kirjaamo@pohjois-savo.fi

Sisällys

2000 2009 2010 2011 2012 2013 2017 Tavoite Muuttoliike ja väestö Väestö Kokonaisnettomuutto (henkilöä) Kokonaisnettomuutto (%-osuus väestöstä) Luonnollinen väestönkasvu (%-osuus väestöstä) Vanhushuoltosuhde (65 vuotta täyttäneet 15-64-vuotiaista, %) Kilpailukyky BKT, koko maa=100 BKT, /asukas Liikevaihdon kasvu (%) Aloittaneet yritykset/lopettaneet yritykset (%) Väestön tulotaso (käytettävissä olevat tulot/as) Talouden tasapaino Työttömyysaste (työvoimatutkimus) Työllisyysaste (työvoimatutkimus) Työpaikat (työlliset 1000 henk.,työvoimatutkimus) 253 759 248 182 247 943 248 130 248 233 248 430 248 530-1535 -63-17 443 557 580 360-0,60-0,03-0,01 0,18 0,22 0,23 0,14-0,07-0,08-0,09-0,11-0,19-0,15-0,12 25,5 29,3 30,2 31,5 32,6 33,9 39,8 75,0 79,0 80,7 84,1 80 19 162 25 509 26 880 29466 30800-17,0 6,0 6,5 3,9-0,5 6 112,3 139,1 122,7 107,0 130 10 999 16 278 17 056 17878 18500 11,8 10,8 10,0 10,3 8,2 8,1 7 61,3 62,2 63,7 63,6 65,4 67,1 67 103 102 105 104 106 108 104 Osaaminen Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29-vuotiaat (% koko ikäluokasta) Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (%) T&k-rahoitus, Pohjois-Savon osuus koko maasta (%) Yritysten osuus Pohjois-Savon t&k-menoista (%) 58,2 65,9 66,8 67,7 68,6 72 15,0 14,2 13,8 13,5 13,2 12 43,7 43,8 43,7 45 1,9 2,2 2,3 2,1 2,3 2,5 35,7 37,0 34,4 35,8 35,9 42

Toimintalinja TL 1 Talouden uudistuminen TL 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus. Ympäristövaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset ja tasa-arvovaikutukset + + +++ + Talouden uudistuminen merkitsee Maakunnan elinkeinojen vah- Biojalostuksen ja elintarvinologian uuden ympäristö-tekvojen ja uusien alojen kehitketuotannon edistäminen kehittämistä, energia- täminen parantaa maakun- vahvistaa maaseudun yri- ja materiaalitehokkuuden nan talouden kilpailukykyä ja tystoimintaa ja tasapainottäminen parantamista ja uusien ympäristöä uudistumista. taa alue-rakennetta. säästävien menetel- Talouden investoinnit ja laa- Talouden uudistuminen pi- mien käyttöönottoa. jat kehittämishankkeet elvyttävät tää työvoiman kysynnän Bioenergian käytön lisääminen aluetaloutta. korkealla ja vähentää työttää vähentää kasvihuonekaasuja. tömyyttä, mutta edellyttää korkeaa työhön osallistutömyyttä, vuutta. + Osaamisen vahvistuminen parantaa välillisesti ympäristön huomioon ottamista yrityksissä ja yhteisöissä. Kuopion aseman vahvistaminen keskittää maakunnan sisäistä aluerakennetta, mutta lisää koko maakunnan ulkoista ostovoimaa ja elinvoimaisuutta. -/+ Palvelujen keskittyminen lisää liikennetarvetta, mutta sähköisten palvelujen parantuminen vähentää sitä. ++ Raideliikenteen ja eri liikennemuotojen logistisen yhteistyön kehittäminen vähentää energian kulutusta ja päästöjä. Yhdyskuntateknisen ja energiahuollon edistäminen vähentää ympäristöhaittoja. + Yliopisto- ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen vahvistaa maakunnan taloutta työvoiman tarjonnan ja osaamisen kautta. Ennakoinnin avulla koulutusta suunnataan vastaamaan työvoiman kysyntää, mikä vahvistaa taloutta. + Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin parantuminen vahvistaa taloutta. Palveluiden tehokkaampi järjestäminen vähentää kuntatalouden rasitusta. ++ Pohjois-Savon valtakunnallisen saavutettavuuden parantuminen vahvistaa maakunnan elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä. Alemman tieverkon kunnossapito säilyttää alkutuotannon ja bioenergian kuljetusmahdollisuudet. + Työvoiman osaamisen parantuminen lisää sosiaalista tasa-arvoa. Koulutustakuun käyttöönotto ehkäisee syrjäytymistä. ++/- Hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä on kokonaisuutena myönteinen sosiaalinen vaikutus. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet lisäävät väestön sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia. Sähköiset palvelut tehostavat palveluja, mutta riskinä vaikea käytettävyys. + Toimiva liikennejärjestelmä, hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ja joukkoliikenteen riittävä palvelutaso edistävät väestön alueellista tasa-arvoa.

.

Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen EU-kehys M Kunta+muu julk vaade M VUOSI: 2015 EAKR 13,75 5,052 ESR 6,459 Valtion rahoitus OHJELMA: Kestävää kasvua Yht. 20,209 15,157 ja työtä 2014-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 9,132 0,467 0,000 3,793 13,392 EAKR 4,989 0,167 0,000 1,540 6,696 VALTIO 4,143 0,161 0,000 0,718 5,022 Kunta + muu julk 0,000 0,139 0,000 1,535 1,674 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 2,856 2,427 1,476 7,348 14,107 EAKR 1,361 1,176 0,790 3,727 7,054 VALTIO 1,306 0,800 0,413 2,771 5,290 Kunta + muu julk 0,189 0,451 0,273 0,850 1,763 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6,356 6,356 ESR 3,178 3,178 VALTIO 2,383 2,383 Kunta + muu julk 0,794 0,794 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,121 4,121 ESR 2,060 2,060 VALTIO 1,545 1,545 Kunta + muu julk 0,515 0,515 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,442 2,442 ESR 1,221 1,221 VALTIO 0,916 0,916 Kunta + muu julk 0,305 0,305 YHTEENSÄ 11,988 15,812 1,476 11,141 40,417 EU 6,350 7,802 0,790 5,267 20,209 VALTIO 5,449 5,806 0,413 3,489 15,157 Kunta + muu julk 0,189 2,205 0,273 2,385 5,052 Maaseutuohjelman varat Pohjois-Savossa v. 2015 YHTEENSÄ 12,418,000,- EU 5,039,160,- VALTIO 6,958,840,- Kunta + muu julk 420,000,-

Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen EU-kehys M Kunta+muu julk vaade VUOSI: 2016 EAKR 13,302 4,883 ESR 6,228 Valtion rahoitus OHJELMA: Kestävää kasvua Yht. 19,53 14,648 ja työtä 2014-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 8,816 0,451 0,000 3,662 12,930 EAKR 4,816 0,162 0,000 1,487 6,465 VALTIO 4,000 0,155 0,000 0,693 4,849 Kunta + muu julk 0,000 0,134 0,000 1,482 1,616 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 2,769 1,783 1,431 7,692 13,674 EAKR 1,320 0,861 0,766 3,890 6,837 VALTIO 1,267 0,569 0,400 2,892 5,128 Kunta + muu julk 0,183 0,352 0,265 0,909 1,709 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 5,854 5,854 ESR 2,927 2,927 VALTIO 2,195 2,195 Kunta + muu julk 0,732 0,732 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,110 4,110 ESR 2,055 2,055 VALTIO 1,541 1,541 Kunta + muu julk 0,514 0,514 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,491 2,491 ESR 1,246 1,246 VALTIO 0,934 0,934 Kunta + muu julk 0,311 0,311 YHTEENSÄ 11,585 14,690 1,431 11,354 39,060 EU 6,136 7,251 0,766 5,377 19,530 VALTIO 5,267 5,395 0,400 3,585 14,648 Kunta + muu julk 0,183 2,043 0,265 2,391 4,883 Maaseutuohjelman varat Pohjois-Savossa v. 2016 YHTEENSÄ 6,209,000,- EU 2,519,580,- VALTIO 3,479,420,- Kunta + muu julk 210,000,-

Pohjois-Savon esitys maakuntaan kohdistettavasta kansallisesta kehittämisrahoituksesta sekä erikseen neuvoteltavien edunajamishankkeiden rahoitus (milj.euroa) Hallinnonala Momentin numero Momentin nimi Lähtötaso SM 26.30.01 Lisämääräraha palopäällystökoulutuksen järjestämiseen 1,000 1,000 1,000 MMM 30.20.62 Eläinlääkintähuolto (erikoiseläinlääkärikoulutus) 0,240 0,250 0,250 LVM 31.10.20 Perusväylänpito 32,950 31,200 41,300 2014 Esitys 2015 Esitys - Tienpito 27,500 25,000 35,000 - vt 23 Varkaus-Viinijärvi 5,000 5,000 5,000 - vt9/jännevirran sillan uusiminen (TRS) 0,450 1,200 1,300 LVM 31.10.50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 0,600 0,100 1,200 LVM 31.10.77 Väyläverkon kehittäminen - - 25,000 - vt 5 Leppävirta-Kuopio (käynnistäminen) - - 5,000 - Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen (käynnistäminen) - - 20,000 LVM 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 3,200 3,200 4,000 LVM/Viestintävirasto 31.40.50 Pohjois-Savon laajakaistahanke 5,000 5,000 2,000 TEM 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 1,000 1,000 T EM 32.20.42 INKA-ohjelma 0,170 0,500 1,000 T EM/Pohjois-Savon liitto 32.50.43 Maakunnan kehittämisraha (yhteensä) 0,300 0,300 0,300 2016 Valtion rahoitus yhteensä 43,460 42,550 77,050 Kuntien rahoitus (arvio) 5,160 4,490 3,840 Julkinen rahoitus yhteensä (valtio+kunnat) 48,620 47,040 80,890 Yksityinen rahoitus (arvio) 3,770 3,770 1,520 RAHOITUS YHTEENSÄ (julkinen+yksityinen) 52,390 50,810 82,410

LAAJAKAISTA-HANKKEEN TOTEUTUKSEN VARMISTAMINEN HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 1. Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke ja sen haasteet Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä on todennut, että nopeiden ja tehokkaiden laajakaistayhteyksien rakentaminen on yksi Itä- ja Pohjois-Suomen kehityksen ja kaiken olemassa olevan potentiaalin hyödyntämisen perusedellytys (TEM raportteja 2/2013). Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi. Sillä mahdollistetaan mm. sähköisten palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton. Panostus palautuu nopeasti tuottoina ja kustannussäästöinä. Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankeen tavoitteiden mukaisiin seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin. Haasteita voidaan lyhyesti kuvata seuraavasti: a) Tukirahojen loppuminen ELY-keskusten myöntämissä EU-tukea saaneiden hankkeiden osalta toteutusaikaa on vain vuosi 2014. Kaikki 22% kuntien hankkeet eivät saaneet EU-tukea tukikiintiön täyttymisen vuoksi ja ilman lakimuutoksia ei näiden 22% kuntien hankkeisiin ole saatavissa valtiontukea. Alueellisten hankkeiden toteuttamiseen on käytetty varsinaisten investointien lisäksi merkittävästi resursseja mm. tiedottamiseen ja markkinointitoimenpiteisiin sekä rahoitus-, kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiin. Hankkeen keskeyttäminen valtion rahoituksen puutteeseen johtaisi merkittävään resurssien hukkaamiseen ja saattaisi eri alueiden ihmiset ja yritykset eriarvoiseen asemaan. b) Kireä aikataulu Aikaisemmat esimerkit kupari- ja matkapuhelinverkkojen osalta ovat osoittaneet, että valtakunnallisesti kattavien tietoliikenneverkkojen rakentaminen on erittäin suuri ja jopa vuosikymmeniä kestävä hanke. Nyt toteuttava seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen rakentaminen ei poikkea tästä traditiosta ja siksi se vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Voidaankin jo nyt varmuudella sanoa, että hankkeelle asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että julkista tukea on saatavilla laajakaistaverkkojen rakentamiseen myös vuosien 2014 2015 jälkeen. Lisäksi on varmistettava, että kaikki kunnat ovat tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa eivätkä esimerkiksi 22 % kunnat saa olla huonomassa asemassa muihin kuntiin verrattuna. c) Teleyritysten vähäinen investointihalukkuus Teleyritykset ovat olleet melko haluttomia investoimaan seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin. Tämä on vaikeuttanut hankkeen tavoitteiden saavuttamista kahdella tavalla. Ensinnäkin verkkojen markkinaehtoinen leviäminen ei ole ollut odotusten mukaista. Tämän seurauksena monet tukikelvottomiksi luokitellut taajamat ja kuntien kehityksen kannalta keskeiset alueet ovat jäämässä nopeiden laajakaistapalveluiden ulkopuolelle. Toisaalta tukikelpoiset hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet toivotulla tavalla, koska isot teleoperaattorit eivät ole lähteneet totuttamaan niitä. Näillä alueilla kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Prosessi on ollut hidas ja myös tukimuotojen tulkinnat ovat hidastaneet rakentamista. Tästä esimerkkinä Savon kuitu, jossa kuntien päätökset syntyivät nopeasti, mutta toteutukseen päästiin vasta 2013 kesällä.

Kuntien aktiivinen toiminta esimerkiksi omia verkkoyhtiöitä perustamalla on varmasti monissa tapauksissa ollut hyvä ja oikea ratkaisu. Kuntien vastuiden lisääminen ei kuitenkaan saa olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Valtiovarainministeriön kuntien tehtäväkartoituksessa (Valtiovarainministeriön julkaisu 2/2013) todettiin, että kunnilla on jo nyt 535 tehtävää. Tehtävien määrä on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja on edelleen kasvussa 2000-luvulla. Toisaalta niin kyseisessä raportissa kuin muussakin julkisessa keskustelussa on esitetty tarve kuntien tehtävien vähentämisestä suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin. Asia on keskeisesti esillä myös valtioneuvoston Rakennepoliittisessa ohjelmassa talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. 2. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen suunnitelmien mukaan 315 milj. euroa. Kaikki alueen kunnat eivät silloin lähteneet mukaan, mutta ovat nyt ilmaisseet halukkuuden saada nopean ja luotettavan tietoliikenneverkon alueelleen. Tällä hetkellä Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 180,1 milj. euroon edestä eli vasta noin 50 % hankkeista on menossa toteutukseen. Totuttajaa vailla olevia hankkeita on ainakin 152 milj. euron edestä. Uusia kilpailutuksia on käynnistymässä lähes kaikissa maakunnissa. Seuraavassa taulukossa ovat maakuntakohtaisten hankeohjelmien mukaiset kustannukset vuoden 2009 suunnitelmien mukaan. Maakunta Hankeohjelmien mukaiset kustannukset v. 2009 Toteuttaja valittu Hankkeiden kustannusarvio Toteuttaja valittu Haettavan valtion tai EU tuen enimmäismäärä euroa Vailla toteuttajaa olevat hankkeet, kustannusarvio euroa Kainuu 41 613 500 19 353 500 11 225 030 22 260 000 Lappi 82 605 262 49 631 561 27 793 758 32 973 701 Pohjois-Pohjanmaa 22 192 768 32 119 735 16 450 719 8 000 000 Pohjois-Karjala 54 834 350 27 881 975 13 558 509 26 952 375 Pohjois-Savo 53 496 870 43 634 522 18 300 907 9 862 348 Etelä-Savo 57 169 780 7 480 635 3 069 127 49 689 145 Keski-Pohjanmaa 2 934 040 - - 2 934 040 Yhteensä 314 846 570 180 101 928 90 398 050 152 671 609 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi maakunnissaan: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot edellyttävät, että jo valtion vuoden 2015 talousarviossa turvataan rahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on viimeistään vuoden 2014 aikana päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa 2020 -ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi on varmistettava, että kunnat ovat jatkossa tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa riippumatta rahoittavasta viranomaisesta. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa kokonaisia kuntia (mm. Lapissa Enontekiö, Inari ja Savukoski sekä monet

Etelä-Savon kunnat), tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistahankkeiden toteuttamiseksi. Kuntien heikkenevä taloustilanne on aiheuttanut sen, että kaikki kunnat eivät ole valmiita rahoittamaan hankkeita nykyisillä ehdoilla, jotka ovat kohtuuttomat. c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen Koska laajakaistapalveluiden markkinaehtoinen leviäminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulisikin siksi poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävätkin vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen. Hankkeen organisointi Hankkeen organisointi tehdään LVM:n, maakunnan liittojen ja Viestintäviraston yhteistyönä laajakaistalain määrittelemällä työnjaolla. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma Uusia hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Lisäksi uusia hankkeita kilpailutetaan lähes kaikissa maakunnissa. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja kun ne valmistuvat, avataan uusia laajakaistahakuja. Kustannusarvio Maakunta Arvio v. 2015 loppuun mennessä tarvittavasta tukirahoituksesta M Arvio v. 2015-2020 tarvittavasta tukirahoituksesta M Erillisratkaisuja vaativien alueiden nykyohjelman tukitasolla lasketut tuen tarve M Arvioitu rahoitustarve yhteensä M Kainuu 4,5 2,3 (2,3) 6,8 Lappi 12 7 8 27 Pohjois-Pohjanmaa 5,2 6 11,2 Pohjois-Karjala 4 8 (8) 12 Pohjois-Savo 15,4 4 19,8 Etelä-Savo 4 8 12 24 Yhteensä 45,1 35,3 20 100,4 Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven, Pyhännän, Siikalatvan ja Haapajärven hankkeen toteutuvat hankeohjelman suunnitelmia suurempina. Vuoden 2015 2020 Pohjois-Pohjanmaan arvio sisältää kuntia, joita ei ole mainittu alkuperäisessä hankeohjelmassa. Laajakaistahankeen uusien hankkeiden rahoitustarve on vuoteen 2015 mennessä karkeasti arvioituna 45 milj. euroa ja vuoden 2015 jälkeen 55 milj. euroa, yhteensä 100 milj. euroa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut. Lisäksi laajakaistahankkeen väliarvioinnin perusteella mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan (nyt kaksi kilometriä) tai loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen voivat kasvattaa tarvittavan rahoituksen määrää.

Julkaisuluettelo Sarja A A:1 Kunnallistalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymistä Pohjois-Savossa, A:2 Varkauden seudun pohjoisosan seutukaava Varkaus, Leppävirta A:3 Saimaan Vuoksi, Veneily ja vesimatkailu/lähtökohtaselvitys A:4 Pohjois-Savon jätehuoltosuunnitelma A:5 Koillis-Savo. Ulkoilureitistön yleissuunnitelma A:6 Maakuntasuunnitelma 2017 - Tavoitteet A:7 Koillis-Savon seutukaava. Ehdotus 14.6.1993. A:8 Lähetäänpäs käymään taululla. Satu Syrjälä: sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdon pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto 1993 A:9 Lineaarikiihdyttimen sijaintipaikkatutkimus Pohjois-Savon alueella A:10 Pohjois-Savon kalastusmatkailu 2000 A:11 Pohjois-Savon kehittämisohjelma 1995-1999 A:12 Kyläkauppa muuttuu - Kyläkauppiaan oheislukemisto A:13 Kirkollisiin rakennuksiin ja alueisiin liittyvät uhkatekijät Pohjois-Savossa A:15 Pohjois-Savon 6-ohjelma 1995-1999 A:16 Pohjois-Savon 5b-ohjelma 1995-1999 A:17 Alueellinen kehittäminen yrittäjyyden ja omatoimisuuden edistäjänä Savossa A:18 Sisä-Savon seutukaava. Ehdotus 9.6.1997. A:19 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2020 A:20 Koillis-Savon seutukaava A:21 Pohjois-Savon kehittämisohjelma 1998-2000 A:22 Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavan muutos, Leppävirta A:23 Korjataan yhdessä - Pohjois-Savon asuntokannan korjaustoiminnan edistämisprojektin loppuraportti A:24 Pohjois-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma v. 2000-2006 A:25 Pohjois-Savon Maakuntakuvatutkimus 2000 A:26 Pohjois-Savo vuonna 2000 nykytilanne ja aiempien maakuntasuunnitelmien tavoitteiden toteutuminen A:27 Pohjois-Savon matkailustrategia 2001-2006 A:28 Pohjois-Savon hyvinvointiklusteri TOIMINTAOHJELMA 2002-2006 A:29 Pohjois-Savon ICT-yritysten toimintaympäristö A:30 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma v. 2020 A:31 Sisä-Savon seutukaava A:32 Pohjois-Savon kulttuuriklusterin käynnistämisselvitys A:33 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2003-2006 A:34 PUHTAASTI PARASTA! Pohjois-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma 2003-2010 A:35 Euroopan unionin laajentumisen taloudelliset vaikutukset ja sen tarjoamat liiketoimintamahd. Suomen pk-yrityksille A:36 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallien vaikutukset A:37 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallien palveluverkkoselvitys A:38 Kuopion seudun maakuntakaava rakennevaihtoehtojen liikennejärjestelmät ja niiden vertailu A:39 Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategia A:40 Pohjois-Savon kulttuuriklusterin kehittämisohjelma A:41 Kuopion seudun maakuntakaava, yhdistelmärakennemallin vaikutukset A:42 Ylä-Savon seudun maakuntakaava A:43 Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi A:44 Kuopion seudun maakuntakaava A:45 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 A:46 Pohjois-Savon kulttuuristrategia A:47 Paikoillanne. Valmiina... A:48 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2007-2010 A:49 Pohjois-Savon kaupallinen palv.verkko 2006. Maakuntakaavan palv.selvitys A:50 Pohjois-Savon kaupallinen palv.verkko 2006. Kaupan keskuk. ja keh.mahd. A:51 Opetustoimen arviointityöryhmän loppuraportti A:52 Leppävirran pohjoisosan VT5:n maakuntakaava. Ehdotus 28.5.2007. A:53 Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointiryhmän loppuraportti A:54 Pohjois-Savon matkailustrategia 2007-2013 A:55 Energia- ja ympäristöteknologia (Pohjois-Savon liitto ja Savonia-akk) A:56 Euroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiä A:57 PSMK:n selvityksiä: Moottoriurheilualueet A:58 PSMK:n selvityksiä: Ampumarata-alueet A:59 Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma; Kehittämishankkeista uusia toimintatapoja Pohjois-Savoon A:60 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava A:61 Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategia 2008 A:62 Pohjois-Savon tietohallintostrategia A:63 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma, maakuntastrategia A:64 Hyvästä parhaaseen. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen arviointiryhmän loppuraportti A:65 Opintietä ammattiin. Opetustoimen arviointiryhmän loppuraportti A:66 Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2. A:67 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. Maakuntakaavaselostus A:67 Elinkeinotoiminnan kehittäminen Pohjois-Savossa: Teemaarviointi A:68 Pohjois-Savon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelikäytännöt 2010 A:69 Pohjois-Savon maakunnallinen turvallisuussuunnitelma 2011-2015 A:70 Pohjois-Savon oppilaitoksista valmistuneiden työllistymisestä ja alueellisesta sijoittumisesta A:71 Koulutustarjonnan tavoitteet Pohjois-Savon maakuntahallituksen esitys 20.6.2011 A:72 Pohjois-Savon EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt 2000-2011 A:73 Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 A:74 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnos ja Kuopion lentoaseman meluvyöhykkeen muutos Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoissa A:75 Pohjois-Savon hyvinvointiraportti A:76 EU-funded research, development and learning environments of Pohjois-Savo 2000-2011 A:77 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys A:78 Pohjois-Savon aikuiskoulutusstrategia 2013-2017 A:79 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2014-2017 A:80 Selvitys lähisuhdeväkivallan palveluverkosta sekä eri viranomaisten toiminnasta ja roolista Pohjois-Savossa (ei painoversiota, vain pdf verkossa) A:81 Pohjois-Savon EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt TKO-ympäristöt 2014 Sarja B B:1 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma 1991-95, toimintasuunnitelma 1991 ja talousarvio 1991 B:2 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma 1992-96, toimintasuunnitelma 1992 ja talousarvio 1992 B:3 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1991 B:4 Pohjois-Savon lähiajan kehitysnäkymät 1991 B:5 Maakunnallisen kehittämisrahan seurantaraportti vuosilta 1989-91 B:6 Pohjois-Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1991 B:7 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma 1993-97, toimintasuunnitelma 1993 ja talousarvio 1993 B:8 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1992 B:9 Pohjois-Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1992 B:10 Maakuntien ja kuntien muuttuva asema eurooppalaisessa yhteydessä - vaikutuksia Pohjois-Savoon B:11 Kuntayhtymäsuunnitelma 1994-98, toimintasuunnitelma 1994 ja talousarvio 1994 B:12 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1993 B:13 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 1993 B:14 Pohjois-Savon liiton kuntayhtymäsuunnitelma 1995-1999, toimintasuunnitelma 1995 ja talousarvio 1995 B:15 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1994 B:16 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1994 B:17 Savon Liiton kuntayhtymäsuunnitelma 1996-2000, toimintasuunnitelma 1996 ja talousarvio 1996 B:18 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1995 B:19 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1995B:20 Savon Liiton toimintasuunnitelma 1997, talousarvio 1997 ja taloussuunnitelma 1997-1999 B:21 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1996 B:22 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1996 B:23 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1996, B:24 Maakuntarahan seurantaraportti 1994 B:25 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1995

B:26 Maakunnallisen kehittämisrahaston seurantaraportti vuosilta 1989-1995 B:27 Savon Liiton toimintasuunnitelma 1998, taloussuunnitelma 1998-2000, talousarvio 1998 B:28 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1997 B:29 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1997 B:30 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1997 B:31 Toiminta- ja taloussuunnitelmia 1999-2001 sekä talousarvio 1999 B:32 Pohjois-Savon kehitykseen vaikuttavat sektoripolitiikat ja aluekehityspolitiikka sekä alueen taloussosiaalinen tila B:33 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1998 B:34 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1998 B:35 Työvoimatarpeen ja ammatillisen koulutuksen kohtaaminen Pohjois-Savossa 1998-1999, Faktat ja visiot -loppuraportti B:36 Osaaminen ja koulutustarve Pohjois-Savon yrityksissä ja toimipaikoissa B:37 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1998 B:38 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2000 sekä taloussuunnitelma 2001-2002 B:39 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1999 B:40 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 1999 B:41 Pohjois-Savon väliaikainen ammattikorkeakoulu kokeilusta vakinaiseksi ammattikorkeakouluksi B:42 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1999 B:43 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma 2001 sekä talousarvion 2001 puitteet B:44 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 2000 B:45 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2000 B:46 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 2000 B:47 Maakunnallisen kehittämisrahaston seurantaraportti vuosilta 1996-2000 B:48 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2002 sekä taloussuunnitelma 2003-2004 B:49 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2001 B:50 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 2001 B:51 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 2001 B:52 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2003 sekä taloussuunnitelma 2004-2005 B:53 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2002 B:54 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2004 sekä taloussuunnitelma 2005-2006 B:55 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2003 B:56 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2005 sekä taloussuunnitelma 2006-2007 B:57 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2004 B:58 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2006 sekä taloussuunnitelma 2007-2008 B:59 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU 2006-2007 B:60 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2005 B:61 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2007 sekä taloussuunnitelma 2008-2009 B:62 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunn. TOTSU 2007-2008 B:63 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2006 B:64 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2008 sekä taloussuunnitelma 2009-2010 B:65 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU 2008-2009 B:66 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2007 B:67 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009 sekä taloussuunnitelma 2010-2011 B:68 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman toteuttamissuunnitelma TOTSU 2009-2010 B:69 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 seurantaraportti syksy 2008 B:70 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2008 B:71 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2010 sekä taloussuunnitelma 2011-2012 B:72 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunn. TOTSU 2010-2011 B:73 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2009 B:74 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunn. 2011-2012 B:75 Maakuntaohjelman ympäristöselostus B:76 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2011 sekä taloussuunnitelma 2012-2013 B:77 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU 2011-2012 B:78 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2010 B:79 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2012 sekä taloussuunnitelma 2013-2014 B:80 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU 2012-2015 B:81 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2011 B:82 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU 2013-2014 B:83 Ikääntyneiden omassa kodissa asuminen ja kotona asumista tukevat toimenpiteet Pohjois-Savossa B:84 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014-2015 B:85 Tilinpäätös 2012, sis. toimintakertomuksen vuodelta 2012 B:86 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016 B:87 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma TOTSU 2014 B:88 Tilinpäätös 2013, sisältää toimintakertomuksen vuodelta 2013 B:89 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 ISBN 978-952-5759-89-1 ISBN (pdf) 978-952-5759-90-7 ISSN 1797-4410

Kuva: Mika Pöyliö