisen ja Värmälän ehdotusten mukaisilla muutoksilla. Lautakunnan päättämät muutokset on huomioitu liitteessä 1. Päätös Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin muutettuna niin, että vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa omavastuuosuutena yhdensuuntaisesta matkasta peritään sisäisen liikenteen kertalipun hinta ja niin, että alle 18-vuotiailta ei peritä omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävästä hoidosta maksuna 11,30 euroa / vrk. Esittelijä ilmoitti eriävän mielipiteen päätökseen. Pöytäkirjaan liitettäväksi esittelijä toimitti seuraavat perustelut: Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakien mukaisia kuljetuspalveluja kehitetään parhaillaan pääkaupunkiseudun kuntien ja HSL:n yhteistyönä, koska asiakkaat ja kuntalaiset liikkuvat paljon yli kuntarajojen. Helsinki ja Vantaa perivät asiakkailtaan kuljetuspalvelutuen omavastuuna sisäisen tai seutuliikenteen kertalipun hinnan matkasta riippuen ja esitän, että Espoossa noudatetaan samaa linjausta vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisissa matkoissa. terveyslautakunnan 26.2.2014 päätös periä omavastuuosuutena matkasta riippumatta aina sisäisen liikenteen mukaan ei tue pääkaupunkiseudun yhteistä kuljetuspalvelujen kehittämistä. Espoon kaupungin johto on esittänyt kaikkien taksojen ja maksujen tarkistamista yhtenä keskeisenä talouden tasapainotustoimenpiteenä vuodelle 2014. Siirtyminen Espoossa yhtenäiseen käytäntöön Helsingin ja Vantaan kanssa kuljetuspalvelutuen omavastuuosuuksissa tarkoittaisi noin 150 000 :n lisätuloa asiakasmaksuihin vuodessa. Tämä lisätulo on tärkeä siitäkin syystä, että kuljetuspalvelujen menoihin aiheutuu huomattavaa lisäyspainetta taksimatkojen hintojen korotuksista vuonna 2014. Vammaispalvelujen asiakasmaksujen tarkistaminen on esitetty periaatteella, että kaikista palveluista peritään asiakasmaksuasetuksen mukaan maksu. Alle 18 -vuotiaiden vammaisten lasten omaishoitajien lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävästä hoidosta esittämäni maksu, 11,30 /vrk, on esim. Helsingin perimää maksua huomattavasti alhaisempi ja asiakasmaksuasetuksen mukainen. Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.5.2014 2 Äänestyspöytäkirja 1 3 Äänestyspöytäkirja 2
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 8 / 43 Oheismateriaali - IVA Vammaispalvelujen asiakasmaksut - Vammaispalvelujen IVA-liite - Vammaispalvelujen palvelukuvaukset - Asiakasmaksutulot - Vammaisneuvoston lausunto 20.1.2014 - Vammaisneuvoston lausunto 29.11.2013 - Vastaukset vammaisneuvoston puheenjohtajan esittämiin kysymyksiin - Valmistelijoiden vastaukset vammaisneuvoston esittämiin kysymyksiin 21.1.2014 - Vastaukset lautakunnan puheenjohtajan esittämiin kysymyksiin 21.1.2014 - Vertailutaulukko VpL-asiakasmaksuesitys - Vertailutaulukko Kv-asiakasmaksuesitys Selostus - päätti 11.12.2013 kokouksessaan jättää asian pöydälle. Pöydällepanon aikana lautakunnalle valmisteltiin lisäselvityksiä uusista maksuista ja niiden perusteista ja vaikutuksista. - päätti 22.1.2014 kokouksessaan hyväksyä asiakasmaksujen indeksikorotukset ja muilta osin palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Kehitysvammahuollon asiakasmaksuista on viimeksi päätetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.11.2011 ja kaupunginhallituksessa 19.12.2011. Espoo järjestää kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden palveluja omana toimintana, ostopalveluna ja kuntayhtymien tuottamana. Kuntayhtymät määrittelevät ja perivät oman toimintansa asiakasmaksut. Muissa kuin kuntayhtymien palveluissa noudatetaan Espoon kaupunginhallituksen vahvistamia asiakasmaksuja. Pääperiaatteena on, että kaupunki perii asiakasmaksut. Vammaispalvelujen asiakasmaksuja esitetään tarkistettavaksi 1.5.2014 alkaen seuraavista lähtökohdista: - Kehitysvammaisten palveluissa on kehitetty ja otettu käyttöön uusia palvelutuotteita, joille esitetään määriteltäväksi asiakasmaksu. (asumisvalmennus, sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu) - Palvelut ovat maksullisia, ellei niitä ole lainsäädännössä määritelty maksuttomiksi. Muutoin palvelun mahdollinen maksualennus tai vapautus perustuu asiakkaan maksukykyyn. - Tasavertaisuus asiakasmaksuissa eri asiakasryhmien välillä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 9 / 43 - Asiakasmaksut perustuvat aina tosiasialliseen palvelujen käyttöön (esim. ateriapalvelut). - Asiakkaalle jää riittävä käyttövara maksukyvyn mukaisesti määräytyvissä palveluissa (pitkäaikainen perhehoito ja sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu). - Erityshuollon päivä- ja työtoiminnan matkoissa, joissa asiakas käyttää työmatkoillaan julkista joukkoliikennettä, luovutaan omavastuuosuudesta. Jatkossa asiakkaalle annetaan käyttöön työmatkoja varten sisäinen tai seutuliikenteen kausilippu osana palvelua. Vammaisten asiakkaiden asiakasmaksuja on vertailtu Helsingin ja Vantaan vastaaviin maksuihin ja esitettävät asiakasmaksut vuodelle 2014 jäävät edelleen huomattavasti alle Helsingin ja pääsääntöisesti Vantaan tason. Kaikista vammaisten asiakkaiden asiakasmaksuista voidaan tehdä harkinnanvarainen maksualennus tai -vapautus, mikäli vammaisen henkilön taloudellinen tilanne tai muut erityiset syyt sitä edellyttävät. Tästä asiasta tiedotetaan mm. vammaisneuvoston ja Espoon internetsivujen kautta. terveystoimi tulee selvittämään kevään 2014 aikana mahdollisuudet periä käyttämättä jääneestä lyhytaikaishoidosta tai omaishoitajien vapaiden ajaksi järjestetystä hoidosta maksu. terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei toisin säädetä. Jotkut maksut on säädetty perittäväksi asiakkaan maksukyvyn mukaan. Joillekin maksuille on asetuksella määritelty enimmäismäärä, joka palvelusta voidaan periä. Jos palvelusta perittävää maksua ei ole lainsäädännössä vahvistettu eikä toisaalta säädetty maksuttomaksi, palvelusta voidaan periä kunnan määräämä, enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen maksu. terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 33 a :n sekä asiakasmaksulain 6 b :n 3 momentin mukaan laissa ja asetuksessa olevien maksujen euromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Laitoshoidon vähimmäiskäyttövarojen määrä tarkistetaan joka toinen vuosi työntekijän eläkelain työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen sitä pistelukua, joka on vahvistettu tarkistusvuodelle. Indeksimuutokset asetuksella säädettyihin maksuihin vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella ja lailla säädettyihin maksuihin sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksella. Valtioneuvosto on antanut asetuksen ja sosiaali-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 10 / 43 ja terveysministeriö ilmoituksen 21.11.2013. terveysministeriö julkaisee tarkistetut euromäärät Suomen säädöskokoelmassa. Indeksitarkistukset tulevat voimaan 1.1.2014. Oheismateriaalina olevassa valtioneuvoston antamassa asetuksessa on sosiaali- ja terveysministeriön antamien tietojen mukaan joitakin pyöristysvirheitä, jotka on kuitenkin jo korjattu asiakasmaksuasetukseen joulukuun 2013 aikana. Pyöristysvirheiden johdosta ministeriö antoi tiedotteen sosiaali- ja terveysministeriön asiakasmaksujen indeksitarkistuksista 2014, johon on korjattu virheelliset indeksikorotusten pyöristykset. Edellä mainittuihin laissa ja asetuksessa oleviin maksuihin esitetään indeksitarkistuksista aiheutuvia korotuksia. Indeksitarkistukset tehdään joka toinen vuosi. Edellinen indeksitarkistus tehtiin vuoden 2012 alusta. Nyt voimaantulevien indeksien perusvuosi on 2011, tarkistusvuosi 2013 ja indeksikorotusten voimaantulovuosi 2014. Kansaneläkeindeksin muutos vuosien 2011 ja 2013 välillä oli 6,7 prosenttia ja työeläkeindeksin 6,54 prosenttia. Kehitysvammaisten erityishuolto ja siitä perittävät asiakasmaksut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 1 :ssä säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä tapahtuneen sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Lain 2 :ssä säädetään erityishuoltoon kuuluvista palveluista, joita ovat mm. tarpeellinen ohjaus, kuntoutus, asumisen järjestäminen, muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta sekä yksilöllinen hoito ja huolenpito. Erityishuollon yksilöllinen toteuttaminen määritellään erityishuoltoohjelmassa, joka laaditaan yhteistyössä asianomaisen henkilön itsensä, hänen edunvalvojansa tai muun huoltajan kanssa. terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n 2 kohdan mukaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettu erityishuolto ja erityishuollon saamiseksi välttämätön kuljetus ovat maksuttomia. Ylläpidosta voidaan kuitenkin periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettua osittaista ylläpitoa sekä oppivelvollisen nuoren osittaista ylläpitoa sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Ylläpidon käsitettä ei ole lainsäädännössä tarkemmin määritelty. Ylläpidolla tarkoitetaan tavanomaisia asumis-, ravinto- ja muita elinkustannuksia vastaavia menoja eli sellaisia menoja, joista henkilölle aiheutuisi kustannuksia joka tapauksessa. Ylläpidon tulkinta täydeksi tai osittaiseksi ylläpidoksi tulee ratkaista sen perusteella, mitä henkilön saama palvelu tosiasiassa sisältää. Ratkaisevaa ei ylläpidon ja maksullisuuden tulkinnassa ole se, miten palvelu on järjestetty, vaan itse palvelun sisältö. Täydeksi ylläpidoksi tulkitaan palvelu,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 11 / 43 jossa asiakkaan palveluun sisältyy nk. täysihoito (majoitus, päivän ateriat, tilojen käyttö, tarvittava muu kuluva päivittäistavara). Laitoshoidon, asumispalvelujen, lyhytaikaisen hoidon ja perhehoidon maksut peritään sekä tulo- että lähtöpäiviltä. Asiakasmaksuasetuksen 12 :n 2 momentin nojalla hoitopäivämaksun saa periä vain kerran kalenterivuorokaudessa. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen yksikköön, lähettävä yksikkö ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja niistä perittävät maksut Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) 2 :n mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä on kunnalla. Asiakasmaksulain 4 :n 5 kohdan mukaan vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista maksuttomia ovat päivätoiminta kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta sekä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut. Palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Erityispalvelujen käsitettä ei ole lainsäädännössä tarkemmin määritelty. Erityispalveluiksi on katsottava kaikki sellaiset palvelut, jotka järjestetään vaikeavammaisen henkilön asumiseen liittyvinä palveluina ja jotka ovat välttämättömiä vammaisen henkilön jokapäiväiselle suoriutumiselle, riippumatta siitä, minkä lain perusteella näitä palveluja järjestetään. Asetuksen 10 :n mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Näitä palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa asiakkaalta voidaan periä kaikki ne maksut, jotka aiheutuvat tavallisesta asumisesta, esimerkiksi vuokra, tavanomaiset sähkö- ja vesimaksut sekä muut tavanomaiset elinkustannukset, kuten ruoka tai muu kuluva päivittäistavara. Ruoan valmistamisesta, kuljetuksesta tai tarjoilusta ei kuitenkaan saa periä maksuja. Palveluasumisen erityiskustannuksista voidaan kuitenkin periä maksu silloin, kun henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaispalvelulain nojalla, kuten tapaturma- tai liikennevakuutuslain nojalla. Korvaukset asiakasmaksuista voidaan tällöin periä myös vakuutusyhtiöltä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 12 / 43 Vammaispalvelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitetuista vaikeavammaisille järjestettävistä kuljetuspalveluista voidaan asiakasmaksuasetuksen 6 :n mukaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen joukkoliikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaan. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun tai lyhytaikaisen hoidon maksuista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa, vaan palvelusta voidaan periä kunnan määräämä, enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen maksu. Espoon vammaispalvelujen asiakasmaksujen nykytilanne Kehitysvammahuollon asiakasmaksuista on viimeksi päätetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.11.2011 ja kaupunginhallituksessa 19.12.2011. terveystoimen kaikki asiakasmaksutulot olivat vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan n. 35,7 milj. euroa, josta vammaispalvelujen asiakasmaksut (sisältäen ostopalvelut) n. 1,3 milj. euroa. Oheismateriaalina olevassa taulukossa on esitetty vammaispalvelujen asiakkaiden käyttäjämäärät palveluittain, asiakasmaksujen kertymä vuonna 2012 sekä arvio asiakasmaksumuutosten vaikutuksista vuodelle 2014. Vammaispalvelujen palvelukuvaukset on myös esitetty oheismateriaalissa. Espoo järjestää kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden palveluja omana toimintana, ostopalveluna ja kuntayhtymien tuottamana. Kuntayhtymät määrittelevät ja perivät oman toimintansa asiakasmaksut. Muissa kuin kuntayhtymien palveluissa noudatetaan Espoon kaupunginhallituksen vahvistamia asiakasmaksuja. Pääperiaatteena on, että kaupunki perii asiakasmaksut. Oheismateriaalissa on esitetty vertailutietoa Espoon, Helsingin ja Vantaan vammaispalvelujen voimassa olevista asiakasmaksuista sekä esitys Espoon vammaispalvelujen asiakasmaksuiksi 1.5.2014 alkaen. Maksuihin esitettävät muutokset perusteluineen 1) Laissa ja asetuksessa olevat maksut, joihin sosiaali- ja hyväksyi indeksitarkistukset 22.1.2014 pidetyssä kokouksessa. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään asiakasmaksulain 7 c :n mukaisesti maksukyvyn (nettotulojen) mukaan määräytyvä maksu. Asiakkaalle tulee jäädä omaan käyttöön 15 % nettotuloista,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 13 / 43 kuitenkin vähintään 99 euroa kuukaudessa. Pitkäaikaisen laitoshoidon minimikäyttövaraa esitetään korotettavaksi indeksitarkistuksen jälkeen niin, että käyttövaraa tulee pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle jäädä 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 105 euroa kuukaudessa. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään indeksitarkistuksen jälkeen 34,80 euroa /vrk. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta perittävät maksut kerryttävät asiakasmaksulain mukaista maksukattoa. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta voidaan maksukaton täyttymisen jälkeen periä palvelun käyttäjän ylläpidosta tällä hetkellä 15,10 euroa hoitopäivältä lukuun ottamatta alle 18-vuotiaita, joilta maksuja ei saa periä terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Esitetään, että indeksikorotuksen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään maksukaton ylittymisen jälkeen 16,10 euroa hoitopäivältä lukuun ottamatta alle 18-vuotiaita, joilta maksuja ei saa periä terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisesta palvelusta peritään indeksitarkistuksen jälkeen 11,30 euroa / vrk 18 vuotta täyttäneiltä. 2) Asiakasmaksun määräytymisperusteisiin esitettävät muutokset Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja perhehoidossa olevalta alle 16-vuotiaalta peritään korvauksena hoidosta, ylläpidosta tai huollosta lapsilisä ja vammaistuki siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Lapsilisä peritään kokonaisuudessaan ja vammaistuki peritään siten, että alle 16-vuotiaalle asiakkaalle jätetään käyttövaraksi 15 %, vähintään 105 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Pitkäaikaisen perhehoidon asiakasmaksuperusteita esitetään muutettavaksi siten, että 16 vuotta täyttäneen henkilön käyttöön tulee jäädä käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä kuukaudessa vähennettynä ruokaosuudella (vuonna 2014 käyttövara on 244,90 euroa/kk). Pitkäaikaisen perhehoidon minimikäyttövaraa esitetään korotettavaksi siitä syystä, että perhehoito on avopalvelua. Siten pitkäaikaisessa perhehoidossa yli 16-vuotiaan asukkaan käyttövarojen tarve on suurempi kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön, joka laitoshoidossa saa mm. lääkkeet, hoitotarvikkeet, ym. osana palvelua. 18-vuotiaana perhehoidossa oleva asiakas joutuu mm. maksamaan itse kaikki terveydenhoitokulunsa. Vuokraa korvaavaa asumismaksua esitetään tarkistettavaksi siten, että luovutaan asumismaksusta kahden hengen huoneessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 14 / 43 Espoossa ei käytetä kahden hengen huoneita asumispalveluissa, mistä syystä ei enää ole tarpeen määritellä maksua kahden hengen huoneille. Maksu peritään tilanteessa, jossa asukas ei ole tehnyt asuinhuoneistostaan vuokrasopimusta. Tällä hetkellä miltei kaikilla asumispalveluissa olevilla asiakkailla on vuokrasopimus, mutta kehitysvammaisten asumispalveluissa on vielä muutamia yksiköitä (ryhmäkodit), joissa asiakkailla ei ole vuokrasopimusta. Vuokraa korvaavaa maksua voidaan soveltaa myös asumisharjoittelussa tai asumisvalmennuksessa. Mikäli vuokrasopimusta ei ole tehty, esitetään 16 vuotta täyttäneeltä asiakkaalta indeksitarkistuksen jälkeen, vuokraa korvaavana asumismaksuksi 233,00 euroa kuukaudessa. Sähkö ja vesi sisältyvät maksuun. Lyhytaikaisessa ohjatussa asumisessa muutoksena voimassa oleviin maksuperusteisiin esitetään, että asiakasmaksuna peritään korotuksen jälkeen 14,60 euroa vuorokaudelta. Asiakasmaksu sisältää asumisen ja muun ylläpidon. Lisäksi peritään ateriat käytön mukaan. Mikäli henkilö käyttää keskitettyä ateriapalvelua (yksikön henkilökunta vastaa ruokahuollosta) on maksu ateriamaksut huomioiden enintään 25,60 euroa/vrk. Lyhytaikaisessa perhehoidossa, lyhytaikaisessa autetussa asumisessa sekä muussa lyhytaikaisessa hoidossa asumisyksikössä asumisen maksuun 16 vuotta täyttäneelle esitetään korotusta siten, että vuonna 2014 maksu on 25,60 euroa/vuorokausi. Tilapäisenä perhehoitona järjestettävän lyhytaikaisen hoidon maksuun alle 16-vuotiaalle esitetään korotusta siten, että maksu vuonna 2014 on 11,30 euroa/vuorokausi. Palvelu on aiemminkin ollut maksullista. Muuhun kuin tilapäisenä perhehoitona järjestettävään lyhytaikaiseen hoitoon alle 16-vuotiaalle esitetään maksuksi 11,30 euroa /vuorokausi. Palvelu on aiemmin ollut maksutonta. Perusteluna muutokselle on se, että lyhytaikainen hoito tulkitaan täydeksi ylläpidoksi, joka sisältää ympärivuorokautisen asumisen sekä ateriat ja muut ylläpidosta aiheutuvat kulut. Täyden ylläpidon tulkinta vastaa Helsingin ja Vantaan tulkintaa ko. palveluissa. Edelleen perusteluna esitykselle on se, että palvelun järjestämistavan (perhehoito tai hoito lyhytaikaishoitoyksikössä) ei tule vaikuttaa maksuihin tai siihen, tulkitaanko palvelu täyden vai osittaisen ylläpidon palveluksi. Sen sijaan ratkaisevana tulkinnassa tulee olla se, mitä palvelu tosiasiassa sisältää.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 15 / 43 Asiakasmaksu sisältää ateriat ja ylläpidon. Palvelua järjestetään joko kehitysvammalain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisesta palvelusta voi lain mukaan periä maksun myös alle 18-vuotiailta. Esitetään, että myös alle 18-vuotiailta peritään omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävistä palveluista maksuna 11,30 euroa / vrk. Lakisääteiseen vapaan aikaisen hoidon maksullisuus myös alle 18- vuotiailla perustuu siihen, että eri lainsäädännön perusteella lapsiperheille järjestetään lyhytaikaista hoitoa. Esityksellä yhdenmukaistetaan palvelusta perittävän maksun maksuperusteita riippumatta siitä minkä lain perusteella palvelu järjestetään tai palvelun järjestämistavasta. Asiakasmaksulaissa ei määritetä iän tai asiakasryhmän perusteella maksuttomuutta, vaan maksuttomuus perustuu joko palveluun (esim. vaikeavammaisten palveluasuminen) tai maksukykyyn. Poikkeuksen muodostavat terveydenhuollon maksut alle 18-vuotiaille. Ateriamaksuja koskevana muutoksena esitetään, että aterioista perittävät maksut määritellään ja peritään ateriakohtaisesti todellisen käytön mukaisesti. Ateriamaksuja sovelletaan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella myönnettävissä palveluissa, siltä osin kuin ateriapalvelu on osa palvelua. Näitä palveluja ovat asumispalvelut, päivä- ja työtoiminta sekä opiskelijoiden loma-ajan päivätoiminta seuraavan lukuvuoden alusta kun nuori on täyttänyt 16 vuotta. Ateriamaksut ovat: aamupala, välipala tai iltapala 1,00 euroa / ateria lounas tai päivällinen 4,00 euroa / ateria. Koululaisten iltapäivähoidon maksu on 24,00 euroa täydeltä kuukaudelta ja 12,00 euroa, mikäli koululainen on iltapäivähoidossa maksimissaan 10 päivää kuukaudessa. Maksu peritään seuraavan vuoden alusta lukien, kun opetusta saava nuori on täyttänyt 16 vuotta. Palvelun käytöstä sovitaan etukäteen perheen kanssa. Asiakasmaksu esitetään perittäväksi samalla periaatteella kehitysvammaisten ja muiden vammaisten koululaisten iltapäivähoidosta. Koululaisten loma-ajanhoidon maksu on 120,00 euroa täydeltä kuukaudelta ja 60,00 euroa puolikkaalta kuukaudelta. Palvelun käytöstä sovitaan etukäteen perheen kanssa. Asiakasmaksu esitetään perittäväksi samalla periaatteella kehitysvammaisten ja muiden vammaisten koululaisten loma-ajanhoidosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 16 / 43 Vammaispalvelulain mukaisesta vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta voidaan asiakasmaksuasetuksen mukaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Esitetään, että vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelumatkojen yksittäisen matkan omavastuuosuutena peritään paikkakunnalla kulloinkin voimassa olevan julkisen joukkoliikenteen sisäisen tai seudullisen yksittäisen lipun hinta. Vaikeavammaisten työ- ja opiskelumatkojen omavastuuosuutena esitetään perittäväksi paikkakunnalla kulloinkin voimassa olevan julkisen joukkoliikenteen sisäisen tai seudullisen 30 päivän lipun hinta (tällöin maksu sisältää myös vapaa-ajan ja asiointimatkat). 7-16 -vuotiaiden ja opiskelijoiden omavastuuosuus määräytyy samoin alennusperustein kuin julkisen joukkoliikenteen vastaavat maksut. Asiakas voi itse valita maksaako omavastuun kuukausittain vai kertamaksuna matkan yhteydessä. Vaikeavammaisten päivätoiminnan kuljetuspalvelusta, joka toteutetaan ryhmäkuljetuksena tai yksilökuljetuksena, peritään yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuutena paikkakunnalla kulloinkin voimassa olevan julkisen joukkoliikenteen sisäisen tai seudullisen lipun hinta samoin perustein kuin yllä on kuvattu. 3) Kokonaan tai osittain uusi maksu vammaispalveluissa Sosiaalihuoltolain mukaisen tuntiperusteisen lastenhoitoavun asiakasmaksuksi esitetään kulloinkin voimassa olevat kaupunginhallituksen vahvistamat tilapäisen lapsiperheiden perhetyön asiakasmaksut. Viimeksi kaupunginhallitus on päättänyt ko. asiakasmaksuista 13.01.2014 antamallaan päätöksellä. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun maksut ovat kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti 1.2.2014 alkaen seuraavat: Käynnin pituus / käynti alle 1 tunti 6,50 1 alle 2 tuntia 9,70 2 alle 4 tuntia 16,10 4 alle 6 tuntia 20,50 yli 6 tuntia 26,00
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 17 / 43 Jos asiakkaan luona käydään vuorokaudessa useita kertoja, käyntimaksu on korkeintaan 26,00 euroa vuorokaudessa. Tilapäisen kotipalvelun käyntimaksua ei peritä, mikäli perheen tulot alittavat perhekoon mukaisen maksuttomuuden ylärajan. Tulorajat vuonna 2014 on esitetty alla. Perheenjäsenten Maksuttomuuden yläraja määrä /kk vuonna 2014 1 563 2 1039 3 1628 4 2014 5 2438 6 2799 Palvelulla tuetaan vammaisten lasten kotona tapahtuvaa hoitoa. Palvelua annetaan silloin, kun palvelun tarve ei aiheudu erityishuollon tarpeesta. Asumisharjoittelussa (erityishuolto) ja asumisvalmennuksessa (vammaispalvelu) olevalta henkilöltä peritään asiakasmaksuna 14,60 euroa vuorokaudelta mikäli asumisharjoittelu kestää alle kuukauden. Asiakasmaksu sisältää ympärivuorokautisen asumisen ja muun ylläpidon. Lisäksi peritään ateriat käytön mukaan. Mikäli henkilö käyttää keskitettyä ateriapalvelua, on maksu ateriamaksut huomioiden enintään 25,60 euroa/vrk. Mikäli asumisharjoittelu tai asumisvalmennus kestää yhtäjaksoisesti kuukauden tai yli, peritään asiakkaalta vuokraa korvaava asumismaksu. Lisäksi asiakas maksaa käytön mukaan aterioista sekä mahdollisista keskitetyistä hankinnoista ja yhteistilojen käytöstä. Sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu voi tulla kyseeseen silloin, kun henkilö tarvitsee apua ja tukea asumiseensa, mutta hän ei kuitenkaan ole vammaispalvelulain ja -asetuksen tarkoittama vaikeavammainen henkilö. Sosiaalihuoltolain mukaisessa asumispalvelussa henkilö asuu omassa asunnossaan palvelutalossa tai vastaavassa ja maksaa huoneenvuokralain mukaisen vuokran tai muut oman asunnon kustannukset sekä muut normaalit asumisen käyttökustannukset kuten sähkön ja veden. Sosiaalihuoltolain mukaisessa asumispalvelussa asiakkaalta peritään voimassa oleva kaupunginhallituksen viimeksi 11.1.2010 vahvistama pitkäaikaisen asumispalvelun asiakasmaksuperusteiden mukainen asiakasmaksu sillä poikkeuksella, että asiakkaan maksamasta asiakasmaksusta irrotetaan vuokra.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 18 / 43 Voimassa olevan pitkäaikaisen asumispalvelun maksuperusteiden mukaisesti yksinasuvan asiakkaan asiakasmaksu on 85 % asiakkaan nettotuloista. Asiakkaan käyttöön jää kuukausittain käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä kuukaudessa vähennettynä ruokaosuudella (vuonna 2014 käyttövara on 244,90 euroa). Mikäli asiakas on ennen asumispalveluun tulemistaan asunut yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, asiakasmaksu määräytyy perheen yhteisten nettotulojen perusteella ja on 42,5 % yhteenlasketuista nettotuloista. Asumisen ylläpidosta (erityishuolto) sekä asumiseen liittyvien yksikön keskitettyjen hankintojen ja yhteisten tilojen käytöstä (vammaispalvelu) peritään 15,10 euroa kuukaudessa silloin, kun asukkaan ylläpitoon sisältyy 1-3 oheiseen listaukseen kirjattua keskitettyä hankintaa tai yhteisten tilojen käyttöä 46,60 euroa kuukaudessa silloin, kun asukkaan ylläpitoon sisältyy kaikki vähintään 4 oheiseen listaukseen kirjattua keskitettyä hankintaa tai yhteisten tilojen käyttöä. Asiakasmaksun perusteena käytettävät keskitettyjä hankintoja ja huomioitavia yhteisiä tiloja ovat: - asumisyksikön asukkaille tarjoama internet-yhteys, - yhteisten tilojen päivittäinen sanomalehti, aikakauslehdet, - siivoustarvikkeet ja -aineet sekä WC-paperit, - saunan käyttö, - vaatehuoltotilojen käyttö - yhteisissä tiloissa olevan pyykinpesukoneen käyttö - yhteisten harrastusvälineiden tai -tilojen käyttö Mikäli asukas ei käytä asumisyksikön keskitettyjä hankintoja esim. siivous- ja pyykinpesuaineita ja -tarvikkeita, vaatehuoltotiloja ja/tai saunaa, maksua ei peritä. Tämä maksu korvaa mahdolliset palveluntuottajan aiemmin perimät vastaavat maksut. Yhteisten tilojen sekä aineiden ja tarvikkeiden käytöstä sovitaan asiakaskohtaisessa asumisen tuki- tai palvelusuunnitelmassa. Vammaisneuvoston lausunto Vammaisneuvostolta on pyydetty lausunto vammaispalvelujen asiakasmaksuja koskevaa muutosesitystä koskien. Vammaispalvelujen asiakasmaksuihin esitettävät muutokset on esitelty vammaisneuvostolle 11.11.2013. Vammaisneuvosto on myös saanut luonnosmateriaalia vammaispalvelujen asiakasmaksuihin esitettävistä muutoksista. Vammaisneuvosto on toimittanut lausuntonsa 29.11.2013.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 19 / 43 Pöydällepanon jälkeen vammaisneuvostolta pyydettiin uusi lausunto asiasta. Vammaisneuvosto toimitti lausuntonsa 20.1.2014 ja vastaukset vammaisneuvoston lausunnossa esittämiin kommentteihin lähetettiin lautakunnan jäsenille ennen 22.1.2014 kokousta. Päätöshistoria 11.12.2013 121 Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes esittää kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa vammaisilta asiakkailta perittävät asiakasmaksut liitteen mukaisesti 1.2.2014 alkaen. Käsittely Päätös Pinja Nieminen ehdotti Johanna Paattiniemen ja Johanna Värmälän ym. kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Pöydällepanon aikana lautakunnalle tuodaan lisäselvityksiä uusista maksuista ja niiden perusteista ja vaikutuksista. jätti asian pöydälle. Pöydällepanon aikana lautakunnalle tuodaan lisäselvityksiä uusista maksuista ja niiden perusteista ja vaikutuksista. 22.1.2014 5 Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes esittää kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa vammaisilta asiakkailta perittävät asiakasmaksut liitteen mukaisesti 1.3.2014 alkaen. Käsittely Esittelijä muutti kokouksessa päätösehdotustaan niin, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja perhehoidossa käyttövaran tulee olla 15 % maksun määrittämisen perusteena olevista tuloista. Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteessä. Pinja Nieminen ehdotti Johanna Värmälän kannattamana, että: 1
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 20 / 43 Hyväksytään maksujen indeksikorotukset. Muilta osin sosiaali- ja palauttaa vammaispalveluiden palvelumaksut valmisteluun siten, että selvitetään mahdollisuus periä käyttämättä jääneestä lyhytaikaishoidosta tai omaishoitajien vapaiden ajaksi järjestetystä hoidosta maksu, tehdään IVA, jossa tarkastellaan muutoksen vaikutuksia ihmisiin vielä nykyistä paremmin. 2 Sekä palautetaan niiltä osin että: - alle 16-vuotiaiden pitkäaikaisen laitoshoidon ja pitkäaikaisen perhehoidon nykykäytäntö, jossa peritään vain lapsilisä ja hoitotuki kuntaan, jatkuisi molemmissa - varmistetaan säädösten mukaisen käyttövaran jääminen myös alle 16-vuotiaille hoidossa oleville - alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuen vapaista ei perittäisi jatkossakaan asiakasmaksua - alle 16-vuotiaiden lyhytaikainen hoito asumisyksikössä olisi jatkossakin maksutonta - kuljetuspalveluissa omavastuuosuutena yhdensuuntaisesta matkasta peritään sisäisen liikenteen kertalipun hinta, tai opiskeluja työmatkoja käyttävältä 30 päivän sisäisen tai seutuliikenteen lipun hinta. Työ- ja opiskelumatkojen omavastuun maksutavan voi itse valita maksaako omavastuun kuukausittain vai kertamaksuna matkan yhteydessä. - tarkistetaan, että asumisen ylläpitomaksut ovat toteuttamiskelpoisia - varmistetaan, että ateriamaksut noudattavat Valviran ohjesääntöä eli eivät ylitä raaka-ainekustannuksia. Vastaavaa maksutasoa tulee noudattaa myös päivä- ja työtoiminnassa. Marika Niemi ehdotti Hanna Kiljusen kannattamana, että lautakunta edellyttää, että vaikeavammaisia tiedotetaan entistä paremmin ja selkeämmin heidän oikeuksistaan mm. HSL:n ilmaiseen matkakorttiin saattajineen. Tästä mahdollisuudesta pitäisi olla maininta myös HSL:n sivuilla ja aikataulukirjoissa. Lisäksi tiedotusta tehostetaan vammaisten oikeuksista hakea maksuvapautusta ja alennusta palvelumaksuista. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko edellä mainituista Niemisen ja Niemen ehdotuksista muodostuva kokonaisuus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös päätti yksimielisesti 1 Hyväksyä vammaisilta asiakkailta perittävien asiakasmaksujen indeksikorotukset.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 26.02.2014 Sivu 21 / 43 2 Muilta osin sosiaali- ja palauttaa vammaispalveluiden palvelumaksut valmisteluun siten, että selvitetään mahdollisuus periä käyttämättä jääneestä lyhytaikaishoidosta tai omaishoitajien vapaiden ajaksi järjestetystä hoidosta maksu, tehdään IVA, jossa tarkastellaan muutoksen vaikutuksia ihmisiin vielä nykyistä paremmin. Sekä palautetaan niiltä osin että: - alle 16-vuotiaiden pitkäaikaisen laitoshoidon ja pitkäaikaisen perhehoidon nykykäytäntö, jossa peritään vain lapsilisä ja hoitotuki kuntaan, jatkuisi molemmissa - varmistetaan säädösten mukaisen käyttövaran jääminen myös alle 16-vuotiaille hoidossa oleville - alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuen vapaista ei perittäisi jatkossakaan asiakasmaksua - alle 16-vuotiaiden lyhytaikainen hoito asumisyksikössä olisi jatkossakin maksutonta - kuljetuspalveluissa omavastuuosuutena yhdensuuntaisesta matkasta peritään sisäisen liikenteen kertalipun hinta, tai opiskeluja työmatkoja käyttävältä 30 päivän sisäisen tai seutuliikenteen lipun hinta. Työ- ja opiskelumatkojen omavastuun maksutavan voi itse valita maksaako omavastuun kuukausittain vai kertamaksuna matkan yhteydessä. - tarkistetaan, että asumisen ylläpitomaksut ovat toteuttamiskelpoisia - varmistetaan, että ateriamaksut noudattavat Valviran ohjesääntöä eli eivät ylitä raaka-ainekustannuksia. Vastaavaa maksutasoa tulee noudattaa myös päivä- ja työtoiminnassa. 3 Lautakunta edellyttää, että vaikeavammaisia tiedotetaan entistä paremmin ja selkeämmin heidän oikeuksistaan mm. HSL:n ilmaiseen matkakorttiin saattajineen. Tästä mahdollisuudesta pitäisi olla maininta myös HSL:n sivuilla ja aikataulukirjoissa. Lisäksi tiedotusta tehostetaan vammaisten oikeuksista hakea maksuvapautusta ja alennusta palvelumaksuista. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 26.02.2014 Sivu 22 / 43 804/02.02.03/2014 14 Vuoden 2014 9 52 (koneet ja kalusto) määrärahan käytöstä ja kohdentamisesta päättäminen sosiaali- ja terveystoimessa Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy vuoden 2014 9 52 (koneet ja kalusto) määrärahaesityksen liitteen mukaisesti. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 4 v.2014 9 52 (koneet ja kalusto) määrärahaesitys Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu sosiaali- ja terveystoimen osalta ensikertaisen varustamisen ja laitehankintojen toteuttamiseen yhteensä 900 000. Talousarvio ohjeiden mukaan määrärahan tarkemmasta käytöstä päättää sosiaali- ja. Vuoden 2014 priorisoidun hankintasuunnitelman mukaan lähtökohtana on, että ensisijaisesti turvataan uusien toimitilojen varustaminen ja sen jälkeen priorisoidaan uusittavat laitteet, koneet ja kalusteet. Budjettikirjan perustelujen mukaisesti määräraha sisältää ensikertaisen varustelun lisäksi yksittäiset poistonalaiset hankinnat kuten esim. suun terveydenhoidon edellyttämät laitteistohankinnat, joiden hankintahinta on vähintään 10 000. Vuonna 2014 tulee varautua Viherlaakson muistipalvelukeskuksen ensikertaiseen varustamiseen yhteensä 420 000 :lla. Suun terveydenhoidossa varaudutaan unittien uusimiseen Samarian, Leppävaaran ja Haukilahden hammashoitoloissa yhteensä 360 000 :lla. Henkilöturvajärjestelmiä uusitaan vanhusten palveluissa Espoonlahden hoivakodissa ja Taavinkodissa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa Niittymaan asumispalveluyksikössä. Vastaisuudessa kaupungin omien kiinteistöjen henkilöturvajärjestelmät uusitaan peruskorjausmäärärahoista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 26.02.2014 Sivu 23 / 43 851/02.08.00/2014 15 Vanhusten ympärivuorokautisten asumispalvelujen hankinta Valmistelijat / lisätiedot: Elina Kukkasjärvi, puh. 043 825 2320 Elsa Pasma, puh. 050 428 9329 Mona Hägglund, puh. 050 320 9713 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy seuraavat hankinnan periaatteet vanhusten ympärivuorokautisten asumispalvelujen palveluntuottajien valinnasta: 1 kilpailutus takaa hyvälaatuisen vanhusten ympärivuorokautisen asumispalvelun molemmilla kotimaisilla kielillä 2 hankinta tehdään avoimena menettelynä. Kilpailutuksen vertailuperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta 3 palveluntuottajia valitaan siten, että paikkoja saadaan riittävästi tarpeen ja määrärahojen mukaisesti 4 sopimusaika on 1.1.2015-31.12.2019 + 2 optiovuotta. Käsittely Asia käsiteltiin asian numero 2 jälkeen. Lautakunnalle toimitetaan tietoa tarkemmasta palvelukonseptista sen jälkeen, kun lainsäädäntö ei aseta sille estettä. Lautakunnalle toimitetaan kaupungin hankintalakimiesten selvitys asiaan liittyvistä julkisuus- ja salassapitokysymyksistä. Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 26.02.2014 Sivu 24 / 43 Selostus Asiantuntijatyöryhmä esittää hyväksyttäväksi vanhusten ympärivuorokautisten asumispalvelujen hankintaa koskevat periaatteet. Varsinaisen hankintapäätöksen tekee Espoon kaupungin osalta perusturvajohtaja. Kilpailutuksen valmisteleva työryhmä esittää kilpailutettavaksi vanhusten ympärivuorokautisten asumispalvelujen hankinnan palveluntuottajan hankkimissa tiloissa. Kilpailutukseen osallistuu Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Kirkkonummen kunta ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen. Kilpailutuksen palvelukonseptissa määritetään tarjouspyynnössä palveluntuottajaa sitova hyvä laatu. Tarjouskilpailussa palveluntuottajien valinta tehdään palvelun hinnalla ja lisälaadun sisällöllä. Palvelukonsepti takaa asumisen ja hoivan hyvän laadun. Lisälaatu antaa asukkaille elämänlaatua parantavia palveluita. Taustaa hankinnalle Espoon kaupungilla, Kauniaisten kaupungilla, Kirkkonummen kunnalla ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisella on voimassa olevat puitesopimukset yksityisten palveluntuottajien kanssa ympärivuorokautisten vanhusten asumispalvelujen hankinnasta. Sopimukset ovat voimassa 31.12.2014 saakka. Kirkkonummen kunnan osalta sopimukset ovat voimassa 31.1.2015 saakka. Vuoden 2013 lopussa Espoon kaupunki osti 916 ympärivuorokautisten asumispalveluiden paikkaa. Tämän lisäksi palvelusetelipaikkoja oli 45. Kirkkonummen kunta osti vastaavasti 64 paikkaa, Kauniaisten kaupunki osti 25 paikkaa ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen 173 paikkaa. Kilpailutuksen piirissä olevia ostettuja paikkoja oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 1178 paikkaa. Palvelustrategisena tavoitteena on pitää kaikki vaihtoehdot palvelujen järjestämisessä. Kunnat pyrkivät kehittämään ympärivuorokautisen asumispalvelujen palveluseteliä. Kilpailutuksen valmistelussa on kuultu sekä palveluntuottajia että kuntalaisia. Palveluntuottajille järjestettiin markkinavuoropuhelu, johon sisältyi kirjallinen tietopyyntö ja vuoropuhelutilaisuus. Tilaisuuteen osallistui 40 palveluntuottajaa. Kuntalaisille järjestettiin kuntalaiskysely, johon vastasi 504 henkilöä. Espoon osuus vastaajien määrästä oli 399. Hankittavat palvelut Hankittavat ympärivuorokautiset palvelut ovat hoiva-asuminen ja lyhytaikainen hoiva, suomeksi ja ruotsiksi. Hankittavat palvelut ovat sosiaalihuoltolain alaista pitkäaikaista ja lyhytaikaista asumispalvelua jota kutsutaan hoiva-asumiseksi. Tavoitteena on tukea ikääntyneiden toimintakykyä, hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista. Ympärivuorokautisella
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 26.02.2014 Sivu 25 / 43 asumispalvelulla tarkoitetaan asumista, joka asumisen lisäksi sisältää palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan suoriutumiseksi jokapäiväisistä toiminnoista. Ympärivuorokautisen asumispalvelun asukkaiden avuntarve on jatkuvaa ja edellyttää henkilökunnan läsnäoloa ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautinen asumispalvelu on avohoitoa ja verrattavissa kotona asumiseen. Kuten kotonakin, asumisessa korostuu asukkaan itsemääräämisoikeus. Asumispalvelussa asukkaat elävät turvallisesti ja tyytyväisinä oman näköistä elämää elämänsä loppuun saakka. Asukkailla on mahdollisuus harrastamiseen, yhteisölliseen toimintaan ja osallistumisen sekä turvalliseen ulkoiluun kaikkina vuoden aikoina. Tilat ovat kodikkaat ja asukkaat voivat osallistua arjen askareisiin. Kodinomaisuus merkitsee päivittäistä yhdessä oloa ja osallistumista. Asumispalveluyksikössä on lämmin ilmapiiri, jossa asukas kokee olonsa turvalliseksi. Asukkaalla on mahdollisuus osallistua täysimääräisesti yksikön toimintaan myös silloin, kun hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Palveluntuottaja järjestää palvelut asukaslähtöisesti, yhteistyössä asukkaan ja hänen läheistensä kanssa hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Palvelun tulee olla vähintään kilpailutuksessa kuvatun palvelukonseptin mukaista. Palveluntuottajalta edellytetään sitoutumista asukkaan aktivoivan ja yhteisöllisen asumispalvelujen kehittämiseen. Asukkaille tarjottavan hoivan tulee noudattaa 1.7.2013 voimaantullutta vanhuspalvelulakia sekä kulloinkin voimassa olevia lakeja, ohjeita ja suosituksia. Kilpailutuksen periaatteet Palveluntuottajien hankinnan vertailuperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta. Palvelun laatu määritellään tarkasti palvelukonseptissa, jossa linjataan asumisen ja hoivan hyvä laatu. Päästäkseen mukaan tarjouskilpailuun palveluntarjoajan on sitouduttava palvelukonseptin sisältöön ja palautettava se kaupungille allekirjoitettuna. Vertailuperusteena on hinta 90 % ja lisälaatu 10 %. Palveluntuottajat voivat tarjota tarjouspyynnön mukaisesti lisäpalveluita, jotka sisällytetään tarjottuun hintaan. Sopimuskaudeksi esitetään aikaa 1.1.2015-31.12.2019 + 2 optiovuotta Hankinnan kokonaisarvo on noin 400 milj. euroa (sopimuskausi 5 v + 2 optiovuotta), josta Espoon osuus on noin 310 milj. euroa. Espoon kaupungin hankintasäännön 5 :n mukaan toimialajohtaja päättää toimialallaan palveluiden ja tavaroiden hankinnasta silloin, kun kyse ei ole hankintasäännön 4 :n mukaisesta yhteisestä hankinnasta tai pääkaupunkiseudun yhteishankinnasta. Jos nykyinen palveluntuottaja ei tule valituksi tai ei jätä tarjousta tällä hankintakierroksella, asukkaan asumisen jatkuvuus pyritään varmistamaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 26.02.2014 Sivu 26 / 43 eikä hänen pääsääntöisesti tarvitse muuttaa pois asumisyksiköstä. Sopimuksen päättyminen merkitsee sitä, että kunnat eivät ohjaa uusia asukkaita asumisyksikköön. Asukkaiden palvelukonseptista, lisäpalveluista ja hinnasta sovitaan erikseen palveluntuottajan kanssa vuosittain käytävissä neuvotteluissa. Paikkoja ostetaan tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 26.02.2014 Sivu 27 / 43 902/00.04.02/2014 16 Espoon sairaalan ja HUS-Logistiikan yhteistyön lisäämisen selvittäminen Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Immonen, puh. 046 877 2628 Elina Kylmänen, puh. 050 428 9398 Tiina Pahikainen, puh. 050 340 7554 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso kehottaa toimialaa selvittämään hoito- ja yleistarvikkeiden varastointi-, tilaus-, toimitus- ja täyttöpalvelun sekä materiaaliliikennepalveluiden (ateriat, apuvälineet, huoltoon menevät ja sieltä palaavat koneet ja laitteet, jätteet, liuokset, lääkkeet, pyykki) keskittämistä HUS-Logistiikan hoidettavaksi Espoon uudessa sairaalassa, joka valmistuu vuonna 2016. Tavoitteena on, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja palvelujen laatu säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Asia tuodaan valmistelutyön jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Materiaali- ja kuljetuspalvelut ovat tärkeä osa potilaan hoitoa ja turvallista hoitoympäristöä. Palveluihin kuuluvat hoito- ja yleistarvikkeiden varastointi-, tilaus-, toimitus- ja täyttöpalvelu sekä kuljetuspalvelut, joihin kuuluvat esimerkiksi aterioiden, apuvälineiden, liuosten, lääkkeiden ja pyykin sekä koneiden ja laitteiden huoltoon liittyvät kuljetukset. Nykytilanne Espoon sairaalassa on yhteensä 218 sairaansijaa ja avosairaanhoidon yksikkö. Sairaalan osastot sijaitsevat Puolarmetsän ja Jorvin sairaaloiden kiinteistöissä. Materiaali- ja kuljetuspalvelut hankitaan tällä hetkellä Espoo Logistiikka -liikelaitokselta tai sen kautta. Espoo ostaa seuraavilta HUS:in liikelaitoksilta palveluja: HUSLAB, HUS- Kuvantaminen, HUS-Apteekki, HUS-Desiko (välinehuolto), HUS- Logistiikka (ei-kiireelliset potilaskuljetukset), HUS-Servis (sisäiset potilaskuljetukset Jorvin kiinteistössä) ja HUS-Ravioli. Uudenmaan sairaalapesulasta hankitaan jatkossa nykyistä enemmän tekstiilihuoltopalveluja.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 26.02.2014 Sivu 28 / 43 HUS-Logistiikka on kunnallinen liikelaitos, joka on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota. Liikelaitos toimii kuntayhtymän yhteishankintayksikkönä ja huolehtii lisäksi kuntayhtymän logistiikka- ja sairaankuljetuspalveluista. Tarvikelogistiikan tuotetietopankki ja sisäinen asiakaspalvelu on keskitetty. Liikelaitos vastaa kuntayhtymän hoito- ja yleistarvikkeiden varastoinnista sekä sisäisestä että ulkoisesta kuljetuslogistiikasta. Palveluja tarjotaan myös niille kuntayhtymän jäsenkunnille ja HYKS-alueelle, jotka ovat tehneet palvelusopimuksen liikelaitoksen kanssa. Yhteistyössä Vantaan sosiaali- ja terveystoimen kanssa tehdyssä selvityksessä on arvioitu, että materiaalija logistiikka palvelujen keskittämisellä voidaan saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Vuonna 2016 sairaalan on tarkoitus toimia yhdessä kiinteistössä Jorvin sairaalan välittömässä läheisyydessä. Sairaalan sijainti mahdollistaa nykyistä kiinteämmän yhteistyön HUS:n kanssa sekä potilaiden hoito- että tukipalveluprosessien osalta. Sairaalan toiminnan kanalta on oleellista, että tukiprosessit toimivat laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Asian valmistelu Asiasta on keskusteltu Espoon uuden sairaalan toiminnallisen suunnittelun yhteydessä pidetyissä sosiaali- ja terveystoimen ja HUS-Logistiikan välisissä yhteistyökokouksissa. Mikäli selvitystyö käynnistetään, perustetaan perusturvajohtajan päätöksellä ohjausryhmä johtamaan selvitystyötä. Ohjausryhmään kutsutaan henkilöstön edustaja. Valmistelussa on edustettuna Espoon sosiaali- ja terveystoimi, palveluliiketoimen toimiala/espoo Logistiikka - liikelaitos ja HUS-Logistiikka. Logistiikkapalvelujen keskittämisen hyödyt Logistiikkapalvelujen keskittämisen etuna on yhteistyö yhden ison sairaalatoiminnan ja -tarvikkeiden logistiikkapalvelut hyvin hallitsevan toimijan kanssa. Yhdellä toimijalla on yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko Jorvin sairaalacampuksen alueella. Käytettävien hoitotarvikkeiden yhtenäisyys potilaan koko hoitoprosessin ajan turvaa potilaan laadukkaan ja potilasturvallisen hoidon toteuttamista. Hoitotarvikkeiden hankinnan keskittäminen mahdollistaa asiantuntemuksen tehokkaan käytön. Materiaaliliikennepalveluiden keskittäminen mahdollistaa henkilöstön ja kaluston optimaalisen käytön. Talouden kannalta keskittäminen mahdollistaa mm. kustannusten tehokkaan hallinnan.