Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuraportti 2016

Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuraportti 2016 Tiia Sillanpää Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 2017

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEET... 3 3. ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU... 4 3.1 Tarkkailun perusteet... 4 4. TARKKAILUN OSAPUOLET... 5 5. NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT... 5 5.1 Havaintoputket... 5 5.2 Näytteenotto... 6 5.3 Analyysimenetelmät... 7 5.4 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet... 7 6. TUTKITTAVAT PARAMETRIT... 7 7. SÄÄTILA VUONNA 2016... 7 8. VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET... 8 8.1 Vertailuarvot... 8 8.2 Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet... 9 9. TULOKSET...11 9.1 Pohjaveden pinnan taso Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla...11 9.2 Kokkolan Vesi (Vesi1106, Vesi111, Vesi112, Vesi9503)...12 9.3 Kokkolan jätevedenpuhdistamo, Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab sekä Kokkolan kaupungin TekPan jälkikypsytyskenttä (Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306, VesiJV09)...15 9.4 Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy ja Kokkolan Energia Oy (WOK13, WOK18, WOK19). 19 9.5 Kokkolan Vesi ja Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) (Vesi1108 ja KIP1)...22 9.6 Kokkolan Voima Oy (KoVo1 ja KoVo2)...26 9.7 Neste Oyj (Neste1-6)...29 9.8 Tullimäen vanha kaatopaikka (Tulli1, Tulli2, Tulli3, Tulli,kaivo)...31 9.9 Kokkolan seurakuntayhtymä (srk, kaivo)...35 9.10 Ja-Ko Betoni Oy (JB1, JB2 ja JB3)...39 9.11 Kokkolan Golf (Golf3 ja Golf7)...43 9.12 Lassila & Tikanoja Oyj (LT1)...45 9.13 Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ L-vastuualue (Tie2028)...47 9.14 Liikennevirasto (Rata1)...48 9.15 Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö (Kokkopesu)...50 9.16 Kokkolan Ratsastajat Gamlakarleby Ryttare ry (GTK33)...52 9.17 Muut yhteistarkkailuun osallistuvat...53 10. YHTEENVETO...53 11. JATKOTOIMENPITEET...55 VIITTEET...56 LIITTEET...56 Kannen kuva: Tiia Sillanpää (näytteenottajat Sanni Salonen ja Tapio Välimaa/ Ahma ympäristö Oy) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB 87 68601 PIETARSAARI JAKOBSTAD 06 724 4848; 0400 92 4848; www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa

2 KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEIDEN YH- TEISTARKKAILURAPORTTI 2016 1. JOHDANTO Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet sijaitsevat harjujaksolla, joka kulkee Kokkolasta Kruunupyyhyn ja Kaustisen kautta Veteliin. Patamäen pohjavesialue on luokiteltu I-luokan pohjavesialueeksi, ja se toimii Kokkolan kaupungin vedenhankinnan raakavesilähteenä. Pohjavesialueen rajausta muutettiin keväällä 2014, jolloin Patamäen pohjavesialueen pohjoisraja siirtyi edelleen hieman etelämmäs ja sen pohjoispuolelle rajattiin uusi pohjavesialue Harrinniemi. Harrinniemi on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi (II-luokka) pohjavesialueeksi (Lindsberg 2015). Pohjavesialueen yhteistarkkailuhanke käynnistettiin Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelmatyön ja Geologian tutkimuskeskuksen vuosina 2007 2009 tekemän geologisen rakenneselvityksen pohjalta. Aloitteentekijöinä olivat Kokkolan Vesi ja Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet sijaitsevat käytännössä Kokkolan rakennetun kaupunkikeskustan alla, mikä tarkoittaa sitä, että alueella ja sen lähellä on runsaasti erilaisia riskitoimintoja. Näistä mainittakoon suur- ja pienteollisuusalueet, hautausmaat, golfkenttä, rautatie, valtatie ja muut tiet, muuntoasema, vanha kaatopaikka, Kokkolan jätevedenpuhdistamo ja biokaasulaitos. Useilla toimijoilla on pohjaveden tarkkailuvelvoite, joita kukin on hoitanut tahollaan. Alueelle asennetuista lukuisista pohjavesiputkista on vuosien varrella tutkittu ja analysoitu näytteitä kunkin omien tarpeiden täyttämiseksi. Pohjavesialueen yhteistarkkailun suunnittelu aloitettiin talvella 2008/2009. Maastotarkastelun yhteydessä kartoitettiin tuolloin kaikki tiedossa olleet lähes 200 pohjavesiputkea, joista otettiin valokuvat, määritettiin koordinaatit ja mitattiin pinnankorkeus. Näistä valittiin yhteistarkkailuun noin 50 käyttökelpoista (muovi, Ø 50 mm) ja edustavaa putkea. Nykyisessä laajuudessa yhteistarkkailun puitteissa havaintopisteitä on yhteensä 56 kappaletta. Pohjavesinäytteet otetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kaikista putkista tutkitaan ns. perusanalyysivalikoima (sameus, ph, johtokyky, kloridi, ammoniumtyppi ja sinkki). Muilta osin analyysivalikoimat vaihtelevat kunkin toimijan lupamääräysten, tarpeiden ja riskinarvion mukaan. Tulokset kootaan vuosittain yhteenvetoraporttiin, joka sisältää muun muassa alueelliset karttatarkastelut ja aikasarjat eri muuttujille. Pohjaveden laatua verrataan pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (EQS). Yhteistarkkailussa on yhdistetty toimijoiden velvoitetarkkailun ja muun tarkkailun tarpeet. Vuonna 2016 Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailussa oli mukana 26 toimijaa, joista kahdellatoista on vesi- tai ympäristölupaan perustuva tarkkailuvelvoite ja kahdeksan on mukana omaaloitteisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry osallistuvat yhteistarkkailutyöryhmän työhön asiantuntijoina. Syksyllä 2015 koottiin yksiin kansiin Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelma 2016 2020, jonka perusteella näytteenotto ja analysointi kilpailutettiin vuosille 2016 2019 (optio 2020). Kokkolan Veden pohjaveden tarkkailu (pohjaveden laatu ja pohjaveden pinnan taso) on poimittu erilleen Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelmasta 2016 2020 ja lähetetty ELY-keskukseen hyväksyttäväksi. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB 87 68601 PIETARSAARI JAKOBSTAD 06 724 4848; 0400 92 4848; www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa

3 2. KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEET Kuvassa 1 on esitetty pohjavesialueen rajaus ja pohjavesialueelle sijoittuvat vedenottamot, teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet. Pohjavesialueen rajausta muutettiin keväällä 2014, jolloin Patamäen pohjavesialueen pohjoispuolelle rajattiin uusi pohjavesialue Harrinniemi. Kuva 1. Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet ja vedenottamot sekä Kokkolan teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet.

4 3. ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun perusteet Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla on lukuisia toimijoita ja pohjaveden havaintoputkia, joista on otettu näytteitä sekä systemaattisesti että satunnaisesti 1990-luvulta lähtien. Taulukossa 1 ilmenevät vedenotto- ja ympäristölupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut. Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelmassa 2016 2020 (PVY 7.12.2015) on esitetty toimijakohtaisesti havaintopisteet / analysoitavat parametrit. Taulukko 1. Lupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut. Luvan haltija Toiminta / luvan peruste Tarkkailuperuste Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Patamäen vedenottamo / vedenotto 12 000 m 3 /vrk LSVO 25.2.1972 Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Galgåsen, vedenotto 1 500 m 3 /vrk LSVO 25.2.1972 Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Saarikangas, vedenotto 5 000 m 3 /vrk LSVO 22.9.1980, jatkoaika LSVO 12.6.1986, jatkoaika LSVO 30.4.1993 Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Jätevedenpuhdistamo LSY 14.12.2005, VHO 8.11.2007, ESAVI 29.11.2011 Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas LSY 14.5.2008 Neste Oyj Polttonestevarasto ja öljysatama LSSAVI 21.12.2012 Kokkolan Voima Oy Voimalaitos LSU 19.11.2007 Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus Tullimäen vanha kaatopaikka LSU 15.3.2002 Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus Mädätteen kompostointi LSSAVI 11.10.2013 Kokkolan seurakuntayhtymä Annan hautausmaa, pohjavedenpinnan LSVO 30.8.1996. Tarkkailuohjelma LSU alentaminen 4.10.1999. Tarkkailuohjelma LSU 27.11.2009. JA-KO Betoni Oy Betonitehdas Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 21.2.2007, 59 Lassila & Tikanoja Oyj Ympäristönhuolto Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 7.4.2010, 113 Oy Pohjanmaa Biokaasu- Österbottens Biogas Ab Biokaasulaitos LSSAVI 31.8.2010, LSSAVI 11.10.2013 Kokkopesu Oy Tekstiilien vesipesula Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 02.07.2014, 140 Kokkotyö-säätiö Tekstiilien vesipesula Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 02.07.2014, 139 LSU: Länsi-Suomen ympäristökeskus LSY: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto LSVO: Länsi-Suomen vesioikeus VYO: Vesiylioikeus ESAVI: Etelä-Suomen aluehallintovirasto LSSAVI: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto VHO: Vaasan hallinto-oikeus Muut osallistuvat tarkkailuun oma-aloitteisesti tai asiantuntijoina (ks. taulukko 2).

5 4. TARKKAILUN OSAPUOLET Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuun vuonna 2016 osallistuivat seuraavat osapuolet: Taulukko 2. Yhteistarkkailun osapuolet. Osapuoli Luvan perusteella Oma-aloitteisesti Tiedoksi Asiantuntija Kokkolan Vesi X Ja-Ko Betoni Oy X Kokkolan seurakuntayhtymä X Neste Oyj X Boliden Kokkola Oy X Kokkolan Voima Oy X Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus X Lassila & Tikanoja Oyj X Oy Pohjanmaan Biokaasu- Österbottens Biogas Ab X Kokkopesu Oy X Kokkotyö-säätiö / Pesula X Kokkolan Ratsastajat - Gamlakarleby Ryttare ry X Kokkolan Energia Oy X Freeport Cobalt Oy X Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) X E-P ELY-keskus / L-vastuualue X Liikennevirasto (Rata) X Kokkolan Golf X LSK Business Park Oy X Fingrid X Pelastuslaitos X Terveysvalvonta X Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / Y- vastuualue X Geologian tutkimuskeskus X Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut X Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry X Alueen toimijat voivat liittyä yhteistarkkailuun ottamalla yhteyttä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:een. 5. NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT 5.1 Havaintoputket Havaintoputkien materiaali ja halkaisija vaikuttavat vesinäytteen veden laatuun sekä näytteenottotapaan. Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailussa kaikki putket ovat muoviputkia, jotka soveltuvat sekä pinnankorkeuden mittaamiseen, että pohjavesinäytteiden ottoon (Rintala ym. 2008). Eroja kuitenkin

6 on, mitkä on otettava näytteenotossa huomioon, kuten myöhemmin (kohta 5.2) on selostettu. Yhteistarkkailussa neljän putken (Vesi0309, Tulli1, Tulli2 ja Tulli3) sisäputken halkaisijat ovat 40 mm, muiden putkien vähintään 50 mm. Kuva 2. Havainnepiirros maaperään asennetusta muovirakenteisesta havaintoputkesta (Aspholm, 2006). Tarkkailussa Kokkolan pohjaveden laatua tutkitaan yhteensä 56 havaintopisteestä. Kartta havaintopisteistä on liitteessä 1. Vuoden 2016 näytteenotto- ja analyysiohjelma on esitetty tiivistettynä liitteessä 2. Liitteessä 3 on taulukoitu putkikohtaiset tiedot tarkemmin. 5.2 Näytteenotto Yhteistarkkailun näytteenotosta ja analytiikasta vastasi vuonna 2016 Ahma ympäristö Oy. Näytteenottajat pakkaavat näytteet työpäivän päätteeksi kylmävaraajien kanssa kylmälaukkuihin ja lähettävät ne Ahman laboratorioon Seinäjoelle, missä ne ovat perillä näytteenottoa seuraavana aamuna. Havaintoputkien vedenpinnan korkeus mitataan ennen näytteenottoa sisäputken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus lasketaan mitatun tiedon ja pohjavesiputken korkotiedon avulla. Tulokset ovat N 60- korkeusjärjestelmän mukaiset. Vesinäytettä otettaessa vettä pumpataan niin kauan, että vesi kirkastuu, yleensä vähintään 15-20 min/putki. Näytteet otetaan pohjavesipumpulla. Antoisuudeltaan heikot putket on tyhjennetty etukäteen ja näyte on otettu seuraavana päivänä tai kahden päivän kuluttua. Näytteenotossa on tällöin käytetty pohjavesinoutimia. Yhteistarkkailussa antoisuudeltaan heikkoja putkia ovat; VesiSRP09, Vesi0309, Tulli1, Tulli2, Tulli3, Tulli,kaivo (tuotto vaihtelee) ja KokkoPesu. Annan hautausmaan kaivonäyte otetaan suoraan näyteastiaan. Näytteenotossa paikan päällä mitattiin lämpötila sekä tehtiin aistinvaraiset havainnot vedestä. Näytteiden otosta täytetään kenttälomakkeet.

7 Kerran vuodessa tai harvemmin tapahtuva näytteenotto ja veden korkeuden mittaus toteutetaan touko-/ heinä- elokuussa, kaksi kertaa vuodessa huhti/touko- ja syys/lokakuussa ja sitä useammin tapahtuva näytteenotto säännöllisin välein yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 5.3 Analyysimenetelmät Vuoden 2016 näytteet on analysoitu Ahma ympäristö Oy:n akkreditoidussa laboratoriossa (T131) Seinäjoella. Analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 4 ja yhteenveto vuoden 2016 tuloksista liitteessä 5. Viralliset tutkimustodistukset (joissa tiedot analyysimenetelmistä, määritysrajoista ja mittausepävarmuuksista) on toimitettu tarkkailun osapuolille jokaisen näytekierroksen jälkeen. Vuodesta 2016 lähtien metallimääritykset tehdään suodatetuista näytteistä. 5.4 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista, ilmoitetaan poikkeamasta toiminnanharjoittajalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle välittömästi analyysituloksen valmistuttua. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, yleensä vähintään otetaan uusintanäytteet ja tilannetta seurataan. Vuonna 2016 ei ilmennyt poikkeavia tilanteita. 6. TUTKITTAVAT PARAMETRIT Näytteenoton yhteydessä kaikista havaintoputkista huomioidaan silmämääräiset havainnot ja kirjataan myös mahdolliset muut tuloksiin vaikuttavat asiat. Kaikista näytteistä määritetään pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ns. perusparametrit: ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Muut mitattavat tekijät määräytyvät kunkin toimijan voimassa olevan tarkkailuohjelman ja tarkkailun perusteena olevan toiminnan mukaan. Liitteessä 2 on esitetty tutkitut parametrit ja näytteenottoajankohdat Kokkolan pohjavesialueilla havaintoputkittain. 7. SÄÄTILA VUONNA 2016 Hollihaan sadanta sekä Kruunupyyn ja Tankarin keskilämpötilat kuukausittain vuonna 2016 sekä pitkän aikavälin (1981 2010) keskiarvot on esitetty kuvissa 4-5 (Ilmatieteen laitos 2017). Vuoden 2016 koko vuoden sadanta 647 mm/a oli noin 19 % vertailuaikavälin (Korplax 1981 2010, 544 mm/a) sadantaa suurempi. Vuoden 2016 maalis-, touko-, syys-, loka- ja joulukuun sademäärät olivat kuitenkin vertailuarvon sadantaa huomattavasti pienempiä. Vuoden 2016 keskilämpötila oli Tankarissa 4,8 C ja Kruunupyyssä 4,2 C. Kruunupyyn vuotuinen keskilämpötila vuosina 1981 2010 on ollut 3,4 C, minkä sekä Tankarissa että Kruunupyyssä mitatut lämpötilat ylittävät.

8 Kuva 3. Kuukausisadanta Hollihaassa vuonna 2016 ja pitkän aikavälin keskiarvo (Korplax 1981 2010) (Ilmatieteen laitos 2017). Kokkolan Korplax sadeasema on lopettanut vuoden 2014 lopussa, tilalla on havaintoasema Kokkola Hollihaka. Kuva 4. Kuukausilämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 2016 ja pitkän aikavälin keskiarvo (Kruunupyy 1981-2010) (Ilmatieteenlaitos 2017). 8. VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET 8.1 Vertailuarvot Pohjaveden yhteistarkkailun tutkimustuloksia verrataan Valtioneuvoston asetuksessa (341/2009) vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta annettuihin pohjavettä pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeihin (käytetään jatkossa lyhennettä Environmental Quality Standard=EQS). Asetuksessa (341/2009) pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua raja-arvoa. Lisäksi pohjaveden laatua verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin. Tämän raportin kuvaajissa pitoisuuksia verrataan VnA 341/2009 mukaisiin EQS-arvoihin. Taulukoissa 3-4 on esitetty lisäksi yleisimmät Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1352/2015) annetut talousveden kemialliset laatuvaatimukset ja suositukset (käytetään lyhennettä STM). Tässä raportissa on esitelty vain VnA 341/2009 mukaiset pohjavedelle asetetut EQS-arvot.

9 8.2 Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet Taulukossa 3 on eriteltynä Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden ja pohjavesialueiden ulkopuolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulokset vuonna 2016. Taulukossa 4 on huomioitu Harrinniemen uusi pohjavesialue vuodesta 2015 lähtien. Taulukossa esitetään kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyt analyysit vuosina 1975 1997 (Soveri, 2001). Taulukkoon on myös koottu pohjaveden kaikki yhteistarkkailutulokset vuosilta 2009 2015. Lisäksi taulukossa on esitetty kaikki vuoden 2016 yhteistarkkailutulokset ja asetetut EQS-arvot sekä STM:n asettamat talousveden laatuvaatimukset. Taulukko 3. Patamäen ja Harrinniemen sekä pohjavesialueiden ulkopuolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulokset vuonna 2016 sekä pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS) ja talousveden laatuvaatimukset ja suositukset (STM). (Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu). Keskiarvotulokset, jotka ylittävät asetetun EQS-arvon on lihavoitu taulukossa. Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailutulokset 2016 Harrinniemen pohjavesialueen yhteistarkkailutulokset 2016 Pohjavesialueen ulkopuolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulokset 2016 Vna:n ympäristönlaatunormit ja STM:n talousveden laatuvaatimukset Parametri Yks. Min Maks Ka Min Maks Ka Min Maks Ka EQS STM Sähkönjohtavuus ms/m 2,90 87,0 19,5 6,00 90,0 25,1 6,60 160,0 39,1 250 Kokonaistyppi N tot mg/l 0,11 2,50 0,76 0,21 19,0 5,57 0,32 76,0 34,9 Ammoniumtyppi NH4-N mg/l 0,0025 1,30 0,16 0,0025 18,0 1,70 0,0025 75,0 7,0 0,2 Kokonaisfosfori P tot mg/l 0,0025 0,60 0,28 0,008 6,30 1,50 0,015 3,00 1,3 Fosfaattifosfori PO4-P mg/l 0,0066 0,99 0,22 0,002 1,20 0,39 0,0015 2,60 1,16 Sulfaatti SO4 mg/l 7,70 110,0 35,7 46,0 270,0 140,5 17,0 550,0 194,3 150 150 Kloridi Cl mg/l 0,58 150,0 10,55 3,00 57,0 12,4 1,40 96,0 18,0 25 25 Kadmium Cd µg/l 0,01 0,46 0,07 0,010 0,082 0,049 0,4 5 Kupari Cu µg/l 0,08 19,8 3,28 0,60 13,5 7,44 20 2000 Lyijy Pb µg/l 0,025 0,11 0,05 0,025 0,06 0,03 5 10 Nikkeli Ni µg/l 6,00 25,9 12,4 10 20 Sinkki Zn µg/l 0,25 2140 137,2 0,25 1180 224 0,25 3040 778,1 60 Arseeni As µg/l 0,42 2,20 1,23 0,11 2,10 0,78 0,03 0,90 0,50 5 10 Koboltti Co µg/l 0,09 19,5 4,9 5,50 34,8 17,0 2 Kromi Cr µg/l 0,20 2,60 0,94 1,50 9,7 5,6 10 50 Rauta Fe mg/l 0,0529 40,6 9,0 0,075 91,6 17,6 0,70 12,0 6,0 0,2 Mangaani Mn mg/l 0,00098 1,25 0,35 0,53 2,29 1,28 2,250 86,40 29,8 0,05 ph 4,65 11,24 6,26 5,03 6,80 6,11 4,46 7,08 5,7 Sameus FTU 0,10 920,0 52,0 0,25 300,0 43,8 0,075 130,0 21,8 Nitraatti- ja nitriittitypen summa NO23-N mg/l 0,0025 1,00 0,13 0,0025 0,20 0,052 0,0025 0,19 0,05 Kovuus mmol/l 0,053 0,79 0,34 0,35 1,60 0,94 0,15 3,9 2,17 Happi mg/l 0,10 9,80 2,16 Strontium Sr ug/l 33,7 113,0 73,8 Rikki S mg/l 4,56 22,5 15,1 Vanadiini V ug/l 4,70 22,0 14,6 TOC mg/l 4,50 9,60 7,1 Fluoridi F mg/l 0,05 0,44 0,25 1,5 Alkaliniteetti mmol/l 0,005 3,93 0,53 CODMn mg/l 8,6 12,0 10,3 Väri mg/l Pt 92,0 210,0 138,5 CODCr mg/l 10,0 220,0 37,7 Kiintoaine mg/l 1,00 1400 284,1 Kalsium Ca mg/l 2,13 30,8 15,3 Alumiini Al ug/l 41,8 1450 328,7 200

10 Taulukko 4. Pohjaveden luontaisia taustapitoisuuksia eri lähteistä Suomessa vuosina 1975 1997 (Soveri ym. 2001), Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailun 2009 2015 tulokset, yhteistarkkailun tulokset 2016 sekä pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS) ja talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (STM). (Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu). Keskiarvotulokset, jotka ylittävät asetetun EQS-arvon on lihavoitu taulukossa. Kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyt analyysit vuosina 1975-1997 (n=1348-5870) Yhteistarkkailutulokset vuosina 2009-2015 Yhteistarkkailutulokset vuonna 2016 Vna:n ympäristönlaatunormit ja STM:n talousveden laatuvaatimukset Parametri Yks. Ka Min Maks Ka Min Maks Ka EQS STM Sähkönjohtavuus ms/m 6,43 2,90 260,0 29,3 2,90 160,0 23,9 250 Kokonaistyppi N tot mg/l 0,37 0,025 240,0 9,2 0,110 76,0 7,38 Ammoniumtyppi NH4-N mg/l 0,04 0,002 160,0 4,78 0,0025 75,0 1,62 0,2 Kokonaisfosfori P tot mg/l 0,02 0,0024 26,0 1,31 0,0025 6,30 0,83 Fosfaattifosfori PO4-P mg/l 0,015 0,001 10,0 0,40 0,0015 2,60 0,35 Sulfaatti SO4 mg/l 7,14 7,40 820,0 76,1 7,70 550,0 70,8 150 150 Kloridi Cl mg/l 2,82 0,25 320,0 14,0 0,58 150,0 12,2 25 25 Kadmium Cd µg/l 0,16 0,015 3,80 0,25 0,010 0,46 0,06 0,4 5 Kupari Cu µg/l 4,32 0,50 140,0 7,22 0,08 19,8 5,62 20 2000 Lyijy Pb µg/l 1,99 0,25 79,0 1,39 0,025 0,11 0,04 5 10 Nikkeli Ni µg/l 3,48 0,5 66,0 17,3 6,00 25,9 12,4 10 20 Sinkki Zn µg/l 16,4 0,50 13000 371,1 0,25 3040 264,2 60 Arseeni As µg/l 0,03 30,0 1,27 0,025 2,20 0,88 5 10 Koboltti Co µg/l 0,10 85,0 22,1 0,09 34,8 11,3 2 Kromi Cr µg/l 0,50 180,0 4,21 0,20 9,70 2,03 10 50 Rauta Fe mg/l 0,71 0,03 86,0 12,5 0,053 91,6 11,0 0,2 Mangaani Mn mg/l 0,06 0,0005 83,0 0,71 0,001 12,80 0,78 0,05 ph 6,31 4,0 11,90 5,99 4,46 11,2 6,14 Sameus NTU 0,10 820,0 45,3 0,08 920,0 45,3 Nitraatti- ja nitriittitypen summa NO23-N mg/l 0,002 6,60 0,17 0,003 1,00 0,11 Kovuus mmol/l 0,06 5,00 0,65 0,053 3,90 0,558 Happi mg/l 0,0 8,70 1,10 0,10 9,80 2,16 Strontium Sr ug/l 33,0 160,0 75,8 33,7 113,0 73,8 Rikki S mg/l 1,20 45,0 19,1 4,56 22,5 15,1 Vanadiini V ug/l 0,20 23,0 9,22 4,70 22,0 14,6 TOC mg/l 2,21 4,10 54,0 18,9 4,50 9,60 7,05 Fluoridi F mg/l 0,14 0,14 0,58 0,28 0,05 0,44 0,25 1,5 Alkaliniteetti mmol/l 0,32 0,01 10,0 0,77 0,005 3,93 0,53 CODMn mg/l 4,30 15,7 9,71 8,60 12,0 10,3 Väri mg/l Pt 40,0 250,0 82,3 92,0 210,0 138,5 CODCr mg/l 12,5 480,0 27,8 10,0 220,0 37,7 Kiintoaine mg/l 0,50 170000 3495 1,00 1400 284,1 Kalsium Ca mg/l 5,42 1,50 110,0 20,7 2,13 30,8 15,3 Alumiini Al ug/l 156,0 11,0 5700 728 41,8 1450 328,7 200

11 9. TULOKSET Tulosten vertailumateriaalina käytetään vanhaa aineistoa ja yhteistarkkailun myötä kertyvää tietoa pohjaveden laadusta. Vuoden 2016 yhteistarkkailutulokset on esitetty tässä raportissa 15 ryhmässä toimijoittain. Kuluneen vuoden tutkimustulokset ovat koottuna liitteessä 5 sekä kuvissa 7-21. Kuvaajissa esitetyt tulokset ovat vuodesta 2009 lähtien niiden toimijoiden osalta joilta tuloksia on saatavilla. Vuosien 2009 2016 pohjaveden yhteistarkkailuraporteissa esitetyt kuvaajien aikaisemmat tulokset (ennen vuotta 2009) on arkistoitu ja ne on saatavilla tarvittaessa. Tulokset jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu aineistoa käsiteltäessä (taulukot, kuvaajat). Tuloksia verrataan ympäristönlaatunormeihin (EQS). 9.1 Pohjaveden pinnan taso Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla GTK:n tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Paalijärvi ym. 2009) perusteella pohjaveden pinnan taso Patamäen pohjavesialueella vaihtelee harjun ydinosalla välillä 1 + 22 m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialueen eteläosan vedenjakajalla. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella pohjaveden virtaus kanavoituu ensisijaisesti karkeampaan harjuytimeen ja suuntautuu harjun pituussuuntaisesti. Liitteessä 6 on esitetty pohjaveden pinnan taso Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla keväällä ja syksyllä 2016. Pohjaveden pinnan taso ilmenee Geologian tutkimuskeskuksen pituusleikkauskuvasta, jossa on esitetty maan-, pohjaveden- ja kalliopinnan korkeustaso Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, Kruunupyyn lentokentän ja Kokkolan jätevedenpuhdistamon välillä (kuva 5). Kuvassa 6 on esitetty neljän havaintoputken pinnankorkeuden vaihtelut helmikuusta 2000 lokakuuhun 2016. Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevan havaintoputken Vesi1106 sekä eteläosassa sijaitsevan putken Vesi9503 pohjaveden pinnan tasot ovat nousseet tarkastelujaksolla (vuosina 2000 2016). Patamäen vesilaitoksen läheisyydessä olevien havaintoputkien Vesi112 ja Vesi111 pinnan tasot laskevat vuodesta 2000 lähtien. Pinnankorkeuksissa tapahtuneiden vaihteluiden vuoksi havaintoputkiin (Vesi111, Vesi112, Vesi1106, Vesi9503) asennetaan automaattiset pinnankorkeuden mittarit vuoden 2017 aikana. Kuva 5. Pituusleikkaus maan-, pohjaveden- ja kalliopinnan korkeustasosta Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, Kruunupyyn lentokentän ja Kokkolan jätevedenpuhdistamon välillä (Paalijärvi ym. 2009).

12 Kuva 6. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi111, Vesi112, Vesi1106 ja Vesi9503 pohjaveden pinnan taso (m, N 60) vuosina 2000 2016. Kuvaajien punainen viiva = trendiviiva. 9.2 Kokkolan Vesi (Vesi1106, Vesi111, Vesi112, Vesi9503) Kokkolan Veden pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa määritettiin ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta ja sulfaatti. Lisäksi putkista Vesi111, Vesi112, Vesi1106, Vesi9503 ja GTK10 määritettiin myös happi. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 7) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina tarkkailujaksolla. Tulokset ovat olleet vuosina 2009 2016 välillä 5,6 6,5. Putken Vesi1106 ph-arvo on ollut koko tarkastelujakson ajan pääsääntöisesti alhaisempi muihin putkiin verrattuna. Sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena kaikissa putkissa vuodesta 2009 lähtien. Havaintoputkien tulokset ovat välillä 6,2 33,0 ms/m ja näin ollen putkien väliset erot ovat melko suuria. Sähkönjohtavuus on korkeampi vedenottamon lähellä sijaitsevissa putkissa Vesi111 ja Vesi112 kuin putkissa Vesi1106 ja Vesi9503. Putken Vesi111 kloridipitoisuudet ovat pysyneet korkeana koko tarkkailujakson ajan. Vuosien välinen vaihtelu putken Vesi112 kloridipitoisuuksissa on tasaantunut vuodesta 2013 lähtien. Putken Vesi9503:n kloridipitoisuudet ovat pieniä ja vaihtelut vähäisiä. Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta koko tarkkailujakson pitoisuudet ovat olleet alle EQS-arvon. Sinkkipitoisuutta on mitattu putkesta Vesi1106 vuodesta 1999 lähtien. Putken Vesi1106 sinkkipitoisuus vaihtelee huomattavasti tarkastelujaksolla (2009 2016). Muiden putkien sinkkipitoisuutta on alettu

13 tutkimaan vasta vuonna 2009 pohjaveden yhteistarkkailun myötä ja niiden sinkkipitoisuudet ovat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta olleet alle EQS:n. Havaintoputkien sinkkipitoisuudet ovat olleet vuonna 2016 välillä 3,3 590 µg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 60 µg/l, jonka ylittäviä tuloksia on ilmennyt tarkkailun jokaisena vuotena putkessa Vesi1106. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,019 0,27 mg/l. Näin ollen ammoniumtypen vaihteluvälit ovat melko suuria. Putken Vesi1106 ammoniumtyppipitoisuus on muita putkia pienempi. Ammoniumtyppipitoisuus on putkessa Vesi111 pääsääntöisesti muita havaintopisteitä korkeampi ja pitoisuudet pysytelleet lähellä EQS-tasoa. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l, mikä ylittyi vuonna 2016 hieman touko- ja lokakuussa putkessa Vesi111. Havaintoputken Vesi9503 sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet vuosina 2009 2016. Putken Vesi1106 sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 pohjaveden yhteistarkkailun myötä ja tulokset ovat olleet melko tasaiset. Putkissa Vesi111 ja Vesi112 sulfaattipitoisuudet vaihtelevat ja pitoisuudet ovat muita putkia korkeampia. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat vaihdelleet välillä 10 120 mg/l. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 150 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Rautapitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Vuosina 2009 2016 tulokset ovat olleet välillä 7,8 26 mg/l. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,07 1,9 mg/l. Mangaanipitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putkien Vesi111 ja Vesi112 pitoisuudet ovat olleet korkeat putkiin Vesi1106 ja Vesi9503 verrattuna koko tarkastelujakson ajan. Fosfaattifosforipitoisuus putkissa Vesi111 ja Vesi112 ovat moninkertaiset verrattuna muihin putkiin ja vaihteluvälit ovat suuria, erityisesti putkessa Vesi111. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 0,005 0,66 mg/l. Havaintoputkien kovuus-arvot ovat pysyneet melko tasaisina tarkkailujakson ajan. Putken Vesi1106 kovuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä ja tulokset ovat olleet melko tasaiset. Putkien Vesi111 ja Vesi112 tulokset ovat korkeammat muihin putkiin verrattuna. Sameusarvot havaintoputkissa Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 0,5-64 NTU/FTU. Sameutta on alettu määrittämään pohjaveden yhteistarkkailun myötä vuonna 2009. Happipitoisuuden määrittäminen on kyseisistä putkissa aloitettu vasta vuonna 2010 yhteistarkkailun myötä. Suurin osa tuloksista on ollut alle määritysrajan (<0,2 mg/l). Tulokset ovat vaihdelleet välillä 0 0,4 mg/l. Putkien Vesi111 ja Vesi112 suuret mangaani- ja rautapitoisuudet johtunevat pohjaveden huonosta happitilanteeseen. Nitraattipitoisuutta on mitattu aiemmin ainoastaan putkesta Vesi1106 ja tällöin tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Nitraatti- ja nitriittitypen summaa on alettu tutkimaan kyseisistä putkista vuodesta 2009 lähtien. Vuodesta 2009 lähtien tulokset ovat pääosin olleet alle määritysrajan (<0,004 mg/l tai <0,005 mg/l). Vuoden 2016 toukokuun tulokset vaihtelivat putkissa välillä 0,005-0,011 mg/l ja lokakuun tulokset olivat alle määritysrajan (<0,005 mg/l) kaikissa putkissa.

14 Kuva 7. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, fosfaattifosfori-, kovuus- ja sameuspitoisuus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

15 Kuva 7. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, fosfaattifosfori-, kovuus- ja sameuspitoisuus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.3 Kokkolan jätevedenpuhdistamo, Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab sekä Kokkolan kaupungin TekPan jälkikypsytyskenttä (Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306, VesiJV09) Kokkolan jätevedenpuhdistamon, Oy Pohjanmaan Biokaasun biokaasulaitoksen sekä Kokkolan Kaupungin teknisen palvelukeskuksen jälkikypsytyskentän pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fek.kolim. bakteerit ja fek.streptokit. Tässä raportissa esitetään Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja TekPan jälkikypsytyskentän havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 8) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputki VesiJV09 on asennettu vuonna 2009 uuden jätevedenpuhdistamon tarkkailua varten. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 2006 lähtien. Putken VesiJV09 vesi on muita happamampaa. Tulokset ovat putkissa tarkastelujakson aikana välillä 4,1 7,1 ja vuosien välinen vaihtelu on ollut vähäistä. Sähkönjohtavuus on mitä ilmeisimmin meriveden vaikutuksesta moninkertainen putkessa Vesi0304. Vuosina 2015-2016 putken Vesi0304 tulokset ovat laskeneet hieman. Sähkönjohtavuuden arvot putken Vesi0306 osalta ovat kohonneet syksyn 2013 jälkeen mikä on ilmeisesti myös meriveden vaikutusta. Putkien Vesi0304 ja Vesi0306 toukokuun 2015 tulokset poikkeavat muista. Havaintoputkien tulokset vaihtelevat välillä 11,7 230 ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Koko tarkastelujakson ajan, vuosina 2009 2016, putken Vesi0304 kloridipitoisuus on ollut huomattavasti korkeampi kuin putkien Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09, mikä sähkönjohtavuusarvojen tavoin

16 on seurausta meriveden ja jäteveden suotautumisesta havaintoputkeen. Myös havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Putkien kloridipitoisuudet vaihtelevat välillä 2 97 mg/l vuosina 2009 2016. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l. Putken Vesi0306 kloridipitoisuus on syksyn 2013 jälkeen kohonnut merkittävästi ja ylittää asetetun ympäristönlaatunormin. Merivesi vaikuttaa mahdollisesti myös putkeen Vesi0306. Havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A ja Vesi0306 sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Havaintoputkeen VesiJV09 sulfaattimääritys lisättiin vasta vuonna 2010. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/l. Putken Vesi0304 ja VesiJV09 sulfaattipitoisuudet ovat olleet korkeita ja vaihtelut suuria. Myös putken Vesi0306 sulfaattipitoisuus on kohonnut vuodesta 2013 lähtien, pitoisuuden ollessa välillä 84-270 mg/l vuosina 2013-2016. Tarkastelujaksolla pitoisuudet ovat olleet välillä 38 270 mg/l ja EQS ylittyy putkissa VesiJV09, Vesi0304 ja Vesi0306. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <0,007 160 mg/l. Putken VesiJV09 tulokset vuonna 2009 olivat alle määritysrajan (<0,007 mg/l). Ammoniumtypen vaihteluvälit ovat suuria alueella. Ammoniumtypen pitoisuus putkessa Vesi0304 on mitä ilmeisimmin jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuvan suotautumisen vaikutuksesta ollut huomattavan korkea koko tarkkailujakson ajan. Toukokuun 2015 poikkeavaa tulosta putken Vesi0304 osalta on tiedusteltu laboratoriolta ja he varmistivat tuloksen oikeaksi. Vuosina 2015-2016 putken Vesi0304 tulokset laskivat aiemmasta tasosta. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l. Pitoisuudet ylittävät pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa muissa putkissa paitsi putkessa VesiJV09 vuonna 2016. Kokonaistyppipitoisuuksissa näkyy sama kuin ammoniumtyppipitoisuuksissa eli käytännössä typpi on ollut kokonaan ammonium-muodossa. Havaintoputkessa Vesi0304 tulokset ovat olleet kaikkina näytteenottokerroilla muita putkia huomattavasti korkeampia, poikkeuksena toukokuun 2015 tulos joka on varmistettu laboratoriosta ja todettu oikeaksi. Havaintoputken Vesi0304 pitoisuus kohosi entisestään merkittävästi syksyn 2013 näytteenotossa, mutta on laskenut syksystä 2014 lähtien. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet välillä 0,19-240 mg/l. Putkien Vesi0305A ja Vesi0306 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<1 mg/l) useimpina vuosina ennen vuotta 2009. Putken VesiJV09 tulokset olivat vuonna 2009 alle määritysrajan (<0,1 mg/l). Putkista Vesi0304, Vesi0305A ja Vesi0306 ei ole tulosta vuodelta 2009. Myös fosfaattifosforin vaihteluvälit ovat suuria mikä mitä ilmeisimmin johtuu putkessa Vesi0304 jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuvasta suotautumisesta. Fosfaattifosforitulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,002-2,6 mg/l. Havaintoputken VesiJV09 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<0,002 mg/l, <0,003 mg/l) useimmiten tarkastelujaksolla. Myös kokonaisfosforipitoisuus havaintoputkessa Vesi0304 on ollut useimmilla näytteenottokerroilla putkia Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 korkeampi. Tulokset ovat olleet välillä 0,0024-3,1 mg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Vuonna 2009 ei tulosta putkista Vesi0304, Vesi0305, Vesi0306. Havaintoputkesta VesiJV09 on kokonaisfosforin määritys aloitettu keväällä 2009. Rautapitoisuus on ollut tasainen putkessa Vesi0306 toukokuussa 2010 toukokuussa 2013, mutta noussut syksyllä 2013. Toukokuun 2015 pienempi tulos (9,6 mg/l) putken Vesi0306 osalta poikkeaa lähivuosien muista tuloksista huomattavasti. Putken Vesi0305A pitoisuus on pysynyt melko tasaisena tarkastelujaksolla. Putken Vesi0304 rautapitoisuus on pysynyt melko tasaisena, lukuun ottamatta toukokuun 2015 (57 mg/l) tulosta. Putken VesiJV09 pitoisuudet ovat tarkastelujaksolla pieniä muihin putkiin verrattuna. Yleisesti pitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0,047 91,6 mg/l. Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet johtuvat alueen pohjaveden hapettomuudesta. Toukokuun 2015 poikkeavat tulokset putkien Vesi0304 ja Vesi0306 osalta on varmistettu laboratoriosta oikeiksi.

17 Tarkastelujakson aikana mangaanipitoisuudet ovat olleet välillä 0,13 3,07 mg/l. Mangaanitulokset alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putken Vesi0304 pitoisuudet ovat olleet korkeita koko tarkastelujakson ajan. Havaintoputken VesiJV09 pitoisuudet ovat laskeneet lokakuun 2010 korkeasta tuloksesta. Putken Vesi0306 tulokset ovat olleet melko tasaisia vuosina 2009 2012, mutta nousseet vuonna 2013. Kovuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 syksystä 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Havaintoputken Vesi0304 kovuus pitoisuus on huomattavasti muita putkia korkeampi. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <0,1-4,5 mmol/l. Havaintoputkien sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Tarkastelujaksolla pitoisuudet ovat olleet välillä <0,5-2700 µg/l. Putken VesiJV09 sinkkipitoisuus ylittää asetetun EQS-arvon koko tarkkailujakson ajan. Muissa putkissa EQS alittuu. Alueen korkeat sinkkipitoisuudet johtunevat myös pohjaveden happamuudesta. Sameusarvot havaintoputkissa Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 ovat vuodesta 2009 lähtien olleet välillä 0,57 610 NTU/FTU. Putken Vesi0306 vesi on silttistä ja tästä syystä sameusarvot putkessa muita korkeammat. Nitraatti- ja nitriittitypen summaa on alettu tutkimaan putkista vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat pääosin olleet alle määritysrajan (<0,004 mg/l tai <0,005 mg/l). Vuonna 2016 tulokset olivat putkissa välillä <0,005 0,093 mg/l. Fek. kolim. bakteerit ja fek. streptokokit ovat olleet vuoden 2010 tuloksissa alle määritysrajan (<2 pmy/100 ml) ja vuosina 2011 2015 pääosin 0 pmy/100 ml. Poikkeuksena putken VesiJV09 syksyn 2013 tulos, jolloin fek. streptokokin tulos oli 3 pmy/100 ml. Vuonna 2016 enterokokit ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit olivat kaikissa putkissa 0 pmy/100 ml kummallakin näytteenottokerralla. Kuva 8. Kokkolan Veden, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja Kokkolan Kaupungin TekPan havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sulfaatti-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, fosfaattifosfori-, kokonaisfosfori-, rauta-, mangaani- ja sinkkipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

18 Kuva 8. Kokkolan Veden, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja Kokkolan Kaupungin TekPan havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sulfaatti-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, fosfaattifosfori-, kokonaisfosfori-, rauta-, mangaani- ja sinkkipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

19 Kuva 8. Kokkolan Veden, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja Kokkolan Kaupungin TekPan havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sulfaatti-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, fosfaattifosfori-, kokonaisfosfori-, rauta-, mangaani- ja sinkkipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.4 Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy ja Kokkolan Energia Oy (WOK13, WOK18, WOK19) Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, rauta, elohopea, koboltti, kadmium, arseeni, lyijy, kupari, nikkeli, kokonaisrikki ja strontium. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 9) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Boliden korvasi vanhat havaintoputket uusilla putkilla syksyllä 2008. Havaintoputkien ph-arvot ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 4,8 7,0. Putken WOK19 ph on noin 5 ja poikkeaa selvästi muista. Havaintoputkien WOK13 ja WOK18 sähkönjohtavuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. WOK19 tulokset ovat olleet tasaisia, 6,0-10,5 ms/m koko tarkkailujakson ajan. Vuonna 2016 tulokset kaikissa putkissa olivat välillä 6 26 ms/m. Kloridipitoisuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista WOK13, WOK18 ja WOK19 vasta vuonna 2010 yhteistarkkailun myötä. Putken WOK18 kloridipitoisuus on ollut vuosina 2010 2012 pääsääntöisesti muita putkia korkeampi. Vuodesta 2012 lähtien ovat putken WOK13 pitoisuudet kohonneet. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l. Kyseinen arvo alittuu kaikissa muissa putkissa koko tarkastelujakson ajan paitsi putkessa WOK13 heinä- ja lokakuussa 2015 ja heinäkuussa 2016. Kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 3,0 34 mg/l vuosina 2010 2016. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <0,004 0,19 mg/l. Ammoniumtypen määritys havaintoputkista on aloitettu vuonna 2011. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l. Pitoisuudet alittavat pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa putkissa. Putken WOK19 tulokset ovat lokakuun 2014 tulosta (0,0047 mg/l) lukuun ottamatta olleet alle määritysrajan (<0,004 mg/l tai <0,005 mg/l) kaikilla näytteenottokerroilla. Sinkkipitoisuudet ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 12 410 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Putken WOK19 (ph noin 5) sinkkipitoisuus on korkeampi kuin putkien WOK13 ja WOK18. EQS-arvo ylittyy putkissa WOK13 ja WOK19 lähes koko tarkkailujakson ajan.

20 Rautapitoisuus havaintoputkessa WOK13 on laskenut vuoden 2009 tasosta. Näytekertojen välinen vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Putkien WOK18 ja WOK19 tulokset ovat olleet tasaisempia. Pitoisuudet alueella ovat melko korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0,0745 18 mg/l. Putken WOK19 kobolttipitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Putken WOK13 pitoisuudet ovat vaihdelleet ja heinäkuussa 2013 havaittiin putkessa poikkeavan korkea tulos. Putken WOK18 pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisena tarkastelujaksolla ja ovat huomattavasti pienempiä kuin muissa putkissa. Havaintoputkien vaihteluvälit ovat suuria koko tarkastelujakson ajan. EQS-arvo pohjaveden koboltille on 2 µg/l ja kyseinen arvo alittuu putkessa WOK18 vuosina 2012-2013 kaikilla näytteenottokerroilla. Putken WOK18 tulokset vuonna 2016 olivat 5,5-6,6 µg/l. Kadmiumpitoisuudet ovat olleet melko tasaisia ja vaihteluvälit pieniä vuosina 2010 2016, poikkeuksena putken WOK13 heinäkuun 2013 kohonnut arvo. Vuonna 2009 kadmiumin määritysraja oli 2 µg/l, joka alittui kaikkina näytteenottokertoina, tulokset on tällöin puolitettu kuvaajassa. Vuosina 2011 2015 määritysraja kadmiumille on ollut 0,05 µg/l ja vuonna 2016 0,02 µg/l. EQS pohjaveden kadmiumille on 0,4 µg/l ja tämä arvo alitettiin kaikilla näytteenottokerroilla kaikissa putkissa vuosina 2010 2016. Vuoden 2009 tulosten liian korkea määritysraja ei juuri kerro havaintoputkien todellisista pitoisuuksista (todennäköisesti tulokset silloinkin alle EQS:n). EQS-arvo pohjaveden arseenille on 5 µg/l ja arvo on alitettu kaikissa putkissa vuodesta 2010 lähtien. Putken WOK13 arseenipitoisuus on ollut korkeampi vuodesta 2010 lähtien verrattuna putkiin WOK18 ja WOK19. EQS-arvo pohjaveden kuparille on 20 µg/l mikä ylittyy tarkkailujakson aikana kerran, heinäkuussa 2013 putkessa WOK13. Putkien WOK13 ja WOK19 kuparipitoisuudet ovat pääosin korkeammat kuin putken WOK18. Putken WOK18 kuparipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<1 µg/l, <5 µg/l ja <10 µg/l) useana kertana tarkkailujakson aikana ja tulokset on tällöin puolitettu kuvaajassa. Myös putkien WOK13 ja WOK19 pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<10 µg/l) vuonna 2009 ja tulokset on tällöin puolitettu. Valtioneuvoston asettama EQS-arvo pohjaveden nikkelille on 10 µg/l. Vaihteluvälit tarkastelujaksolla ovat havaintoputkissa suuria ja tulokset vaihtelevat välillä 1-66 µg/l. Putken WOK19 nikkelipitoisuudet ovat pääosin olleet korkeammat kuin putkissa WOK13 ja WOK18. Putken WOK18 pitoisuus on noussut huomattavasti syksyn 2014 näytteessä (66 g/l), muilta osin pitoisuudet ovat pääosin alittaneet annetun EQS-arvon koko tarkastelujakson ajan. Putkien WOK13 ja WOK18 pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<4 µg/l, <10 µg/l) muutamina kertoina vuosina 2009 2010. Havaintoputkien WOK13 ja WOK18 rikkipitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Putken WOK19 pitoisuudet ovat melko tasaiset tarkastelujaksolla ja pitoisuudet muita putkia pienempiä. Tulokset vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä 1,2 45 mg/l. Strontiumin vaihteluvälit ovat melko suuria. Putkien WOK13 ja WOK18 pitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2009 tuloksista. Putken WOK19 pitoisuus on pysynyt tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Tulokset vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä 33 160 mg/l. Sameusarvot havaintoputkissa WOK13, WOK18 ja WOK19 vaihtelevat suuresti. Sameusarvot ovat vuodesta 2010 lähtien olleet välillä 0,47 95 NTU/FTU. Lyijy- ja elohopeapitoisuudet ovat pääosin olleet alle määritysrajan (lyijy; <0,05 µg/l, <0,5 µg/l, <0,8 µg/l, <2 µg/l tai < 40 µg/l) ja (elohopea; <0,002 µg/l, <0,005 µg/l, <0,02 µg/l, <0,1 µg/l tai <0,2 µg/l) koko tarkastelujakson ajan kaikissa havaintoputkissa. Poikkeuksena tuloksissa havaintoputken WOK19 lokakuun 2014 tulos, jossa elohopeapitoisuus kohosi tasolle 0,8 µg/l. Valtioneuvoston asettamat ympäristönlaatunormit pohjaveden lyijylle on 5 µg/l ja elohopealle 0,06 µg/l.

21 Kuva 9. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, rauta-, koboltti-, kadmium-, arseeni-, kupari-, nikkeli-, rikki- ja strontiumpitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Kadmium- ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu kuvaajissa.

22 Kuva 9. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, rauta-, koboltti-, kadmium-, arseeni-, kupari-, nikkeli-, rikki- ja strontiumpitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Kadmium- ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu kuvaajissa. 9.5 Kokkolan Vesi ja Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) (Vesi1108 ja KIP1) Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi sekä sinkki keväisin ja syksyisin. Perusvalikoiman lisäksi kerran vuodessa keväällä määritettiin kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, mangaani, rauta, TOC, elohopea, fluoridi, sulfaatti ja kovuus. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 10) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1.

23 Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet tasaisina vuodesta 2009 lähtien. Putkien tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 4,6 7,2. Putken Vesi1108 vesi on huomattavasti happamampaa kuin putken KIP1. Sähkönjohtavuus havaintoputkessa KIP1 on korkeampi kuin havaintoputkessa Vesi1108. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 6,6 25 ms/m. Putken KIP1 kloridipitoisuus on korkeampi verrattuna putkeen Vesi1108 ja näytekertojen välinen tulosten vaihtelu on suurempaa pisteessä KIP1. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 3,1 15,0 mg/l. EQS-arvo pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat tarkastelujakson aikana olleet vähäisiä. Tulokset ovat vaihdelleet välillä <0,004 0,058 mg/l. Syksyllä 2016 putken Vesi1108 tulos oli <0,005 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja se alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Sinkkipitoisuudet ovat korkeita molemmissa putkissa. Havaintoputken Vesi1108 sinkkipitoisuus on huomattavasti korkeampi (ph noin 5) kuin putkessa KIP1. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 31,9 2500 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 60 µg/l ja kyseinen arvo ylitettiin molemmissa putkissa kaikkina näytteenottokertoina paitsi putkessa KIP1 syksyllä 2016. Molempien putkien pitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2013 tasosta. Sameusarvot havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat vuodesta 2009 lähtien olleet välillä 0,28 40 NTU/FTU. Kokonaistyppipitoisuutta on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Putken Vesi1108 kokonaistyppipitoisuutta on alettu määrittämään vuodesta 2011 lähtien. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 0,24 0,77 mg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen summa havaintoputkessa KIP1 on korkeampi kuin putkessa Vesi1108. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä <0,005 0,54 mg/l. Putken Vesi1108 syksyllä 2009 mitattu tulos on alle määritysrajan (<0,005 mg/l), tulos on tällöin puolitettu kuvaajassa. Kokonaisfosforipitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,005-0,099 mg/l. Kokonaisfosforipitoisuutta on alettu määrittämään putkesta Vesi1108 vasta vuodesta 2011 lähtien. Tulokset ovat putkessa KIP1 huomattavasti suurempia ja näytekertojen välinen vaihtelu on selkeämpää. Fosfaattifosforipitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat olleet pieniä koko tarkastelujakson ajan. Poikkeavia tuloksia ovat olleet toukokuussa 2010 putken Vesi1108 osalta (0,11 mg/l) sekä putken KIP1 osalta toukokuussa 2013 (0,095 mg/l) ja 2014 (0,055 mg/l). Rautapitoisuudet alueella ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,37 5,1 mg/l. Tulokset ovat pääosin laskeneet putkessa Vesi1108 vuosina 2009 2016. Putkessa KIP1 tulokset vaihtelevat. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,017-0,22 mg/l. TOC-pitoisuutta on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Putken Vesi1108 osalta tarkkailu on alkanut vuonna 2011. Putkessa KIP1 pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina. Putken Vesi1108 TOC-pitoisuudet ovat korkeammat kuin putkessa KIP1 ja tulokset ovat nousseet vuosina 2011 2013, mutta laskeneet vuosina 2014 2016. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 4,1 12,0 mg/l. TOC:n taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina 1975 1997 on 2,21 mg/l (n=1348) (Soveri ym. 2001) ja näin ollen saadut tulokset ovat taustapitoisuuksia korkeampia. Fluoridia on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä, kun taas putkesta Vesi1108 tarkkailu on alkanut vuonna 2011. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <0,1 0,58 mg/l. Fluoridin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä

24 vuosina 1975 1997 on 0,14 mg/l (n=4162) (Soveri ym. 2001) ja näin ollen saadut tulokset ovat pääosin taustapitoisuuksia korkeampia. Havaintoputkien sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/l. Putkien sulfaattipitoisuudet ovat olleet tasaisia tarkastelujaksolla ja pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 17 43 mg/l, eikä EQS (150 mg/l) ole ylittynyt. Kovuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista KIP1 ja Vesi1108 vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Havaintoputken KIP1 kovuus on huomattavasti korkeampi kuin putken Vesi1108 (mikä näkyy myös sähkönjohtavuudessa). Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 0,1 1,0 mmol/l. Elohopeapitoisuutta on tutkittu putkesta KIP1 vuodesta 2009 lähtien. Tulokset ovat olleet putkessa alle määritysrajan (<0,1 µg/l, <0,02 µg/l, <0,002 µg/l) kaikkina näytteenottokertoina. Putken Vesi1108 elohopeapitoisuutta on alettu tutkimaan vuodesta 2011 ja tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<0,02 µg/l, <0,002 µg/l) kaikkina näytteenottokertoina. Elohopean EQS-arvo on (0,06 µg/l). Kuva 10. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

25 Kuva 10. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. Kerran vuodessa keväällä: Kuva 10. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

26 Kuva 10. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.6 Kokkolan Voima Oy (KoVo1 ja KoVo2) Kokkolan Voima Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kromi, arseeni, vanadiini ja sulfaatti. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Voiman havaintoputkien KoVo1 ja KoVo2 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 11) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet hyvin tasaisina. Tulokset ovat olleet koko tarkastelujakson aikana välillä 5,68 6,24.

27 Sähkönjohtavuus putkessa KoVo2 on huomattavasti korkeampi kuin putkessa KoVo1. Putken KoVo2 sähkönjohtavuus vaihtelee tarkastelujaksolla, kun taas putken KoVo1 sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena. Havaintoputkien tulokset vaihtelevat välillä 13 110 ms/m. Etenkin putken KoVo2 kloridipitoisuudet laskevat ja ovat pysyneet tasaisina tarkastelujaksolla. Putken KoVo1 pitoisuudet ovat laskeneet vuodesta 2009, mutta kohonneet jälleen vuodesta 2014 lähtien. Kloridipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 1,4 13,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi kloridille on 25 mg/l, joka on alittunut koko tarkastelujakson ajan. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,082 0,56 mg/l. Putken KoVo1 ammoniumtyppipitoisuus on putkea KoVo2 pienempi. Kummankin putken pitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l, mikä on ylittynyt putkessa KoVo2, lokakuuta 2012 lukuun ottamatta, syksystä 2011 lähtien. Putken KoVo2 sinkkipitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin putken KoVo1 ja pitoisuus putkessa on hyvin korkea. Havaintoputkien sinkkipitoisuudet tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 63,6 13 000 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat hyvin suuria. Putken KoVo2 sinkkipitoisuus on laskenut vuodesta 2013 lähtien. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 60 µg/l, joka ylittyy kummassakin putkessa kaikkina näytteenottokertoina. GTK:n vuosina 2007 2009 tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Paalijärvi ym. 2009) perusteella havaintoputki KoVo2 sijaitsee murrosvyöhykkeellä, jossa mm. kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella ja alueella on useita avokallioita. Yhteistarkkailutyöryhmän kokouksessa 21.4.2017 sovittiin, että tarkkailua putkesta jatketaan ja asiaan palataan uudestaan. Havaintoputken KoVo2 sulfaattipitoisuus on korkeampi kuin putken KoVo1. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 36 820 mg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuret. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 150 mg/l. Kyseinen arvo alittuu putkessa KoVo1 koko tarkastelujakson ajan, kun taas putken KoVo2 pitoisuudet ylittävät asetetun EQS:n jokaisen tarkkailukerran osalta. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kromille on 10 µg/l. Kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan putkissa KoVo1 ja KoVo2 lukuun ottamatta putken KoVo2 syksyn 2010 tulosta (14 µg/l) ja putken KoVo1 kevään 2015 tulosta (11 µg/l). Tarkkailujakson tulokset vaihtelevat välillä 1,5 14 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden arseenille on 5 µg/l. Kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan putkissa KoVo1 ja KoVo2. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <0,05 1,7 µg/l. Vanadiinipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<15 µg/l) putkessa KoVo1 syksyllä 2009 ja keväällä 2010 sekä putkessa KoVo2 syksyllä 2010 (<15 µg/l), keväällä 2013 (<1 µg/l) ja syksyllä 2014 (< 5 µg/l). Putkien KoVo1 ja KoVo2 syksyn 2010 vanadiinipitoisuudet poikkeavat muista tuloksista. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 0,2 23,0 µg/l. Vanadiinipitoisuus on korkeampi putkessa KoVo1. Sameusarvot havaintoputkissa KoVo1 ja KoVo2 ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 0,51 61,0 NTU/FTU. Putken KoVo2 sameusarvo laskee syksystä 2012 lähtien.

28 Kuva 11. Kokkolan Voima Oy:n havaintoputkien KoVo1 ja KoVo2 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sulfaatti-, kromi-, arseeni- ja vanadiinipitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

29 Kuva 11. Kokkolan Voima Oy:n havaintoputkien KoVo1 ja KoVo2 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sulfaatti-, kromi-, arseeni- ja vanadiinipitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.7 Neste Oyj (Neste1-6) Neste Oyj:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, ja uudistuneen ympäristöluvan mukaisesti terminaalilla varastoivat lisäaineet. Lisäaineina näytteistä analysoidaan bensiini- ja öljyhiilivetyjakeet (C5-C40), bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE). Tässä raportissa esitetään Neste Oyj:n havaintoputkien Neste 1-6 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 12) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Syksyllä 2014 on Nesteen tarkkailuun lisätty seitsemäs putki (Neste7), jonka tarkkailu on öljyhiilivedyillä pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkitarkkailua ja jonka tulokset raportoidaan liitteessä 7. Havaintoputkien Neste 1-6 ph-arvot ovat tasaisia tarkastelujaksolla. Kaikkien putkien vesi on hapanta. Tulokset ovat tarkastelujaksolla kaikissa putkissa välillä 4,3 6,4. Sähkönjohtavuuden tulokset vuosina 2010 2016 putkissa 1-6 ovat olleet välillä 2,9 26 ms/m. Putken Neste3 sähkönjohtavuudet ovat keväällä 2011 ja 2013 pienet (3,3 ja 2,9 ms/m), mitkä poikkeavat tarkkailujakson muista tuloksista. Kloridipitoisuudet putkissa Neste1-Neste6 ovat pieniä ja melko tasaisia tarkastelujaksolla. Tulokset vuosina 2010 2016 kaikissa kyseisissä putkissa ovat olleet välillä <0,5 7,8 mg/l. Putken Neste3 kloridipitoisuus oli alle määritysrajan (<0,5 mg/l) keväällä 2011. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan kaikkien putkien osalta koko tarkastelujakson ajan. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Ammoniumtyppipitoisuudet putkissa ovat pieniä (<0,004-0,12 mg/l) ja valtaosa tarkkailujakson tuloksista on ollut alle määritysrajan (<0,004 mg/l tai <0,005 mg/l). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan kaikissa putkissa. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Putken Neste6 sinkkipitoisuus on pääosin korkeampi kuin muiden putkien. Tulokset ovat tarkastelujaksolla kaikissa putkissa välillä 40 2800 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat hyvin suuret. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo ylitetään kaikissa muissa putkissa kaikilla näytteenottokerroilla paitsi putkessa Neste3 keväällä 2011. Sameustulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,2 31 NTU/FTU ja näytekertojen välinen vaihtelu tuloksissa on ollut melko suurta, etenkin putkissa Neste1 ja Neste6.

30 Öljyhiilivedyt (C10-C40) Nesteen putkissa ovat olleet pääosin alle määritysrajan (<50 µg/l tai <100 µg/l) tarkastelujakson aikana. Valtioneuvoston asettama EQS arvo öljyhiilivedyille (C10-C40) on 50 µg/l, mikä ylittyi putkessa Neste2 syksyllä 2013 ja keväällä 2014. Vuosien 2008 2010 tulosten korkeiden määritysrajojen seurauksena (<100 µg/l) ei alkuvuosien tuloksia voida tulkita tarkasti. Putkissa Neste 1-6 tulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <50 70 µg/l. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C10-C40 jaoteltuna keskitisleisiin (C10-C21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40). Bensiinijakeet (C5-C10) olivat putkissa Neste1-6 vuonna 2016 alle määritysrajan (<50 µg/l). Terminaalilla varastoitavia lisäaineita (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE)) todettiin ainoastaan putkessa Neste1 syksyllä 2016 tolueenin suhteen (1,2 µg/l) (määritysrajat: bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, ja oksygenaatit 1,0 µg/l). Kuva 12. Neste Oyj:n havaintoputkien Neste1 Neste6 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, öljyhiilivety (C10-C40)-, ammoniumtyppi- ja sinkkipitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

31 Kuva 12. Neste Oyj:n havaintoputkien Neste1 Neste6 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, öljyhiilivety (C10-C40)-, ammoniumtyppi- ja sinkkipitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.8 Tullimäen vanha kaatopaikka (Tulli1, Tulli2, Tulli3, Tulli,kaivo) Tullimäen käytöstä poistetun kaatopaikan pohjaveden laatua on seurattu 26.8.2002 lähtien Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisessa asiassa antaman päätöksen 15.3.2002 mukaisesti. Saatujen tarkkailutulosten perusteella Kokkolan kaupunki on 17.2.2009 esittänyt pohjaveden tarkkailun lopettamista alueella. Vuonna 2010 on neuvoteltu tarkkailun keventämisestä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon 17.8.2016 (EPOELY/2422/2016) Kokkolan kaupungin esitykseen Tullimäen lopetetun kaatopaikan pohjavesitarkkailun lopettamisesta. Lisäksi ELY-keskus on pyytänyt täydennyspyyntöä suunnitelmaan pohjavesiputkien asentamisesta Tullimäen lopetetulle kaatopaikalle ja ilmoitukseen tarkkailun jatkosta osana pohjavesitarkkailun yhteistarkkailua 7.2.2017 (EPOELY/2422/2016). Asiasta neuvoteltiin 03/2017 ELY-keskuksen kanssa, jossa sovittiin tehtävät toimenpiteet vuosille 2017-2018 (Sillanpää 20.3.2017). Tarkkailussa olevat havaintoputket Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja tarkkailukaivo on vuonna 2009 sisällytetty osaksi Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuhanketta (Kokkolan kaupunki 2009). Tarkkailukaivon tuloksia ei ole saatavilla vuodelta 2011 näytteenotossa tapahtuneiden väärinkäsitysten johdosta. Lisäksi tarkkailukaivo oli kuiva kevään 2014 ja syksyn 2016 näytekertojen yhteydessä. Kaatopaikan suotovedet johdetaan tarkkailukaivosta ojaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Tullimäen pohjavesinäytteistä määritetään näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, COD Cr ja kokonaisöljyhiilivedyt. Tässä raportissa esitetään Tullimäen vanhan kaatopaikan havaintoputkien Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli,kaivon tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 13) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Varsinkin putken Tulli2 kiintoainepitoisuus on niin korkea, ettei näyte ole edustava ja hankaloittaa näytteenottoa sekä tulosten tulkintaa. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuosina 2009-2016 muutamaa poikkeamaa lukuun ottamatta. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 5,8 7,3. Sähkönjohtavuus on vaihdellut tarkkailukaivossa tarkastelujakson aikana. Havaintoputkien tulokset ovat olleet välillä 9,8 17,0 ms/m ja tarkkailukaivon tulokset välillä 18,0 67,0 ms/m. Sähkönjohtavuus putkissa Tulli1, Tulli2 ja Tulli3 on pysynyt samalla tasolla tarkastelujakson aikana.

32 Havaintoputkien kloridipitoisuudet ovat pysyneet pieninä ja tasaisina koko tarkastelujakson ajan. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson ajan putkissa ja kaivossa välillä 0,9 9,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l, minkä havaintoputkien ja tarkkailukaivon pitoisuudet alittavat koko tarkastelujakson ajan. Sinkkipitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,97 220 µg/l. Sinkkiä on alettu määrittää havaintoputkista vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Tulokset vaihtelevat melko paljon ja EQSarvon ylittäviä tuloksia on ilmennyt tarkkailussa kaikkien putkien osalta. Tarkkailukaivon sinkkipitoisuudet vaihtelevat välillä 21-570 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,019 0,75 mg/l. Ammoniumtyppeä on alettu tutkimaan havaintoputkista vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l. Putken Tulli3 pitoisuudet ylittävät pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin koko tarkastelujakson ajan. Muiden putkien sekä kaivon pitoisuuksien vaihtelut ovat suuria ja jokaisen havaintopisteen tuloksissa on yksittäisiä EQS-arvon ylityksiä. Kokonaistyppipitoisuus on ollut korkeimmillaan havaintoputkien tuloksia verratessa havaintoputkessa Tulli2 vuonna 2010, jolloin putken kokonaistyppipitoisuus oli 3,0 mg/l. Tarkkailukaivon kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat tarkkailujaksolla. Kaikkien havaintoputkien tulokset ovat olleet välillä 0,21 3,0 mg/l. Tarkkailukaivon kokonaistyppipitoisuus vaihtelee tarkastelujaksolla välillä 0,88 3,9 mg/l. COD Cr-pitoisuudet ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <20 480 mg/l. Näin ollen COD Cr-pitoisuuksien vaihteluvälit ovat suuria. Syksyllä 2010 COD Cr-pitoisuus putkessa Tulli2 oli erityisen korkea, 480 mg/l, mikä on seurausta suuresta kiintoainepitoisuudesta. Tarkkailukaivon tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä <25 52 mg/l. Tarkastelujaksolla COD Cr-pitoisuudet ovat olleet useana näytteenottokertana alle määritysrajan (<20 mg/l, <25 mg/l, <30 mg/l) havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa, kyseiset tulokset on puolitettu kuvaajissa. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat havaintoputkissa koko tarkastelujakson ajan. Tulokset ovat olleet kaikissa näytepisteissä välillä <1 170 000 mg/l ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat erittäin suuria. Kiintoainepitoisuuksien perusteella havaintoputket eivät ole edustavia näyteputkiksi, etenkään putki Tulli2, jonka vuosien 2010 ja 2014 kohonneet kiintoainepitoisuudet näkyvät myös kyseisten näytekertojen metallituloksissa. Havaintoputkien kadmiumpitoisuudet ovat olleet pisteen Tulli2 yksittäisiä tuloksia lukuun ottamatta vuodesta 2012 lähtien alle määritysrajan (<0,02 µg/l, <0,03 µg/l, <0,05 µg/l, <0,2 µg/l). Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kadmiumille on 0,4 µg/l ja putkien kadmiumpitoisuudet alittavat tämän kaikkina muina näytteenottokertoina paitsi syksyllä 2010 putkessa Tulli2. Määritysrajan alittavat tulokset ovat puolitettu kuvaajiin. Putken Tulli2 poikkeavan iso kadmiumpitoisuus vuonna 2010 liittynee korkeaan kiintoainepitoisuuteen. Tarkkailukaivon kadmiumpitoisuudet ovat tarkastelujaksolla olleet huomattavasti korkeampia kuin havaintoputkien (0,15 2,0 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkastelujaksolla havaintoputkissa välillä 0,021-1,3 mg/l. Tarkkailukaivon kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet putkien tuloksia pienempiä koko tarkastelujakson ajan ja tulokset ovat vuosina 2007 2008 olleet alle määritysrajan (<0,1 mg/l). Vuosina 2009 2016 tarkkailukaivon tulokset ovat olleet välillä 0,009-0,14 mg/l. Tarkastelujakson aikana kuparitulokset vaihtelevat välillä 0,28 140 µg/l. Tarkkailukaivon kuparipitoisuudet ovat olleet putkia korkeampia usealla näytteenottokerralla. Syksyllä 2010 ja 2014 havaintoputken Tulli2 kuparipitoisuus oli huomattavasti muita pisteitä korkeampi. Kuparipitoisuudet kohosivat huomattavasti syksyn 2014 näytekerralla putkissa Tulli2 ja Tulli3, mutta laskivat tämän jälkeen. EQSarvo pohjaveden kuparille on 20 µg/l ja putkien tarkkailujakson tulokset ovat pääosin alittaneet kyseisen arvon.

33 Lyijypitoisuudet ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,05 30 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama ympäristölaatunormi pohjaveden lyijylle on 5 µg/l. Tämä arvo on alitettu havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa vuosina 2011 2013 sekä 2015-2016. Putkien Tulli1 ja Tulli2 tuloksissa on ilmennyt yksittäisiä annetun EQS-arvon ylittäviä tuloksia. Tarkastelujaksolla lyijypitoisuudet ovat olleet muutamana näytteenottokerralla alle määritysrajan (0,05 µg/l, <0,5 µg/l, <0,8 µg/l, <2 µg/l), tällöin tulokset on puolitettu. Havaintoputkien ja tarkkailukaivon kromipitoisuudet ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,25 180 µg/l ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. EQS-arvo kromille on 10 µg/l. Havaintoputkien ja tarkkailukaivon pitoisuudet ovat alittaneet kyseisen arvon, syksyllä 2014 havaittua Tulli2:n kohonnutta tulosta lukuun ottamatta, vuodesta 2011 lähtien. Arseenipitoisuudet havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <0,20 30 µg/l. Näin ollen arseenin vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi arseenille on 5 µg/l, mikä on alittunut, Tulli2:n yksittäisiä ylityksiä lukuun ottamatta, koko tarkkailujakson ajan putkissa ja tarkkailukaivossa. Sameusarvot havaintoputkissa Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja tarkkailukaivossa ovat olleet vuosina 2009 2016 välillä 1,3 >1000 NTU/FTU (Tulli2, lokakuu 2010). Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) ovat olleet alle määritysrajan (<50 µg/l, <100 µg/l) useana näytteenottokertana tarkastelujaksolla. Vuosina 2009 2016 tulokset ovat olleet välillä <50 200 µg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi öljyjakeille (C10-C40) on 50 µg/l. Kevään 2013 näytteenotossa on öljyhiilivetyjakeiden laboratoriomäärityksissä käytetty virheellisesti tarkoituksenmukaista korkeampaa määritysrajaa. Tällöin kaikkien havaintopisteiden tulokset ovat alle määritysrajan (<100 µg/l). Syksyn 2013 tuloksista Tulli1:n (80 µg/l) sekä tarkkailukaivon (70 µg/l) pitoisuudet ylittivät EQS-arvon. Vuoden 2014 tuloksissa ylittyi EQS-arvo putkessa Tulli2 molempien näytekertojen osalta (140 µg/l sekä 80 µg/l). Vuoden 2015 tuloksissa ylittyi EQS-arvo putkessa Tulli2 keväällä (120 µg/l). Vuonna 2016 tulokset olivat alle määritysrajan. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C10-C40 jaoteltuna keskitisleisiin (C10-C21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40). Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta tarkkaillaan havaintoputkista P1 ja P2. Havaintoputki P2 liitettiin osaksi yhteistarkkailua syksyllä 2016. Korkeusarvot vaihtelevat putkissa välillä -1,65 1,95 m (N 60). Kevään 2016 pinnankorkeus putkessa P1 poikkeaa muista tuloksista. Ylimmillään vesipinta on ollut toukokuussa 2015 ja alimmillaan toukokuussa 2016. Kuva 13. Kokkolan kaupungin havaintoputkien Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli, tarkkailukaivon ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, COD Cr-, kiintoaine-, kadmium-, kokonaisfosfori-, kupari-, lyijy-, kromi- ja arseenipitoisuus sekä sameus ja kaatopaikan sisäisen veden (P1 ja P2) pinnan taso (m, N 60) vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

34 Kuva 13. Kokkolan kaupungin havaintoputkien Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli, tarkkailukaivon ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, COD Cr-, kiintoaine-, kadmium-, kokonaisfosfori-, kupari-, lyijy-, kromi- ja arseenipitoisuus sekä sameus ja kaatopaikan sisäisen veden (P1 ja P2) pinnan taso (m, N 60) vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

35 Kuva 13. Kokkolan kaupungin havaintoputkien Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli, tarkkailukaivon ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, COD Cr-, kiintoaine-, kadmium-, kokonaisfosfori-, kupari-, lyijy-, kromi- ja arseenipitoisuus sekä sameus ja kaatopaikan sisäisen veden (P1 ja P2) pinnan taso (m, N 60) vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.9 Kokkolan seurakuntayhtymä (srk, kaivo) Kokkolan seurakuntayhtymän, Annan hautausmaan tarkkailukaivon pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä virtaama, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, alkaliniteetti, COD Mn, E-coli, kovuus, mangaani, nitraatti- ja nitriittitypen summa, rauta, sulfaatti ja väri. Havaintoputkista H1-H5 määritettiin ainoastaan pinnankorkeudet. Tässä raportissa esitetään Annan hautausmaan tarkkailukaivon tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 14) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Tarkkailukaivon ja havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Tarkkailukaivon ph-arvot vaihtelevat tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 4,4 5,8. Sähkönjohtavuus vaihtelee. Tarkkailukaivon tulokset ovat välillä 6,5 12,1 ms/m.

36 Kaivon kloridipitoisuus tarkastelujakson aikana on ollut välillä 1,0 3,5 mg/l. Valtioneuvoston ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja tämä arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Sulfaattipitoisuus tarkkailukaivossa on ollut tasainen tarkastelujaksolla. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 20 37 mg/l. Valtioneuvoston ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/ ja arvo alitetaan koko jakson ajan. Rautapitoisuus alueella on korkea ja vaihteluvälit suuria. Pitoisuudet ovat olleet välillä 2,08 14 mg/l. Mangaanipitoisuus vaihtelee tarkkailujakson aikana. Tulokset ovat välillä 0,0608 0,12 mg/l. Tarkastelujakson aikana ammoniumtypen tulokset ovat olleet välillä 0,019 0,24 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja arvo alitetaan lukuun ottamatta maaliskuun 2015 (0,24 mg/l) poikkeavaa tulosta. Vuosina 2014 2016 pitoisuudet ovat olleet useana kertana korkeampia verrattuna muuhun tarkkailujaksoon. Nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuudet vaihtelevat näytekertojen välillä. Pitoisuudet ovat nousseet vuosina 2014 2016. Tulokset ovat välillä 0,019 1,3 mg/l. Veden humuspitoisuutta kuvaava COD Mn vaihtelee kaivossa. Tulokset ovat tarkastelujakson aikana välillä 4,3 15,7 mg/l. Pohjaveden kovuus on melko tasainen tarkastelujaksolla. Tulokset ovat välillä 0,1 0,32 mmol/l. Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti ei ylittänyt määritysrajaa (<0,15 mmol/l tai <0,08 mmol) elokuuhun 2007 asti. ph-arvon noustua tasolle 5,5 myös puskurikyky oli parantunut ja alkaliniteetti oli noussut tasolle 0,1 0,2 mmol/l. Vuonna 2010 ph-arvo on hieman laskenut ja näin ollen myös puskurikyky oli huonontunut. Sama ilmiö oli havaittavissa myös vuosina 2011 2012. Loppuvuodesta 2013 sekä joulukuussa 2014 ph-arvo nousi hieman ja samalla alkaliteetin arvo kohosi yli määritysrajan (0,026-0,099 mmol/l). Tammi-, touko- ja joulukuussa 2015 ph-arvon noustua myös alkaliteetti kohosi yli määritysrajan (0,036-0,085 mmol/l). Tammi-, heinä-, syys- ja marraskuussa 2016 ph-arvon noustua myös alkaliteetti kohosi yli määritysrajan (0,03-0,80 mmol/l). Virtaama tarkkailukaivossa vaihtelee ja on pääsääntöisesti pysynyt vuosina 2010 2013 alle 40 m 3 /d arvossa. Maalis-, touko- ja joulukuussa 2015 virtaama kaivossa on kasvanut (168 228 m 3 /d), mutta laskenut vuonna 2016 (7,1-54,2 m 3 /d). Väriarvo on kohonnut kaivossa huomattavasti vuodesta 2009 lähtien, mutta laskenut vuonna 2015. Vuonna 2016 väriarvo on noussut uudestaan. Tulokset ovat välillä 30 250 mg/l Pt. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuodesta 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä 20 65 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja se alitetaan vuosina 2011 2014. Sinkkipitoisuus kohosi vuonna 2015. Vuonna 2016 sinkkipitoisuus ylitti asetetun EQS-arvon ainoastaan toukokuussa (62 µg/l). Sameusarvot ovat olleet välillä 0,67 55 FNU/NTU. Vuoden 2012 toukokuun (44 NTU) ja huhtikuun (55 NTU) sekä joulukuun 2013 (36 NTU) sameusarvot olivat korkeampia kuin tarkkailujaksolla yleisesti. E-coli on ollut 0 pmy/100 ml kaikkina näytteenottokertoina vuosina 2011 2016. Seurakunnan kaivosta määritetään viiden vuoden välein erikoisanalyysit (rasvahapot ja elohopea). Viimeksi määritykset tehtiin keväällä 2012, jolloin elohopeapitoisuus oli alle määritysrajan (<0,02 µg/l). Rasvahapoista (formiaatti, asetaatti, propionaatti, butyraatti, oksalaatti, malonaatti, sukkinaatti, maleaatti ja ftalaatti) kaikki tulokset olivat alle määritysrajan (<5 mg/l ja <10 mg/l (ftalaatti)). Seuraavat erikoisanalyysit määritetään keväällä 2017. Annan hautausmaan havaintoputkien H1-H5 pinnankorkeuden määritys on liitetty osaksi yhteistarkkailua vuodesta 2016 lähtien. Havaintoputkien pinnankorkeudet ovat laskeneet hieman vuonna 2016.

37 Kuva 14. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä COD Mn, kovuus, virtaama, väri ja sameus sekä havaintoputkien H1-H5 pohjaveden pinnan taso (m, N 60) vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

38 Kuva 14. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä COD Mn, kovuus, virtaama, väri ja sameus sekä havaintoputkien H1-H5 pohjaveden pinnan taso (m, N 60) vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

39 Kuva 14. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä COD Mn, kovuus, virtaama, väri ja sameus sekä havaintoputkien H1-H5 pohjaveden pinnan taso (m, N 60) vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.10 Ja-Ko Betoni Oy (JB1, JB2 ja JB3) Ja-Ko Betoni Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, alkaliniteetti, COD Cr, kiintoaine, happi, kokonaistyppi, kalsium, kromi, koboltti, alumiini ja kokonaisöljyhiilivedyt. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien JB1, JB2 ja JB3 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 15) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputki JB2 on asennettu vuonna 2010 ja on lisätty kuvaajiin syksyn 2010 tuloksista lähtien. Putken JB1 rikkoutumisen johdosta ei kyseisestä pisteestä ole tuloksia syksyn 2013 tai kevään 2014 osalta. Rikkoutunut pohjavesiputki on uusittu kesällä 2014. Betonitehtaan pihalla sijaitseva havaintoputken JB1 ph-arvot ovat korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin JB2 ja JB3. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana putkessa JB1 välillä 9,74 11,9 ja muissa putkissa välillä 5,5 7,2. Sähkönjohtavuus on huomattavasti korkeampi (suurimmillaan 230 ms/m) putkessa JB1 koko tarkastelujakson ajan verrattuna muihin putkiin. Muiden havaintoputkien tulokset ovat olleet tasolla 4,2 41,0 ms/m. Kloridipitoisuudet ovat havaintoputkissa pysyneet melko tasaisina tarkastelujakson aikana. Kloridipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 2,0 9,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l ja putkien pitoisuudet alittavat asetetun normin vuosina 2009-2016.

40 Sinkkipitoisuutta on alettu määrittämään vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Putken JB2 sinkkipitoisuus on ollut korkeampi kuin putkien JB1 ja JB3 vuonna 2011 ja putken sinkkipitoisuudet ovat laskeneet tarkastelujaksolla. Vastaavasti putken JB3 pitoisuudet ovat nousseet vuosien 2012-2014 aikana. Vuonna 2015-2016 JB3:n sinkkipitoisuus on laskenut. Putken JB1 sinkkipitoisuus oli keväällä 2013 poikkeavan korkea (110 µg/l). Muilta osin havaintoputkien tulokset alittavat ympäristönlaatunormin (60 µg/l). Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu määrittämään vuonna 2009. Putken JB1 pitoisuus on korkeampi kuin muissa putkissa. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylittyy putken JB1:n osalta vuosina 2009, 2011 ja 2012-2015. Vuonna 2016 kaikkien putkien pitoisuudet alittivat asetetun EQS-arvon. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <0,005 0,69 mg/l. Kokonaistyppipitoisuus on pääsääntöisesti korkeampi putkessa JB1 kuin putkissa JB2 ja JB3. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,025 1,6 mg/l. Havaintoputken JB3 sulfaattipitoisuudet vaihtelevat enemmän kuin muiden putkien ja pitoisuudet ovat pääosin korkeampia. Pitoisuudet ovat laskeneet hieman vuodesta 2010 lähtien ja tulokset ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 8,1 120 mg/l. Ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/l ja kyseinen arvo alittuu jokaisen putken osalta. Vuosina 2009 2016 kiintoainepitoisuudet ovat olleet välillä <2,0 520 mg/l. Putken JB3 osalta erottuu toukokuun 2009 tulos (190 mg/l) ja lokakuun 2014 tulos (520 mg/l). Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti on pieni havaintoputkessa JB2 koko tarkastelujakson ajan. Putken JB3 alkaliniteetti vaihtelee tarkastelujaksolla. Putken JB1 alkaliniteetti on pääosin korkeampi kuin muiden putkien. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0,03 10,0 mmol/l. Kalsiumpitoisuudet ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 1,5 50,0 mg/l. Kalsiumin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina 1975 1997 on 5,42 mg/l (n=5141) (Soveri 2001), mikä on yhtäläistä tasoa havaintoputken JB2 tulosten kanssa. Muiden putkien osalta tulokset ja pitoisuuksien vaihtelut ovat suuria. Tarkastelujakson aikana kromitulokset ovat olleet väillä 0,2 19 µg/l. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjaveden kromille on 10 µg/l ja vuosina 2009 2016 kyseinen arvo on alittunut kaikkina muina havaintokertoina paitsi lokakuussa 2010 putkessa JB2 (19 µg/l). Kromipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<1 µg/l, <2 µg/l, <5 µg/l) useana kertana tarkastelujaksolla, tällöin tulokset on puolitettu. Pohjaveden kovuus vaihtelee havaintoputkissa JB1 ja JB3. Pienimpiä arvot ovat olleet putkessa JB2. Tarkastelujaksolla tulokset ovat olleet välillä 0,058 1,3 mmol/l. Tarkastelujakson aikana rautatulokset ovat olleet välillä <0,01 14,0 mg/l. Rautatulokset alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putken JB1 rautapitoisuus on ollut pääosin putkien JB2 ja JB3 tuloksia huomattavasti pienempi. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,00098 2,1 mg/l. Putken JB3 pitoisuudet ovat olleet korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin JB1 ja JB2. Mangaanipitoisuus putkessa JB1 on ollut alle määritysrajan (<0,001 mg/l, <0,002 mg/l, <0,005 mg/l) useana kertana tarkastelujaksolla, tällöin tulokset on puolitettu. Putken JB3 mangaanipitoisuus on laskenut vuodesta 2010, mutta noussut hieman vuonna 2015 ja laskenut uudestaan vuonna 2016. Alumiinipitoisuus on huomattavasti muita putkia korkeampi havaintoputkessa JB1. Tulokset ovat olleet välillä 33 3900 µg/l vuosina 2009 2016, joten tulosten vaihteluvälit putkessa JB1 ovat olleet suuria. Alumiinin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina 1975 1997 on 156 µg/l (n=4138) (Soveri 2001), mikä on yhtäläistä tasoa havaintoputkien JB2 ja JB3 vuosien 2011 2013 tulosten kanssa. Vuoden 2014 putken JB3 lokakuun tuloksessa alumiinin pitoisuus kohosi huomattavasti 1600 µg/l. Vuonna 2016 putkien JB2 ja JB3 tulokset ovat olleet välillä 41,8-48,4 µg/l.

41 Happipitoisuus on huono putkissa JB1 ja JB3. Happipitoisuus putkessa JB2 vaihtelee. Tulokset vaihtelevat välillä 0-9,8 mg/l. Putken JB1 happipitoisuus on noussut hieman vuonna 2016. Kobolttipitoisuus on alle määritysrajan (<0,2 µg/l, <2 µg/l) useimmilla määrityskerroilla tarkastelujaksolla putkessa JB1. EQS-arvo pohjaveden koboltille on 2 µg/l, mikä on ylittynyt putkissa JB2 ja JB3 vuodesta 2010 lähtien. Tulokset vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä <0,2-37 µg/l. Sameusarvot ovat olleet välillä 0,21 65 FNU/NTU. COD Cr-pitoisuus on alle määritysrajan (<20 mg/l, <25 mg/l, <30 mg/l) suurimmalla osalla määrityskerroista kaikissa putkissa. Tulokset vaihtelevat välillä <20 59 mg/l. Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) ovat olleet pääosin alle määritysrajan (<50 µg/l, <100 µg/l) tarkastelujakson kaikissa putkissa. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi öljyjakeille (C10- C40) on 50 µg/l ja tämä ylitetään keväällä 2011 putkessa JB1 (60 µg/l). Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C10-C40 jaoteltuna keskitisleisiin (C10-C21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40). Ja-Ko Betonin piha-alueen pintavedet ovat ilmeisesti vaikuttaneet havaintoputken JB1 vedenlaatuun. Kyseisen havaintoputken tuloksia ei ole onnistuttu saamaan syksyllä 2013 ja keväällä 2014 johtuen putken rikkoutumisesta. Kyseinen putki on uusittu vuoden 2014 kesän aikana. Pitoisuudet pysyivät edellisvuosien tavoin kohonneina uudessa putkessa. Kuva 15. Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputkien JB1, JB2, JB3 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, sulfaatti-, kiintoaine-, alkaliniteetti-, kalsium-, kromi-, rauta-, mangaani-, alumiini-, happi- ja kobolttipitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

42 Kuva 15. Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputkien JB1, JB2, JB3 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, sulfaatti-, kiintoaine-, alkaliniteetti-, kalsium-, kromi-, rauta-, mangaani-, alumiini-, happi- ja kobolttipitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

43 Kuva 15. Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputkien JB1, JB2, JB3 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, sulfaatti-, kiintoaine-, alkaliniteetti-, kalsium-, kromi-, rauta-, mangaani-, alumiini-, happi- ja kobolttipitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.11 Kokkolan Golf (Golf3 ja Golf7) Kokkolan Golfin kahdesta pohjavesilammikosta määritettiin näytteenoton yhteydessä lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, sinkki, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja nitraatti- ja nitriittitypen summa. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Golfin havaintopisteiden Golf3 ja Golf7 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 16) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintopisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Molempien lammikoiden vesi on erittäin hapanta. ph-arvot kummassakin pisteessä ovat tasaiset ja tulokset ovat olleet välillä 4,8 5,6 vuosina 2009 2016. Sähkönjohtavuudet ovat olleet melko tasaisia molemmissa lammikoissa. Tulokset vaihtelevat välillä 13,0 18,3 ms/m.

44 Pisteiden Golf3 ja Golf7 kloridipitoisuudet ovat tasaisia ja tulokset ovat olleet välillä 5,5 8,4 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan selvästi vuosina 2009 2016. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan pisteistä Golf3 ja Golf7 vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 24,1 68 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Kyseinen arvo ylittyi kertaalleen heinäkuussa 2012 pisteessä Golf3. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet välillä 0,004 0,026 mg/l. Vuosien sekä lammikoiden välistä vaihtelua on kokonaisfosforin osalta enemmän kuin muissa parametreissa. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat pieniä välillä <0,004-0,049 mg/l. Tulokset ovat olleet usein alle määritysrajan (<0,004 mg/l, <0,005 mg/l, <0,007 mg/l). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan selvästi. Pisteen Golf7 sameus vaihtelee tarkastelujaksolla, mutta pisteen Golf3 sameus on pysynyt hyvin tasaisena. Tulokset olivat välillä 0,54 6,5 FTU/NTU vuosina 2009 2016. Nitraatti- ja nitriittityppi on ollut alle määritysrajan (<0,004 mg/l, <0,003 mg/l, <0,005 mg/l) kummassakin pisteessä tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta pistettä Golf3 heinäkuussa 2010 (0,0083 mg/l) ja pistettä Golf7 heinäkuussa 2012 (0,033 mg/l). Kuva 16. Kokkolan Golfin pohjavesilammikoiden Golf3 ja Golf7 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki-, kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus heinäkuussa 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

45 Kuva 16. Kokkolan Golfin pohjavesilammikoiden Golf3 ja Golf7 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki-, kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus heinäkuussa 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.12 Lassila & Tikanoja Oyj (LT1) Lassila & Tikanoja Oyj:n pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki ja kokonaisöljyhiilivedyt (C10-C40). Tässä raportissa esitetään havaintoputken LT1 parametrien kuvaajat (ks. kuva 17) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Kyseinen havaintoputki on asennettu syksyllä 2010. Lassila & Tikanoja Oyj on siirtänyt toimintonsa pois pohjavesialueelta vuoden 2016 aikana. Kokkolan kaupungin Rakennus- ja ympäristölautakunta on rauettanut laitoksen ympäristölupapäätöksen (1.3.2017, 41) ja näin ollen laitoksen velvoite osallistua pohjaveden yhteistarkkailuun raukeaa vuodesta 2017 lähtien. Havaintoputken ph-arvo on pysynyt hyvin tasaisena tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 5,5 6,4. Sähkönjohtavuus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset vaihtelevat välillä 12 40 ms/m. Toukokuun 2015 tulos (12 ms/m) poikkeaa muista arvoista. Kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 0,5 15,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla. Toukokuun 2015 kloridipitoisuus poikkeaa muista tuloksista tarkkailujaksolla kuten sähkönjohtavuus arvo. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 6,2 80 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo ylittyy kevään näytteessä vuosina 2011, 2013 sekä 2015.

46 Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,042 0,40 mg/l. Kevään 2015 tulos (0,042 mg/l) poikkeaa tarkastelujakson tuloksista. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylittyy kaikilla muilla määrityskerroilla paitsi keväällä 2015. Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 31 600 NTU/FTU. Putken vesi on toisinaan hieman silttistä ja kellertävää. Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) ovat tarkastelujaksolla olleet välillä <50 140 µg/l. Keväällä 2011, syksyllä 2013, 2014 ja 2015 sekä vuonna 2016 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<50 µg/l). Muilla määrityskerroilla tulokset ylittävät Valtioneuvoston asettaman pohjaveden ympäristönlaatunormin (50 µg/l) öljyjakeiden (C10-C40) osalta. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C10-C40 jaoteltuna keskitisleisiin (C10-C21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40). Kuva 17. Lassila & Tikanoja Oyj:n havaintoputken LT1 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä öljyhiilivedyt (C10-C40) ja sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

47 Kuva 17. Lassila & Tikanoja Oyj:n havaintoputken LT1 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä öljyhiilivedyt (C10-C40) ja sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.13 Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ L-vastuualue (Tie2028) Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen/L-vastuualueen pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Tie2028 parametrien kuvaajat (ks. kuva 18) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Havaintoputken ph-arvo on pysynyt hyvin tasaisena tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 6,0 6,29. Sähkönjohtavuus on vaihdellut tarkastelujaksolla välillä 11,7 26,0 ms/m. Sähkönjohtavuus on kohonnut keväästä 2013 lähtien, mutta laskenut vuonna 2016. Kloridipitoisuus putkessa vaihtelee välillä 3,4 8,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä 0,64 22 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo alitetaan selvästi tarkastelujaksolla. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä 0,079 0,14 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla. Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 3,4 65 NTU/FTU.

48 Kuva 18. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen/L-vastuualueen havaintoputken Tie2028 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.14 Liikennevirasto (Rata1) Liikenneviraston (Rata) pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Rata1 parametrien kuvaajat (ks. kuva 19) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Havaintoputken ph-arvo on ollut melko tasainen tarkastelujakson aikana. Tulokset ovat olleet välillä 5,9 6,75. Sähkönjohtavuus on noussut syksystä 2010. Tulokset ovat vaihdelleet välillä 18,4 48,0 ms/m.

49 Kloridipitoisuus nousee keväästä 2011 lähtien. Tulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 19 78 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo on ylittynyt syksystä 2011 alkaen. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo alitetaan tarkastelujaksolla selvästi. Tulokset vaihtelevat välillä <0,5 19 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Kevään 2013 tulos (0,13 mg/l) erottuu tarkastelujaksolla. Tulokset vaihtelevat välillä 0,13 0,5 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylitetään lähes kaikkina määrityskertoina. Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 10 100 NTU/FTU. Kuva 19. Liikenneviraston (Rata1) havaintoputken ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

50 9.15 Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö (Kokkopesu) Kokkopesu Oy:n ja Kokkotyö-säätiön pesulan pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin ympäristöluvan mukaisesti ph, sähkönjohtavuus, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, sinkki, koboltti, öljyhiilivedyt C10-C40, kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Kahden ensimmäisen vuoden aikana (2015 2016) pohjavedestä selvitettiin myös trikloorieteenipitoisuus. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Kokkopesu parametrien kuvaajat (ks. kuva 20) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Havaintoputken ph-arvot ovat olleet välillä 7,3 7,4 mikä on hieman korkeampi kuin yhteistarkkailun havaintoputkissa keskimäärin. Sähkönjohtavuus on tarkastelujaksolla välillä 77 87 ms/m ja näin ollen tulokset ovat melko korkeat. Kloridipitoisuus on sähkönjohtavuuden tavoin korkea. Tulokset ovat välillä 68 130 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja tämä ylittyy kaikilla näytteenottokerroilla. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkkipitoisuudelle on 60 µg/l. Kyseinen raja-arvo alittuu tarkastelujaksolla kaikilla näytteenottokerroilla. Tulokset vaihtelevat välillä 0,66-48 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuus vaihtelee välillä 0,92 1,9 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylittyy kaikilla määrityskerroilla. Kokonaistyppipitoisuus vaihtelee välillä 2,1 2,6 mg/l. Fosforipitoisuus pesuloiden yhteisessä havaintoputkessa vaihtelee. Tulokset ovat olleet välillä 0,34 1,6 mg/l. Kobolttipitoisuus on laskenut syksystä 2014 lähtien. Tulokset ovat olleet välillä 0,16 4,6 µg/l. EQS-arvo pohjaveden koboltille on 2 µg/l, mikä ylittyi syksyllä 2014 (4,6 µg/l). Sameusarvot ovat olleet välillä 94 220 NTU/FTU. Havaintoputken vesi on hyvin sameaa ja putki todettiin näytteenoton yhteydessä antoisuudeltaan huonoksi. Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) olivat syksyllä 2014 selkeästi koholla (4000 µg/l). Tulos koostui pääosin raskaista öljyjakeista (C21-C40) 3100 µg/l. Keskitisleiden (C10 C21) osuus vuoden 2014 analyysituloksesta oli 920 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden öljyhiilivetyjakeille (C10-C40) on 50 µg/l. Vuonna 2015-2016 tulokset olivat alle määritysrajan (<50 µg/l). Trikloorieteenipitoisuuksia ei ole ollut todettavissa tai pitoisuus on ollut alle määritysrajan (<1 µg/l) tarkastelujaksolla. Kolimuotoiset bakteerit olivat koholla syksyllä 2014 (1400 mpn/100 ml), mutta olivat laskeneet vuonna 2015 (0-2 mpn/100 ml). Vuonna 2016 lämpökestoiset koliformiset bakteerit olivat kummallakin näytteenottokerralla 0 pmy/100 ml. E.coli on ollut tarkastelujaksolla kaikilla määrityskerroilla 0 pmy/100 ml. Pesuloiden havaintoputki on antoisuudeltaan heikko ja vesi putkessa on hyvin sameaa.

51 Kuva 20. Kokkotyö-säätiön pesulan sekä Kokkopesu Oy:n havaintoputken ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, typpi-, ammoniumtyppi-, fosfori-, koboltti ja öljyhiilivetypitoisuus (C10-C40) sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

52 Kuva 20. Kokkotyö-säätiön pesulan sekä Kokkopesu Oy:n havaintoputken ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, typpi-, ammoniumtyppi-, fosfori-, koboltti ja öljyhiilivetypitoisuus (C10-C40) sekä sameus vuosina 2009 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.16 Kokkolan Ratsastajat Gamlakarleby Ryttare ry (GTK33) Kokkolan Ratsastajien pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin ympäristöluvan mukaisesti ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus ammoniumtyppi, sinkki, fekaaliset streptokokit ja E.coli. Tässä raportissa esitetään havaintoputken GTK33 parametrien kuvaajat (ks. kuva 21) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Kokkolan Ratsastajat liittyivät osaksi pohjaveden yhteistarkkailua syksyllä 2015. Havaintoputken ph-arvo vaihtelee tarkastelujaksolla välillä 7,9-8,10 mikä on hieman korkeampi kuin yhteistarkkailun havaintoputkissa keskimäärin. Sähkönjohtavuus on tarkastelujaksolla korkea vaihdellen välillä 70-80 ms/m. Kloridipitoisuus on sähkönjohtavuuden tavoin korkea, pitoisuudet vaihtelevat välillä 120-150 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja tämä ylittyy kaikilla näytteenottokerroilla. Kohonneet kloridipitoisuudet ovat luultavimmin luontaista alkuperää (Paalijärvi, sanallinen tiedonanto 21.3.2017). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkkipitoisuudelle on 60 µg/l. Kyseinen raja-arvo alittuu kaikilla näytteenottokerroilla. Tulokset olivat alle määritysrajan syksyllä 2015 (< 1 µg/l) ja syksyllä 2016 (<0,5 µg/l). Sameus vaihteli välillä 0,62-1,2 NTU/FTU. Sameutta ei määritetty syksyllä 2016 näytteenotossa ilmenneiden väärinkäsitysten johdosta. Enterokokit ja E.coli olivat kaikilla näytteenottokerroilla 0 pmy/100 ml.

touko 09 loka 09 touko 10 loka 10 touko 11 loka 11 touko 12 loka 12 touko 13 loka 13 touko 14 loka 14 touko 15 marras 15 touko 16 loka 16 touko 09 loka 09 touko 10 loka 10 touko 11 loka 11 touko 12 loka 12 touko 13 loka 13 touko 14 loka 14 touko 15 marras 15 touko 16 loka 16 touko 09 loka 09 touko 10 loka 10 touko 11 loka 11 touko 12 loka 12 touko 13 loka 13 touko 14 loka 14 touko 15 marras 15 touko 16 loka 16 touko 09 loka 09 touko 10 loka 10 touko 11 loka 11 touko 12 loka 12 touko 13 loka 13 touko 14 loka 14 touko 15 marras 15 touko 16 loka 16 touko 09 loka 09 touko 10 loka 10 touko 11 loka 11 touko 12 loka 12 touko 13 loka 13 touko 14 loka 14 touko 15 marras 15 touko 16 loka 16 touko 09 loka 09 touko 10 loka 10 touko 11 loka 11 touko 12 loka 12 touko 13 loka 13 touko 14 loka 14 touko 15 marras 15 touko 16 loka 16 53 9 ph GTK33 ms/m 80 Sähkönjohtavuus GTK33 8 7 6 5 4 3 2 70 60 50 40 30 20 1 10 0 0 Pvm Pvm mg/l 150 Kloridi GTK33 µg/l 60 EQS 60 µg/l Sinkki GTK33 125 50 100 40 75 30 50 25 EQS 25 mg/l 20 10 0 0 Pvm Pvm mg/l 0,4 Ammoniumtyppi GTK33 FTU 1,2 Sameus GTK33 0,3 1 0,8 0,2 EQS 0,2 mg/l 0,6 0,1 0,4 0,2 0,0 0 Pvm Pvm Kuva 21. Kokkolan Ratsastajien havaintoputken ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina 2015-2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.17 Muut yhteistarkkailuun osallistuvat Muita pohjaveden yhteistarkkailuun osallistuvia osapuolia vuonna 2016 olivat LSK Business Park Oy ja Fingrid Oy. Nämä osapuolet toimivat pohjavesialueella ja ovat kiinnostuneita yhteistarkkailusta, mutta heillä ei ole omia havaintoputkia. 10. YHTEENVETO Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailu kattaa pohjavesialueiden tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet. Hankkeen I vaihe (suunnittelu ja maastotarkastelu) toteutettiin marraskuusta 2008 helmikuuhun 2009. Hankkeen II vaihe eli yhteistarkkailun käynnistäminen aloitet-

54 tiin keväällä 2009 ja ohjelman kehittäminen jatkui edelleen vuosina 2010 2011. Yhteistarkkailun näytteenotosta ja analytiikasta vastaa vuosina 2016-2019 (2020) Ahma ympäristö Oy 7.12.2015 päivätyn tarkkailuohjelman (Sillanpää, Aaltonen) mukaisesti. Yhteistarkkailun raportoinnista vastaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Vuonna 2016 yhteistarkkailussa oli mukana 26 osapuolta, joista kahdellatoista on vesi- tai ympäristölupaan perustuva tarkkailuvelvoite ja kahdeksan on mukana oma-aloitteisesti. Etelä-Pohjanmaan Elykeskus, GTK, Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry osallistuvat yhteistarkkailutyöryhmän työhön asiantuntijoina. Vuoden 2016 yhteistarkkailu toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen ja tarkkailujen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Kaikista havaintoputkista määritetään ns. perusanalyysivalikoima. Muilta osin analyysivalikoimat poikkeavat toisistaan johtuen toimintojen ja viranomais/lupavaatimusten erilaisuudesta. Pohjaveden laatua on verrattu pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (EQS). Tulokset on tarkasteltu toimijakohtaisesti luvussa 9, joten tässä osiossa tarkastellaan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueita kokonaisuutena. Pohjaveden pinnan taso Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla vaihtelee harjun ydinosalla välillä 0,22 +22 m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialueen eteläosan vedenjakajalla. Pohjaveden pinta on laskenut Patamäen vedenottamon läheisissä putkissa vuodesta 2000 lähtien. Maa- ja kallioperän mineraalikoostumus vaikuttaa suuresti pohjaveden kemialliseen peruskoostumukseen ja siten pohjaveden laatu vaihtelee alueellisesti merkittävästi. Pohjaveden hapekkuus/hapettomuus vaikuttaa myös selvästi pohjaveden pitoisuuksiin. Pohjavesi on enimmäkseen vähähappista ja rauta- ja mangaanipitoista. Korkeahkot kloridi- ja sulfaattipitoisuudet johtuvat pääosin Litorina-merivaiheen aikana kerrostuneista orgaanisista yhdisteistä ja pelkistävistä olosuhteista. Pohjaveden laatua vuonna 2016 on havainnollistettu sähkönjohtavuuden, kloridin, ph:n, ammoniumtypen ja sinkkipitoisuuksien pitoisuuskarttojen avulla liitteessä 6.1. Pitoisuuskarttojen tausta-aineisto on taulukoituna liitteessä 6.2. Kloridipitoisuudet vaihtelevat suurimmalla osalla aluetta välillä 1-5 mg/l sekä välillä 5-10 mg/l, mitä voidaan pitää normaalina. Lievästi kohonneita pitoisuuksia havaitaan Ykspihlajan teollisuusalueen länsipuolella ja vesilaitoksen pohjois- ja eteläpuolella olevissa havaintopisteissä sekä yhdessä pisteessä alueen eteläosassa. Alueen pohjoisosan kohonneet pitoisuudet (yli 25 mg/l) johtuvat ainakin osittain meriveden suotautumisesta. Pitoisuuksissa ei ole havaittavissa suuria muutoksia kevään ja syksyn näytekertojen välillä. Alueen kohonneet kloridipitoisuudet ovat luultavimmin luontaista alkuperää. Kloridin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina 1975 1997 on 2,82 mg/l (n=5636) (Soveri ym. 2001). Kokkolan Patamäen pohjavesialueen rajojen sisäpuolisten havaintoputkien kloridipitoisuuden keskiarvo vuonna 2016 oli 10,6 mg/l ja näin ollen pitoisuus on hieman korkeampi taustapitoisuuteen verrattuna, mutta alittaa selvästi EQS-arvon (25 mg/l). Kohonneet sähkönjohtavuusarvot (yli 150 ms/m) alueen pohjoisosissa johtuvat samoista syistä kuin kloridipitoisuudet ja yleisesti sähkönjohtavuusarvot noudattelevat kloridipitoisuuksia. Sinkkipitoisuus oli alueen keski- ja eteläosassa keväällä sekä syksyllä 2016 pääosin välillä <0,5-25 µg/l, mikä on normaalia. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Lievästi kohonneita pitoisuuksia sekä valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormin (EQS) ylittäviä pitoisuuksia ilmenee alueen pohjoisosassa sekä kevään että syksyn näytekierroksen yhteydessä. Valtaosa ympäristölaatunormin ylittävistä tuloksista sijoittuu pohjoiseen suurteollisuusalueen lähettyville sekä pohjavesialueen rajan lähettyville. Suurimmat sinkkipitoisuudet havaittiin edellisvuosien tavoin putkessa KoVo2, mutta kyseisen havaintopisteen sinkkipitoisuus on laskenut syksyn 2013 tasosta (13 000 µg/l) ollen vuoden 2016 tuloksissa

55 välillä 2 180 3 040 µg/l. Sinkkipitoisuudet vaihtelevat pohjavesialueella merkittävästi pienilläkin etäisyyksillä. Havaintoputken veden ph:n ollessa matala, eli veden ollessa hapanta, olivat sinkkipitoisuudet korkeita. GTK:n vuosina 2007 2009 tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Paalijärvi ym. 2009) perusteella havaintoputki KoVo2 sijaitsee murrosvyöhykkeellä, jossa mm. kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella ja alueella on useita avokallioita. Pohjavesialueiden ammoniumtyppipitoisuudet olivat pääosin alle EQS-arvon (0,2 mg/l) vuonna 2016. Alueen pohjoisosan selvästi kohonneet ammoniumtyppipitoisuudet (>5 mg/l) johtuvat mitä ilmeisimmin vanhan jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuneesta suotautumisesta. Lievästi EQS-arvon ylittäviä pitoisuuksia on havaittavissa mm. Tullinmäen alueella, suurteollisuusalueella ja vesilaitoksen pohjois- (Vesi111), etelä (Vesi0102)- ja länsipuolella. Patamäen vesilaitoksen pohjoispuolella sijaitsevalla Santahaan urheilukentällä lannoitetaan kolmea nurmipeitteistä kenttää 2-3 kertaa kesässä. Patamäen vesilaitoksen tuntumassa on lisäksi kaksi nurmipintaista kenttää, joilla ei käytetä lannoitteita tai torjunta-aineita eikä niitä kastella. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaluonnoksen riskinarvioinnissa on todettu, että lyhyen etäisyyden vuoksi lannoitteiden käyttö muodostaa merkittävän riskin vedenottamon veden laadulle. Toimenpidesuositusten mukaan Santahaan urheilukentän lannoitemäärät tulee tarkastaa ja mahdollisuuksien mukaan vähentää niiden käyttöä (Lindsberg 2015). Vuonna 2016 lannoitemäärä olivat pysyneet samoina aiempaan verrattuna (puhelinkeskustelu 5.5.2017 Sillanpää/Ruotanen). Ammoniumtypen taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina 1975 1997 on 0,04 mg/l (n=5423) (Soveri ym. 2001). Kokkolan Patamäen pohjavesialueen rajojen sisäpuolisten havaintoputkien ammoniumtyppipitoisuuden keskiarvo vuonna 2016 oli 0,16 mg/l ja näin ollen tulos on hieman korkeampi taustapitoisuuteen verrattuna, mutta alittaa asetetun EQS-arvon. Vuonna 2016 yhteistarkkailun ph-arvot olivat välillä 4,46 11,2. Vaihteluvälin korkea ph johtuu Ja-Ko Betonin havaintoputken (JB1) tuloksesta (9,74-11,24), jossa on todettu pihavesien vaikuttavan putken pohjaveden laatuun. Lisäksi Kokkolan Ratsastajien havaintoputken ph on hieman korkeampi (7,9-8,10) kuin yhteistarkkailun havaintoputkissa keskimäärin. Mikäli kyseiset tulokset jätetään tarkastelusta, ovat ph:n arvot pohjavesialueella olleet välillä 4,46 7,35. Alhaisemmat ph-arvot ilmenevät pohjavesialueen pohjoisosissa. Pohjaveden laatu Patamäen vesilaitoksen läheisyydessä sijaitsevissa havaintoputkissa Vesi111 ja Vesi112 täytti vuonna 2016 pääosin EQS:n pohjavedelle asettamat ympäristönlaatunormit. Havaintoputken Vesi111 ammoniumtyppipitoisuus ylitti asetetun EQS-arvon sekä keväällä että syksyllä (tulokset kummallakin kerralla 0,22 mg/l). Havaintoputken Vesi112 sinkkipitoisuus on ollut lievässä nousussa vuosina 2012 2014, mutta laskeneet vuosina 2015-2016 alittaen pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin (EQS 60 µg/l). 11. JATKOTOIMENPITEET Lassila & Tikanoja Oyj on siirtänyt toimintonsa pois pohjavesialueelta. Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta on rauettanut laitoksen ympäristölupapäätöksen ja näin ollen laitoksen velvoite osallistua pohjaveden yhteistarkkailuun raukeaa vuodesta 2017 lähtien. Kyseinen havaintoputki pidetään mukana yhteistarkkailussa vuonna 2017 ympäristöpalveluiden kustannuksella. Kokkolan seurakuntayhtymän tarkkailukaivosta määritetään keväällä 2017 analyysivalikoiman D lisäksi elohopeapitoisuus ja rasvahapot. Rasvahapoista määritetään formiaatti, asetaatti, propionaatti, butyraatti, oksalaatti, malonaatti, sukkinaatti, maleaatti ja ftalaatti. Putkista Vesi111, Vesi112, Vesi805, Vesi1106 ja Vesi9503 tehdään syksyllä 2017 laajennettu analyysivalikoima tarkkailuohjelman (7.12.2015) kohdan 8 mukaisesti. Tullimäen lopetetulta kaatopaikalta tehdään seuraavat lisänäytteenotot osana pohjaveden yhteistarkkailua:

56 o Mitataan pohjaveden pinnan korkeus 4 krt/a putkista P1, P2, Tulli1, Tulli2, Tulli3 vuosina 2017-2018. o Suotoveden määrän mittaus 4 krt/a vuosina 2017-2018. o Suotoveden lisäanalyysit (Al, Sb, Hg, Co, Ni, Zn, Sn, V, CN, fenoli, aromaattiset yhdisteet, PAH-yhdisteet, klooratut alifaattiset yhdisteet, kloorifenolit, klooribentseenit, PCB, PCDD/F, pestisidit, MTBE-TAME, ftalaatit, C5-C40 öljyhiilivedyt, BOD7-ATU, nitraatti- ja nitriittitypen summa, ammoniumtyppi, fosfaattifosfori, rasvapitoisuus (petroolieetteriuute) sekä koliformiset bakteerit) keväällä 2017. VIITTEET Antikainen, M., Hentilä, H., Rautio, L-M., Gustafsson, J. 2009: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon toimenpideohjelma pohjavesille. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2008. 91 s + liitteet. Aspholm, J. 2006. Ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin tähtäävä koulutus peruskurssi. Pietarsaari 14.6.2006. Luentomateriaali. Ilmatieteenlaitos 2017. Ilmastokatsaukset: Tammikuu 2016 Joulukuu 2016. Karttatulosteet Kokkolan kaupunki / Taija Lahtinen 2017. Kokkolan kaupungin Rakennus- ja ympäristölautakunta. 2017. Ympäristölupapäätöksen rauettaminen / Lassila & Tikanoja Oyj, jätteen käsittely ja välivarastointi (Ahertajantie 14). Rakennus- ja ympäristölautakunta (1176/60/380/2009) 1.3.2017, 41. Lindsberg, E. 2015: Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Luonnos. Geologian tutkimuskeskus. Länsi-Suomen yksikkö. 99 s + liitteet. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2017: Täydennyspyyntö suunnitelmaan pohjavesiputkien asentamisesta Tullimäen lopetetulle kaatopaikalle ja ilmoitukseen tarkkailun jatkosta osana pohjavesitarkkailun yhteistarkkailua. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.2.2017 EPOELY/2422/2016. Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 25.2.1972 (S-71/670): Patamäen pohjavedenottamon vedenottolupa. Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 22.9.1980 (65/1980C): Saarikankaan vedenottamon vedenottolupa. Paalijärvi, M., Lehtimäki, J., Valjus, T. 2009: Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys 2007-2009. Geologian tutkimuskeskus. Sillanpää, T., Aaltonen, E-K. 2015: Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelma 2016-2020. Sillanpää, T. 2017: Muistio 20.3.2017. Tullimäen lopetetun kaatopaikan tarkkailu. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden kemiallisista laatuvaatimuksista ja -suosituksista 1352/2015. Soveri, J., Mäkinen, R., Peltonen, K. 2001: Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975-1999. Suomen ympäristökeskus. 314 s. + liitteet. Rintala, J., Suokko, T. 2008: Pohjavesinäytteenotto. Nykytila ja kehitystarpeet. Suomen ympäristökeskus 2008. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 48/2008. Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta 341/2009. LIITTEET 1 Yhteistarkkailuputket 2016 - kartta 2 Yhteistarkkailuohjelma 2016-2019 (2020)- taulukko 3 Havaintopistetiedot taulukko 4 Analyysimenetelmät 5 Yhteenveto vuoden 2016 tuloksista

57 6 Pohjaveden pinnan taso, ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla keväällä ja syksyllä 2016 pitoisuuskartat sekä taulukot 7 Neste Oyj:n havaintoputken Neste7 tulokset vuosina 2014-2016

LIITE 1.1 Patamäen ja Harrinniemen havaintoputket Vesi0304 Vesi0306 VesiJV09 Vesi0305A VesiSRP09 WOK13 Neste 7 GTK1 WOK18 WOK19 Neste6GTK2 Neste2 Neste5 Neste4 Neste3 KIP1 KoVo1 Vesi1108 KoVo2 Vesi1106 Vesi 1102 GTK3 Vesi0309 GTK21 Tulli1 Tulli3 Tulli,kaivo Tulli2 Rata1 Vesi110 Vesi111 Selite Havaintoputket Pohjavesialue Varsinainen muodostumisalue Karttatuloste Kokkolan kaupunki / Taija Lahtinen 2015 Pohjakartta Kokkolan kaupunki / Paikkatietopalvelut Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Vesi573 LT1 Vesi112 Vesi0102 Vesi805 GTK11 Kokkopesu 0 0,5 1 Kilometriä ± Srk,kaivo

Patamäen ja Harrinniemen havaintoputket GTK11 LIITE 1.2 Srk,kaivo GTK27 GTK33 Golf3 Golf7 Tie2028 JB3 JB2 JB1 Vesi2010 GTK9 Selite Havaintoputket Pohjavesialue Vesi9503 Varsinainen muodostumisalue Karttatuloste Kokkolan kaupunki / Taija Lahtinen 2015 Pohjakartta Kokkolan kaupunki / Paikkatietopalvelut Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus 0 0,5 1 Kilometriä ±

LIITE 1.3 Patamäen ja Harrinniemen havaintoputket Vesi9503 GTK16 GTK10 GTK18 Selite Havaintoputket GTK19 Pohjavesialue Varsinainen muodostumisalue Karttatuloste Kokkolan kaupunki / Taija Lahtinen 2015 Pohjakartta Kokkolan kaupunki / Paikkatietopalvelut Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus 0 0,5 1 Kilometriä ±

LIITE 2 Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailu 2016-2019 (optio 2020) Yhteenveto analyysivalikoimista toimijoittain ja havaintopisteittäin PERUSANAL VALIKOIMA ANAL VALIKOIMA A ANAL VALIKOIMA A1 ANAL VALIKOIMA A2 ANAL VALIKOIMA B1 Kaikki putket Kokkolan Vesi Kokkolan Vesi Klan jätevedenpuhd., Oy Pohjanmaan Biokaasu, Klan kaupungin TekPa Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy, Kokkolan Energia Oy Lisäksi seuraavista putkista tehdään vain perusvalikoima: GTK1 Vesi0309 Vesi9503 Vesi0304 WOK13 GTK9 Vesi0102 Vesi111 Vesi0305A WOK18 GTK11 Vesi805 Vesi112 Vesi0306 WOK19 GTK16 Vesi1102 Vesi1106 VesiJV09 GTK18 Vesi573 GTK10 GTK19 Vesi110 GTK21 GTK2 VesiSRP09 GTK3 Vesi2010 GTK27 Rata1 Tie2028 Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoima: Näytteenoton yhteydessä kentällä: pinnankork., lämpötila, haju ja ulkonäkö, laboratoriossa: ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniutyppi, sinkki. Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima A: NO23-N, PO4-P, kovuus, Mn, Fe, SO4. Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima A1: NO23-N, PO4-P, kovuus, Mn, Fe, SO4, happi. Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima A2: NO23-N, PO4-P, kovuus, Mn, Fe, SO4, kok-p, kok-n, fek.kolim.bakteerit, fek.streptokokit. Näytteenotto 3 krt/a (huhti-touko, heinä-elo ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima B1: Fe, Hg, Co, Cd, As, Pb, Cu, Ni, S-kok, Sr. ANAL VALIKOIMA B2 ANAL VALIKOIMA B3 ANAL VALIKOIMA C ANAL VALIKOIMA D ANAL VALIKOIMA E Neste Oyj Kokkolan Voima Oy Klan Vesi, Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) Kokkolan seurakuntayhtymä Ja-Ko Betoni Oy Neste1 KoVo1 KIP1 Srk,kaivo JB1 Neste2 KoVo2 Vesi1108 JB2 Neste3 JB3 Neste4 Neste5 Neste6 Neste7 Neste 1-7 näyte 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima B2: Bensiinijakeet C5-C10, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, MTBE, TAME, ETBE, TAEE, öljyhiilivetyjakeet C10-C40, keskitisleet C10-C21, raskaat jakeet C21-C40. Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima B3: Cr, As, V, SO4. Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima C kerran vuodessa keväällä: kok-n, NO23-N, kok-p, PO4-P, Mn, Fe, TOC, Hg, F, SO4, kovuus. Näytteenotto 6 krt/a (tammi, maalis, Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja touko, heinä, syys ja marraskuu). syy-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima E: analyysivalikoima D: CODCr, kiintoaine, happi, kok-n, alk, Mn, Fe, SO4, E-coli, CODMn, väri, kovuus, Mn, Fe, SO4, alkaliniteetti, Ca, NO23-N, kokonaiskovuus. Al, Co, Cr, öljyhiilivetyjakeet C10-C40, keskitisleet C10-C21, raskaat jakeet C21-C40. Joka näytteenottokerta mitataan mittapatokaivon veden pinnankorkeus. Viiden (5) vuoden välein analysoidaan elohopeapitoisuus ja rasvahapot (2017). ANAL VALIKOIMA F ANAL VALIKOMA G ANAL VALIKOIMA H ANAL VALIKOIMA I ANAL VALIKOIMA J Kokkolan Golf Tullimäen vanha kaatopaikka Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö Lassila & Tikanoja Oyj Kokkolan Ratsastajat Golf3 Tulli,kaivo KokkoPesu LT1 GTK33 Golf7 Tulli1 Tulli2 Tulli3 Näytteenotto 1 krt/a (heinä-elokuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima F: kok-p, NO23-N. Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima G: CODCr, kiintoaine, kok-p, kok-n, Cd, As, Pb, Cr, Cu, öljyhiilivetyjakeet C10-C40, keskitisleet C10-C21, raskaat jakeet C21-C40. Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima H: kok-p, kok-n, Co, öljyhiilivetyjakeet C10- C40, keskitisleet C10-C21, raskaat jakeet C21-C40, kolim.bakt., E-coli. Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima I: öljyhiilivetyjakeet C10-C40, keskitisleet C10-C21, raskaat jakeet C21-C40. Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima J: fek.streptokokit, E.coli. Pohjaveden pinnankorkeus putkista P1 ja P2 2 krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu), sijaitsevat kaatopaikan päällä. Lisäksi vuonna 2016 2 krt/a (huhtitouko ja syys-lokakuu): trikloorieteenipitoisuus.

Kokkolan pohjavesialueiden yhteistarkkailu / havaintopisteet Tunnus Omistaja ETRS-TM35FINtasokoordinaatti X ETRS-TM35FINtasokoordinaatti Y GTK1 Klan Vesi 307390 7087407 Putken osapuolet GTK9 Klan Vesi 308563 7078952 ks. putki GTK1 GTK11 Klan Vesi 307721 7084016 ks. putki GTK1 GTK16 Klan Vesi 309002 7076937 ks. putki GTK1 GTK18 Klan Vesi 308830 7073657 ks. putki GTK1 GTK19 Klan Vesi 309964 7073292 ks. putki GTK1 GTK21 Klan Vesi 308151 7086649 ks. putki GTK1 VesiSRP09 Klan Vesi 307971 7087983 ks. putki GTK1 Vesi2010 Klan Vesi 308425 7080694 ks. putki GTK1 Rata1 Tie2028 Liikenneviraston rautatieosasto Ely- keskus, L- vastuualue Lupap./Oma-aloitteinen tark. LSVO 25.2.1972 (S-71/670), LSVO 25.2.1972, LSVO 13.12.1990 (81/1990/3), VYO 4.12.1991, LSU 22.9.2000 (Dnro 0800Y0461-17) 306043 7085602 Oma-aloitteinen tarkkailu Havaintoputken kokonaispituus, siiviläputken pituus, putkiaines / halkaisija Putken kokonaispituus 15,1 m. Siiviläputken pituus 12,0 m. HDPE 60/52. Putken kokonaispituus 9,3 m. Siiviläputken pituus 5,0 m. HDPE 60/52. Putken kokonaispituus 13,0 m. Siiviläputken pituus 10,0 m. HDPE 60/52. Putken kokonaispituus 22,0 m. Siiviläputken pituus 19,0 m. HDPE 60/52. Putken kokonaispituus 25,8 m. Siiviläputken pituus 23,0 m. HDPE 60/52. Putken kokonaispituus 16,0 m. Siiviläputken pituus 12,0 m. HDPE 60/52. Putken kokonaispituus 11,0 m. Siiviläputken pituus 8,0 m. HDPE 60/52. Putken kokonaispituus 6,0 m. Siiviläputken pituus 2,0 m. PEH 50. Putken kokonaispituus 12,0 m. Siiviläputken pituus 8,0 m. PEH 50. Putken kokonaispituus 11,0 m. Siiviläputken pituus 8,0 m. PEH 63. Putken tuotto Tarvittava pumppu/näytteenotin Putken yläpään korkeus (m, N60) Hyvä Pohjavesipumppu 4,33 2 Hyvä Pohjavesipumppu 20,68 2 Hyvä Pohjavesipumppu 7,62 2 Hyvä Pohjavesipumppu 20,48 2 Hyvä Pohjavesipumppu 23,51 2 Hyvä Pohjavesipumppu 24,31 2 Hyvä, näyte hieman samea. Huono krt/a Pohjavesipumppu 3,6 2 Putki tulee tyhjentää ja näytteet ottaa kertanäytteenottimella. 2,689 2 Hyvä Pohjavesipumppu 14,27 2 Hyvä, näyte kirkastuu hitaasti. Pohjavesipumppu 5,59 2 308259 7081251 Oma-aloitteinen tarkkailu Hyvä Pohjavesipumppu 9,25 2 Vesi0309 Klan Vesi 307387 7086499 ks. putki GTK1 Huono Putki tulee tyhjentää ja näytteet ottaa kertanäytteenottimella. 4,97 2 Huom! Sisäputken halkaisija 40 mm. LIITE 3.1 Vesi0102 Klan Vesi 308160 7084603 ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 7,08 2 Vesi805 Klan Vesi 307813 7084260 ks. putki GTK1 Putken kokonaispituus 18,5 m. Siiviläputken pituus 13,0 m. PVC 50. Hyvä Pohjavesipumppu 6,864 2 Vesi 1102 Klan Vesi 306497 7085853 ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 5,27 2 Vesi573 Klan Vesi 306843 7084900 ks. putki GTK1 Huono Pohjavesipumppu 6,43 2 Vesi110 Klan Vesi 307705 7085436 ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 4,91 2 GTK2 Klan Vesi 306575 7086843 ks. putki GTK1 GTK3 Klan Vesi 307251 7086173 ks. putki GTK1 Putken kokonaispituus 27,7m. Siiviläputken pituus 13,0 m. HDPE 60/52. Putken kokonaispituus 18,7 m. Siiviläputken pituus 16,0m. HDPE 60/52. Hyvä Pohjavesipumppu 5,66 2 Hyvä Pohjavesipumppu 4,91 2 GTK27 Klan Vesi 307551 7083212 ks. putki GTK1 Putken kokonaispituus 11,0 m. Siiviläputken pituus 8,0 m. Hyvä Pohjavesipumppu 6,72 2 HDPE 60/52. Vesi9503 Klan Vesi 308631 7077935 ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 20,112 2 Vesi111 Klan Vesi 307835 7085303 ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 4,562 2 Vesi112 Klan Vesi 307890 7084899 ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 2,25 2 Vesi1106 Klan Vesi 306597 7086148 ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 5,8 2 GTK10 Klan Vesi 309068 7075702 ks. putki GTK1 Putken kokonaispituus 23,0 m. Siiviläputken pituus 21,0 m. HDPE 60/52. Hyvä Pohjavesipumppu 22,51 2

Kokkolan pohjavesialueiden yhteistarkkailu / havaintopisteet Tunnus Omistaja ETRS-TM35FINtasokoordinaatti X ETRS-TM35FINtasokoordinaatti Y Vesi0304 Klan Vesi 306547 7088832 Vesi0305A Klan Vesi 306899 7088261 Vesi0306 Klan Vesi 306848 7088702 VesiJV09 Klan Vesi 306972 7088486 WOK13 Boliden Kokkola Oy 307000 7087603 WOK18 Boliden Kokkola Oy 306595 7087149 WOK19 Boliden Kokkola Oy 306899 7087113 Neste1 Neste Oyj 305952 7086891 Putken osapuolet Klan Vesi, Oy Pohjanmaan Biokaasu, Kokkolan kaupungin TekPa Lupap./Oma-aloitteinen tark. LSVO 26.3.1996, VYO 11.12.1996, LSY 14.1.2005*, ESAVI 29.11.2011(Jäteved.puts.), LSSAVI 31.8.2010 (Biokaasul.), LSSAVI 11.10.2013 (Biokaasul.+TekPa) Klan Vesi, Oy Pohjanmaan Biokaasu, Kokkolan kaupungin TekPa Klan Vesi, Oy Pohjanmaan Biokaasu, ks. putki 0304 Kokkolan kaupungin TekPa Klan Vesi, Oy Pohjanmaan Biokaasu, ks. putki 0304 Kokkolan kaupungin TekPa Boliden Kokkola Oy, Freeport LSY 14.5.2008 (Boliden) Cob., Klan Energia Oy Boliden Kokkola Oy, Freeport ks. putki WOK13 Cob., Klan Energia Oy Boliden Kokkola Oy, Freeport ks. putki WOK13 Cob., Klan Energia Oy LSU 27.2.1998, tarkkailuohjelma hyväksytty 17.4.2002. LSSAVI 21.12.2012 Havaintoputken kokonaispituus, siiviläputken pituus, putkiaines / halkaisija Putken tuotto Hyvä, näyte hieman kellertävä, näytteeseen vaikuttaa maaaltaiden suotautuminen. Tarvittava pumppu/näytteenotin Putken yläpään korkeus (m, N60) krt/a Pohjavesipumppu 3,032 2 ks. putki 0304 Hyvä Pohjavesipumppu 2,866 2 Hyvä, näyte lievästi silttinen Pohjavesipumppu 2,32 2 Putken kokonaispituus 6,0 m. Siiviläputken pituus 2,0 m. PEH Hyvä Pohjavesipumppu 2,458 2 50. Putken kokonaispituus 26,7 m. Siiviläputken pituus 24,0 m. HDPE 60/52. Putken kokonaispituus 7,0 m. Siiviläputken pituus 4,0 m. HDPE 60/52. Putken kokonaispituus 8,0 m. Siiviläputken pituus 6,0 m. HDPE 60/52. PVC 300. Hyvä Pohjavesipumppu 4,33 3 Hyvä Pohjavesipumppu 4,33 3 Hyvä Pohjavesipumppu 5,23 3 Hyvä Pohjavesipumppu 6,05 2 Neste2 Neste Oyj 305952 7086819 ks. putki Neste1 PVC 300. Hyvä Pohjavesipumppu 5,811 2 Neste3 Neste Oyj 306282 7086638 ks. putki Neste1 PEH 63/51mm Hyvä Pohjavesipumppu 5,43 2 Putki uusittu kesällä 2013. Neste4 Neste Oyj 306312 7086701 ks. putki Neste1 PEH 63/51mm Hyvä Pohjavesipumppu 5,44 2 Putki uusittu kesällä 2013. Neste5 Neste Oyj 306347 7086802 ks. putki Neste1 PVC 300. Hyvä Pohjavesipumppu 6,925 2 Neste6 Neste Oyj 306372 7086857 ks. putki Neste1 PVC 300. Hyvä Pohjavesipumppu 6,84 2 Neste7 Neste Oyj 305484 7087386 ks. putki Neste1 Hyvä Pohjavesipumppu 3,29 2 Putken kokonaispituus 6,0 m. KoVo1 Kokkolan Voima Oy 305780 7086044 LSU 19.11.2007 Siiviläputken pituus 2,0 m. PEH Hyvä Pohjavesipumppu 5,597 2 50. KoVo2 Kokkolan Voima Oy 306147 7086110 ks. putki KoVo1 Putken kokonaispituus 6,0 m. Hyvä, näyte Siiviläputken pituus 4,0 m. PEH hieman silttinen 50. Pohjavesipumppu 6,14 2 KIP1 Kip Infra Oy 305704 7086386 Klan Vesi, Kip Putken kokonaispituus 6,0 m. Infra Oy (Kip Oma-aloitteinen tarkkailu Siiviläputken pituus 2,0 m. PEH Hyvä eteläisen alueen 63. yritykset) Pohjavesipumppu 5,166 2 Klan Vesi, Kip Vesi1108 Klan Vesi 306078 7086463 Infra Oy (Kip ks. putki GTK1 eteläisen alueen Hyvä Pohjavesipumppu 5,51 2 yritykset) Srk,kaivo Kokkolan seurakuntayhtymä 308244 7083439 JB1 JA-KO Betoni Oy 308215 7080705 JB2 JA-KO Betoni Oy 308010 7080570 ks. putki JB1 LSVO 30.8.1996 (54/1996/2 Dnro 95317). Tarkkailuohjelma LSU 4.10.1999 (Dnro 797/60/330/2003). Tarkkailuohjelma 27.11.2009 (LSU- 2009-Y-769). Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 21.2.2007, 59 Näyte suoraan näytepulloon. Hyvä Pohjavesipumppu 10,76 2 Putken kokonaispituus 11,0 m. Siiviläputken pituus 8,0 m. PEH Hyvä Pohjavesipumppu 13,83 2 50. 6 Huom! Rikkoutunut putki uusittu kesällä 2014. LIITE 3.2

Kokkolan pohjavesialueiden yhteistarkkailu / havaintopisteet Tunnus Omistaja ETRS-TM35FINtasokoordinaatti X ETRS-TM35FINtasokoordinaatti Y Putken osapuolet Lupap./Oma-aloitteinen tark. Havaintoputken kokonaispituus, siiviläputken pituus, putkiaines / halkaisija Putken tuotto Tarvittava pumppu/näytteenotin Putken yläpään korkeus (m, N60) JB3 JA-KO Betoni Oy 308154 7080908 ks. putki JB1 Hyvä Pohjavesipumppu 13,9 2 Golf3 Kokkolan Golf 307695 7082745 Oma-aloitteinen tarkkailu Kyseessä pohjavesilammikko, näytteet rannalta 1 noutimella. Golf7 Kokkolan Golf 308200 7081954 Oma-aloitteinen tarkkailu Kyseessä pohjavesilammikko, näytteet rannalta 1 noutimella. Tulli1 Klan kaupunki 308242 7086370 LSU 15.3.2002 (0801Y4454-124) Huono Putki tulee tyhjentää ja näytteet ottaa kertanäytteenottimella. 2,347 2 Putki tulee tyhjentää ja Tulli2 Klan kaupunki 307990 7086093 ks. putki Tulli1 Huono näytteet ottaa 4,05 2 kertanäytteenottimella. Putki tulee tyhjentää ja Tulli3 Klan kaupunki 307917 7086283 ks. putki Tulli1 Huono näytteet ottaa 4,41 2 kertanäytteenottimella. krt/a Huom! Sisäputken halkaisija 40 mm. Sisäputken halkaisija 40 mm. Sisäputken halkaisija 40 mm. LIITE 3.3 Tulli,kaivo Klan kaupunki 308155 7086347 ks. putki Tulli1 Tuotto vaihtelee Pohjavesipumppu 2 P1 Klan kaupunki 308094 7086282 ks. putki Tulli1 6,748 2 P2 Klan kaupunki 308093 7086351 ks. putki Tulli1 6,292 2 Kokkopesu LT1 Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säät Lassila & Tikanoja Oyj 308668 7084371 306972 7084624 GTK33 Klan Vesi 307197 7082767 *: Luvasta valitettu LSU: Länsi-Suomen ympäristökeskus LSY: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto VHO: Vaasan hallinto-oikeus KHO: Korkein hallinto-oikeus LSVO: Länsi-Suomen vesioikeus VYO: Vesiylioikeus ESAVI: Etelä-Suomen aluehallintovirasto LSSAVI: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säät Kokkolan Ratsastajat Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 2.7.2014, 139-140. Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 7.4.2010, 113 Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.3.2014, 62 * PEH 63/51 mm Putken kokonaispituus 10,7 m. Siiviläputken pituus 8,0 m. PEH 50. PEH 60 mm, putken kokonaispituus 15,7 m. Huono Hyvä, näyte silttinen ja kellertävä Ei aiempaa tietoa Putki tulee tyhjentää ja näytteet ottaa kertanäytteenottimella. 7,378 2 Pohjavesipumppu 5,91 2 Pohjavesipumppu 6,74 2 Putkesta mitataan ainoastaan pohjaveden pinnan korkeus. Putkesta mitataan ainoastaan pohjaveden pinnan korkeus. Trikloorieteeni ainoastaan vuonna 2016. Uusi putki, ei aiempaa tarkkailua.

LIITE 4 Kokkolan pohjavesialueiden yhteistarkkailu 2016 Analyysit, määritysmenetelmät, akkreditoinnit ja määritysrajat sekä mittausepävarmuudet Analyytti Menetelmä Akkr./Ei Määritysraja Pitoisuu s-alue Zn ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,5 <2 2-20 >20 Mittausepävarmuus U±% Muut lisäanalyysit (sisältää analyysivalikoimat väliltä A-J) NO23-N ugn/l T131 SFS-EN ISO 13395:1997 Akkr 5 >5,0 20 PO4-P ug/l T131 SFS EN ISO 15681-1: 2005 Akkr 3 <10 10-50 >50 40 15 10 kokonaiskovuus mmol/l T131 SFS-3003:1987 Akkr 0,05 < 0,2 15 > 0,2 10 Mn Fe SO4 happi kok-p Yksikkö ug/l ug/l mg/l mg/l ja kyll% ug/l Testauslab. numero T131 T131 T131 T131 T131 Pohjavedet Perusanalyysit ph T131 SFS 3021:1979 Akkr - - 0,2 ph yks. sähkönjohtavuus ms/m T131 SFS-EN 27888:1994 Akkr 1 < 2,0 10 >2,0 4 kloridi mg/l T131 SFS-EN ISO 10304:2007 Akkr 0,5 < 3 30 >3 10 sameus FTU T131 SFS-EN ISO 7027:2000 Akkr 0,15 < 1 30 >1 20 NH4-N ugn/l T131 SFS-EN ISO 11732 Akkr 5 < 20 20-50 >50 45 15 10 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,2 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 2,5 SFS-EN ISO 10304:2007 Akkr 0,5 SFS 3040:1990 Akkr 0,5 SFS EN ISO 15681-1: 2005 Akkr 3 <1 1-5 >5 <10 10-25 >25 < 2 > 2 < 2 > 2 <50 >50 < 100 > 100 kok-n ug/l T131 SFS-EN ISO 13395:1997 Akkr 50 Hg ug/l T1163 EPA 245.7, EPA 1631, EN ISO 17852, EN 13370 Akkr 0.002 (1 - - <0,25 25 Co ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,05 0,25-1 15 >1 10 Cd ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,02 As ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,05 Pb ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,05 Cu ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,15 Ni ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,1 <0,2 0,2-2 >2 <0,2 0,2-1 >1 < 0,5 > 0,5 <0,5 0,5-5 >5 <0,5 0,5-2 >2 30 15 10 20 15 10 25 15 10 15 10 20 10 15 10 20 15 30 15 10 25 15 10 25 10 30 15 10 25 15 10

LIITE 4 Analyytti Yksikkö Testauslab. numero Pohjavedet Menetelmä Akkr./Ei Määritysraja Pitoisuu s-alue S-kok mg/l T131 SFS-EN ISO 11885 Akkr 0,25 Sr ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,1 Cr ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,2 V ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,15 TOC mg/l T131 SFS EN 1484 Akkr 0,5 F ug/l T131 SFS-EN ISO 10304:2007 Akkr 100 alkaliniteetti mmol/l T131 titrimetrinen Akkr 0,01 CODMn mg/l T131 SFS-3036:1981 Akkr 0,5 väri mgpt/l T131 SFS-EN ISO 7887:1995 Akkr 5 CODCr mgo2/l T131 ISO 15705:2002 Akkr 20 kiintoaine mg/l T131 SFS-EN 872:2005 Akkr 1 Ca mg/l T131 SFS-EN ISO 11885 Akkr 0,05 Al ug/l T131 SFS-EN ISO 11885 Akkr 5 <1 1-10 >10 < 1 > 1 <0,5 0,5-2 >2 <0,5 0,5-5 >5 <1 1-5 >5 < 0,5 > 0,5 < 0,010 > 0,010 < 3 > 3 < 25 > 25 < 50 > 50 < 10 > 10 <1 1-5 >5 < 50 > 50 < 200 > 200 Mittausepävarmuus U±% öljyhiilivetyjakeet (C10- C40) ug/l T131 GC/MS Akkr 50 keskitisleet (C10-C21) ug/l T131 GC/MS Akkr 50 - - raskaat öljyjakeet (C21- C40) ug/l T131 GC/MS Akkr 50 - - bensiinijakeet (C5-C10) ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 50 - - MTBE ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.5 (2 < 5 35 > 5 30 TAME ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.5 (2 >1 35 ETBE ug/l T131 HS-GC/MS Ei 0,5 - - TAEE ug/l T131 HS-GC/MS Ei 0,5 - - bentseeni ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.1 (2 >1 35 tolueeni ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 1 < 5 30 > 5 20 etyylibentseeni ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.5 (2 < 5 50 > 5 30 m/p-ksyleenit ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.5 (2 < 5 40 > 5 30 o-ksyleenit ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.5 (2 < 5 35 > 5 25 Fek.kolim.bakteerit pmy/100 ml T131 SFS 3016 Akkr ei tod /100 ml - 32 Fek.streptokokit pmy/100 ml T131 SFS EN ISO 7899-2:2000 Akkr ei tod /100 ml - 18 E-coli kpl/100 ml T131 SFS 3016 Akkr ei tod /100 ml - - trikloorieteeni ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.2 (2 < 5 35 > 5 25 rasvahapot **) mg/l T156 IC/GC-MS Ei 0.01-0.1 (3 - - **) määritetään; formiaatti, asetaatti, propionaatti, butyraatti, oksalaatti, malonaatti, sukkinaatti, maleaatti, ftalaatti 20 15 10 30 10 30 20 10 25 15 10 30 15 10 20 10 15 10 20 10 35 20 30 20 25 15 20 15 10 20 10 35 20 (1 ALS Finland Oy, Czech Accreditation Institute (CSN EN ISO / IEC 17025:2005) (2 Akkreditoitu pitoisuusalueella 1.0 µg/l (3 SGS Inspection Services Oy

Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailutulokset 2016 Tulos alle määritysrajan - tulos puolitettu Tulos ylittää pohjavesien laatukriteerin (EQS-arvon) HavPaik NäytePvm ETRS- TM35FIN X ETRS- TM35FIN Y Sähkonj. ph NH4-N Cl Zn, liuk. Lämp. Sameus NO23-N PO4-P Kovuus Mn, liuk. Fe, liuk. SO4 Hg, liuk. Co, liuk. Cd, liuk. As, liuk. Pb, liuk. Cu, liuk. Ni, liuk. S Sr, liuk. Bensiini-jakeet (C5-C10) Kokonaisöljyhii livedyt (C10- C40) Keskitisleet (C10- C21) Raskaat öljyjakeet (C21- C40) Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+pksyleeni o- ksyleeni MTBE ms/m mg/l mg/l µg/l C NTU mg/l mg/l mmol/l mg/l mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l mg/l ug/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l EQS-arvo 0,2 25 60 150 0,06 2 0,4 5 5 20 10 0,05 0,05 7,5 GTK1 16.5.2016 307390 7087407 11,0 5,24 0,024 3,20 324 4,8 3,80 GTK9 19.5.2016 308563 7078952 6,60 6,75 0,007 0,91 0,25 4,7 42,0 GTK11 18.5.2016 307721 7084016 18,0 6,48 0,12 8,70 0,51 6,1 28,0 GTK16 19.5.2016 309002 7076937 34,0 6,79 0,18 12,0 0,25 4,5 140 GTK18 19.5.2016 308830 7073657 4,40 6,41 0,006 0,99 3,20 4,6 14,0 GTK19 19.5.2016 309964 7073292 3,30 6,16 0,0025 2,20 0,86 4,8 0,18 GTK21 16.5.2016 308151 7086649 17,0 6,55 0,23 6,60 0,25 5,3 63,0 VesiSRP09 17.5.2016 307971 7087983 14,0 6,64 0,34 3,10 4,40 4,4 63,0 Rata1 17.5.2016 306043 7085602 43,0 6,19 0,46 49,0 0,25 5,0 50,0 Tie2028 18.5.2016 308259 7081251 17,0 6,29 0,14 6,00 0,64 5,8 3,50 Vesi2010 18.5.2016 308425 7080694 21,0 7,00 0,03 1,50 42,9 6,2 220 LT1 18.5.2016 306972 7084624 32,0 6,30 0,33 11,0 6,20 6,0 250 0,025 0,025 0,025 Vesi0309 17.5.2016 307387 7086499 7,10 4,73 0,0025 1,10 80,4 4,0 120 0,059 0,300 0,18 0,105 0,105 16,0 Vesi0102 18.5.2016 308160 7084603 36,0 6,59 0,97 23,0 12,9 7,2 36,0 0,033 0,630 0,76 0,842 16,6 78,0 GTK27 18.5.2016 307551 7083212 16,0 6,53 0,031 6,00 0,71 7,0 1,10 0,005 0,030 0,39 0,433 5,63 50,0 Vesi805 18.5.2016 307813 7084260 20,0 6,58 0,14 10,0 9,00 6,5 23,0 0,013 0,021 0,45 0,527 16,3 42,0 Vesi 1102 16.5.2016 306497 7085853 6,40 5,49 0,009 2,90 583 4,3 10,0 0,012 0,048 0,22 0,0475 3,5 10,0 GTK2 16.5.2016 306575 7086843 10,0 5,15 0,026 5,50 866 5,2 39,0 0,210 0,043 0,20 0,126 5,36 30,0 GTK3 16.5.2016 307251 7086173 7,00 6,49 0,037 1,70 3,50 5,4 15,0 0,230 0,290 0,22 0,139 0,96 13,0 Vesi573 18.5.2016 306843 7084900 22,0 6,34 0,20 3,50 323 5,8 170 0,013 0,560 0,37 0,877 38,7 50,0 Vesi110 18.5.2016 307705 7085436 18,0 6,51 0,043 1,90 33,5 5,1 2,10 0,027 0,140 0,48 0,867 9,53 61,0 Vesi111 18.5.2016 307835 7085303 30,0 6,52 0,22 18,0 15,1 5,1 23,0 0,011 0,470 0,65 1,11 20,3 81,0 Vesi112 18.5.2016 307890 7084899 19,0 6,45 0,13 2,80 50,5 4,1 0,96 0,005 0,130 0,47 1,12 11,3 66,0 Vesi1106 16.5.2016 306597 7086148 10,0 5,72 0,032 6,60 506 4,5 2,80 0,005 0,0066 0,20 0,108 11,4 25,0 Vesi9503 19.5.2016 308631 7077935 8,60 6,26 0,11 1,10 3,30 4,4 4,00 0,007 0,066 0,36 0,238 13,1 16,0 GTK10 19.5.2016 309068 7075702 2,90 5,42 0,0025 1,10 101 4,6 17,0 0,010 0,016 0,07 0,0266 0,146 7,7 Vesi0304 16.5.2016 306547 7088832 160 6,99 75,0 93,0 0,55 7,2 130 0,010 2,00 3,80 3,07 12,0 170 Vesi0305A 16.5.2016 306899 7088261 16,0 6,59 0,86 3,00 0,25 5,1 54,0 0,007 0,50 0,38 12,8 18,2 57,0 Vesi0306 16.5.2016 306848 7088702 90,0 6,48 18,0 57,0 0,63 5,8 300 0,005 0,0015 1,30 2,16 87,2 240 VesiJV09 16.5.2016 306972 7088486 29,0 5,29 0,056 4,30 936 5,4 1,60 0,093 0,0015 1,10 0,667 1,86 120 WOK13 16.5.2016 307000 7087603 25,0 6,43 0,17 19,0 193 5,5 51,0 11,2 0,001 13,3 0,077 1,6 0,025 11,1 8,0 20,7 113,0 WOK18 16.5.2016 306595 7087149 26,0 6,65 0,023 16,0 28,4 5,2 20,0 10,7 0,001 5,7 0,01 0,2 0,025 0,71 8,1 21,7 84,7 WOK19 16.5.2016 306899 7087113 6,00 5,07 0,0025 3,70 394 5,5 22,0 0,0745 0,001 30,3 0,061 0,32 0,058 13,5 15,9 4,56 33,7 WOK13 5.7.2016 307000 7087603 25,0 6,44 0,19 28,0 113 5,2 55,0 2,37 0,001 11,0 0,061 2,1 0,025 7,8 6,0 18,9 111,0 WOK18 5.7.2016 306595 7087149 25,0 6,69 0,022 16,0 22,7 7,5 78,0 2,32 0,001 5,5 0,01 0,11 0,025 0,6 8,0 22,5 87,3 WOK19 5.7.2016 306899 7087113 7,80 5,10 0,0025 4,10 370 5,8 0,73 0,25 0,001 34,0 0,073 0,42 0,025 11,9 23,6 5,63 37,3 Neste1 17.5.2016 305952 7086891 21,0 5,18 0,0025 4,20 641 4,5 0,48 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Neste2 17.5.2016 305952 7086819 10,0 5,18 0,0025 4,10 1080 8,4 0,80 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Neste3 17.5.2016 306282 7086638 8,70 4,86 0,0025 2,10 1390 4,3 0,09 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Neste4 17.5.2016 306312 7086701 11,0 4,53 0,0025 1,80 961 4,5 0,24 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Neste5 17.5.2016 306347 7086802 8,90 4,70 0,0025 1,40 593 5,1 0,16 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Neste6 17.5.2016 306372 7086857 22,0 4,66 0,0025 1,60 2050 5,1 0,10 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 KoVo1 17.5.2016 305780 7086044 16,0 6,19 0,25 11,0 93,4 3,6 0,86 41,0 0,9 KoVo2 17.5.2016 306147 7086110 100 6,15 0,38 1,40 2180 5,0 12,0 550 0,025 KIP1 17.5.2016 305704 7086386 18,0 7,08 0,012 5,40 75,8 4,4 0,97 0,190 0,04 0,81 0,0275 0,715 27,0 0,001 Vesi1108 17.5.2016 306078 7086463 6,60 4,71 0,005 3,30 981 4,3 0,40 0,013 0,0015 0,15 0,0864 0,702 17,0 0,001 Srk,kaivo 27.1.2016 308244 7083439 7,90 5,37 0,07 2,50 37,8 3,4 7,80 0,510 0,18 0,0754 2,08 20,0 Srk,kaivo 22.3.2016 308244 7083439 7,20 5,02 0,076 2,20 34,3 2,6 8,20 0,460 0,17 0,0767 5,34 19,0 Srk,kaivo 18.5.2016 308244 7083439 9,60 5,28 0,15 2,20 62,0 3,7 4,20 1,0 0,27 0,0918 2,58 28,0 Srk,kaivo 5.7.2016 308244 7083439 9,30 5,16 0,14 2,00 52,9 7,5 5,60 1,0 0,23 0,0842 3,65 25,0 JB1 18.5.2016 308215 7080705 23,0 9,74 0,0025 5,20 0,67 6,0 0,92 0,69 0,115 0,742 30,0 0,11 0,025 0,025 0,025 JB2 18.5.2016 308010 7080570 4,40 5,93 0,0025 3,80 4,90 7,0 8,70 0,10 0,0314 0,133 8,1 2,0 0,025 0,025 0,025 JB3 18.5.2016 308154 7080908 17,0 6,22 0,11 5,20 18,3 8,1 8,60 0,53 0,402 5,19 59,0 19,5 0,025 0,025 0,025 Golf3 5.7.2016 307695 7082745 14,0 5,45 0,0025 5,50 24,1 16,6 0,89 0,0025 Golf7 5.7.2016 308200 7081954 15,0 5,37 0,0025 5,50 32,0 18,8 0,61 0,0025 Tulli1 17.5.2016 308242 7086370 11,0 6,26 0,093 5,10 30,5 4,5 190 0,01 1,3 0,081 0,55 0,025 0,025 0,025 Tulli2 17.5.2016 307990 7086093 14,0 6,30 0,10 2,80 11,1 5,0 250 0,01 0,52 0,055 0,92 0,025 0,025 0,025 Tulli3 17.5.2016 307917 7086283 15,0 6,48 0,43 4,20 13,6 4,0 49,0 0,01 1,6 0,056 1,0 0,025 0,025 0,025 Tulli,kaivo 17.5.2016 308155 7086347 58,0 6,70 0,75 9,00 178 4,2 5,60 0,46 0,42 0,11 19,8 0,025 0,025 0,025 Kokkopesu 18.5.2016 308668 7084371 74,0 7,35 0,92 83,0 1,20 6,8 120 0,16 0,025 0,025 0,025 GTK33 18.5.2016 307197 7082767 79,0 8,07 0,32 150 0,54 5,1 0,62 LIITE 5.1

LIITE 5.2 HavPaik Näyte Pvm TAME TAEE ETBE Trikloori eteeni Cr, liuk. V, liuk. kok-p kok-n Alkalinitee tti Lämpökest.k oliform.bakt eerit Enterokokit E-coli TOC F CODMn Väri CODCr Kiintoaine Happi Ca, liuk. Al, liuk. Veden p.k. Yläpään korkeus Pohjaveden pinnan taso µg/l µg/l µg/l µg/l ug/l ug/l mg/l mg/l mmol/l pmy/100 ml pmy/100 ml pmy/100 ml mg/l mg/l mg/l mg/l Pt mg/l mg/l mg/l mg/l ug/l m m (N60) m (N60) 10 GTK1 16.5.2016 2,85 4,33 1,48 GTK9 19.5.2016 2,97 20,68 17,7 GTK11 18.5.2016 4,89 7,62 2,73 GTK16 19.5.2016 1,88 20,48 18,6 GTK18 19.5.2016 1,59 23,51 21,9 GTK19 19.5.2016 2,60 24,31 21,7 GTK21 16.5.2016 2,23 3,60 1,37 VesiSRP09 17.5.2016 1,13 2,69 1,56 Rata1 17.5.2016 2,10 5,59 3,49 Tie2028 18.5.2016 1,25 9,25 8,00 Vesi2010 18.5.2016 4,44 14,27 9,83 LT1 18.5.2016 2,42 5,91 3,49 Vesi0309 17.5.2016 3,93 4,97 1,04 Vesi0102 18.5.2016 6,63 7,08 0,45 GTK27 18.5.2016 1,57 6,72 5,15 Vesi805 18.5.2016 5,95 6,86 0,91 Vesi 1102 16.5.2016 1,09 5,27 4,18 GTK2 16.5.2016 2,62 5,66 3,04 GTK3 16.5.2016 3,20 4,91 1,71 Vesi573 18.5.2016 3,27 6,43 3,16 Vesi110 18.5.2016 5,30 4,91-0,39 Vesi111 18.5.2016 0,1 5,14 4,56-0,58 Vesi112 18.5.2016 0,1 3,27 2,25-1,02 Vesi1106 16.5.2016 0,1 1,20 5,8 4,60 Vesi9503 19.5.2016 0,1 2,36 20,11 17,8 GTK10 19.5.2016 5,5 3,01 22,51 19,5 Vesi0304 16.5.2016 2,2 76,0 0 0 2,71 3,03 0,32 Vesi0305A 16.5.2016 0,500 1,1 0 0 1,96 2,87 0,91 Vesi0306 16.5.2016 0,019 19,0 0 0 1,82 2,32 0,50 VesiJV09 16.5.2016 0,008 0,21 0 0 1,82 2,46 0,64 WOK13 16.5.2016 3,15 4,33 1,18 WOK18 16.5.2016 1,90 4,33 2,43 WOK19 16.5.2016 2,70 5,23 2,53 WOK13 5.7.2016 3,35 4,33 0,98 WOK18 5.7.2016 1,95 4,33 2,38 WOK19 5.7.2016 2,93 5,23 2,30 Neste1 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 3,10 6,05 2,95 Neste2 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 2,74 5,81 3,07 Neste3 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 2,47 5,43 2,96 Neste4 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 3,00 5,44 2,44 Neste5 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 3,75 6,93 3,18 Neste6 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 3,97 6,84 2,87 KoVo1 17.5.2016 8,9 21,9 2,32 5,60 3,28 KoVo2 17.5.2016 2,2 9,6 2,39 6,14 3,75 KIP1 17.5.2016 0,047 0,41 4,5 0,44 1,67 5,17 3,50 Vesi1108 17.5.2016 0,015 0,32 9,6 0,05 1,96 5,51 3,55 Srk,kaivo 27.1.2016 0,05 0 10,0 130 Srk,kaivo 22.3.2016 0,005 0 11,0 125 Srk,kaivo 18.5.2016 0,005 0 8,6 93,8 Srk,kaivo 5.7.2016 0,03 0 10,0 92,0 JB1 18.5.2016 0,7 0,23 0,07 10,0 1,0 4,1 25,0 342 1,57 10,83 9,26 JB2 18.5.2016 0,59 0,11 0,11 10,0 8,0 9,8 2,4 47,8 1,57 13,83 12,3 JB3 18.5.2016 0,33 0,15 0,03 10,0 3,0 2,8 14,8 48,4 5,04 13,90 8,86 Golf3 5.7.2016 0,0025 Golf7 5.7.2016 0,0025 Tulli1 17.5.2016 2,6 0,43 0,39 28,0 1400 1,34 2,35 1,01 Tulli2 17.5.2016 0,57 0,34 0,42 10,0 230 1,94 4,05 2,11 Tulli3 17.5.2016 0,49 0,29 0,73 10,0 360 2,67 4,41 1,74 Tulli,kaivo 17.5.2016 1,8 0,013 2,5 33,0 4,4 Kokkopesu 18.5.2016 0,5 0,47 2,1 0 0 1,71 7,38 5,67 GTK33 18.5.2016 0 0 1,52 6,74 5,22

HavPaik NäytePvm ETRS- ETRS- TM35FIN- X TM35FIN- Y Sähkonj. ph NH4-N Cl Zn Lämp. Sameus NO23-N PO4-P Kovuus Mn Fe SO4 Hg Co Cd As Pb Cu Ni S Sr Bensiini-jakeet (C5-C10) Kokonaisöljyhii livedyt (C10- C40) Keskitisleet (C10- C21) Raskaat öljyjakeet (C21- C40) Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+pksyleeni o- ksyleeni MTBE ms/m mg/l mg/l µg/l C NTU mg/l mg/l mmol/l mg/l mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l mg/l ug/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l EQS-arvo 0,2 25 60 150 0,06 2 0,4 5 5 20 10 0,05 0,05 7,5 GTK1 10.10.2016 307390 7087407 13,0 6,03 0,058 3,60 220 6,0 5,60 GTK9 13.10.2016 308563 7078952 6,60 6,66 0,013 0,68 0,25 5,7 36,0 GTK11 13.10.2016 307721 7084016 17,0 6,63 0,13 8,40 0,25 6,1 81,0 GTK16 17.10.2016 309002 7076937 31,0 6,75 0,17 11,0 0,25 5,6 85,0 GTK18 17.10.2016 308830 7073657 5,70 6,50 0,009 0,58 2,00 5,2 6,40 GTK19 17.10.2016 309964 7073292 5,90 5,89 0,0025 10,0 1,00 7,0 0,63 GTK21 10.10.2016 308151 7086649 16,0 6,65 0,24 6,70 0,64 5,4 61,0 VesiSRP09 11.10.2016 307971 7087983 14,0 6,69 0,40 3,00 2,50 7,8 60,0 Rata1 12.10.2016 306043 7085602 48,0 6,75 0,50 55,0 0,25 6,1 93,0 Tie2028 13.10.2016 308259 7081251 15,0 6,23 0,13 5,40 1,10 6,4 3,40 Vesi2010 13.10.2016 308425 7080694 19,0 6,95 0,039 1,30 2,90 5,6 110 LT1 11.10.2016 306972 7084624 33,0 6,26 0,32 9,10 7,00 6,7 190 0,025 0,025 0,025 Vesi0309 11.10.2016 307387 7086499 6,30 4,90 0,016 1,90 59,5 6,1 28,0 0,031 0,065 0,13 0,0727 0,0529 18,0 Vesi0102 13.10.2016 308160 7084603 35,0 6,57 1,10 23,0 1,00 7,1 49,0 0,009 0,860 0,73 0,776 22,0 110 GTK27 11.10.2016 307551 7083212 16,0 6,48 0,031 6,10 0,25 8,6 3,90 0,0025 0,021 0,40 0,475 6,34 47,0 Vesi805 13.10.2016 307813 7084260 19,0 6,61 0,15 9,30 3,80 5,9 17,0 0,006 0,340 0,42 0,481 15,6 42,0 Vesi 1102 10.10.2016 306497 7085853 9,70 5,93 0,026 3,00 138 7,6 7,20 0,0025 0,026 0,27 0,0525 6,57 7,8 GTK2 10.10.2016 306575 7086843 11,0 5,22 0,029 7,00 984 8,0 29,0 0,150 0,019 0,15 0,12 5,46 30,0 GTK3 12.10.2016 307251 7086173 9,90 6,21 0,049 5,90 33,7 6,4 3,00 0,095 0,074 0,22 0,154 0,69 24,0 Vesi573 13.10.2016 306843 7084900 22,0 6,34 0,24 4,60 2,80 7,3 0,63 0,013 0,990 0,35 0,734 40,6 70,0 Vesi110 13.10.2016 307705 7085436 17,0 6,58 0,048 3,10 23,0 5,4 18,0 0,020 0,170 0,42 0,651 8,51 59,0 Vesi111 13.10.2016 307835 7085303 28,0 6,51 0,22 17,0 11,7 5,1 1,70 0,0025 0,590 0,64 1,06 19,9 83,0 Vesi112 13.10.2016 307890 7084899 24,0 6,31 0,16 4,30 48,5 5,8 0,34 0,0025 0,190 0,60 1,25 13,8 81,0 Vesi1106 10.10.2016 306597 7086148 12,0 5,91 0,036 6,50 348 8,0 10,0 0,0025 0,012 0,16 0,108 14,3 21,0 Vesi9503 17.10.2016 308631 7077935 9,10 6,26 0,12 1,20 3,50 5,6 3,40 0,0025 0,064 0,16 0,241 14,0 16,0 GTK10 17.10.2016 309068 7075702 4,00 5,70 0,0025 1,00 45,9 5,6 16,0 0,009 0,022 0,053 0,0468 0,239 9,6 Vesi0304 10.10.2016 306547 7088832 140 6,97 63,0 96,0 1,30 6,6 130 0,0025 2,6 3,90 2,25 10,7 180 Vesi0305A 10.10.2016 306899 7088261 17,0 6,64 0,86 3,00 0,25 6,6 0,25 0,0025 0,64 0,35 0,743 17,2 46,0 Vesi0306 10.10.2016 306848 7088702 77,0 6,42 11,0 28,0 0,25 5,7 17,0 0,0025 1,20 1,60 2,29 91,6 270 VesiJV09 10.10.2016 306972 7088486 28,0 5,03 0,055 3,00 1180 9,3 3,10 0,200 0,0015 0,89 0,53 0,764 110 WOK13 10.10.2016 307000 7087603 25,0 6,65 0,13 23,0 124 5,6 58,0 9,81 0,001 11,8 0,059 2,0 0,025 8,6 6,8 17,2 93,5 WOK18 10.10.2016 306595 7087149 22,0 6,80 0,021 11,0 19,3 10,1 37,0 9,60 0,001 6,6 0,01 0,13 0,025 0,83 9,4 18,8 69,5 WOK19 10.10.2016 306899 7087113 7,00 5,17 0,0025 4,50 332 7,5 1,60 0,33 0,001 34,8 0,082 0,16 0,025 11,9 25,9 5,75 34,2 Neste1 12.10.2016 305952 7086891 20,0 4,97 0,0025 2,60 462 12,5 0,075 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 1,2 0,5 0,5 0,5 0,5 Neste2 12.10.2016 305952 7086819 15,0 4,99 0,0025 4,90 1330 12,1 0,82 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Neste3 12.10.2016 306282 7086638 13,0 4,76 0,0025 2,00 1610 9,0 0,20 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Neste4 12.10.2016 306312 7086701 13,0 4,46 0,0025 1,70 813 9,6 0,72 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Neste5 12.10.2016 306347 7086802 9,70 4,83 0,015 1,50 553 9,8 0,73 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Neste6 12.10.2016 306372 7086857 22,0 4,65 0,0025 1,30 2140 10,5 0,28 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 KoVo1 12.10.2016 305780 7086044 15,0 6,24 0,23 11,0 63,6 9,0 1,60 39,0 0,49 KoVo2 12.10.2016 306147 7086110 95,0 5,68 0,32 1,40 3040 10,0 13,0 530 0,58 KIP1 12.10.2016 305704 7086386 22,0 7,06 0,0096 6,90 31,9 8,5 0,28 Vesi1108 12.10.2016 306078 7086463 6,60 4,73 0,0025 3,50 806 8,1 0,64 Srk,kaivo 29.9.2016 308244 7083439 7,40 5,51 0,076 2,20 33,8 8,8 9,40 0,570 0,14 0,0625 5,41 19,0 Srk,kaivo 8.11.2016 308244 7083439 7,10 5,22 0,065 1,80 23,6 6,7 7,80 0,200 0,16 0,0608 5,21 16,0 JB1 17.10.2016 308215 7080705 70,0 11,24 0,20 3,80 0,25 10,4 0,59 0,79 0,00098 0,0585 16,0 0,09 0,025 0,025 0,025 JB2 17.10.2016 308010 7080570 5,40 6,08 0,010 3,10 1,90 6,3 10,0 0,074 0,0235 0,0735 9,1 1,7 0,025 0,025 0,025 JB3 17.10.2016 308154 7080908 16,0 6,54 0,072 2,60 16,2 7,4 13,0 0,55 0,374 8,71 15,0 15,3 0,025 0,025 0,025 Tulli1 11.10.2016 308242 7086370 11,0 6,51 0,10 4,00 8,50 6,6 110 0,01 1,4 0,025 0,075 0,025 0,025 0,025 Tulli2 11.10.2016 307990 7086093 13,0 6,15 0,13 2,40 0,97 6,3 920 0,01 1,2 0,025 0,28 0,025 0,025 0,025 Tulli3 11.10.2016 307917 7086283 13,0 6,00 0,42 4,30 3,60 6,4 35,0 0,01 2,2 0,025 0,32 0,025 0,025 0,025 Tulli,kaivo 11.10.2016 308155 7086347 Kaivo kuiva, ei virtaamaa Kokkopesu 11.10.2016 308668 7084371 87,0 7,31 1,3 71,0 0,66 9,8 94,0 0,17 0,025 0,025 0,025 GTK33 11.10.2016 307197 7082767 70,0 8,10 0,28 120 0,25 5,1 Keskiarvo 23,9 6,14 1,62 12,2 264,2 6,46 45,3 0,11 0,35 0,56 0,78 11,0 70,8 11,3 0,06 0,88 0,040 5,62 12,4 15,1 73,8 Min 2,90 4,46 0,0025 0,580 0,250 2,60 0,075 0,0025 0,0015 0,053 0,0010 0,053 7,70 0,09 0,010 0,025 0,025 0,075 6,00 4,56 33,70 Maks 160,0 11,24 75,0 150,0 3040,0 18,80 920,0 1,00 2,60 3,90 12,8 91,6 550,0 34,8 0,46 2,20 0,110 19,80 25,9 22,5 113,0 LIITE 5.3

HavPaik Näyte Pvm TAME TAEE ETBE Trikloori eteeni Cr V kok-p kok-n Alkalinitee tti kolim. bakteerit E-coli TOC F CODMn Väri CODCr Kiintoaine Happi Ca Al Veden p.k. Yläpään korkeus Pohjaveden pinnan taso LIITE 5.4 µg/l µg/l µg/l µg/l ug/l ug/l mg/l mg/l mmol/l pmy/100 ml pmy/100 ml mg/l mg/l mg/l mg/l Pt mg/l mg/l mg/l mg/l ug/l m m (N60) m (N60) 10 GTK1 10.10.2016 3,05 4,33 1,28 GTK9 13.10.2016 3,17 20,68 17,5 GTK11 13.10.2016 4,63 7,62 2,99 GTK16 17.10.2016 2,03 20,48 18,5 GTK18 17.10.2016 1,68 23,51 21,8 GTK19 17.10.2016 2,67 24,31 21,6 GTK21 10.10.2016 2,36 3,60 1,24 VesiSRP09 11.10.2016 1,40 2,69 1,29 Rata1 12.10.2016 2,35 5,59 3,24 Tie2028 13.10.2016 1,44 9,25 7,81 Vesi2010 13.10.2016 4,88 14,27 9,39 LT1 11.10.2016 2,77 5,91 3,14 Vesi0309 11.10.2016 4,04 4,97 0,93 Vesi0102 13.10.2016 5,88 7,08 1,20 GTK27 11.10.2016 1,83 6,72 4,89 Vesi805 13.10.2016 5,08 6,86 1,78 Vesi 1102 10.10.2016 1,44 5,27 3,83 GTK2 10.10.2016 2,79 5,66 2,87 GTK3 12.10.2016 3,44 4,91 1,47 Vesi573 13.10.2016 3,45 6,43 2,98 Vesi110 13.10.2016 4,89 4,91 0,02 Vesi111 13.10.2016 0,1 4,64 4,56-0,08 Vesi112 13.10.2016 0,1 2,47 2,25-0,22 Vesi1106 10.10.2016 0,1 1,49 5,8 4,31 Vesi9503 17.10.2016 0,1 2,51 20,11 17,6 GTK10 17.10.2016 2,1 2,59 22,51 19,9 Vesi0304 10.10.2016 3,0 63,0 0 0 2,90 3,03 0,13 Vesi0305A 10.10.2016 0,75 1,8 0 0 2,17 2,87 0,70 Vesi0306 10.10.2016 1,4 11,0 0 0 2,01 2,32 0,31 VesiJV09 10.10.2016 6,3 0,31 0 0 1,99 2,46 0,47 WOK13 10.10.2016 3,34 4,33 0,99 WOK18 10.10.2016 1,95 4,33 2,38 WOK19 10.10.2016 2,93 5,23 2,30 Neste1 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 3,31 6,05 2,74 Neste2 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 2,95 5,81 2,86 Neste3 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 2,63 5,43 2,80 Neste4 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 3,17 5,44 2,27 Neste5 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 3,94 6,93 2,99 Neste6 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 3,95 6,84 2,89 KoVo1 12.10.2016 9,7 22,0 2,27 5,60 3,33 KoVo2 12.10.2016 1,5 4,7 2,45 6,14 3,69 KIP1 12.10.2016 1,84 5,17 3,33 Vesi1108 12.10.2016 2,04 5,51 3,47 Srk,kaivo 29.9.2016 0,80 0 12,0 210 Srk,kaivo 8.11.2016 0,09 0 11,0 180 JB1 17.10.2016 1,5 0,44 3,93 10,0 1,0 1,2 30,8 1450 1,94 10,76 8,82 JB2 17.10.2016 0,33 0,13 0,07 10,0 6,1 8,1 2,13 42,2 3,85 13,83 9,98 JB3 17.10.2016 0,2 0,18 1,15 10,0 8,8 0,1 16,6 41,8 5,42 13,9 8,48 Tulli1 11.10.2016 2,6 0,30 0,50 36,0 320 1,72 2,35 0,63 Tulli2 11.10.2016 0,25 0,38 0,65 220 1300 2,32 4,05 1,73 Tulli3 11.10.2016 0,29 0,28 0,55 10,0 51,0 3,04 4,41 1,37 Tulli,kaivo 11.10.2016 Kokkopesu 11.10.2016 0,5 0,60 2,3 0 0 1,80 7,38 5,58 GTK33 11.10.2016 0 0 1,62 6,74 5,12 2,03 14,55 0,83 7,38 0,528 7,05 0,245 10,29 138,5 37,7 284,1 2,156 15,3 328,7 0,20 4,70 0,0025 0,11 0,005 4,50 0,050 8,60 92,0 10,0 1,00 0,100 2,13 41,8 9,70 22,00 6,30 76,00 3,927 9,60 0,440 12,00 210,0 220,0 1400,0 9,800 30,8 1450,0

LIITE 6.1.1

LIITE 6.1.2

LIITE 6.1.3

LIITE 6.1.4

LIITE 6.1.5

LIITE 6.1.6

LIITE 6.2.1 Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden pitoisuukarttojen tulokset 2016/ kevät Tulos alle määritysrajan - tulos puolitettu Tulos ylittää pohjavesien laatukriteerin (EQS-arvo NäytePvm HavPaik ETRS-TM35FINtasokoordinaatti Sähkonj ph NH4-N Cl Zn, liuk. Veden p.k. Yläpään korkeus Pohjaveden pinnan taso ms/m mg/l mg/l µg/l m m (N60) m (N60) EQS 0,2 25 60 16.5.2016 GTK1 7087407 307390 11,0 5,24 0,024 3,2 324 2,85 4,33 1,48 19.5.2016 GTK9 7078952 308563 6,6 6,75 0,007 0,91 0,25 2,97 20,68 17,7 18.5.2016 GTK11 7084016 307721 18,0 6,48 0,12 8,7 0,51 4,89 7,62 2,73 19.5.2016 GTK16 7076937 309002 34,0 6,79 0,18 12,0 0,25 1,88 20,48 18,6 19.5.2016 GTK18 7073657 308830 4,4 6,41 0,006 0,99 3,2 1,59 23,51 21,9 19.5.2016 GTK19 7073292 309964 3,3 6,16 0,0025 2,2 0,86 2,60 24,31 21,7 16.5.2016 GTK21 7086649 308151 17,0 6,55 0,23 6,6 0,25 2,23 3,60 1,37 18.5.2016 GTK33 7082767 307197 79,0 8,07 0,32 150 0,54 1,52 6,74 5,22 17.5.2016 VesiSRP09 7087983 307971 14,0 6,64 0,34 3,1 4,4 1,13 2,69 1,56 18.5.2016 Tie2028 7081251 308259 17,0 6,29 0,14 6,0 0,64 1,25 9,25 8,00 18.5.2016 Vesi2010 7080694 308425 21,0 7,00 0,03 1,5 42,9 4,44 14,27 9,83 17.5.2016 Rata1 7085602 306043 43,0 6,19 0,46 49,0 0,25 2,10 5,59 3,49 18.5.2016 LT1 7084624 306972 32,0 6,30 0,33 11,0 6,2 2,42 5,91 3,49 17.5.2016 Vesi0309 7086499 307387 7,1 4,73 0,0025 1,1 80,4 3,93 4,97 1,04 18.5.2016 Vesi0102 7084603 308160 36,0 6,59 0,97 23,0 12,9 6,63 7,08 0,45 18.5.2016 GTK27 7083212 307551 16,0 6,53 0,031 6,0 0,71 1,57 6,72 5,15 18.5.2016 Vesi110 7085436 307705 18,0 6,51 0,043 1,9 33,5 5,30 4,91-0,39 18.5.2016 Vesi111 7085303 307835 30,0 6,52 0,22 18,0 15,1 5,14 4,56-0,58 18.5.2016 Vesi112 7084899 307890 19,0 6,45 0,13 2,8 50,5 3,27 2,25-1,02 18.5.2016 Vesi805 7084260 307813 20,0 6,58 0,14 10,0 9,0 5,95 6,86 0,91 19.5.2016 Vesi9503 7077935 308631 8,6 6,26 0,11 1,1 3,3 2,36 20,11 17,8 16.5.2016 Vesi1102 7085853 306497 6,4 5,49 0,009 2,9 583 1,09 5,27 4,18 16.5.2016 GTK2 7086843 306575 10,0 5,15 0,026 5,5 866 2,62 5,66 3,04 16.5.2016 GTK3 7086173 307251 7,0 6,49 0,037 1,7 3,5 3,20 4,91 1,71 16.5.2016 Vesi1106 7086148 306597 10,0 5,72 0,032 6,6 506 1,20 5,80 4,60 18.5.2016 Vesi573 7084900 306843 22,0 6,34 0,20 3,5 323 3,27 6,43 3,16 19.5.2016 GTK10 7075702 309068 2,9 5,42 0,0025 1,1 101 3,01 22,51 19,5 16.5.2016 VesiJV09 7088486 306972 29,0 5,29 0,056 4,3 936 1,82 2,46 0,64 16.5.2016 Vesi0305A 7088261 306899 16,0 6,59 0,86 3,0 0,25 1,96 2,87 0,91 16.5.2016 Vesi0304 7088832 306547 160,0 6,99 75 93,0 0,55 2,71 3,03 0,32 16.5.2016 Vesi0306 7088702 306848 90,0 6,48 18 57,0 0,63 1,82 2,32 0,50 17.5.2016 Vesi1108 7086463 306078 6,6 4,71 0,005 3,3 981 1,96 5,51 3,55 17.5.2016 KIP1 7086386 305704 18,0 7,08 0,012 5,4 75,8 1,67 5,17 3,50 17.5.2016 Neste1 7086891 305952 21,0 5,18 0,0025 4,2 641 3,10 6,05 2,95 17.5.2016 Neste2 7086819 305952 10,0 5,18 0,0025 4,1 1080 2,74 5,81 3,07 17.5.2016 Neste3 7086638 306282 8,7 4,86 0,0025 2,1 1390 2,47 5,43 2,96 17.5.2016 Neste4 7086701 306312 11,0 4,53 0,0025 1,8 961 3,00 5,44 2,44 17.5.2016 Neste5 7086802 306347 8,9 4,70 0,0025 1,4 593 3,75 6,93 3,18 17.5.2016 Neste6 7086857 306372 22,0 4,66 0,0025 1,6 2050 3,97 6,84 2,87 17.5.2016 Neste7 7087386 305484 230 5,57 0,48 280 507 2,20 3,29 1,09 16.5.2016 WOK13 7087603 307000 25,0 6,43 0,17 19,0 193 3,15 4,33 1,18 16.5.2016 WOK18 7087149 306595 26,0 6,65 0,023 16,0 28,4 1,90 4,33 2,43 16.5.2016 WOK19 7087113 306899 6,0 5,07 0,0025 3,7 394 2,70 5,23 2,53 17.5.2016 KoVo1 7086044 305780 16,0 6,19 0,25 11,0 93,4 2,32 5,65 3,33 17.5.2016 KoVo2 7086110 306147 100,0 6,15 0,38 1,4 2180 2,39 6,14 3,75 18.5.2016 Srk,kaivo 7083439 308244 9,6 5,28 0,15 2,2 62,0 18.5.2016 JB1 7080705 308215 23,0 9,74 0,0025 5,2 0,67 1,57 10,76 9,19 18.5.2016 JB2 7080570 308010 4,4 5,93 0,0025 3,8 4,9 1,57 13,83 12,3 18.5.2016 JB3 7080908 308154 17,0 6,22 0,11 5,2 18,3 5,04 13,90 8,86 5.7.2016 Golf3 7082745 307695 14 5,45 0,0025 5,5 24,1 5.7.2016 Golf7 7081954 308200 15 5,37 0,0025 5,5 32,0 17.5.2016 Tulli1 7086370 308242 11,0 6,26 0,093 5,1 30,5 1,34 2,35 1,01 17.5.2016 Tulli2 7086093 307990 14,0 6,30 0,10 2,8 11,1 1,94 4,05 2,11 17.5.2016 Tulli3 7086283 307917 15,0 6,48 0,43 4,2 13,6 2,67 4,41 1,74 17.5.2016 Tulli,kaivo 7086347 308155 58,0 6,70 0,75 9,0 178 18.5.2016 Kokkopesu 7084371 308668 74,0 7,35 0,92 83 1,2 1,71 7,38 5,67

LIITE 6.2.2 Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden pitoisuukarttojen tulokset 2016/ syksy Tulos alle määritysrajan - tulos puolitettu Tulos ylittää pohjavesien laatukriteerin (EQS-arvon) NäytePvm HavPaik ETRS-TM35FINtasokoordinaatti Sähkonj ph NH4-N Cl Zn, liuk. Veden p.k. Yläpään korkeus Pohjaveden pinnan taso ms/m mg/l mg/l µg/l m m (N60) m (N60) EQS 0,2 25 60 10.10.2016 GTK1 7087407 307390 13,0 6,03 0,058 3,6 220 3,05 4,33 1,28 13.10.2016 GTK9 7078952 308563 6,6 6,66 0,013 0,68 0,25 3,17 20,68 17,5 13.10.2016 GTK11 7084016 307721 17,0 6,63 0,13 8,4 0,25 4,63 7,62 2,99 17.10.2016 GTK16 7076937 309002 31,0 6,75 0,17 11,0 0,25 2,03 20,48 18,5 17.10.2016 GTK18 7073657 308830 5,7 6,50 0,009 0,58 2,0 1,68 23,51 21,8 17.10.2016 GTK19 7073292 309964 5,9 5,89 0,0025 10,0 1,0 2,67 24,31 21,6 10.10.2016 GTK21 7086649 308151 16,0 6,65 0,24 6,7 0,64 2,36 3,60 1,24 11.10.2016 GTK33 7082767 307197 70,0 8,10 0,28 120 0,25 1,62 6,74 5,12 11.10.2016 VesiSRP09 7087983 307971 14,0 6,69 0,40 3,0 2,5 1,40 2,69 1,29 13.10.2016 Tie2028 7081251 308259 15,0 6,23 0,13 5,4 1,1 1,44 9,25 7,81 13.10.2016 Vesi2010 7080694 308425 19,0 6,95 0,039 1,3 2,9 4,88 14,27 9,39 12.10.2016 Rata1 7085602 306043 48,0 6,75 0,50 55 0,25 2,35 5,59 3,24 11.10.2016 LT1 7084624 306972 33,0 6,26 0,32 9,1 7,0 2,77 5,91 3,14 11.10.2016 Vesi0309 7086499 307387 6,3 4,90 0,016 1,9 59,5 4,04 4,97 0,93 13.10.2016 Vesi0102 7084603 308160 35,0 6,57 1,10 23,0 1,0 5,88 7,08 1,20 11.10.2016 GTK27 7083212 307551 16,0 6,48 0,031 6,1 0,25 1,83 6,72 4,89 13.10.2016 Vesi110 7085436 307705 17,0 6,58 0,048 3,1 23,0 4,89 4,91 0,02 13.10.2016 Vesi111 7085303 307835 28,0 6,51 0,22 17,0 11,7 4,64 4,56-0,08 13.10.2016 Vesi112 7084899 307890 24,0 6,31 0,16 4,3 48,5 2,47 2,25-0,22 13.10.2016 Vesi805 7084260 307813 19,0 6,61 0,15 9,3 3,8 5,08 6,86 1,78 17.10.2016 Vesi9503 7077935 308631 9,1 6,26 0,12 1,2 3,5 2,51 20,11 17,6 10.10.2016 Vesi1102 7085853 306497 9,7 5,93 0,026 3,0 138 1,44 5,27 3,83 10.10.2016 GTK2 7086843 306575 11,0 5,22 0,029 7,0 984 2,79 5,66 2,87 12.10.2016 GTK3 7086173 307251 9,9 6,21 0,049 5,9 33,7 3,44 4,91 1,47 10.10.2016 Vesi1106 7086148 306597 12,0 5,91 0,036 6,5 348 1,49 5,80 4,31 13.10.2016 Vesi573 7084900 306843 22,0 6,34 0,24 4,6 2,8 3,45 6,43 2,98 17.10.2016 GTK10 7075702 309068 4,0 5,70 0,0025 1,0 45,9 2,59 22,51 19,9 10.10.2016 VesiJV09 7088486 306972 28,0 5,03 0,055 3,0 1180 1,99 2,46 0,47 10.10.2016 Vesi0305A 7088261 306899 17,0 6,64 0,86 3,0 0,25 2,17 2,87 0,70 10.10.2016 Vesi0304 7088832 306547 140 6,97 63,0 96,0 1,3 2,90 3,03 0,13 10.10.2016 Vesi0306 7088702 306848 77,0 6,42 11,0 28,0 0,25 2,01 2,32 0,31 12.10.2016 Vesi1108 7086463 306078 6,6 4,73 0,0025 3,5 806 2,04 5,51 3,47 12.10.2016 KIP1 7086386 305704 22,0 7,06 0,0096 6,9 31,9 1,84 5,17 3,33 12.10.2016 Neste1 7086891 305952 20,0 4,97 0,0025 2,6 462 3,31 6,05 2,74 12.10.2016 Neste2 7086819 305952 15,0 4,99 0,0025 4,9 1330 2,95 5,81 2,86 12.10.2016 Neste3 7086638 306282 13,0 4,76 0,0025 2,0 1610 2,63 5,43 2,80 12.10.2016 Neste4 7086701 306312 13,0 4,46 0,0025 1,7 813 3,17 5,44 2,27 12.10.2016 Neste5 7086802 306347 9,7 4,83 15,0 1,5 553 3,94 6,93 2,99 12.10.2016 Neste6 7086857 306372 22,0 4,65 0,0025 1,3 2140 3,95 6,84 2,89 12.10.2016 Neste7 7087386 305484 230 5,59 470,0 250 402 2,40 3,29 0,89 10.10.2016 WOK13 7087603 307000 25,0 6,65 0,13 23,0 124 3,34 4,33 0,99 10.10.2016 WOK18 7087149 306595 22,0 6,80 0,021 11,0 19,3 1,95 4,33 2,38 10.10.2016 WOK19 7087113 306899 7,0 5,17 0,0025 4,5 332 2,93 5,23 2,30 12.10.2016 KoVo1 7086044 305780 15,0 6,24 0,23 11,0 63,6 2,27 5,60 3,33 12.10.2016 KoVo2 7086110 306147 95,0 5,68 0,32 1,4 3040 2,45 6,14 3,69 29.9.2016 Srk,kaivo 7083439 308244 7,4 5,51 0,076 2,2 33,8 17.10.2016 JB1 7080705 308215 70,0 11,24 0,20 3,8 0,25 1,94 10,76 8,82 17.10.2016 JB2 7080570 308010 5,4 6,08 0,010 3,1 1,9 3,85 13,83 9,98 17.10.2016 JB3 7080908 308154 16,0 6,54 0,0720 2,6 16,2 5,42 13,90 8,48 11.10.2016 Tulli1 7086370 308242 11,0 6,51 0,10 4,0 8,5 1,72 2,35 0,63 11.10.2016 Tulli2 7086093 307990 13,0 6,15 0,13 2,4 0,97 2,32 4,05 1,73 11.10.2016 Tulli3 7086283 307917 13,0 6,00 0,42 4,3 3,6 3,04 4,41 1,37 11.10.2016 Tulli,kaivo 7086347 308155 Ei virtaamaa, ei näytettä. 11.10.2016 Kokkopesu 7084371 308668 87,0 7,31 1,30 71,0 0,66 1,80 7,38 5,58

LIITE 7 Neste Oyj:n havaintoputken Neste7 tulokset vuosina 2014-2016 Syksyllä 2014 on Nesteen tarkkailuun lisätty seitsemäs putki (Neste7), jonka tarkkailu on öljyhiilivedyillä pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkitarkkailua. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1 ja vuosien 2014-2016 tulokset on taulukoituna tämän liitteen lopussa. Neste Oyj:n havaintoputken Neste7 pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, ja uudistuneen ympäristöluvan mukaisesti terminaalilla varastoivat lisäaineet. Lisäaineina näytteistä analysoitiin bensiini- ja öljyhiilivetyjakeet (C5-C40), bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE). Alla esitetään havaintoputken Neste7 tärkeimpien parametrien kuvaajat ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken vesi on hapanta ph-arvon vaihdellessa välillä 4,9-5,59. Sähkönjohtavuus putkessa Neste7 on korkea ja tulokset vaihtelevat välillä 220-260 ms/m. Kloridipitoisuus on sähkönjohtavuuden tavoin korkea putkessa. Tulokset ovat olleet vuosina 2014-2016 välillä 250-320 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo ylitetään koko tarkastelujakson ajan. Ammoniumtyppipitoisuus on korkea ja vaihtelee välillä 0,41-0,48 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylitetään koko tarkastelujakson ajan. Sinkkipitoisuus putkessa Neste7 vaihtelee välillä 402-1100 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo ylitetään koko tarkastelujakson ajan. Sameustulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 5,8-43 NTU/FTU. Öljyhiilivedyt (C10-C40) vaihtelevat välillä <50-170 µg/l. Valtioneuvoston asettama EQS-arvo öljyhiilivedyille (C10-C40) on 50 µg/l, mikä ylittyi vuosina 2014-2015 kolmessa näytteessä. Vuonna 2016 tulokset olivat alle määritysrajan (<50 µg/l) kummallakin näytteenottokerralla. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C10-C40 jaoteltuna keskitisleisiin (C10-21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40). Bensiinijakeet (C5-C10) ovat olleet vuosina 2014-2016 alle määritysrajan <50 µg/l. Terminaalilla varastoitavia lisäaineita (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE)) ei todettu putkessa Neste7 vuonna 2016 (määritysrajat: MTBE <1,0 µg/l, TAME <1,0 µg/l, ETBE <1,0 µg/, TAEE <1,0 µg/, bentseeni <1,0 µg/, tolueeni <1,0 µg/, etyylibentseeni <1,0 µg/, ksyleenit <1,0 µg/). ph Sähkönjohtavuus 7 Neste7 ms/m 300 Neste7 6 250 5 200 4 150 3 100 2 1 50 0 0 touko 09 marras 09 touko 10 touko 11 touko 12 touko 13 loka 13 Pvm touko 14 loka 14 joulu 14 touko 15 loka 15 touko 16 loka 16 touko 09 marras 09 touko 10 touko 11 touko 12 touko 13 loka 13 Pvm touko 14 loka 14 joulu 14 touko 15 loka 15 touko 16 loka 16 Kuva 1. Neste Oyj:n havaintoputken Neste7 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sameus ja öljyhiilivetypitoisuus (C10-C40) vuosina 2014 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

LIITE 7 mg/l 300 Kloridi Neste7 320 mg/l 0,50 Ammoniumtyppi Neste7 250 0,40 200 150 100 0,30 0,20 EQS 0,2 mg/l 50 EQS 25 mg/l 0,10 0 0,00 touko 09 marras 09 touko 10 touko 11 touko 12 touko 13 Pvm loka 13 touko 14 loka 14 joulu 14 touko 15 loka 15 touko 16 touko 09 marras 09 touko 10 touko 11 touko 12 touko 13 loka 13 Pvm touko 14 loka 14 joulu 14 touko 15 loka 15 touko 16 loka 16 ug/l 1 200 Sinkki Neste7 NTU 50 Sameus Neste7 1 000 45 40 800 35 30 600 25 400 20 15 200 0 EQS 60 µg/l 10 5 0 touko 09 marras 09 touko 10 touko 11 touko 12 touko 13 loka 13 Pvm touko 14 loka 14 joulu 14 touko 15 loka 15 touko 16 loka 16 touko 09 marras 09 touko 10 touko 11 touko 12 touko 13 loka 13 touko 14 Pvm loka 14 joulu 14 touko 15 loka 15 touko 16 loka 16 µg/l 100 Öljyhiilivedyt (C10-C40) Neste7 170 90 80 70 60 50 EQS 50 µg/l 40 30 20 10 0 touko 09 marras 09 touko 10 touko 11 touko 12 touko 13 loka 13 Pvm touko 14 loka 14 joulu 14 touko 15 loka 15 touko 16 loka 16 Kuva 1. Neste Oyj:n havaintoputken Neste7 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sameus ja öljyhiilivetypitoisuus (C10-C40) vuosina 2014 2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.