1 PÄÄTÖS Nro 84/07/1 Dnro Psy-2007-y-18 Annettu julkipanon jälkeen 16.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Viitasuon turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostaminen, Yli-Ii Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 ASIAN KÄSITTELYN AIEMMAT VAIHEET... 3 SELVITYS VESIENSUOJELUN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUKSISTA... 3 Tuotantopinta-alat vuonna 2007 ja poistumaennuste... 3 Vesienkäsittelyn tehostamisvaihtoehdot... 4 Ruokohelpikasvillisuuskenttä... 4 Tehostamisesitys... 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Hakemuksesta kuuleminen... 5 Hakijan kuuleminen ja vastine... 5 Hakemuksen täydennys... 5 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 6 KÄSITTELYRATKAISU... U 6 PÄÄASIARATKAISU... 6 RATKAISUN PERUSTELUT... 7 Käsittelyratkaisun perustelut... 7 Pääasiaratkaisun perustelut... 7 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 7 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 8 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 8 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 8 KÄSITTELYMAKSU...8 U Ratkaisu... 8 Perustelut... 8 Oikeusohje... 8 MUUTOKSENHAKU... 9
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon 31.1.2007 saapuneessa kemuksessa esittänyt suunnitelman Yli-Iin kunnassa sijaitsevan Viitasuon turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostamiseksi. ASIAN KÄSITTELYN AIEMMAT VAIHEET Ympäristölupavirasto on 21.12.2005 päätöksellään nro 128/05/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Yli-Iin kunnassa sijaitsevalla Viitasuolla 165,7 :n suuruisella alueella ja kuivatusvesien johtamiseen Paojan ja Viitaojan kautta Siuruanjokeen. Lupa on määräaikainen ja voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Lupamääräyksen 1 kolmannen kappaleen mukaan luvan saajan oli esitettävä vesiensuojelun tehostamista koko nkealueella koskeva suunnitelma kemusasiana ympäristölupavirastolle 31.1.2007 mennessä. Suunnitelman tuli sisältää selvitys massansiirtoalueelle perustetun kasvillisuuskentän toimivuudesta ja tekninen, taloudellinen ja alueen korkeustietoihin perustuva selvitys eri vesiensuojelumenetelmien, mukaan lukien virtaamansäätöpadot, käyttömahdollisuudesta ja tuotannosta poistuvien alueiden hyödyntämisestä vesiensuojelussa. SELVITYS VESIENSUOJELUN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUKSISTA Tuotantopinta-alat vuonna 2007 ja poistumaennuste Viitasuolla on vuonna 2007 ruokohelven viljelyssä 17 lohkoilla 3 ja 4. Tuotantoalueen pinta-ala lohkoittain vuonna 2007 on seuraava: Lohko Alkuperäinen pinta-ala Tuotannosta poistettu Tuotannossa Aumaalueet Tuotannossa yhteensä LA1 LA2 Ruokohelpik. 1 17,4 10,2 7,2 0,0 7,2 7,2 2 16,2 5,6 10,6 2,0 12,6 12,6 3 24,6 8,6 16,0 0,9 16,9 16,9 4 37,0 18,9 18,1 3,7 21,8 21,8 5 48,0 9,6 38,4 6,2 44,6 44,6 6 51,6 0,9 50,7 0,0 50,7 50,7 Yhteensä 194,8 53,8 141,0 12,8 153,8 41,6 16,9 95,3
Vuoteen 2011 mennessä tuotannosta arvioidaan poistettavan ja siirrettävän ruokohelvenviljelyyn 7,5 lohkolta 3, 18 lohkolta 4 ja 13 lohkolta 5. Tuotannossa oleva ala on silloin yhteensä 115,3. Vuonna 2011 tuotantoalat ovat seuraavat: 4 Lohko Alkuperäinen pinta-ala Tuotannosta poistettu Tuotannossa Aumaalueet Tuotannossa yhteensä LA1 LA2 Ruokohelpik. 1 17,4 10,2 7,2 0,0 7,2 7,2 2 16,2 5,6 10,6 2,0 12,6 12,6 3 24,6 16,1 8,5 0,9 9,4 9,4 4 37,0 36,9 0,1 3,7 3,8 3,8 5 48,0 22,6 25,4 6,2 31,6 31,6 6 51,6 0,9 50,7 0,0 50,7 50,7 Yhteensä 194,8 92,3 102,5 12,8 115,3 23,6 9,4 82,3 Vesienkäsittelyn tehostamisvaihtoehdot Ympäristölupakemuksessa oli perusteltu, ettei Viitasuon läheisyydessä ollut pintavalutuskentäksi sopivia alueita. Hakemuksen mukaan virtaamansäätöpatojen asentaminen ei sovellu Viitasuolle suurehkojen korkeuserojen, pienten turvesyvyyksien ja matalien sarkaojien vuoksi. Alueilla, joilla korkeuserot ovat suuret, virtaamansäätöpadot aiheuttavat helposti tulvimisvaaraa tuotantokentälle. Toisaalta padot eivät sovellu lohkoille 1 4, joissa ojasyvyys on pieni eikä lisälaskeutustilaa ole. Virtaamansäätöpatojen käyttäminen Viitasuolla aiheuttaisi kuivatusongelmia ja pitkittäisi loppuvaiheen tuotantoa. Ruokohelpikasvillisuuskenttä Vapo Oy rakensi Siuruanjoki kuntoon -nkkeeseen liittyen Viitasuolle tuotannosta poistetulle alueelle ruokohelpikasvillisuuskentän vuonna 2004. Kentälle voidaan johtaa lohkojen 5 ja 6 kuivatusvedet ilman pumppausta. Mainituilla lohkoilla turvekerros on paksuin ja ne ovat tuotannossa vielä noin 10 vuotta. Samalla kentän viereen rakennettiin uusi laskeutusallas 3. Korkeussuhteiden vuoksi muiden tuotantolohkojen vedet olisi pitänyt pumpata kentälle, mitä ei ottaen huomioon lohkojen lyhyen tuotantoajan pidetty järkevänä. Kasvillisuuskentän pinta-ala on 4,8, joka on 5,0 % sen valuma-alueesta 95,9. Valuntamatka kentällä on 455 m. Kentän ympärille rakennettiin penkereet ja alareunaan keräilyoja ja mittapato. Kasvillisuuskentän toimivuutta seurattiin vuosina 2005 2006, jolloin lohkojen 5 6 vedet johdettiin puoliksi kasvillisuuskentän ja puoliksi laskeutusaltaan kautta laskuojaan. Tällöin kasvillisuuskentän pinta-ala oli noin 10 % valuma-alueesta, jolta vedet johdettiin kentälle. Tuotantokaudesta 2007 lähtien lohkojen 5 6 kuivatusvedet johdetaan keväästä syksyyn kokonaisuudessaan kasvillisuuskentälle ja siitä laskeutusaltaan 1 kautta laskuojaan 1. Kasvukauden päätyttyä kasvillisuuskentälle ei johdeta vettä, koska silloin kasvit eivät enää pysty hyödyntämään veden mukana tulevia ravinteita. Talvella vesi jäätyy paannejääksi, mikä voi aiheuttaa veden llitsemattoman virtauksen ja kentän penkereiden rikkoutumisen. Kentän pintaan muodostuva jääkerros aiheuttaa ruokohelpikasvustossa jääpoltetta, joka vaarantaa kasvien talvehtimisen. Talvella lohko-
jen 5 6 vedet johdetaan laskeutusaltaan 3 kautta laskeutusaltaalle 1 ja laskuojaan 1. 5 Tehostamisesitys Vesienkäsittelyä esitetään tehostettavaksi käyttämällä ruokohelpikenttää, jolla käsitellään noin 2/3 nykyisen tuotantoalueen vesistä. Hakija ei ole löytänyt muuta Viitasuolle hyvin soveltuvaa vesienkäsittelymenetelmää ja perusmenetelmillä käsiteltävä tuotantopinta-ala pienenee nopeasti, joten esitetty käsittely on riittävä vesienkäsittelyn tehostamiseksi tuotannon loppuaikana. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta kuuleminen Ympäristölupavirasto on antanut kemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Yli-Iin kunnassa 21.3. 20.4.2007. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 22.3.2007 Iijokiseutu-lehdessä. Ympäristölupavirasto on 15.3.2007 pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta ja Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa kemuksen johdosta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että ruokohelpikenttä tehostaa Viitasuon vesienkäsittelyä sulan kauden aikana. Ilman pumppausta muita tehostamismahdollisuuksia ei ilmeisesti ole. Hakemusta on täydennettävä Viitasuon sisällä sijaitsevan Tannilan Turve Oy:n alueen osalta, koska alue ei sisältynyt tehostamissuunnitelmaan. Kirjeessään Tannilan Turve Oy:lle ympäristökeskus on todennut, että yhtiön 24 :n laajuiselle tuotantoalueelle ei tarvitse kea lupaa, jos se sisältyy Vapo Oy:n tuotantoalueeseen. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on 9.5.2007 varannut kijalle tilaisuuden antaa vastine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. Vastineessaan kija on ilmoittanut, että turvetuotanto Tannilan Turve Oy:n alueen osalta on loppumassa 1 2 vuoden sisällä. Sen vuoksi kija ei pidä tarpeellisena tehdä alueelle vesiensuojelun tehostamissuunnitelmaa. Turvetuotannon päättymisen jälkeen alue soveltuu metsänkasvatukseen tai ruokohelvenviljelyyn, joista jälkimmäinen on todennäköisin jälkikäyttömuoto. Hakemuksen täydennys Hakija on 29.6.2007 saapuneessa täydennyksessään ilmoittanut, että Viitasuon vieressä oleva Tannilan Turve Oy:n alue on ko. yhtiön llinnassa. Hakija on tuottanut ja toimittanut turpeen alueelta.
6 MERKINTÄ Ympäristölupavirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä päätöksensä nro 128/05/1 asiakirjoineen. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Ympäristölupavirasto ei käsittele Tannilan Turve Oy:n tuotantoaluetta tämän asian yhteydessä. PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto hyväksyy kijan selvityksen vesienkäsittelyn tehostamisesta ja muuttaa lupapäätöksen nro 128/05/1 lupamääräyksen 1 sekä liitteen 2 tarkkailuohjelman päästötarkkailuun kuuluvan kohdan "Tehon tarkkailu" kuulumaan seuraavasti: Lupamääräys 1 Viitasuon turvetuotantoalueen vedet on johdettava kemuksen liitteenä olevan 30.1.2007 päivätyn piirustuksen "Viitasuo, Yli-Ii, Tuotantosuunnitelmakartta" MK 1:12 000 mukaisesti laskeutusaltaiden ja sulan maan ajan osittain kasvillisuuskentän kautta Paojan ja Viitaojan kautta Siuruanjokeen. Lohkoille 1 5 on tehtävä virtaamansäätöpadot tai muut virtaamaa säätelevät rakenteet käyttäen tarvittaessa hyväksi massansiirto- tai tuotannosta poistuneita alueita. Rakenteet on tehtävä sitä mukaa kuin sopivia alueita on käytettävissä viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Ojiin ennen kasvillisuuskenttää ja laskeutusallasta 3 on tehtävä virtaamaa säätelevät rakenteet viimeistään 31.5.2008. Rakenteita koskevat suunnitelmat on esitettävä ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi. Vesiensuojelurakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. = = = = = = = = = = = = = = = = = Tehon tarkkailu Viitasuon kasvillisuuskentän tehoa selvitetään vuodesta 2008 alkaen ottamalla aiemmin hyväksytyn päästötarkkailun mittausajankohtina näytteet myös ennen kasvillisuuskenttää. Muulloin rakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisten vaintojen (kasvillisuuskentän kunto, syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrä) perusteella.
7 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Tannilan Turve Oy:n tuotantoalue sijaitsee kijan Viitasuon tuotantoalueen keskellä ja sen vedet johdetaan kijan vesienkäsittelyjärjestelmän kautta vesistöön. Hakija on ilmoituksensa mukaan tuottanut ja toimittanut alueelta saatavan turpeen. Alue ei kuitenkaan ole sisältynyt Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston Viitasuon turvetuotantoa koskevaan ympäristölupapäätökseen nro 128/05/1. Tannilan Turve Oy:n turvetuotantoaluetta eikä sitä koskevaa ympäristölupa-asiaa ei sen vuoksi voida ottaa käsiteltäväksi tämän vesienkäsittelyn tehostamista koskevan kemuksen yhteydessä. Pääasiaratkaisun perustelut Ympäristölupavirasto pitää kijan esittämää selvitystä pääosin riittävänä. Tuotantoalueella ei ole mahdollisuutta pintavalutuksen käyttöön vesienkäsittelyssä. Alueelle rakennettua kasvillisuuskenttää ei voida käyttää talvella, koska ruokohelpi ei nykytiedon mukaan kestä veden johtamista talvella. Tuotantoalue on kuitenkin kooltaan suuri ja käytössä vuoteen 2015 saakka. Vuonna 2007 pelkästään sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaan kautta johdetaan vedet yhteensä 95 :n laajuiselta tuotannossa olevalta tai tuotannosta poistetulta alueelta, joka on tukialueena ja jota ei ole otettu muuhun käyttöön. Hakijan esityksen mukaan vuonna 2011 tällä tavalla käsiteltäisiin vielä noin 55 :n tuotanto- tai tukialueelta tulevat vedet. Talvella sarkaojarakenteiden ja laskutusallaskäsittelyn varassa olisivat lähes 150 :n alueen vedet. Esitetty käsittely ei olosuhteet huomioon ottaen ole paran käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Virtaamaa säätävillä rakenteilla hidastetaan ja tasoitetaan virtaamia, jolloin kiintoainetta pidättyy ojastoon. Samalla ne tehostavat laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskentän toimintaa ja siten vähentävät vesistöön joutuvia päästöjä. Kasvillisuuskentälle tulevan veden virtaamansäätö on erityisen tärkeää Viitasuolla, jossa ennen kasvillisuuskenttää ei ole laskeutusallasta. Hakemuksen mukaan virtaamansäätöä ei voida käyttää tuotantoalueella toisaalta suurten korkeuserojen ja toisaalta matalien ojasyvyyksien vuoksi. Alueilla, joilla on suuret korkeuserot, virtaamansäädön onnistuminen vaatii useampia patoja. Viitasuolla on vuoteen 2011 mennessä kuitenkin runsaasti massansiirto- ja muita tuotannosta poistuneita alueita, joita voidaan käyttää virtaamien tasoittamiseen siten, ettei tuotantoalueen kuivatus olennaisesti vaikeudu. Kasvillisuuskentän tehon tarkkailu on tarpeen kentän toimivuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa kaikki lohkojen 5 ja 6 vedet johdetaan kentälle. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Tannilan Turve Oy:n tuotantoaluetta koskevan vaatimuksen osalta viitataan käsittelyratkaisuun ja sen perusteluihin. Em. alueen ympäristölupa ja jälkihoidon vahvistaminen voidaan saattaa käsittelyyn erillisellä kemuksella.
8 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 36, 38 1 momentti, 43 1 momentti ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 1 075 euroa. Perustelut Kysymyksessä on jäljempänä mainitun asetuksen liitteen mukainen muu ympäristölupa-asia, jonka käsittelymaksu on 43 /h. Käsittelymaksu peritään 25 tunnin työajan mukaan. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa kea muutosta Vaasan llinto-oikeudelta valittamalla. Riitta Riihimäki Jorma Rantakangas Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Riitta Riihimäki sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Raija Aaltonen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. RA/es Liite Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa kea valittamalla muutosta Vaasan llinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 17.9.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan llinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon etaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan llinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.o@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen etaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 040 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan llinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeusllintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.