TAITEIDEN JA KULTTUURIN TUTKIMUKSEN LAITOS K i r j a l l i s u u s OPETUSSUUNNITELMAT 2005-2006
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos / Kirjallisuus Kirjallisuustiede kuuluu humanistisiin tieteisiin, ja sen sukulaisaloja ovat mm. kielitiede, historiatieteet, taidehistoria, taidekasvatus ja filosofia. Osana yleistä kulttuurihistoriaa kirjallisuudella on yhteytensä historiatieteisiin ja kulttuurin tutkimuksen eri alueisiin. Muihin taideaineisiin ja filosofiaan kirjallisuutta yhdistää myös estetiikka. Kirjallisuus soveltuu pääaineeksi mm. äidinkielen opettajiksi ja kirjallisuuden tutkijoiksi aikoville, kustannus- ja kirjastoalalle sekä kirjallisuus- ja teatterikriitikoiksi hakeutuville. Tutkinnot, joissa kirjallisuus on pääaine, antavat muodollisen kelpoisuuden kuntien kulttuuritoimen tehtäviin (kulttuuriohjaajaksi, kulttuurisihteeriksi, kulttuuritoimen johtajaksi). Äidinkielenopettajan linjalla voi opiskella kirjallisuus tai suomi pääaineena. Linjalle valitaan opiskelijat pääsykokeen yhteydessä järjestettävällä soveltuvuuskokeella. Ei-opettajalinjalla opiskelija kirjallisuuden pääaineopiskelija voi hakea pedagogisten aineopintojen oikeutta saadakseen äidinkielen opettajan pätevyyden. Kirjallisuuden pääaineopiskelijoille muut Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen eli Taikun aineet ovat vapaita sivuaineita aineopintoihin asti. Kirjallisuuden pääaineopiskelijalla on oikeus suomen kieleen syventäviin opintoihin saakka ja päinvastoin. Kirjallisuuden voivat valita vapaasti sivuaineeksi (perus- ja aineopinnot) suomen kielen, taideaineiden ja folkloristiikan pääaineopiskelijat. Muut sivuaineoikeudet myönnetään sivuainehaussa syksyllä ja keväällä. Journalistiikkaa opiskelevalle kirjallisuus sopii sivuaineeksi. Kirjallisuuteen yhdistettäviksi sopivia aineita ovat lisäksi esim. jokin vieras kieli ja historia. Yhdistelmä pätevöittää varsinkin kustannus- ja tiedotusalalle, kansainvälisten kulttuuriyhteyksien tuntemusta vaativaan järjestötoimintaan, kansainvälisiin suhteisiin perustuvaan kulttuuritoimintaan sekä muihin tehtäviin, joissa vaaditaan kulttuurista asiantuntijuutta. Yhdistelmä antaa valmiudet myös kriitikkojen ja suomentajien tapaisille ammattiryhmille. Suomentajan aineyhdistelmäksi sopii hyvin kirjallisuus, jokin vieras kieli ja suomen kieli. Kirjallisuuden oppiaine toimii vastuulaitoksena avoimen yliopiston kirjoittajakoulutuksen opetuksessa. Kirjoittajakoulutukseen kuuluvat perusopinnot ja aineopinnot. Koulutuksella tavoitellaan monipuolista kirjoittamisen osaamista ja ammattimaista suhtautumista tekstin tuottamiseen. (Tarkemmat tiedot avoimesta yliopistosta.) Kirjoittamisen maisteriohjelma on kirjallisuuden oppiaineen koordinoima ohjelma, jonka puitteissa keskitytään sekä omaan kirjalliseen ilmaisuun ja sen kehittämiseen että kirjoittamisen tutkimukseen. Ohjelmassa voi FM-tutkinnon lisäksi suorittaa myös jatko-opinnot. Kirjallisuuden opiskelija suuntautuu joko kotimaisen tai yleisen kirjallisuuden tuntemukseen sekä perus-, aine- että syventävissä opinnoissa.
Kirjallisuuden oppiaine johtaa myös hungarologian opetusta, joka on vapaa sivuaine (haetaan sivuainehaussa). Syksyllä 2002 hungarologiasta tuli humanistisen tiedekunnan yhteinen hanke, jossa voidaan suorittaa syventävät opinnot ja jatko-opinnot. Unkariopinnoissa panostetaan siis erityisesti tohtorikoulutukseen ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, mihin laajat kansainväliset kontaktit (mm. vaihto-ohjelmat) tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet. Opintojen strategiana on se, että opintojen alussa unkarin kieleen, Unkariin ja unkarilaisuuteen tutustutaan mahdollisimman laveasti ja opintojen mittaan erikoistutaan muita opintoja myötäillen yhä kapeammalle alueelle. Hungarologian syventävät opinnot voidaan suorittaa kirjallisuustieteen, kielitieteen, historian, etnologian, taidehistorian ja musiikin osalta. On suotavaa, että opinnot suoritettaisiin osaksi Unkarissa tai jonkin muun maan yhteistyöyliopistossa. Hungarologian opintoihin soveltuvat unkarin kielen kurssit ja laitosten tarjoamat kulttuuriopinnot esim. kielitieteen, historian, etnologian ja musiikin, sekä Taikun oppiaineiden osalta erityisesti taidehistorian, elokuvan, kirjallisuuden alalta. Hungarologian opinnoiksi ilmoitettuja kursseja tms. hyväksytään vastaavasti em. opintojen osaksi. Lisätietoa ja tutkintovaatimukset löytyvät osoitteesta: www.jyu.fi/hungarologia.
KIRJALLISUUS opetussuunnitelma 2005-2006 PERUSOPINNOT 30 op Kaikille yhteiset opinnot: KIRP001 Kirjallisuustieteen perusteet + HOPS KIRP002 Tekstianalyysiharjoituksia 1 ja 2 KIRP003 Yleisen kirjallisuuden historia KIRP004 Kotimaisen kirjallisuuden historia KIRP005 Antiikin kirjallisuus KIRP006 Suomen kirjallisuuden varhaisvaiheet 5 op 5 op 3 op 3 op 2 op 2 op Kirjallisuuden tuntemus, toinen seuraavista: KIRP07A+B Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus KIRP08A+B Yleisen kirjallisuuden tuntemus 10 op 10 op AINEOPINNOT 50 op sivuaineopiskelijalla 40 op (ei proseminaaria) opettajalinjan opiskelijalla (pääaine kirjallisuus) 40 op opettajalinjan opiskelijalla (pääaine suomi, ei proseminaaria) 30 op Kaikille pääaineopiskelijoille yhteiset opinnot: KIRA001 Estetiikka 2 op KIRA002 Kirjallisuuden teoriaa ja lähestymistapoja 6 op (opettajalinjalla KIRAI02, 2 op) KIRA03A-U Kirjallisuudentutkimuksen suuntia 15 op KIRA004 Proseminaari 10 op XKV0111 Tutkimusviestinnän kurssi (proseminaarin yhteydessä, pakollinen pääaineopiskelijoille) 3 op KIRA007-014 Vaihtoehtoinen osio 2 op Kirjallisuuden tuntemus, toinen seuraavista: (opettajalinjalla KIRAI5A-C/KIRAI6A-C, 9 op) Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus: KIRA05A Kotimaisen kertomakirjallisuuden tuntemus KIRA05B Kotimaisen lyriikan tuntemus 15 op 5 op 5 op
KIRA05C Kotimaisen draamakirjallisuuden tuntemus Yleisen kirjallisuuden tuntemus: KIRA06A Yleisen kertomakirjallisuuden tuntemus KIRA06B Yleisen lyriikan tuntemus KIRA06C Yleisen draamakirjallisuuden tuntemus 5 op 15 op 5 op 5 op 5 op Kirjallisuuden teoria opettajalinjalla: KIRAI02 Kirjallisuuden teoriaa ja lähestymistapoja Kirjallisuuden tuntemus opettajalinjalla: KIRAI5A Kotimaisen kertomakirjallisuuden tuntemus KIRAI5B Kotimaisen lyriikan tuntemus KIRAI5C Kotimaisen draamakirjallisuuden tuntemus KIRAI6A Yleisen kertomakirjallisuuden tuntemus KIRAI6B Yleisen lyriikan tuntemus KIRAI6C Yleisen draamakirjallisuuden tuntemus 2 op 9 op 3 op 3 op 3 op 3 op 3 op 3 op SYVENTÄVÄT OPINNOT sivuaineopiskelijalle 60 op sivulaudatur-tutkielman kanssa 80 op Pro gradu -tutkielma: KIRS035 Pro gradu -tutkielma 40 op Muut syventävät opinnot: KIRS025 Seminaari KIRS01A Teoria ja menetelmät I KIRS01B Teoria ja menetelmät II KIRS01C Teoria ja menetelmät III / Harjoittelu tai työelämään orientoivia opintoja 10 op 5 op 5 op 5-10 op Kirjallisuuden virtauksia, kotimainen tai yleinen kirjallisuus: (15 op)
KIRS15A Kotimaisen kirjallisuuden virtaukset, taustakirjallisuus 5 op KIRS15B Kotimaisen kirjallisuuden virtaukset, virtaus I 5 op KIRS15C Kotimaisen kirjallisuuden virtaukset, virtaus II 5 op KIRS20A Yleisen kirjallisuuden virtaukset, taustakirjallisuus 5 op KIRS20B Yleisen kirjallisuuden virtaukset, virtaus I 5 op KIRS20C Yleisen kirjallisuuden virtaukset, virtaus II 5 op KIRS040 Ulkomailla suoritettuja opintoja (vapaaehtoinen) 10 op
KIRJOITTAMISEN MAISTERIOHJELMA Pro gradu tutkielma: KIKS050 Pro gradu tutkielma 40 op Muut syventävät opinnot: KIKS010 Kirjoittamisen tutkimuksen suuntia KIKS020 Kirjoittamisen historia 5 op 5 op KIKS031-38 Kirjoittamisen ohjaus ja ilmaisun kehittäminen 20 op KIKS040 Metodiopinnot KIKS045 Harjoittelu (vapaaehtoinen) 10 op 9 18 op KIRJALLISUUDEN TUTKINTORAKENNE 2005-2007 Perusopinnot 30 op Aineopinnot (pääaineopiskelija) 50 op Aineopinnot (sivuaineopiskelija) 40 op Aineopinnot (opettajalinja, pääaine kirjallisuus) 40 op Aineopinnot (opettajalinja, pääaine suomi) 30 op Syventävät opinnot (pääaineopiskelija) Syventävät opinnot (sivuaineopiskelija) 80 op 60 op
P E R U S O P I N N O T 3 0 op Kaikki kirjallisuuden opintojaksot arvostellaan numeroin (1-5), ellei toisin mainita. Perusopinnot ovat kaikille opiskelijoille samat, lukuun ottamatta kirjallisuuden tuntemuksen tenttejä, joista opiskelija valitsee kotimaisen (KIRP07A + KIRP07B) tai yleisen kirjallisuuden (KIRP08A + KIRP08B) tuntemuksen. Kaikille yhteiset opinnot: KIRP001 Kirjallisuustieteen perusteet (5 op) Aloitetaan 1. vuoden syksyllä. Opiskelutapa: Pakollinen yhden lukukauden luento, jonka yhteydessä tentitään osin seuraavat: KANTOKORPI et al., Runousopin perusteet; KOSKELA - ROJOLA, Lukijan ABCkirja; RIMMON-KENAN, Kertomuksen poetiikka. Tavoite: Perehdytään kirjallisuustieteen alaan ja keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja metodeihin. Kurssin yhteydessä pääaineopiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). KIRP002 Tekstianalyysiharjoituksia 1 ja 2 (5 op) Opiskelutapa: aktiivinen osallistuminen kahteen praktikum-seminaariin. Molemmat praktikumit suositellaan suoritettavaksi saman vuoden aikana. Opettajalinjalaiset suorittavat praktikumit omassa ryhmässään yhden lukukauden aikana. Suoritus kirjataan kun molemmat praktikumit on suoritettu. Toinen tekstianalyysiharjoitus voidaan suorittaa osallistumalla Oriveden opiston kirjoittamisen kurssiin. Tavoite: Perehdytään fiktiivisen tekstin analyysin keinoihin ja päämääriin sekä eri tekstilajien analyyttiseen ja tulkitsevaan lukemiseen. KIRP003 Yleisen kirjallisuuden historia (3 op) Opiskelutapa: Kirjatentti tai korvaava opetus. Tavoite: Perehdytään eurooppalaisen ja muun maailmankirjallisuuden suuriin linjoihin, keskeisiin kirjailijoihin, lajeihin ja periodeihin kulttuurihistoriallisessa kontekstissa. HEISKANEN-MÄKELÄ, Euroopan kirjallisuuden valtavirtauksia keskiajalta esiromantiikkaan; OLSSON - ALGULIN, Litteraturens historia i världen, s. 249-594. KIRP004 Kotimaisen kirjallisuuden historia (3 op) Opiskelutapa: Kirjatentti tai korvaava opetus. Tavoite: Perehdytään suomalaiseen kirjallisuuteen kansanrunoudesta nykykirjallisuuteen, sen keskeisiin kirjailijoihin, lajeihin ja periodeihin sekä sen yhteyksiin maailmankirjallisuuteen. LAITINEN, Suomen kirjallisuuden historia, v. 1991 tai uudempi painos. KIRP005 Antiikin kirjallisuus (2 op) Opiskelutapa: Kirjatentti tai korvaava opetus. Tavoite: Perehdytään antiikin kulttuuriin ja kirjallisuuteen, sen klassikoihin ja vaikutuksiin. a) KAIMIO - OKSALA - RIIKONEN, Antiikin kirjallisuus ja sen perintö (1998).
b) kaksi seuraavista: HOMEROS, Odysseia tai Ilias; VERGILIUS, Aeneis; SOFOKLES, Kuningas Oidipus; PLATON, Pidot; LONGOS, Dafnis ja Khloe; PETRONIUS, Trimalkion pidot; kokoelma antiikin lyriikkaa (SAPFO tai CATULLUS tai HORATIUS). KIRP006 Suomen kirjallisuuden varhaisvaiheet (2 op) Opiskelutapa: Kirjatentti tai korvaava opetus. Tavoite: Perehdytään suomalaisen kansanrunouteen. Kalevala ja Kanteletar. Kirjallisuuden tuntemus, toinen seuraavista (kotimainen tai yleinen kirjallisuus): Opiskelutapa: Kirjatentti tai korvaava opetus. Tavoite: Sovelletaan käsitteiden hallintaa, tekstianalyysia ja teosten sijoittamista kirjallisuushistorialliseen kontekstiin. Suoritetaan kahdessa osassa (A ja B), kumpikin osa 5 op. KIRP07A Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus (5 op) RUNEBERG, Vänrikki Stoolin tarinat I-II, Hanna; TOPELIUS, Välskärin kertomukset, 1. osa; sekä Suomen kirjallisuushistoria 1, luku IV (s. 180-267). KIVI, Kullervo, Nummisuutarit, Kihlaus, Seitsemän veljestä, Kanervala; sekä VILJANEN, Aleksis Kivi (Suomen kirjallisuus III, s. 462-580). KIRP07B Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus (5 op) AHO, Rautatie, Juha, Lastuja (Valitut teokset, 6. p. 1967, myös näköispainos 1995); CANTH, Köyhää kansaa, Anna Liisa; JÄRNEFELT, Isänmaa; LINNANKOSKI, Laulu tulipunaisesta kukasta; sekä Suomen kirjallisuushistoria 2, luvut I ja II (s. 8-219). LASSILA, Tulitikkuja lainaamassa; LEHTONEN, Putkinotko; KIANTO, Punainen viiva; SILLANPÄÄ, Nuorena nukkunut; sekä Suomen kirjallisuushistoria 2, luku III (s. 222-344). LEINO, Helkavirsiä I-II; HELLAAKOSKI, Jääpeili; MERILUOTO, Lasimaalaus. KIRP08A Yleisen kirjallisuuden tuntemus (5 op) DANTE, Jumalainen näytelmä (Helvetti); BOCCACCIO, Decamerone (esipuhe, 4., 7. ja 9. päivä); SHAKESPEARE, Hamlet; CERVANTES, Don Quijote I (s. 5-564); MOLIÈRE, Saituri; SWIFT, Gulliverin retket; VOLTAIRE, Candide; GOETHE, Nuoren Wertherin kärsimykset; POE, Korppi ja kultakuoriainen; HUGO, Pariisin Notre Dame. KIRP08B Yleisen kirjallisuuden tuntemus (5 op) Kolme (3) seuraavista: DICKENS, David Copperfield; TOLSTOI, Anna Karenina; FLAUBERT, Rouva Bovary; DOSTOJEVSKI, Rikos ja rangaistus. Kolme (3) seuraavista: JOYCE, Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta; HESSE, Arosusi; HEMINGWAY, Jäähyväiset aseille; KAFKA, Oikeusjuttu; CAMUS, Sivullinen.
A I N E O P I N N O T 5 0 op Kaikille pääaineopiskelijoille yhteiset opinnot: KIRA001 Estetiikka (2 op) Opiskelutapa: Kirjatentti tai mahdollinen lukukauden luentosarja. Tavoite: Perehdytään kirjallisuuden ja muun taiteentutkimuksen keskeisiin esteettisiin käsitteisiin, näkemyksiin ja teorioihin antiikista nykypäivään. Yksi seuraavista: BEARDSLEY, Aesthetics from Classical Greece to the Present; VUORINEN, Estetiikan klassikoita; SHUSTERMAN, Taide, elämä ja estetiikka: pragmatismin filosofia ja estetiikka; KUISMA (toim.) Suomalainen estetiikka 1900-kuvulla. Valittaessa jokin muu teos kuin Beardsley on lisäksi luettava PLATON, Ion (Teokset I) ja Valtion 10. kirja (Teokset IV). KIRA002 Kirjallisuuden teoriaa ja lähestymistapoja (6 op) Opettajalinjan opiskelijat suorittavat poikkeavasti (ks. alempana KIRAI02). Opiskelutapa: Kirjatentti tai korvaava opetus. Pääaineopiskelijan suositellaan suorittavan ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella, osallistumalla osion korvaavaan opetukseen. Tavoite: Perehdytään kirjallisuusteorian alaan, termistöön, puhetapoihin ja sovelluksiin sekä tulkintaan liittyviin kysymyksiin. Kurssin sisällöt tukevat itsenäisen tutkielman (proseminaarin) laatimista. Mikäli suoritetaan kirjatenttinä, valitaan kolme (3) seuraavista siten, että kummastakin kohdasta mukana jokin teos (yksi kirja = 2 op): a) Kirjallisuuden teoria: EAGLETON, Kirjallisuusteoria: johdatus; GREEN - LeBIHAN, Critical theory and Practice; JEFFERSON - ROBEY, Modern Literary Theory (2nd ed.); SELDEN & WIDDOWSON, A Reader's Guide to Contemporary Literary Theory (3rd ed.); ALANKO KÄKELÄ-PUUMALA (toim.), Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. b) Kirjallisuuden tulkinta: HIRSCH, Validity in Interpretation; WEINSHEIMER, Philosophy of Hermeneutics and Literary Theory. KIRA03A-U Kirjallisuudentutkimuksen suuntia (15 op) Opiskelutapa: Valitaan kolme (3) eri osioita, yht. 15 op. Suoritetaan kirjatentteinä tai luento-opetuksena kokonaisissa 5 op:n osissa. Tavoite: omavalintaisiin kirjallisuuden tutkimuksen ja teorian suuntauksiin perehtyminen. Valitaan proseminaariesitelmän laatimista ja omia painopistealueita tukevia osioita. KIRA03A Lasten- ja nuortenkirjallisuuden teoria. (5 op) Suositellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi suuntautuville. Valitaan kaksi (2) teosta. FOSTER - SIMONS, What Katy Read? Feminist Re-Readings of Classical Stories for Girls; HAVASTE, Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus; NIKOLAJEVA, Barnbokens byggklossar; NIKOLAJEVA (ed.), Modern litteraturteori och metod i barnlitteraturforsking.
KIRA03B Kirjallisuuden pedagogia. (5 op) Suositellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi suuntautuville. Suoritetaan kaikki seuraavat teokset. LINNAKYLÄ - TAKALA (toim.), Lukutaidon uudet ulottuvuudet, RIKAMA, Lukion kirjallisuudenopetus 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa; SAARINEN - KORKIAKANGAS, Ihanaa vai pitkäveteistä; SAARILUOMA - TURUNEN (toim.), Kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen funktiot, s. 153-195. KIRA03C Mediakasvatus ja -tutkimus (5 op) Suositellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi suuntautuville. Valitaan kaksi (2) teosta. FAIRCLOUGH, Miten media puhuu?; HERKMAN, Sarjakuvan kieli ja mieli; WERNER, Lapset ja televisio; HANKALA, KOTILAINEN - KIVIKURU, Mediakasvatus; SEPPÄNEN, Visuaalinen kulttuuri; KELLNER, Mediakulttuuri. KIRA03D Narratiivien tutkimus (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. BAL, Narratology; BOOTH, Rhetoric of Fiction, 2nd ed; GENETTE, Discours du Récit (myös engl.); MARTIN, Recent Theories of Narrative; PRINCE, Narratology. The Form and Function of Narrative; TAMMI, Kertova teksti. KIRA03E Strukturalismi ja semiotiikka (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. BARTHES, Tekijän kuolema, tekstin syntymä; CULLER, Structuralist Poetics; LOTMAN, Merkkien maailma; SCHOLES, Structuralism in Literature. KIRA03F Jälkistrukturalismi (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. CULLER, On Deconstruction; DE MAN, Allegories of Reading; DERRIDA, Platonin apteekki; GREENBLATT, Renaissance Self-fashioning From More To Shakespeare; HUTCHEON, Poststructuralism; WORTON - STILL (ed.), Intertextuality. KIRA03G Kirjallisuuden vastaanotto (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. ESKOLA (toim.), Nainen, mies ja fileerausveitsi; FREUND, Return of the Reader; HOLUB, Crossing Borders: Reception Theory, Poststructuralism, Deconstruction; SULEIMAN - CROSMAN, The Reader in the Text: Essays on Audience and Interpretation; TOMPKINS (ed.), Reader-Response Criticism from Formalism to Post-Structuralism. KIRA03H Kirjallisuuden kääntäminen (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. BASSNETT, Teoksesta toiseen; BENJAMIN, Translation and the Nature of Philosophy; OITTINEN, Kääntäjän karnevaali; STEINER, After Babel. KIRA03J Feministinen tekstintutkimus ja gender-tutkimus (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. ANTTONEN - LEMPIÄINEN - LILJESTRÖM, Feministejä: aikamme ajattelijoita; KOIVUNEN, Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen; LEHTONEN, Pikku jättiläisiä; MILLS, Feminist Stylistics; MORRIS, Kirjallisuus ja feminismi.
KIRA03K Kulttuurintutkimus (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. CONNOR, Postmodern Culture; EASTHOPE, Literary into Cultural Studies; FORNÄS, Kulttuuriteoria; GROSSBERG, Mielihyvän kytkennät; HALL, Kulttuurin ja politiikan murroksia; LEHTONEN, Post Scriptum. KIRA03L Kirjallisuussosiologia (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. BARKER (et al.), Literature, Society and the Sociology of Literature; GIDDENS, Modernity and Self-Identity; NIEMI, Kirjallisuus instituutiona. KIRA03M Diskurssintutkimus (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. COOK, Discourse and Literature. The Interplay of Form and Mind; JOKINEN, Diskurssianalyysi liikkeessä; MILLS, Discourse. KIRA03N Postkolonialismi ja etnisyys (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. ASHCROFT, The Empire Writes Back; KEKKI ILMONEN, Pervot pidot; MOORE-GILBERT, Postcolonial Theory; PALUMBO-LIU (ed.), The Ethnic Canon; SAID, Culture and Imperialism; SARDAR, Postmodernism and the Other; SPIVAK, Maailmasta kolmanteen. KIRA03P Kirjallisuushistorian tutkimus (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. BLOOM, The Western Canon; IHONEN - VARPIO (toim.), Helmi - simpukka - joki. Kirjallisuushistoria tänään; KAJANNES et al.: Katkos ja kytkös; PERKINS, Is Literary History Possible?; VEESER, H.A. (ed.), New Historicism; WILSON - DUTTON (ed.), New Historicism and Renaissance Drama. KIRA03Q Kirjallisuuden lajiteoria (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. ALTMAN, Elokuva ja genre; BAHTIN, Dostojevskin poetiikan ongelmia; BLOMBERG HIRSJÄRVI KOVALA, Fantasian monet maailmat. BÜRGER, Theory of The Avant-garde; FOWLER, Kinds of Literature; HAAPALA (toim.), Kuvien kehässä; LEJEUNE, On Autobiography; NADEL, Biography: Fiction, Fact and Form; REID, The Short Story; SIEBER, The Picaresque; TODOROV, The Fantastic. KIRA03R Elektroninen kirjallisuus (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. AARSETH, Cybertext. Perspectives on Ergodic Literature; BOLTER, Writing Space. The Computer, Hypertext, and the History of Writing; ESKELINEN, Kybertekstien narratologia; JÄRVINEN, Hyperteoria; LANDOW, Hypertext 2.0. KIRA03S Kirjailijan/kirjoittajan työ (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta. ELBOW, Writing with Power; HAAVIKKO (toim.), Miten kirjani ovat syntyneet 1-4 (osin, sopimuksen mukaan); GOLDBERG, Writing Down the Bones; ROSE, Authors and Owners; VIRTANEN (toim.), Oriveden uudet opit. KIRA03T Audiovisuaalinen kerronta, multimodaalisuus ja adaptaatiotutkimus (5 op) Valitaan kaksi (2) teosta.
GIANNETTI, Understanding Movies; LUND, Intermedialitet. Ord, Bild och Ton I Samspel; McFARLANE, Novel To Film. An Introduction to the Theory of Adaptation; VALKOLA, Cognition and Visuality tai Kuvien havainnointi ja montaasin estetiikka. KIRA03U Jokin muu tutkimusalue. KIRA004 Proseminaari (10 op) Suoritustapa: Pääaineopiskelijalla pakollinen, kaksi lukukautta kestävä seminaari, jonka aikana laaditaan tutkimussuunnitelma (syksyllä) sekä tutkielma (keväällä). Molemmat opponoidaan seminaarissa. Ajoitus: Suositellaan aloitettavaksi toisen tai kolmannen vuoden syksyllä. Sivuaineopiskelijat eivät suorita proseminaaria (aineopintojen laajuus täten 40 op; opettajalinjalaisilla 30 op). Proseminaari-esitelmä ja maturiteetti muodostavat yhdessä kandidaatin tutkielman. Maturiteetti suoritetaan yleisenä tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan tenttikuorella ja maturiteettilomakkeella. Tavoite: Tieteelliseen kielenkäyttöön ja viestintään, metodiikkaan ja tutkimuksen etiikkaan perehtyminen sekä tiedon soveltaminen itsenäisen tutkielman tekemiseen ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. XKVH001 Kirjallisuuden tutkimusviestintä (3 op) Pakollinen äidinkielen viestinnän kurssi suoritetaan proseminaarin yhteydessä. Kirjallisuuden tuntemus, toinen seuraavista (kotimainen tai yleinen kirjallisuus): Opettajalinjan opiskelijat suorittavat poikkeavasti (ks. alempana KIRAI05 ja KIRAI06). Opiskelutapa: Suoritetaan kotimaisen tai yleisen kirjallisuuden tuntemus (15 op) lähinnä kirjatentteinä. Yleisen kirjallisuuden tuntemuksessa luetaan teoksesta Kansojen kirjallisuus valittuja kirjailijoita koskevat tiedot. Tavoite: Laajennetaan kirjallisuuden tuntemusta keskeisten teosten ja kirjallisten suuntausten kautta. KIRA05A Kotimainen kertomakirjallisuus (5 op) Suomen kirjallisuushistoria 3, luvut I ja II (s. 8-155) sekä neljä (4) romaania seuraavista: a) PEKKANEN, Tehtaan varjossa; SILLANPÄÄ, Miehen tie; VIITA, Moreeni; LINNA, Tuntematon sotilas; Täällä Pohjantähden alla I-III (vastaa kolmea romaania); MERI, Manillaköysi; TAPIO, Aapo Heiskasen viikatetanssi; RINTALA, Pojat; VARTIO, Hänen olivat linnut; SALAMA, Juhannustanssit; MUKKA, Maa on syntinen laulu; SUOSALMI, Hyvin toimeentulevat ihmiset; JOENPELTO, Elämän rouva, rouva Glad; TUURI, Pohjanmaa; KAURANEN, Sonja O. kävi täällä; PULKKINEN, Romaanihenkilön kuolema. b) kaksi (2) novellikokoelmaa seuraavista: PAKKALA, Pikku ihmisiä; JOTUNI, Tyttö ruusutarhassa; HAANPÄÄ, Heta Rahko korkeassa iässä; HYRY, Kertomus; MERI, Leiri; SEPPÄLÄ, Suuret kertomukset.
KIRA05B Kotimaisen kirjallisuuden lyriikka (5 op) Suomen kirjallisuushistoria 3, luvut III ja IV (s. 158-300), lisäksi seuraavat artikkelit, jotka ovat saatavissa oppiaineesta: HÖKKÄ, Lyyrinen minä - onko häntä, onko sitä, onko sinua? teoksessa Subjekti, minä, itse (toim. LYYTIKÄINEN); VIIKARI, Ei kenenkään maa teoksessa Avoin ja suljettu (toim. MAKKONEN); VIIKARI, Carpe diem teoksessa Sanan voima (toim. LAITINEN - ROJOLA); sekä a) LEINO, Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja (tai Talviyö); MANNINEN, Säkeitä I-II; KAILAS, Runoja; MUSTAPÄÄ, Linnustaja; JUVONEN, Pohjajäätä; MANNER, Fahrenheit 121; HAAVIKKO, Puut, kaikki heidän vihreytensä. b) Lisäksi kolme (3) seuraavista: KOSKENNIEMI, Runoja; HELLAAKOSKI, Sarjoja; SÖDERGRAN, Runoja; DIKTONIUS, Runoja; VALA, Kaukainen puutarha; SARKIA, Unen kaivo; TYNNI, Kootut runot; MERILUOTO, Lasimaalaus; VIITA, Betonimylläri; SAARIKOSKI, trilogia Tanssilattia vuorella, Tanssiinkutsu, Hämärän tanssit; NUMMI, Matkalla niityn yli; LAINE, Viiden pennin Hamlet; REKOLA, Silmänkantama; TURKKA, Tule takaisin, pikku Sheba. KIRA05C Kotimainen draamakirjallisuus (5 op) PALMGRENIN teoksesta Johdatus kirjallisuustieteeseen POHJOLAN osuus s. 387-449; KINNUNEN, Draaman maailma. Valitaan kymmenen (10) näytelmää seuraavista: WECKSELL, Daniel Hjort; LINNANKOSKI, Ikuinen taistelu; HAARLA, Lemmin poika; JOTUNI, Tohvelisankarin rouva; OLSSON, S.O.S.; WUOLIJOKI, Niskavuoren Heta; CHORELL, Ruoho; MANNER, Poltettu oranssi; HAAVIKKO, Agricola ja kettu; MERI, Sotamies Jokisen vihkiloma; MANNERKORPI, Avain; KYLÄTASKU, Runar ja Kyllikki; PELTONEN, Kohti maailman sydäntä; SUOSALMI, Satahampaiset; LUNDÁN, Tarpeettomia ihmisiä; RUOHONEN, Kuningatar K; TURKKA, Osta pientä ihmistä. KIRA06A Yleinen kertomakirjallisuus (5 op) Yksi (1) laajempi tutkielma proosakirjallisuudesta; esim. SAARILUOMA, Muuttuva romaani; Postindividualistinen romaani; WRIGHT, The Formal Principle in the Novel; AUERBACH, Mimesis. Valitaan suoritettavaksi kolme (3) romaanikirjailijaa ja yksi (1) novellisti teoksineen seuraavista: a) FIELDING, Tom Jones; GOETHE, Wahlverwandtschaften; STENDHAL, Le Rouge et le Noir; BALZAC, La Cousine Bette; DICKENS, The Pickwick Papers (tai Hard Times); GEORGE ELIOT, The Mill on the Floss (tai Middlemarch); MELVILLE, Moby Dick; MANN, Buddenbrooks (tai Der Zauberberg); WOOLF, Mrs. Dalloway; ROBBE-GRILLET, Dans le labyrinthe; Le CLÉZIO, Onitsha; SIMON, Les Géorgiques; ECO, Il nome della rosa. b) JOYCE, Dubliners; KELLER, Romeo und Julia auf dem Dorfe (kokoelmasta Die Leute von Seldwyla); MAUPASSANT, Boule de suif, Horla; MANN, Tonio Kröger, Der Tod in Venedig; KAFKA, Das Urteil, Die Verwandlung; CONRAD, The Heart of Darkness; BLIXEN, The Deluge
at Norderney (tai The Dreamers, kokoelmasta Seven Gothic Tales); HEMINGWAY, The Killers, The Old Man and the Sea. KIRA06B Yleisen kirjallisuuden lyriikka (5 op) a) Yksi (1) laajempi tutkielma lyriikasta, esim. FRIEDRICH, Die Struktur der modernen Lyrik tai EASTHOPE, Poetry as Discourse. b) Kolme (3) kokoelmaa seuraavista: PETRARCA, Rime (Sonetteja Lauralle); VILLON, Testamentti; SHAKESPEARE, Sonnets; GOETHE, Der Musensohn - runotarten lemmikki tai Römische Elegien (myös suom.); HÖLDERLIN; Brot und Wein (myös suom.); BAUDELAIRE, Les Fleurs du Mal; RILKE, Duineser Elegien; APOLLINAIRE, Alcools; NERUDA, Canto General; POUND, Personae. c) Seuraavat runoelmat: WHITMAN, Song of Myself; MAJAKOVSKI, Oblako v shtanah (Pilvi housuissa); ELIOT, The Waste Land. KIRA06C Yleinen draamakirjallisuus (5 op) Jokin laajempi tutkielma draamasta; esim. WILLIAMS, Drama from Ibsen to Brecht; KINNUNEN, Draaman maailma; kymmenen (10) näytelmää seuraavista: (Anon.) Everyman; SHAKESPEARE, Richard III, Anthony and Cleopatra, The Tempest; MOLIÈRE, Le Misanthrope, Don Juan; RACINE; Phedre; GOLDONI, La Locandiera (Majatalon emäntä); SCHILLER, Kabale und Liebe, Maria Stuart; BÜCHNER, Woyzeck, Dantons Tod; IBSEN, Hedda Gabler, Vildanden; STRINDBERG, Fadern, Ett drömspel; TŠEHOV, Vanja-Eno, Lokki; SHAW, Major Barbara; PIRANDELLO, Sei personaggi i cerca d'autore; GARCIA LORCA, La Casa de Bernarda Alba; O'NEILL, Long Day's Journey into Night; WILLIAMS, Cat on a Hot Tin Roof; MILLER, The Death of a Salesman; BRECHT, Die Ausnahme und die Regel, Mutter Courage, Leben des Galilei; BECKETT, Fin de partie, Oh les beaux jours; IONESCO, La Leçon, Les Chaises. KIRA007-014 Vaihtoehtoinen osio (2 op) Opiskelutapa: kirjatentti tai korvaava opetus. Valitaan yksi vaihtoehtoinen osio. Tavoite: Laajennetaan kirjallisuuden tuntemusta valitsemalla aineyhdistelmää tai ammatillista suuntautumista tukeva osio. KIRA007 Lasten- ja nuortenkirjallisuus (2 op) Suositellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuville. a) Huhtala & al, Pieni suuri maailma. b) Valitaan lisäksi yksi teos kolmesta osiosta, yhteensä kolme (3) teosta: 1. Sadut: ANDERSEN, Andersenin satukirja (seuraavat sadut: Pieni tulitikkutyttö, Keisarin uudet vaatteet, Pieni merenneito, Ruma ankanpoikanen, Lumikuningatar, Punaiset kengät); Grimmin sadut (seuraavat sadut: Sammakkokuningas eli Rautainen Heikki, Hannu ja Kerttu, Tuhkimo, Rouva Holle, Punahilkka, Bremenin kaupunginsoittajat, Peukaloinen, Ruusunen, Lumikki, Jorinda ja Joringel [myös nimellä Lemmikki ja L.]);
ROINE, Satuja; TOPELIUS, Topeliuksen kauneimmat sadut (seuraavat sadut: Mistä satuja saadaan, Koivu ja tähti, Sampo Lappalainen, Pikku Matti, Adalmiinan helmi). 2. Lastenromaani: DAHL, Mathilda; GRAHAME, Kaislikossa suhisee; JANSSON, Vaarallinen juhannus; LINDGREN, Peppi Pitkätossu; MILNE, Nalle Puh; PARKKINEN, Sammaltunturin sopulivuosi; USPENSKI, Fedja-setä, kissa ja koira. 3. Lastenlyriikka: HELAKISA, Annan ja Matiaksen laulut. Kaarina Helakisan lastenrunot 1966-88; KUNNAS, Tiitiäisen satupuu; ITKONEN, Be & Pop; LAULAJAINEN, Sinisen delfiinin lauluja. 4. Kertomuksia ja novelleja: HELTTUNEN -UUSI-HALLILA (toim.), Avainnovelleja 1900- luvulta: Kaksi maailmaa; Majatalo ja muita kauhutarinoita; Laatunovelleja; HOTAKAINEN, Ritva; MARTINHEIMO, Isojalkainen poika; TOIVOLA, Vampyyrivuosi. 5. Tyttö- ja poikakirjat: ALCOTT, Pikku naisia; MARCK, Luokan ikävin tyttö; OTAVA, Priska; SWAN, Iris rukka; HINTON, Me kolme ja jengi; RIIKKILÄ, Pertsa ja Kilu; STEVENSON, Aarresaari; TWAIN, Huckleberry Finnin seikkailut. 6. Nuorten aikuisten kirjat: SALINGER, Sieppari ruispellossa; HUOVI, Vladimirin kirja; HÄRKÖNEN, Häräntappoase; JALONEN, Enkeliyöt; WECKSTRÖM, Viimeinen kesä. KIRA008 Kotimainen nykykirjallisuus (2 op) a) KANTOKORPI (toim.), Muodotonta menoa. Kirjoituksia nykykirjallisuudesta; LIKSOM, Unohdettu vartti tai KROHN, Pereat mundus sekä yksi seuraavista kohdista (b, c, d, e tai f): b) KROHN, Tainaron; SINISALO, Ennen päivänlaskua ei voi; KIISKINEN, Kaamos. c) CARLSON, Maan ääreen; HOTAKAINEN, Klassikko; JALONEN, Johan ja Johan; TERVO, Pyhiesi yhteyteen. d) KONTIO, Tanssisalitaivaan alla; INKALA, Huonetta ja sukua; SINERVO, Sininen Anglia; HEIKKONEN, Jakutian aurinko. e) LIKSOM, Kreisland; RAITTILA, Ei minulta mitään puutu; SUNDSTRÖM, Alati taivaat; WESTÖ, Isän nimeen. f) SEPPÄLÄ, Super market; SIEKKINEN, Kaunis nimi; TAKALA, Koira nimeltä Onni ja muita onnettomuuksia; VAINONEN, Tutkimusmatkailija. KIRA009 Populaarikirjallisuus (2 op) a) BERGER, Popular Culture Genres: Theories and Texts. b) 2 teosta seuraavista: BAGLEY, Suomalainen nuorallatanssi; BRADBURY, Fahrenheit 451; BRENT, Elektran tytär; BARKER, Kadotuksen peli; COOKSON, Liekehtivät vuodet; DICK, Palkkionmetsästäjä; GIBSON, Neurovelho; GOLON, Angelika; GREY, Purppurarinteiden ratsastajat; HOLT, Kalliolinnan morsian; JOENSUU, Harjunpää ja rakkauden lait; KING, Hohto; LEM, Kyberias; MACLEAN, Kotkat kuuntelevat; TENHUNEN, Kuolema savolaiseen tapaan; WALTARI, Kuka murhasi rouva Skrofin. c) 3 albumia seuraavilta tekijöiltä: PRATT, SOKAL, BILAL, PIRINEN, EISNER; sekä 3 seuraavista: Tintti, Lucky Luke, Asterix, Viivi & Wagner, Lassi ja Leevi, Marvel Comics - julkaisu. Sovitaan tentaattorin kanssa.
KIRA011 Viron kirjallisuus (2 op) a) LILJA, Viro - kirjallisuus kansakunnan kuvastimena tai NIRK, Viron kirjallisuus. b) Valitaan kaksi (2) seuraavista: LUTS, Arno ja kumppanit; TAMMSAARE, Maan lupaus (vastaa kahta teosta); TUGLAS, Kultainen rengas ja muita novelleja; KROSS, Syvyydestä; KIVIRÄHK, Riihiukko eli marraskuu; LUIK, Historian kauneus; KENDER, Itsenäisyyspäivä; HÄMÄLÄINEN - OITTINEN (toim.), Tallinnasta pois. Groteskia virolaista proosaa. c) yksi seuraavista: UNDER, Puutarhan syksy; RUNNEL, Punaisten iltojen purppura. KIRA012 Unkarin kirjallisuus (2 op) a) KLANICZAY (toim.), Unkarin kirjallisuus. b) romaanit: ESTERHÁZY, Sydämen apuverbit; tai MÁRAI, Kynttilät palavat loppuun; novellit: DÉRY, Rakkaus; tai MÉSZÖLY, Korkeakoulu; runokokoelmat: CSOÓRI, Otsasi hämärässä; tai NAGY, Uhri kuumalle tuulelle. c) esseekokoelma: LAHDELMA - DOBOS - RAUTAVUOMA (toim.), Unkarilainen omakuva. KIRA013 Venäjän kirjallisuus (2 op) a) MOSER, The Cambridge History of Russian Literature, s. 136-571 valikoiden allaolevia kirjailijoita koskevat osat. b) Valitaan kolme (3) seuraavista: PUŠKIN, Kapteenin tytär; GOGOL, Nenä, Päällysviitta, Nevan valtakatu; TURGENEV, Isät ja lapset; TOLSTOI, Ylösnousemus; DOSTOJEVSKI, Idiootti; TŠEHOV, Valitut novellit 2; GORKI, Joutavan ihmisen elämä; AITMATOV, Valkoinen laiva; HARMS, Sattumia; PELEVIN, Omon Ra. KIRA014 Skandinavian kirjallisuus (2 op) a) ROSSEL, A History of Scandinavian Literature 1870-1980 (myös saks.). b) Valitaan kolme teosta seuraavista: HOLBERG, Jeppe Niilonpoika; IBSEN, Nukkekoti tai Peer Gynt; STRINDBERG, Punainen huone tai Neiti Julie tai Suuri maantie; LAXNESS, Salka Valka; LAGERKVIST, Pyöveli tai Kääpiö; MARTINSON, Kulkijan pilvilinnat tai Aniara; HAMSUN, Viktoria. Kirjallisuuden teoria ja tuntemus opettajalinjalla: Äidinkielen- ja kirjallisuuden opettajien suoravalintalinjalla kirjallisuuden aineopinnot suoritetaan kirjallisuuden teorian osalta 2 op:n sekä kirjallisuuden tuntemuksen 9 op:n laajuisina. Opettajalinjan aineopinnot kirjataan näiltä osin eri koodeilla (KIRAI). Opiskelutapa: kirjatentti. KIRAI02 Kirjallisuuden teoriaa ja lähestymistapoja (2 op) ALANKO - KÄKELÄ-PUUMALA (toim.), Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. Kirjallisuuden tuntemus, toinen seuraavista (kotimainen tai yleinen kirjallisuus): KIRAI5A Kotimainen kertomakirjallisuus (3 op)
Suomen kirjallisuushistoria 3, luvut I ja II (s. 8-155) sekä kolme (3) kohdassa KIRA05A mainituista romaaneista ja yksi (1) novellikokoelma. KIRAI5B Kotimaisen kirjallisuuden lyriikka (3 op) Suomen kirjallisuushistoria 3, luvut III ja IV (s. 158-300), lisäksi seuraavat artikkelit (saatavissa oppiaineesta): HÖKKÄ, Lyyrinen minä - onko häntä, onko sitä, onko sinua? teoksessa Subjekti, minä, itse (toim. LYYTIKÄINEN); VIIKARI, Ei kenenkään maa teoksessa Avoin ja suljettu (toim. MAKKONEN); VIIKARI, Carpe diem teoksessa Sanan voima (toim. LAITINEN - ROJOLA). Lisäksi 1 teos kohdista a, b ja c sekä kolme teosta kohdasta d (yhteensä 6 runokokoelmaa): a) LEINO, Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja (tai Talviyö) tai MANNINEN, Säkeitä I-II. b) KAILAS, Runoja; tai MUSTAPÄÄ, Linnustaja. c) JUVONEN, Pohjajäätä; tai MANNER, Fahrenheit 121; tai HAAVIKKO, Puut, kaikki heidän vihreytensä. d) Kolme (3) seuraavista: KOSKENNIEMI, Runoja; HELLAAKOSKI, Sarjoja; SÖDERGRAN, Runoja; DIKTONIUS, Runoja; VALA, Kaukainen puutarha; SARKIA, Unen kaivo; TYNNI, Kootut runot; MERILUOTO, Lasimaalaus; VIITA, Betonimylläri; SAARIKOSKI, trilogia Tanssilattia vuorella, Tanssiinkutsu, Hämärän tanssit; NUMMI, Matkalla niityn yli; LAINE, Viiden pennin Hamlet; REKOLA, Silmänkantama; TURKKA, Tule takaisin, pikku Sheba. KIRAI5C Kotimainen draamakirjallisuus (3 op) PALMGRENIN teoksesta Johdatus kirjallisuustieteeseen POHJOLAN osuus s. 387-449; KINNUNEN, Draaman maailma. Valitaan kuusi (6) näytelmää kohdasta KIRA05C. KIRAI6A Yleinen kertomakirjallisuus (3 op) Jokin laajempi tutkielma kertomataiteesta; esim. SAARILUOMA, Muuttuva romaani; Postindividualistinen romaani; WRIGHT, The Formal Principle in the Novel; AUERBACH, Mimesis. Kohdan KIRA06A teoksista valitaan kaksi (2) romaania (kohta a) ja yksi (1) novellisti (kohta b). KIRAI6B Yleisen kirjallisuuden lyriikka (3 op) a) Jokin laajempi tutkielma lyriikasta, esim. FRIEDRICH, Die Struktur der modernen Lyrik tai EASTHOPE, Poetry as Discourse; b) Yksi (1) seuraavista: PETRARCA, Rime (Sonetteja Lauralle); VILLON, Testamentti; SHAKESPEARE, Sonnets; GOETHE, Der Musensohn - runotarten lemmikki; HÖLDERLIN; Brot und Wein; BAUDELAIRE, Les Fleurs du Mal; RILKE, Duineser Elegien; APOLLINAIRE, Alcools; NERUDA, Canto General; POUND, Personae. c) Seuraavat runoelmat: WHITMAN, Song of Myself; MAJAKOVSKI, Oblako v shtanah (Pilvi housuissa); ELIOT, The Waste Land.
KIRAI6C Yleinen draamakirjallisuus (3 op) Jokin laajempi tutkielma draamasta; esim. WILLIAMS, Drama from Ibsen to Brecht; KINNUNEN, Draaman maailma. Lisäksi kuusi (6) näytelmää kohdasta KIRA06C.
S Y V E N T Ä V Ä T O P I N N O T 8 0 p Syventävien opintojen kirjalistat: www.jyu.fi/taiku kirjallisuus opiskelu syventävien opintojen kirjalistat. Pro gradu -tutkielma: KIRS035 Pro gradu -tutkielma (40 op) Arviointi: Hyväksytyltä pro gradu- tai sivuaineen tutkielmalta edellytetään tutkimuskohteen ja tutkittavan ongelman rajausta ja täsmennystä, tutkimuksen taustan ja peruskäsitteiden täsmennystä, tutkimuksen johdonmukaista etenemistä ja kykyä arvioida lähteitä ja saavutettuja tuloksia. Tutkielmalta edellytetään myös arviointia tutkimuksen merkityksestä tieteenalan traditiossa ja laajemmassakin kontekstissa. Tutkielman arviointiperusteet ks. http://www.jyu.fi/tdk/hum/tutkielmat.html Muut syventävät opinnot: KIRS025 Seminaari (10 op) Opiskelutapa: Kaksi lukukautta kestävä seminaari, jonka yhteydessä pidetään esitelmä ja toimitaan opponenttina sekä paneudutaan pro gradu -tutkielman aihepiiriin ja ongelmiin. Aloitetaan syksyllä. KIRS01A-C Kirjallisuudentutkimuksen teoria ja menetelmät (15 op) Opiskelutapa: Valitaan tutkielmaan liittyvää kirjallisuutta, josta sovitaan tentin vastaanottajan kanssa (viimeistään tenttiä edeltävällä viikolla). (Noin 100 sivua suomenkielistä teoriakirjallisuutta = 1 op; noin 200 sivua vieraskielistä teoriakirjallisuutta = 3 op.) Voidaan suorittaa tenttinä, praktikumina, esseenä tai korvaavana opetuksena. Kirjallisuus voidaan valita joko erillisestä kirjalistasta (verkkosivuilla ja ilmoitustaululla) tai tutkielmassa käytettävästä teoriakirjallisuudesta tentaattorin kanssa sopien. KIRS01A Teoria ja menetelmät I (5 op) KIRS01B Teoria ja menetelmät II (5 op) KIRS01C Teoria ja menetelmät III / Harjoittelu tai työelämään orientoivia opintoja (5 10 op) Mikäli opiskelija suorittaa syventävien opintojen harjoittelun tai työelämään orientoivia opintoja, se korvaa kohdan KIRS01C (10 op). Harjoittelusta kirjoitetaan raportti ja se arvostellaan hyväksyttynä.
Kirjallisuuden virtauksia, kotimainen tai yleinen kirjallisuus (15 op) Opiskelutapa: Suoritetaan 5 op:n osissa, taustakirjallisuus sekä kaksi virtausta. Taustakirjallisuudessa syvennytään kahteen virtauksiin liittyvään teokseen tai vastaavaan määrään artikkeleita. (Ks. kirjalistat.) Kummassakin virtauksessa paneudutaan keskimäärin 8 kirjalliseen teokseen. Teosluettelot (myös tausta- ja teoriakirjallisuudesta) saatavina oppiaineesta (sekä kirjallisuuden verkkosivuilta: opiskelu/syventävien opintojen kirjalistat) ja lukuohjeet kuulustelijalta. Tavoite: Perehdytään kahteen (2) tutkielman aiheeseen liittyvään kirjalliseen virtaukseen ja syvennetään tutkielmaan liittyvää erityistä asiantuntijuutta. KIRS15A Kotimainen kirjallisuus, taustakirjallisuus (5 op) KIRS15B Kotimainen kirjallisuus, virtaukset I (5 op) KIRS15C Kotimainen kirjallisuus, virtaukset II (5 op) 1. Realismi ja naturalismi 2. Symbolismi 3. 1920-luvun ruotsinkieliset modernistit 4. Tulenkantajat ja 1920-luku 5. Kiila ja 1930-luku 6. Lyriikan modernismi 7. Proosan modernismi 8. Dokumentaarinen ja yhteiskunnallinen kirjallisuus 9. Regionalismi ja maaseudun kuvaus 10. Populaarikirjallisuus 11. Uudempi lyriikka 12. Myöhäis- ja postmodernistinen proosa KIRS20A Yleinen kirjallisuus, taustakirjallisuus (5 op) Perehdytään sopimuksen mukaan kahteen teokseen joko ryhmästä a tai b. a) Kirjallisuushistoriaa käsitteleviä teoksia: PEYRE, Qu est-ce que le classicisme?; WATT, The Rise of the Novel. Studies in Defoe, Richardson and Fielding; AIDAN DAY, Romanticism; DE MAN, The Rhetoric of Romanticism; ROY PASCAL, From Naturalism to Expressonism; J.M. FORSTER, Aspects of the Novel; JEFFERSON, ANN, The Nouveau roman and the Poetics of Fiction; JEAN WEISGERBER (ed.), Les Avant-gardes littéraires au XXe siècle (sovittavin osin); R. M. ALBÉRÈS, Histoire du roman moderne; WELLEK, Concepts of Criticism. b) Kirjallisuuden teoriaa, filosofiaa tai hermeneutiikkaa käsitteleviä teoksia: DE MAN, Allegories of Reading; EDMUNDSON, Literature against Philosophy; GADAMER, Wahrheit und Methode; GADAMER, Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa; HEIDEGGER, Taideteoksen alkuperä; KIVY, Essays on the History of Aesthetics; LAMARQUE- OLSEN, Truth, Fiction and Literature; PALMER, Hermeneutics; MUKAROVSKY, The Word and Verbal Art; RICOEUR, De l interprétation. Essai sur Freud; ROY, Three Faces of Hermeneutics.
KIRS20B Yleinen kirjallisuus, virtaukset I (5 op) KIRS20C Yleinen kirjallisuus, virtaukset II (5 op) 1. Modernismin suuntia (lyriikassa / draamassa) (valitaan painotus) 2. Moderni romaani 3. Dokumenttiromaani ja -draama 4. Postmoderni kertomakirjallisuus Kielialueittain: 5. Skandinavian kirjallisuus 6. Saksankielinen kirjallisuus 7. Ranskalainen kirjallisuus 8. Englantilainen kirjallisuus 9. Pohjoisamerikkalainen kirjallisuus 10. Latinalais-amerikkalainen kirjallisuus 11. Venäläinen kirjallisuus Myös maita ja kielialueita, joita edellä ei ole mainittu. 12. Nykykirjallisuuden uusia muotoja (suoritetaan opintoryhminä, luentoina tms.; ei kirjatentteinä. (Fantasiakirjallisuus, rikosromaani, sarjakuva, viihdekirjallisuus, jne.) KIRS040 Ulkomailla suoritettuja opintoja (10 op)
KIRJOITTAMISEN MAISTERIOHJELMA Kirjoittamisen maisteriohjelma on kirjallisuuden oppiaineen koordinoima ohjelma, jonka puitteissa keskitytään sekä omaan kirjalliseen ilmaisuun ja sen kehittämiseen että kirjoittamisen teoreettiseen tutkimukseen. Ohjelmassa voi FM-tutkinnon lisäksi suorittaa myös jatko-opinnot. Olennainen osa opintoja on henkilökohtaisten tekstitaitojen kehittäminen. Kirjoittaminen nähdään erottamattomassa yhteydessä uudelleenkirjoittamisen kanssa, minkä mukaisesti opintojen mittaan syvennytään mm. kääntämisen ja adaptaation kysymyksiin. Kirjoittamisen maisteriohjelman opetuksen ja tutkimuksen painopistealueita ovat mm. kirjoittamisen (lähi- ja etä-) opettaminen, tekijyyden yhteisöllisyys, kirjallisuuden synty ja kirjoittamisen historia. Maisteriohjelmaan on erillishaku keväisin (tiedotetaan erikseen), ja siihen voi pyrkiä kandidaatin tutkinnon tai kirjallisuuden / kirjoittajakoulutuksen aineopinnot suorittaneet. Pro gradu -tutkielma: KIKS050 Pro gradu -tutkielma (40 op) Tutkielma muodostuu taiteellisesta työstä ja teoriaosasta. Tavoitteet: Tutkielman taiteellisessa osassa opiskelija soveltaa hankkimiaan kirjailijan/kirjoittajan taitoja. Tavoitteena on julkaisukelpoisuutta vastaava laatu. Tutkielman tieteellisessä osassa edellytetään kykyä käsitellä kirjoittamista teoreettisesti. Tutkielmalta edellytetään tutkimuskohteen ja tutkittavan ongelman rajausta ja täsmennystä, tutkimuksen taustan ja peruskäsitteiden täsmennystä, tutkimuksen johdonmukaista etenemistä ja kykyä arvioida lähteitä ja saavutettuja tuloksia. Tutkielmalta edellytetään myös arviointia tutkimuksen merkityksestä tieteenalan traditiossa ja laajemmassakin kontekstissa. Tutkielman arviointiperusteet: http://www.jyu.fi/tdk/hum/tutkielmat.html Opiskelutapa: Pro gradun taiteellisen osan ohjaajana toimii kirjailija tai kirjoittamisen ammattilainen, teoreettinen osa tehdään professorin ohjauksessa. Muut syventävät opinnot: KIKS010 Kirjoittamisen tutkimuksen suuntia (5 op) Tavoite: Opiskelija saa käsityksen kirjoittamista koskevasta tutkimuksesta ja tutkimusongelmista. Opiskelutapa: Ryhmätyö, essee tai tentti. Kirjallisuutta esim. CLARK AND IVANIC, The politics of writing; SHARPLES, How we write; STILLINGER, Multiple authorship and the myth of solitary genius.
KIKS020 Kirjoittamisen historia (5 op) Tavoite: Opiskelija ymmärtää kirjoittamisen historialliset kehityslinjat ja yhteydet kulttuurin muutoksiin, perehtyy tekstilajien ja julkaisemisen historiaan sekä syventää näkemystään kirjoittamisen merkityksestä yhteiskunnassa ja kirjoittamisen historian tutkimuksesta. Opiskelutapa: Kirjatentti, kurssi tai lukupiiri. Lukupaketin saa oppiaineesta. KIKS031-38 Kirjoittamisen ohjaus ja ilmaisun kehittäminen (20 op) Valitaan seuraavista viisi neljän pisteen kohtaa (yht. 20 op). Opiskelutavat: tekstityöpaja, lukupiiri, raportit ja esseet. Käytetään työskentelyä tukevaa teoriakirjallisuutta. KIKS031 Kirjoittaja ja kirjallisuuden lajit (4 op) Tavoite: Perehdytään kirjallisuuden lajeihin oman kirjallisen työskentelyn kannalta. KIKS032 Prosessikirjoittaminen ja kirjoittamisen prosessi (4 op) Tavoite: Syvennytään prosessikirjoittamiseen oman työskentelyn kautta. Oma teksti ja raportti kirjoittamisen prosessista. KIKS033 Kirjailijaohjaus (4 op) Tavoite: Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut kirjailijaohjaajan kanssa sekä perehtyminen tämän tuotantoon ja työtapoihin. Raportti. KIKS034 Kääntäminen ja adaptaatio (4 op) Tavoite: Perehdytään kirjallisuuden siirtymiseen eri kielimuotojen ja medioiden välillä. KIKS036 Kirjoittamisen pedagogiikka (4 op) Tavoite: Perehdytään luovan kirjoittamisen ohjaamisen kysymyksiin alan kirjallisuuden avulla. Painopisteenä joko kouluopetus tai aikuiskoulutus. Kirjatentti, essee tai raportti kirjoittajaohjauksesta käytetystä kirjallisuudesta. KIKS037 Kirjoittajaohjauksen harjoittelu (4 op) Tavoite: Syvennytään yksilöohjaamiseen ja tekstien kommentointi- ja ohjaustaitojen kehittämiseen. KIKS038 Kirjoittamisen kollaboratiivisuus (4 op) Tavoite: Syvennytään erilaisiin kirjoittajien yhteistyön, yhteisöllisyyden tai monitekijäisyyden muotoihin. KIKS040 Metodiopinnot (10 op) Tavoitteet: Opiskelija hankkii valmiudet tehdä tieteellistä tutkimusta sekä kirjallista työtä ja paneutuu pro gradu -tutkielmansa sekä teoreettisen että käytännöllisen osan aihepiiriin ja kysymyksiin. Opiskelutapa: Osallistuminen lukuvuoden mittaiseen seminaariin. KIKS045 Mahdollinen harjoittelu (6-18 op) Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kustannustalon toimintaan ja julkaisuprosessin eri vaiheisiin. 6 op / kuukausi, max. 18 op. Arvosana: hyväksytty.