Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuraportti 2017

Transkriptio

1 Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuraportti 17 Tiia Sillanpää Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 18

2

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.... KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEET ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU Tarkkailun perusteet.... TARKKAILUN OSAPUOLET.... NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT....1 Havaintoputket.... Näytteenotto Analyysimenetelmät Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet TUTKITTAVAT PARAMETRIT SÄÄTILA VUONNA VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET Vertailuarvot Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet TULOKSET Kokkolan Veden Patamäen vesilaitoksen raakaveden tarkkailu Pohjaveden pinnan taso Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla Kokkolan Vesi (Vesi116, Vesi111, Vesi11, Vesi93) Kokkolan jätevedenpuhdistamo, Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab sekä Kokkolan kaupungin TekPan jälkikypsytyskenttä (Vesi3, Vesi3A, Vesi36, VesiJV9) Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy ja Kokkolan Energia Oy, Power (WOK13, WOK18, WOK19) Kokkolan Vesi ja Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) (Vesi118 ja KIP1) Kokkolan Energia Oy, Voima (KoVo1 ja KoVo) Neste Oyj (Neste1-6) Tullimäen käytöstä poistettu kaatopaikka (Tulli1, Tulli, Tulli3, Tulli,kaivo) Kokkolan seurakuntayhtymä (srk, kaivo) Ja-Ko Betoni Oy (JB1, JB ja JB3) Kokkolan Golf (Golf3 ja Golf7) Havaintoputki LT Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ L-vastuualue (Tie8) Liikennevirasto (Rata1) Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö (Kokkopesu) Kokkolan Ratsastajat Gamlakarleby Ryttare ry (GTK33) Muut yhteistarkkailuun osallistuvat Erikoisanalyysit vuonna YHTEENVETO JATKOTOIMENPITEET...6 VIITTEET...6 LIITTEET...63 Kannen kuva: Tiia Sillanpää Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD 9 88;

4 KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEIDEN YH- TEISTARKKAILURAPORTTI JOHDANTO Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet sijaitsevat harjujaksolla, joka kulkee Kokkolasta Kruunupyyhyn ja Kaustisen kautta Veteliin. Patamäen pohjavesialue on luokiteltu I-luokan pohjavesialueeksi, ja se toimii Kokkolan kaupungin vedenhankinnan raakavesilähteenä. Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet sijaitsevat käytännössä Kokkolan rakennetun kaupunkikeskustan alla, mikä tarkoittaa sitä, että alueella ja sen lähellä on runsaasti erilaisia riskitoimintoja. Näistä mainittakoon suur- ja pienteollisuusalueet, hautausmaat, golfkenttä, rautatie, valtatie ja muut tiet, muuntoasema, vanha kaatopaikka, Kokkolan jätevedenpuhdistamo ja biokaasulaitos. Useilla toimijoilla on pohjaveden tarkkailuvelvoite, joita kukin hoiti aiemmin tahollaan. Pohjavesialueen rajausta muutettiin keväällä 1, jolloin Patamäen pohjavesialueen pohjoisraja siirtyi edelleen hieman etelämmäs ja sen pohjoispuolelle rajattiin uusi pohjavesialue Harrinniemi. Harrinniemi on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi (II-luokka) pohjavesialueeksi (Lindsberg 1). Pohjavesialueen yhteistarkkailuhanke käynnistettiin Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelmatyön ja Geologian tutkimuskeskuksen vuosina 7 9 tekemän geologisen rakenneselvityksen pohjalta. Aloitteentekijöinä olivat Kokkolan Vesi ja Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Pohjavesialueen yhteistarkkailun suunnittelu aloitettiin talvella 8/9. Maastotarkastelun yhteydessä kartoitettiin tuolloin kaikki tiedossa olleet lähes pohjavesiputkea, joista otettiin valokuvat, määritettiin koordinaatit ja mitattiin pinnankorkeus. Näistä valittiin yhteistarkkailuun noin käyttökelpoista (muovi, Ø mm) ja edustavaa putkea. Nykyisessä laajuudessa yhteistarkkailun puitteissa havaintopisteitä on yhteensä kappaletta. Pohjavesinäytteet otetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Kaikista putkista tutkitaan ns. perusanalyysivalikoima. Muilta osin analyysivalikoimat vaihtelevat kunkin toimijan lupamääräysten, tarpeiden ja riskinarvion mukaan. Tulokset kootaan vuosittain yhteenvetoraporttiin, joka sisältää muun muassa alueelliset karttatarkastelut ja aikasarjat eri muuttujille. Pohjaveden laatua verrataan pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (EQS). Viidestä putkesta määritettiin syksyllä 17 tarkkailuohjelman mukaisesti laajempi analyysivalikoima, joka sisälsi myös vaarallisia ja haitallisia aineita. Seurakunnan kaivosta määritettiin viiden vuoden välein määritettävät erikoisanalyysit. Yhteistarkkailussa on yhdistetty toimijoiden velvoitetarkkailun ja muun tarkkailun tarpeet. Syksyllä 1 laadittiin Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelma 16, jonka perusteella näytteenotto ja analysointi kilpailutettiin vuosille (optio ). Kokkolan Veden osuudesta on tehty erillinen hyväksymispäätös. Vuonna 17 Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailussa oli mukana 19 toimijaa, joista yhdellätoista on vesi- tai ympäristölupaan perustuva tarkkailuvelvoite ja kahdeksan on mukana oma-aloitteisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry osallistuvat yhteistarkkailutyöryhmän työhön asiantuntijoina. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD 9 88;

5 3. KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEET Kuvassa 1 on esitetty pohjavesialueen rajaus ja pohjavesialueelle sijoittuvat vedenottamot, teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet. Pohjavesialueen rajausta muutettiin keväällä 1, jolloin Patamäen pohjavesialueen pohjoispuolelle rajattiin uusi pohjavesialue Harrinniemi. Kuva 1. Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet ja vedenottamot sekä Kokkolan teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet.

6 3. ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun perusteet Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla on lukuisia toimijoita ja pohjaveden havaintoputkia, joista on otettu näytteitä sekä systemaattisesti että satunnaisesti 199-luvulta lähtien. Taulukossa 1 ilmenevät vedenotto- ja ympäristölupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut. Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelmassa 16 (PVY 7.1.1) on esitetty toimijakohtaisesti havaintopisteet / analysoitavat parametrit. Taulukko 1. Lupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut. Luvan haltija Toiminta / luvan peruste Tarkkailuperuste Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Patamäen vedenottamo / vedenotto 1 m 3 LSVO Tarkkailuohjelma LSSAVI /vrk Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Galgåsen, vedenotto 1 m 3 /vrk LSVO Tarkkailuohjelma LSSAVI Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Saarikangas, vedenotto m 3 /vrk LSVO.9.198, jatkoaika LSVO , jatkoaika LSVO Tarkkailuohjelma LSSAVI Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Jätevedenpuhdistamo LSY 1.1., VHO , ESAVI Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas LSY 1..8 Neste Oyj Polttonestevarasto ja öljysatama LSSAVI Kokkolan Energia Oy, Voima Voimalaitos LSU Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus Tullimäen vanha kaatopaikka LSU 1.3. Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus Mädätteen kompostointi LSSAVI Kokkolan seurakuntayhtymä Annan hautausmaa, pohjavedenpinnan LSVO Tarkkailuohjelma LSU alentaminen Tarkkailuohjelma LSU JA-KO Betoni Oy Betonitehdas, Vaasantie Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta , Oy Pohjanmaa Biokaasu- Österbottens Biogas Ab Biokaasulaitos LSSAVI , LSSAVI Kokkopesu Oy Tekstiilien vesipesula Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta.7.1, 1 Kokkotyö-säätiö Tekstiilien vesipesula Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta.7.1, 139 LSU: Länsi-Suomen ympäristökeskus LSY: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto LSVO: Länsi-Suomen vesioikeus ESAVI: Etelä-Suomen aluehallintovirasto LSSAVI: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto VHO: Vaasan hallinto-oikeus Muut osallistuvat tarkkailuun oma-aloitteisesti tai asiantuntijoina (ks. taulukko ).

7 . TARKKAILUN OSAPUOLET Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuun vuonna 17 osallistuivat seuraavat osapuolet: Taulukko. Yhteistarkkailun osapuolet. Osapuoli Luvan perusteella Oma-aloitteisesti Tiedoksi Asiantuntija Kokkolan Vesi X Ja-Ko Betoni Oy X Kokkolan seurakuntayhtymä X Neste Oyj X Boliden Kokkola Oy X Kokkolan Energia Oy, Voima X Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus X Oy Pohjanmaan Biokaasu- Österbottens Biogas Ab X Kokkopesu Oy X Kokkotyö-säätiö / Pesula X Kokkolan Ratsastajat - Gamlakarleby Ryttare ry X Kokkolan Energia Oy, Power X Freeport Cobalt Oy X Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) X E-P ELY-keskus / L-vastuualue X Liikennevirasto (Rata) X Kokkolan Golf X LSK Business Park Oy X Fingrid X Pelastuslaitos X Terveysvalvonta X Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / Y- vastuualue X Geologian tutkimuskeskus X Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut X Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry X Alueen toimijat voivat liittyä yhteistarkkailuun ottamalla yhteyttä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:een.. NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT.1 Havaintoputket Havaintoputkien materiaali ja halkaisija vaikuttavat vesinäytteen veden laatuun sekä näytteenottotapaan. Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailussa kaikki putket ovat muoviputkia, jotka soveltuvat sekä pinnankorkeuden mittaamiseen, että pohjavesinäytteiden ottoon (Rintala ym. 8). Eroja kuitenkin

8 6 on, mitkä on otettava näytteenotossa huomioon, kuten myöhemmin (kohta.) on selostettu. Yhteistarkkailussa neljän putken (Vesi39, Tulli1, Tulli ja Tulli3) sisäputken halkaisijat ovat mm, muiden putkien vähintään mm. Kuva. Havainnepiirros maaperään asennetusta muovirakenteisesta havaintoputkesta (Aspholm, 6). Tarkkailussa Kokkolan pohjaveden laatua tutkitaan yhteensä havaintopisteestä. Kartta havaintopisteistä on liitteessä 1. Vuoden 17 näytteenotto- ja analyysiohjelma on esitetty tiivistettynä liitteessä. Liitteessä 3 on taulukoitu putkikohtaiset tiedot tarkemmin.. Näytteenotto Yhteistarkkailun näytteenotosta ja analytiikasta vastasi vuonna 17 Eurofins Ahma Oy. Näytteenottajat pakkaavat näytteet työpäivän päätteeksi kylmävaraajien kanssa kylmälaukkuihin ja lähettävät ne Eurofins Ahman laboratorioon Seinäjoelle, missä ne ovat perillä näytteenottoa seuraavana aamuna. Havaintoputkien vedenpinnan korkeus mitataan ennen näytteenottoa sisäputken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus lasketaan mitatun tiedon ja pohjavesiputken korkotiedon avulla. Tulokset ovat N 6- korkeusjärjestelmän mukaiset. Pohjavesinäytteenotossa noudatettiin voimassa olevaa kansainvälistä standardia ja kansallisia ohjeistuksia (Rintala & Suokko, 8). Vesinäytettä otettaessa vettä pumpataan niin kauan, että vesi kirkastuu, yleensä vähintään 1- min/putki. Näytteet otetaan pohjavesipumpulla. Antoisuudeltaan heikot putket on tyhjennetty etukäteen ja näyte on otettu seuraavana päivänä tai kahden päivän kuluttua. Näytteenotossa on tällöin käytetty pohjavesinoutimia. Yhteistarkkailussa antoisuudeltaan heikkoja putkia ovat; VesiSRP9, Vesi39, Tulli1, Tulli, Tulli3, Tulli,kaivo (tuotto vaihtelee) ja KokkoPesu. Annan hautausmaan kaivonäyte otetaan suoraan näytepulloon. Näytteenotossa paikan päällä mitattiin lämpötila sekä tehtiin aistinvaraiset havainnot vedestä. Öljyhiilivetymäärityksiä varten näytteet otettiin ensimmäisenä noutimella pohjavesikerroksen yläosasta. Näytteiden otosta täytetään kenttälomakkeet, jotka on tallennettu Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle.

9 7 Kerran vuodessa tai harvemmin tapahtuva näytteenotto ja veden korkeuden mittaus toteutetaan touko-/ heinä- elokuussa, kaksi kertaa vuodessa huhti/touko- ja syys/lokakuussa ja sitä useammin tapahtuva näytteenotto säännöllisin välein yhteistarkkailuohjelman mukaisesti..3 Analyysimenetelmät Vuoden 17 näytteet on analysoitu Eurofins Ahma Oy:n akkreditoidussa laboratoriossa (T131) Seinäjoella. Yhteenveto vuoden 17 tuloksista liitteessä. Viralliset tutkimustodistukset (joissa tiedot analyysimenetelmistä, määritysrajoista ja mittausepävarmuuksista) on toimitettu tarkkailun osapuolille jokaisen näytekierroksen jälkeen. Vuodesta 16 lähtien metallimääritykset on tehty suodatetuista näytteistä. Vuonna 17 sameustulokset ovat suuressa osassa näytteitä selvästi alhaisempia kuin aikaisemmin. Standardin mukaan pohjavesiä ei ravistella ennen analysointia, toisin kuin kaikki muut näytteet. Viitestandardi muuttui keväällä 17 (ravistelu/ravistelemattomuus ohjeistus ei muuttunut), jonka yhteydessä laboratorion henkilökuntaa muistutettiin pohjavesien sameusanalysointiin liittyvästä erityisseikasta (sähköposti Helena Puro/ Eurofins Ahma Oy ). E-colin määritysrajasta Helena Puro/ Eurofins Ahma ympäristö Oy on sähköpostissaan (3.8.17) todennut seuraavaa: E-colin määritysraja (nykyisin < pmy/1 ml, aiemmin pmy/1 ml) ei ole muuttunut, mutta näytettä käsitellessä suodatetaan nykyisin ml näytettä kaikissa muissa tapauksissa paitsi talousvesissä. Tämä johtuu siitä, että muissa kuin talousvesissä suodattimen läpi ei yleensä saada menemään 1 ml. Kun tulos pitää ilmoittaa pmy/1 ml, ei nollaa voida antaa, koska määritys on tehty ml:lla.. Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista, ilmoitetaan poikkeamasta toiminnanharjoittajalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle välittömästi analyysituloksen valmistuttua. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, yleensä vähintään otetaan uusintanäytteet ja tilannetta seurataan. Vuonna 17 ei ilmennyt poikkeavia tilanteita. 6. TUTKITTAVAT PARAMETRIT Näytteenoton yhteydessä kaikista havaintoputkista huomioidaan silmämääräiset havainnot ja kirjataan myös mahdolliset muut tuloksiin vaikuttavat asiat. Kaikista näytteistä määritetään pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ns. perusparametrit: ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Muut mitattavat tekijät määräytyvät kunkin toimijan voimassa olevan tarkkailuohjelman ja tarkkailun perusteena olevan toiminnan mukaan. Liitteessä on esitetty tutkitut parametrit ja näytteenottoajankohdat Kokkolan pohjavesialueilla havaintoputkittain. Kokkolan seurakuntayhtymän tarkkailukaivosta määritettiin vuonna 17 analyysivalikoiman D lisäksi kerran viidessä vuodessa määritettävät elohopea ja rasvahapot (formiaatti, asetaatti, propionaatti, butyraatti, oksalaatti, malonaatti, sukkinaatti, maleaatti ja ftalaatti). Putkista Vesi111, Vesi11, Vesi8, Vesi116 ja Vesi93 tehtiin syksyllä 17 kerran viidessä vuodessa määritettävät erikoisanalyysit.

10 SÄÄTILA VUONNA 17 Kokkolan Veden pohjaveden tarkkailu (pohjaveden laatu ja pohjaveden pinnan taso) poimittiin erilleen Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelmasta 16 ja lähetettiin ELY-keskukseen hyväksyttäväksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi asiasta päätöksen.1.17 (LSSAVI/889/17). Päätöksen mukaisesti lähimmän sääaseman säähavaintojen yhteenveto raportoidaan (päivittäiset sademäärät, ilman lämpötila ja lumen syvyys) yhteistarkkailuraportissa. Alla on esitetty vuoden 17 sadanta ja lämpötila ja lumen syvyys lähimmillä sääasemilla. Sadanta ja lämpötila Hollihaan sadanta sekä Kruunupyyn ja Tankarin keskilämpötilat kuukausittain vuonna 17 sekä pitkän aikavälin (1981 1) keskiarvot on esitetty kuvissa 3- (Ilmatieteen laitos 18). Vuoden 17 koko vuoden sadanta 3 mm/a oli noin, % vertailuaikavälin (Korplax , mm/a) sadantaa pienempi. Vuoden 17 maalis-, huhti-, elo-, syys-, loka- ja joulukuun sademäärät olivat kuitenkin vertailuarvon sadantaa suurempia. Vuoden 17 keskilämpötila oli Tankarissa,6 C ja Kruunupyyssä 3,7 C. Kruunupyyn vuotuinen keskilämpötila vuosina on ollut 3, C, minkä sekä Tankarissa että Kruunupyyssä mitatut lämpötilat ylittävät. mm Sadanta 17 Hollihaka 17 Korplax I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII summa Kuukausi mm Kuvat 3-. Kuukausisadanta Hollihaassa vuonna 17 ja pitkän aikavälin keskiarvo (Korplax ) sekä kuukausilämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 17 ja pitkän aikavälin keskiarvo (Kruunupyy ) (Ilmatieteenlaitos 18). C Lämpötila 17 Kruunupyy 17 Tankar 17 Kruunupyy I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ka. Kuukausi Lumensyvyys Ilmatieteenlaitos mittaa lumensyvyyttä Kokkolan Hollihaka -sääasemalla Kuvassa on esitetty lumen syvyys (cm) vuonna 17. Korkeimmillaan lumen syvyys oli joulukuussa 17. cm Lumensyvyys, Kokkola Hollika -sääasema 1 1 Kuva. Lumensyvyys (cm) Kokkolan Hollihaka -sääasemalla vuonna 17 (Ilmatieteenlaitos 18).

11 9 8. VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET 8.1 Vertailuarvot Pohjaveden yhteistarkkailun tutkimustuloksia verrataan Valtioneuvoston asetuksessa (31/9) vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta annettuihin pohjavettä pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeihin (käytetään jatkossa lyhennettä Environmental Quality Standard=EQS). Asetuksessa (31/9) pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua raja-arvoa. Lisäksi pohjaveden laatua verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin. Tämän raportin kuvaajissa pitoisuuksia verrataan VnA 31/9 mukaisiin EQS-arvoihin. Taulukoissa 3- on esitetty lisäksi yleisimmät Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (13/1, asetuksen muutos 683/17) annetut talousveden kemialliset laatuvaatimukset ja tavoitteet (käytetään lyhennettä STM). Tässä raportissa on esitelty vain VnA 31/9 mukaiset pohjavedelle asetetut EQS-arvot. 8. Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet Taulukossa 3 on eriteltynä Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden ja pohjavesialueiden ulkopuolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulosten keskiarvot ja vaihteluvälit vuonna 17. Taulukossa on huomioitu Harrinniemen uusi pohjavesialue vuodesta 1 lähtien. Taulukossa esitetään kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyt analyysikeskiarvot vuosina (Soveri, 1). Taulukkoon on myös koottu pohjaveden kaikkien yhteistarkkailutulosten keskiarvot ja vaihteluvälit vuosilta Lisäksi taulukossa on esitetty vuoden 17 kaikkien yhteistarkkailutulosten keskiarvot ja vaihteluvälit ja asetetut EQS-arvot sekä STM:n asettamat talousveden laatuvaatimukset ja - tavoitteet.

12 1 Taulukko 3. Patamäen ja Harrinniemen sekä pohjavesialueiden ulkopuolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulokset vuonna 17 sekä pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS) ja talousveden laatuvaatimukset ja tavoitteet (STM). (Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu). Keskiarvotulokset, jotka ylittävät asetetun EQS-arvon on lihavoitu taulukossa. Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailutulokset 17 Harrinniemen pohjavesialueen yhteistarkkailutulokset 17 Pohjavesialueen ulkopuolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulokset 17 Vna:n ympäristönlaatunormit ja STM:n talousveden laatuvaatimukset Parametri Yks. Min Maks Ka Min Maks Ka Min Maks Ka EQS STM Sähkönjohtavuus ms/m 1,9 83, 19,1,7 1, 8,1 7,1 1, 37, Kokonaistyppi N tot,7 3,8,81,6 3, 7,3,33 6, 3, Ammoniumtyppi NH-N, 1,,16,,,3, 6, 6,, Kokonaisfosfori P tot,1 1,3,7,3 1,3,6,8,6 1, Fosfaattifosfori PO-P,1 1,,, 1,,,3,6 1,8 Sulfaatti SO 8, 91, 3,1,, 19,7 17, 6, 17,6 1 1 Kloridi Cl,61 9, 7,73,6 89, 16,1 1, 81, 18, Kadmium Cd µg/l,1,3,7,1,93,6, Kupari Cu µg/l,8,1,96,6 9,6,8 Lyijy Pb µg/l,,3,1,,11,6 1 Nikkeli Ni µg/l,3 3,9 1, 3,1 33, 16,9 1 Sinkki Zn µg/l 1,1 11 9,7 1, ,1, , 6 Arseeni As µg/l,3 1,,6,13 3, 1,,16 1,7,83 1 Koboltti Co µg/l,11 7,1 8,9 6, 3, 18,6 Kromi Cr µg/l,6 18,7,16,9 11, 6,9 1 Rauta Fe,39 37, 9,,91 9,7 17, 1,1 1,6 6,, Mangaani Mn,186 1,,3,63,1 1,3,,36 1,, ph,6 11,1 6,9,86 7,3 6,16, 7,7,8 Sameus FTU,8 1, 1,,37 36, 11,,7 1, 16,1 Nitraatti- ja nitriittitypen summa NO3-N, 1,,17,6,9,36,7,1, Kovuus mmol/l,6,76,3,33,8 1,1,6 3,8,3 Happi,1 9,9 1,83 Strontium Sr ug/l 3,3 116, 6,8 Rikki S,11 19,7 13,3 Vanadiini V ug/l 13,9 3,9 19,1 TOC,7 1,8 8,8 Fluoridi F,1,39, 1, Alkaliniteetti mmol/l, 3,,63 CODMn 8,9 11, 1, Väri Pt 6, 1, 88, CODCr 1, 97,,9 Kiintoaine, 16 18,3 Kalsium Ca 1,9, 11,8 Alumiini Al ug/l, ,

13 11 Taulukko. Pohjaveden luontaisia taustapitoisuuksia eri lähteistä Suomessa vuosina (Soveri ym. 1), Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailun 9 16 vuosikeskiarvojen keskiarvot, yhteistarkkailun tulokset 17 sekä pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS) ja talousveden laatuvaatimukset ja -tavoitteet (STM). (Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu). Keskiarvotulokset, jotka ylittävät asetetun EQS-arvon on lihavoitu taulukossa. Kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyt analyysit vuosina (n=138-87) Yhteistarkkailutulokset vuosina 9-16 Yhteistarkkailutulokset vuonna 17 Vna:n ympäristönlaatunormit ja STM:n talousveden laatuvaatimukset Parametri Yks. Ka Min Maks Ka Min Maks Ka EQS STM Sähkönjohtavuus ms/m 6,3,9 6, 8,7 1,9 1, 3,7 Kokonaistyppi N tot,37,, 1,8,66 6, 6,86 Ammoniumtyppi NH-N,, 16,,3, 6, 1,9, Kokonaisfosfori P tot,, 6,,73,,6,6 Fosfaattifosfori PO-P,1,1 1,,,1,6,33 Sulfaatti SO 7,1 7, 8, 8, 8, 6, 7,7 1 1 Kloridi Cl,8, 3, 1,,61 9, 11, Kadmium Cd µg/l,16,1 3,8,,1,3,6, Kupari Cu µg/l,3,8 1, 8,,7,1 3,7 Lyijy Pb µg/l 1,99,3 79,,1,,3,78 1 Nikkeli Ni µg/l 3,8, 66, 17,7 3,1 3,9 1,7 1 Sinkki Zn µg/l 16,, 13 9,, , 6 Arseeni As µg/l,3 3, 1,,13 1, 1,79 1 Koboltti Co µg/l,9 8, 18,,11 3, 1,7 Kromi Cr µg/l, 18,,38,6 18,7,91 1 Rauta Fe,71,3 91,6 1,, 9,7 11,1, Mangaani Mn,6, 83,,9,19,1,, ph 6,31, 11,9,99,6 11,1 6,18 Sameus NTU,8 9, 7,,8 1, 1,9 Nitraatti- ja nitriittitypen summa NO3-N, 6,6,17, 1,,1 Kovuus mmol/l,,,71,6 3,8,8 Happi, 9,8 1,37,1 9,9 1,83 Strontium Sr ug/l 33, 16, 7, 3,3 116, 6,8 Rikki S 1,, 17,1,11 19,7 13,3 Vanadiini V ug/l, 3, 8,7 13,9 3,9 19,1 TOC,1,1, 9,6,7 1,8 8,7 Fluoridi F,1,,8,33,1,39, 1, Alkaliniteetti mmol/l,3,1 1,,69, 3,,63 CODMn,3 1,7 9,93 8,9 11, 1, Väri Pt,, 17,3 6, 1, 88, CODCr 1, 8, 31,1 1, 97,,9 Kiintoaine, 17 9, 16 18,3 Kalsium Ca, 1, 11, 1,1 1,9, 11,8 Alumiini Al ug/l 16, 11, 7 73, ,

14 1 9. TULOKSET Tulosten vertailumateriaalina käytetään vanhaa aineistoa ja yhteistarkkailun myötä kertyvää tietoa pohjaveden laadusta. Vuoden 17 yhteistarkkailutulokset on esitetty tässä raportissa 16 ryhmässä toimijoittain. Kuluneen vuoden tutkimustulokset ovat koottuna liitteessä sekä kuvissa 1-. Kuvaajissa esitetyt tulokset ovat vuodesta 1 lähtien niiden toimijoiden osalta joilta tuloksia on saatavilla. Vuosien 9 17 yhteistarkkailuraporteissa esitetyt aikaisemmat tulokset (ennen vuotta 9) on arkistoitu ja ne ovat saatavilla tarvittaessa. Tulokset jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu aineistoa käsiteltäessä (taulukot, kuvaajat). Tuloksia verrataan ympäristönlaatunormeihin (EQS). 9.1 Kokkolan Veden Patamäen vesilaitoksen raakaveden tarkkailu Kokkolan Vesi toimitti Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden Kokkolan Veden tarkkailuohjelman E-P ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. E-P ELY-keskus antoi asiasta päätöksen (EPOELY/17/7./1). Kokkolan Vesi haki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta oikaisuvaatimusta E-P ELY-keskuksen päätökseen..17 (täydennetty ). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi asiasta päätöksen.1.17 (LSSAVI/889/17). Päätöksen mukaisesti pohjaveden yhteistarkkailussa raportoidaan raakavesikaivoista vuorokausittain otetut vesimäärät sekä raakaveden tulokset (1 krt/vuosi). Raakavedestä määritetään valvontatutkimusohjelman mukaisesti myös kerran vuodessa ja kerran viidessä vuodessa tehtävät erikoismääritykset (keväästä 18 lähtien), joiden raportointi sisällytetään pohjaveden yhteistarkkailuraporttiin. Päätöksen mukaisesti Patamäen vedenottamon alueella mitatut vedenkorkeudet sisällytetään soveltuvin osin yhteistarkkailuraporttiin. Havaintoputki Vesi11 sijaitsee Patamäen vesilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Putkeen asennettiin automaattinen pinnankorkeudenmittari marraskuussa 17. Päätöksen mukaisesti lähimmän sääaseman säähavaintojen yhteenveto raportoidaan (päivittäiset sademäärät, ilman lämpötila ja lumen syvyys) yhteistarkkailuraportissa. Vuoden 17 säähavainnot on esitetty kohdassa 7. Raakavesivirtaamat Kuvassa 6 ja taulukossa on esitetty Patamäen vesilaitoksen raakavesivirtaamat vuonna 17. Raakavettä otettiin keskimäärin 6 m 3 /d vaihtelun ollessa kesäkuussa 16 m 3 /d ja syykuussa 7 61 m 3 /d. m3/d Patamäen vesilaitoksen raakavesivirtaamat tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 6. Patamäen vesilaitoksen raakavesivirtaamat vuorokausittain vuonna 17.

15 13 Taulukko. Patamäen vesilaitoksen raakavesivirtaamat kuukausittain vuonna 17. KK Raakavesi m3/d m3/kk min. kesk. max. yht. Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHTEENSÄ KESKIM. VRK:SSA Raakaveden laatu Kokkolan Veden Patamäen vesilaitoksen raakaveden näytteenotosta ja analysoinnista vastasi vuonna 17 Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio SeiLab. Tässä raportissa esitetään Patamäen vesilaitoksen raakaveden tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 7). Raakaveden vuosikeskiarvoja verrataan EQS-arvoihin. Raakaveden ph-arvot vaihtelivat vuonna 17 välillä 6,-6,7, vuosikeskiarvo oli 6,6. Sähkönjohtavuus oli melko tasainen vaihdellen välillä 1-3 ms/m, vuosikeskiarvo oli 6 ms/m. Kloridipitoisuus vaihteli välillä 17-6, vuosikeskiarvo oli. Valtioneuvoston asettama EQS-arvo pohjaveden kloridille on. Vuosikeskiarvo alittaa asetetun EQS-arvon. Ammoniumpitoisuus oli vuonna 17 välillä,1-,7, vuosikeskiarvo oli,6. Valtioneuvoston asettama EQS-arvo pohjaveden ammoniumille on,, jonka vuosikeskiarvo hieman ylitti. Fosfaattifosforipitoisuus vaihteli välillä,13-,39 µg/l, vuosikeskiarvo oli,98 µg/l. Toukokuun tulos (,39 µg/l) erottuu muista tuloksista. Kokonaiskovuus oli tasainen vuonna 17 vaihdellen välillä,-,6 mmol/l, vuosikeskiarvo oli,6 mmol/l. Rautapitoisuudet ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tulokset olivat välillä,7-1, vuosikeskiarvo oli 1. Toukokuun tulos (,7 ) fosfaattifosforin tavoin erottuu muista tuloksista. Mangaanipitoisuus vaihtelee välillä,6-,7, vuosikeskiarvo oli,67. Alumiinipitoisuus vaihtelee välillä µg/l, vuosikeskiarvo oli 93, µg/l. Syyskuun 17 tulos (17 µg/l) erottuu muista tuloksista. Alumiinin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on 16 µg/l (n=138) (Soveri 1). Raakaveden vuosikeskiarvo alittaa tämän vuonna 17. Kalsiumpitoisuus oli melko tasainen vuonna 17 vaihdellen välillä 11-1, vuosikeskiarvo oli 13. Raakaveden magnesiumpitoisuus oli tasainen vaihdellen välillä,-6,7, vuosikeskiarvo oli 6,.

16 tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. 1 Nikkelipitoisuus vaihteli välillä 6,1-1, µg/l, vuosikeskiarvo oli 8,9 µg/l. Valtioneuvoston asettama EQSarvo pohjaveden nikkelille on 1 µg/l. Raakaveden vuosikeskiarvo alittaa asetetun EQS-arvon. Sulfaattipitoisuus vaihteli vuonna 17 välillä 6-7, vuosikeskiarvo oli 6. Valtioneuvoston asettama EQS-arvo pohjaveden sulfaatille on 1 ja kyseinen tulos alittuu selvästi tarkastelujaksolla. Väriluku vaihteli välillä <1- vuonna 17, vuosikeskiarvo oli 18. E-coli ja koliformiset bakteerit olivat kaikilla määrityskerroilla pmy/1 ml. Heterotrofinen pesäkeluku oli kaikilla muilla määrityskerroilla pmy/ml paitsi toukokuussa 17 3 pmy/ml, vuosikeskiarvon ollessa,3 pmy/ml. Adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet, AOX-yhdisteet määritettiin lokakuussa 17. Tulos oli < µg/l. COD Mn ja TOC-pitoisuus määritettiin kertaluonteisesti lokakuussa 17. COD Mn-pitoisuus oli 3,1 ja TOC-pitoisuus,3. TOC:n taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on,1 (n=16) (Soveri ym. 1) ja näin ollen saatu tulos on samaa luokkaa kuin taustapitoisuus. 8 ph Raakavesi ms/m 3 Sähkönjohtavuus Raakavesi Kloridi Raakavesi,3 Ammonium Raakavesi EQS,, EQS, 1,1 1,1, Kuva 7. Kokkolan Patamäen vesilaitoksen raakaveden ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, ammonium-, fosfaattifosfori-, kokonaiskovuus-, rauta-, mangaani-, alumiini-, kalsium-, magnesium-, nikkeli-, sulfaatti- ja värilukupitoisuus vuonna 17. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

17 tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. 1 µg/l, Fosfaattifosfori Raakavesi mmol/l,7 Kokonaiskovuus Raakavesi,,3,3,6,,,,,1,1,3,,,1 16 Rauta Raakavesi,8 Mangaani Raakavesi 1,7 1,6 1, 8, 6,3,,1 µg/l 18 Alumiini Raakavesi 16 Kalsium Raakavesi Magnesium Raakavesi µg/l 16 Nikkeli Raakavesi EQS 1 µg/l 1 Kuva 7. Kokkolan Patamäen vesilaitoksen raakaveden ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, ammonium-, fosfaattifosfori-, kokonaiskovuus-, rauta-, mangaani-, alumiini-, kalsium-, magnesium-, nikkeli-, sulfaatti- ja värilukupitoisuus vuonna 17. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

18 tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka. tammi 17 helmi 17 maalis 17 huhti 17 kesä 17 heinä 17 elo 17 loka 17 marras 17 ka EQS 1 Sulfaatti Raakavesi 3 Väriluku Raakavesi Kuva 7. Kokkolan Patamäen vesilaitoksen raakaveden ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, ammonium-, fosfaattifosfori-, kokonaiskovuus-, rauta-, mangaani-, alumiini-, kalsium-, magnesium-, nikkeli-, sulfaatti- ja värilukupitoisuus vuonna 17. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9. Pohjaveden pinnan taso Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla GTK:n tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Paalijärvi ym. 9) perusteella pohjaveden pinnan taso Patamäen pohjavesialueella vaihtelee harjun ydinosalla välillä 1 + m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialueen eteläosan vedenjakajalla. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella pohjaveden virtaus kanavoituu ensisijaisesti karkeampaan harjuytimeen ja suuntautuu harjun pituussuuntaisesti. Liitteessä on esitetty pohjaveden pinnan taso Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla keväällä ja syksyllä 17. Pohjaveden pinnan taso ilmenee Geologian tutkimuskeskuksen pituusleikkauskuvasta, jossa on esitetty maan-, pohjaveden- ja kalliopinnan korkeustaso Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, Kruunupyyn lentokentän ja Kokkolan jätevedenpuhdistamon välillä (kuva 8). Kuvassa 9 on esitetty neljän havaintoputken pinnankorkeuden vaihtelut helmikuusta lokakuuhun 17. Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevan havaintoputken Vesi116 sekä eteläosassa sijaitsevan putken Vesi93 pohjaveden pinnan tasot ovat nousseet tarkastelujaksolla (vuosina 17). Patamäen vesilaitoksen läheisyydessä olevien havaintoputkien Vesi11 ja Vesi111 pinnan tasot laskevat vuodesta lähtien. Putken Vesi116 pohjaveden taso nousee merkittävästi vuonna 9 aiempiin vuosiin nähden. Yhteistarkkailuputket vaaitettiin vuonna 9. Kuva 8. Pituusleikkaus maan-, pohjaveden- ja kalliopinnan korkeustasosta Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, Kruunupyyn lentokentän ja Kokkolan jätevedenpuhdistamon välillä (Paalijärvi ym. 9).

19 helmi elo joulu kesä 1 marras 1 helmi kesä loka helmi 3 kesä 3 loka 3 maalis kesä loka helmi heinä joulu kesä 6 loka 6 kesä 7 joulu 7 huhti 8 elo 8 joulu 8 huhti 9 syys 9 loka 1 helmi elo joulu kesä 1 marras 1 helmi kesä loka helmi 3 kesä 3 loka 3 maalis kesä loka helmi heinä joulu kesä 6 loka 6 kesä 7 joulu 7 huhti 8 elo 8 joulu 8 huhti 9 syys 9 loka 1 helmi elo joulu kesä 1 marras 1 helmi kesä loka helmi 3 kesä 3 loka 3 maalis kesä loka helmi heinä joulu kesä 6 loka 6 kesä 7 joulu 7 huhti 8 elo 8 joulu 8 huhti 9 syys 9 loka 1 helmi elo joulu kesä 1 marras 1 helmi kesä loka helmi 3 kesä 3 loka 3 maalis kesä loka helmi heinä joulu kesä 6 loka 6 kesä 7 joulu 7 huhti 8 elo 8 joulu 8 huhti 9 syys 9 loka 1 17 m 1 Vesi111 - Pohjaveden pinnan taso (m, N6) m 1 Vesi11 - Pohjaveden pinnan taso (m, N6),, -, -, , -1, - - -, -, m Vesi116 - Pohjaveden pinnan taso (m, N6) m 18, Vesi93 - Pohjaveden pinnan taso (m, N6), 18 17, 3, 3, 17 16, 16 1, 1, Kuva 9. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi111, Vesi11, Vesi116 ja Vesi93 pohjaveden pinnan taso (m, N 6) vuosina 17. Kuvaajien punainen viiva = trendiviiva. Pinnankorkeuksissa tapahtuneiden vaihteluiden selvittämiseksi havaintoputkiin Vesi111, Vesi11, Vesi116 asennettiin automaattiset pinnankorkeuden mittarit Kokkolan Veden toimesta. Putkessa Vesi93 on ollut automaattinen pinnankorkeuden mittari vuodesta 1 lähtien. Pohjaveden pinnan tasot ovat olleet melko tasaiset putkissa tarkastelujaksolla. 9.3 Kokkolan Vesi (Vesi116, Vesi111, Vesi11, Vesi93) Kokkolan Veden pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa määritettiin ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta ja sulfaatti. Lisäksi putkista Vesi111, Vesi11, Vesi116, Vesi93 ja GTK1 määritettiin myös happi. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi116, Vesi111, Vesi11 ja Vesi93 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 1) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina tarkkailujaksolla. Tulokset ovat olleet vuosina 1 17 välillä,6 6,63. Putken Vesi116 ph-arvo on ollut koko tarkastelujakson ajan noin, yksikköä alhaisempi muihin putkiin verrattuna. Sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena kaikissa putkissa vuodesta 1 lähtien. Havaintoputkien tulokset ovat välillä 6, 33, ms/m ja näin ollen putkien väliset erot ovat melko suuria. Sähkönjohtavuus on korkeampi vedenottamon lähellä sijaitsevissa putkissa Vesi111 ja Vesi11 kuin putkissa Vesi116 ja Vesi93. Putken Vesi111 kloridipitoisuudet ovat pysyneet korkeana koko tarkkailujakson ajan. Vuosien välinen vaihtelu putken Vesi11 kloridipitoisuuksissa on tasaantunut vuodesta 13 lähtien. Putken

20 18 Vesi93:n kloridipitoisuudet ovat pieniä ja vaihtelut vähäisiä. Pitoisuudet ovat olleet alle EQS-arvon koko tarkkailujakson ajan. Sinkkipitoisuutta on mitattu putkesta Vesi116 vuodesta 1999 lähtien. Putken Vesi116 sinkkipitoisuus vaihtelee huomattavasti tarkastelujaksolla (1 17). Muiden putkien sinkkipitoisuudet ovat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta olleet alle EQS:n. Havaintoputkien sinkkipitoisuudet ovat olleet vuonna 17 välillä,8 366 µg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 6 µg/l, jonka ylittäviä tuloksia on ilmennyt tarkkailun jokaisena vuotena putkessa Vesi116. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä,19,7. Näin ollen ammoniumtypen vaihteluvälit ovat melko suuria. Putken Vesi116 ammoniumtyppipitoisuus on muita putkia pienempi. Ammoniumtyppipitoisuus on putkessa Vesi111 pääsääntöisesti muita havaintopisteitä korkeampi ja pitoisuudet pysytelleet lähellä EQS-tasoa. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on,, mikä ylittyi vuonna 17 hieman toukokuussa putkessa Vesi111. Havaintoputken Vesi93 sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet vuosina Tulokset ovat olleet melko tasaiset. Putkissa Vesi111 ja Vesi11 sulfaattipitoisuudet vaihtelevat ja pitoisuudet ovat muita putkia korkeampia. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat vaihdelleet välillä 1 1. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 1 ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Rautapitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Vuosina 1 17 tulokset ovat olleet välillä 7,8. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä,7 1,9. Mangaanipitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putkien Vesi111 ja Vesi11 pitoisuudet ovat olleet korkeat putkiin Vesi116 ja Vesi93 verrattuna koko tarkastelujakson ajan. Fosfaattifosforipitoisuus putkissa Vesi111 ja Vesi11 ovat moninkertaiset verrattuna muihin putkiin. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä,,6. Havaintoputkien kovuus-arvot ovat pysyneet melko tasaisina tarkkailujakson ajan. Tulokset ovat olleet melko tasaiset. Putkien Vesi111 ja Vesi11 tulokset ovat korkeammat muihin putkiin verrattuna. Sameusarvot havaintoputkissa Vesi116, Vesi111, Vesi11 ja Vesi93 ovat olleet tarkastelujaksolla välillä,3-6 NTU/FTU. Suurin osa happipitoisuuksista on ollut alle määritysrajan (<, ). Tulokset ovat vaihdelleet välillä,. Putkien Vesi111 ja Vesi11 suuret mangaani- ja rautapitoisuudet johtunevat pohjaveden huonosta happitilanteeseen. Nitraatti- ja nitriittitypen summa on vuodesta 9 lähtien ollut pääosin alle määritysrajan (<, tai <, ). Vuoden 17 toukokuun tulokset vaihtelivat putkissa välillä <,-, ja lokakuun tulokset vaihtelivat välillä <,-,8.

21 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 19 ph Sähkönjohtavuus Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi93 ms/m Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi Kloridi Sinkki Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi93 µg/l Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi93 EQS EQS 6 µg/l Ammoniumtyppi Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi93 Sulfaatti Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi93, 1 EQS 1,3, EQS, 1 1 7,1, Rauta Mangaani Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi93 Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi93, 1,8 1,6 1, 1 1, 1, 1,8,6,,, Kuva 1. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi116, Vesi111, Vesi11 ja Vesi93 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, fosfaattifosfori-, kovuus- ja sameuspitoisuus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa

22 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1,7 Fosfaattifosfori Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi93,8 Kovuus Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi93,6,,,3,7,6,,,3,,,1,1,, Sameus FTU Vesi116 Vesi111 Vesi11 Vesi Kuva 1. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi116, Vesi111, Vesi11 ja Vesi93 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, fosfaattifosfori-, kovuus- ja sameuspitoisuus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9. Kokkolan jätevedenpuhdistamo, Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab sekä Kokkolan kaupungin TekPan jälkikypsytyskenttä (Vesi3, Vesi3A, Vesi36, VesiJV9) Kokkolan jätevedenpuhdistamon, Oy Pohjanmaan Biokaasun biokaasulaitoksen sekä Kokkolan Kaupungin teknisen palvelukeskuksen jälkikypsytyskentän pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fek.kolim. bakteerit ja fek.streptokit. Tässä raportissa esitetään Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja TekPan jälkikypsytyskentän havaintoputkien Vesi3, Vesi3A, Vesi36 ja VesiJV9 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 11) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputki VesiJV9 on asennettu vuonna 9 uuden jätevedenpuhdistamon tarkkailua varten. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina koko tarkastelujakson. Putken VesiJV9 vesi on muita happamampaa. Tulokset ovat putkissa tarkastelujakson aikana välillä,1 7,1 ja vuosien välinen vaihtelu on ollut vähäistä. Syyskuun 17 poikkeavat tulokset putkien Vesi36 ja VesiJV9 osalta on varmistettu laboratoriosta oikeiksi. Sähkönjohtavuus on mitä ilmeisimmin meriveden vaikutuksesta moninkertainen putkessa Vesi3. Vuosina 1-17 putken Vesi3 tulokset ovat laskeneet hieman. Sähkönjohtavuuden arvot putken Vesi36 osalta ovat kohonneet syksyn 13 jälkeen mikä on ilmeisesti myös meriveden vaikutusta. Putkien Vesi3 ja Vesi36 toukokuun 1 tulokset poikkeavat muista. Havaintoputkien tulokset vaihtelevat välillä 1,8 3 ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria.

23 1 Tarkastelujakson ajan, vuosina 1 17, putken Vesi3 kloridipitoisuus on ollut pääosin korkeampi kuin putkien Vesi3A, Vesi36 ja VesiJV9, mikä sähkönjohtavuusarvojen tavoin on seurausta meriveden ja vanhojen altaiden jäteveden suotautumisesta havaintoputkeen. Myös havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Putkien kloridipitoisuudet vaihtelevat välillä 97 vuosina Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on. Putken Vesi36 kloridipitoisuus on syksyn 13 jälkeen kohonnut merkittävästi ja ylittää asetetun ympäristönlaatunormin melkein jokaisella näytteenottokerralla. Havaintoputkien Vesi3, Vesi3A ja Vesi36 sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 9 yhteistarkkailun myötä. Havaintoputkeen VesiJV9 sulfaattimääritys lisättiin vasta vuonna 1. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 1. Putken Vesi36 sulfaattipitoisuus on kohonnut vuodesta 13 lähtien, pitoisuuden ollessa välillä 8- vuosina Tarkastelujaksolla pitoisuudet ovat olleet välillä 38 ja vaihteluvälit suuria. EQS ylittyy putkissa VesiJV9, Vesi3 ja Vesi36. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä, Ammoniumtypen vaihteluvälit ovat suuria alueella. Ammoniumtypen pitoisuus putkessa Vesi3 on mitä ilmeisimmin jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuvan suotautumisen vaikutuksesta ollut huomattavan korkea koko tarkkailujakson ajan. Toukokuun 1 poikkeavaa tulosta putken Vesi3 osalta on varmistettu laboratoriolta. Vuosina 1-17 putken Vesi3 tulokset laskivat ja putken Vesi36 nousivat aiemmasta tasosta. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on,. Pitoisuudet ylittävät pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa putkissa vuonna 17. Kokonaistyppipitoisuuksissa näkyy sama kuin ammoniumtyppipitoisuuksissa eli käytännössä typpi on ollut kokonaan ammonium-muodossa. Havaintoputkessa Vesi3 tulokset ovat olleet kaikilla näytteenottokerroilla muita putkia huomattavasti korkeampia, poikkeuksena toukokuun 1 tulos joka on varmistettu laboratoriosta ja todettu oikeaksi. Havaintoputken Vesi3 pitoisuus kohosi entisestään merkittävästi syksyn 13 näytteenotossa, mutta on laskenut syksystä 1 lähtien. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet välillä,19-. Putkien Vesi3A ja Vesi36 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<1 ) useimpina vuosina ennen vuotta 9. Myös fosfaattifosforin vaihteluvälit ovat suuria mikä mitä ilmeisimmin johtuu putkessa Vesi3 jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuvasta suotautumisesta. Fosfaattifosforitulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <,-,6. Havaintoputken VesiJV9 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<,, <,3 ) useimmiten tarkastelujaksolla. Myös kokonaisfosforipitoisuus havaintoputkessa Vesi3 on ollut useimmilla näytteenottokerroilla putkia Vesi3A, Vesi36 ja VesiJV9 korkeampi. Tulokset ovat olleet välillä <,-3,1 ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Havaintoputkesta VesiJV9 on kokonaisfosforin määritys aloitettu keväällä 9. Rautapitoisuus on ollut tasainen putkessa Vesi36 vuosina 1-1, mutta taso nousi syksyllä 13. Toukokuun 1 pienempi tulos (9,6 ) putken Vesi36 osalta poikkeaa lähivuosien muista tuloksista huomattavasti. Putken Vesi3A pitoisuus on pysynyt melko tasaisena tarkastelujaksolla. Putken Vesi3 rautapitoisuus on pysynyt melko tasaisena, lukuun ottamatta toukokuun 1 (7 ) tulosta. Putken VesiJV9 pitoisuudet ovat tarkastelujaksolla pieniä muihin putkiin verrattuna. Yleisesti pitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä,7 9,7. Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet johtuvat alueen pohjaveden hapettomuudesta. Toukokuun 1 poikkeavat tulokset putkien Vesi3 ja Vesi36 osalta on varmistettu laboratoriosta oikeiksi. Tarkastelujakson aikana mangaanipitoisuudet ovat olleet välillä,13 3,7. Mangaanitulokset alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putken Vesi3 pitoisuudet ovat olleet korkeita koko tar-

24 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 kastelujakson ajan. Havaintoputken VesiJV9 pitoisuudet ovat laskeneet lokakuun 1 korkeasta tuloksesta. Putken Vesi36 tulokset ovat olleet melko tasaisia vuosina 1 1, mutta nousseet vuonna 13. Kovuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista Vesi3, Vesi3A, Vesi36 ja VesiJV9 syksystä 9 lähtien yhteistarkkailun myötä. Havaintoputken Vesi3 kovuus on huomattavasti muita putkia korkeampi. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <,1-, mmol/l. Havaintoputkien sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 9 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6 µg/l. Tarkastelujaksolla pitoisuudet ovat olleet välillä <,-7 µg/l. Putken VesiJV9 sinkkipitoisuus ylittää asetetun EQS-arvon koko tarkkailujakson ajan. Muissa putkissa EQS alittuu. Alueen korkeat sinkkipitoisuudet johtunevat myös pohjaveden happamuudesta. Sameusarvot havaintoputkissa Vesi3, Vesi3A, Vesi36 ja VesiJV9 ovat vuodesta 1 lähtien olleet välillä,37 61 NTU/FTU. Putken Vesi36 vesi on silttistä ja tästä syystä sameusarvot putkessa vuosina 1-16 ovat muita korkeammat. Nitraatti- ja nitriittitypen summaa on alettu tutkimaan putkista vuodesta 9 lähtien yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat pääosin olleet alle määritysrajan (<, tai <, ). Vuonna 17 tulokset olivat putkissa välillä,6-,9. Fek. kolim. bakteerit ja fek. streptokokit ovat olleet vuoden 1 tuloksissa alle määritysrajan (< pmy/1 ml) ja vuosina 11 1 pääosin pmy/1 ml. Vuosina enterokokit ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit olivat kaikissa putkissa pmy/1 ml tai < pmy/1 ml. 8 ph Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV9 ms/m 1 Sähkönjohtavuus Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV Kloridi Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV9 3 Sulfaatti Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV EQS 1 1 EQS 1 1 Kuva 11. Kokkolan Veden, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja Kokkolan Kaupungin TekPan havaintoputkien Vesi3, Vesi3A, Vesi36 ja VesiJV9 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sulfaatti-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, fosfaattifosfori-, kokonaisfosfori-, rauta-, mangaani- ja sinkkipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

25 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka EQS, Ammoniumtyppi Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV Kokonaistyppi Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV9 16 3, Fosfaattifosfori Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV9 3, Kokonaisfosfori Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV9 3,1 3,,,,, 1, 1, 1, 1,,,,, 1 Rauta Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV9 3, Mangaani Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV9 3,7 9 8, 7 6, 1, 3 1, 1,, mmol/l,, 3, 3,,, 1, Kovuus Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV9 Sinkki Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV9 µg/l EQS 6 µg/l 3 1,, 1, Kuva 11. Kokkolan Veden, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja Kokkolan Kaupungin TekPan havaintoputkien Vesi3, Vesi3A, Vesi36 ja VesiJV9 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sulfaatti-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, fosfaattifosfori-, kokonaisfosfori-, rauta-, mangaani- ja sinkkipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

26 touko 1 loka 1 FTU Sameus Vesi3 Vesi3A Vesi36 VesiJV Kuva 11. Kokkolan Veden, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja Kokkolan Kaupungin TekPan havaintoputkien Vesi3, Vesi3A, Vesi36 ja VesiJV9 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sulfaatti-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, fosfaattifosfori-, kokonaisfosfori-, rauta-, mangaani- ja sinkkipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9. Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy ja Kokkolan Energia Oy, Power (WOK13, WOK18, WOK19) Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy Powerin pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, rauta, elohopea, koboltti, kadmium, arseeni, lyijy, kupari, nikkeli, kokonaisrikki ja strontium. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 1) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Boliden korvasi vanhat havaintoputket uusilla putkilla syksyllä 8. Havaintoputkien ph-arvot ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä,8 6,8. Putken WOK19 ph on noin ja poikkeaa selvästi muista. Syyskuun 17 aiempaa pienempi tulos putken WOK18 osalta on varmistettu laboratoriosta (näkyy myös sinkin, koboltin ja nikkelin pitoisuuksissa). Havaintoputkien WOK13 ja WOK18 sähkönjohtavuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. WOK19 tulokset ovat olleet tasaisia,,7-1, ms/m koko tarkkailujakson ajan. Vuonna 17 tulokset kaikissa putkissa olivat välillä,7 8 ms/m. Kloridipitoisuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista WOK13, WOK18 ja WOK19 vasta vuonna 1 yhteistarkkailun myötä. Putken WOK18 kloridipitoisuus on ollut vuosina 1 1 pääsääntöisesti muita putkia korkeampi ja WOK19 muita alempi. Vuodesta 1 lähtien ovat putken WOK13 pitoisuudet kohonneet. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on. Kyseinen arvo alittuu kaikissa muissa putkissa koko tarkastelujakson ajan paitsi putkessa WOK13 heinäja lokakuussa 1 ja heinäkuussa 16 sekä touko- ja syyskuussa 17. Kloridipitoisuudet ovat olleet välillä,6 3 vuosina Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <,/<,,. Ammoniumtypen määritys havaintoputkista on aloitettu vuonna 11. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on,. Pitoisuudet alittavat pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa putkissa. Putken WOK19 tulokset ovat lokakuun 1 ja touko- ja heinäkuun 17 tuloksia (,7,,,,8 ) lukuun ottamatta olleet alle määritysrajan (<, tai <, ) kaikilla näytteenottokerroilla. Sinkkipitoisuudet ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 1 1 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6 µg/l. Putken WOK19 (ph noin ) sinkkipitoisuus on korkeampi

27 kuin putkien WOK13 ja WOK18. EQS-arvo ylittyy putkissa WOK13 ja WOK19 lähes koko tarkkailujakson ajan. Rautapitoisuus vaihtelee tarkastelujaksolla havaintoputkissa WOK13 ja WOK18. Putken WOK19 tulokset ovat melko tasaiset ja pienet. Pitoisuudet alueella ovat melko korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä,7 13. Putken WOK19 kobolttipitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Putken WOK13 pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina 1-13 ja heinäkuussa 13 havaittiin putkessa poikkeavan korkea tulos. Tämän jälkeen tulokset ovat tasaantuneet. Putken WOK18 pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina tarkastelujaksolla. Vuonna 17 tulokset ovat kohonneet. Havaintoputkien vaihteluvälit ovat suuria koko tarkastelujakson ajan. EQS-arvo pohjaveden koboltille on µg/l ja kyseinen arvo alittuu putkessa WOK18 vuosina 1-13 kaikilla näytteenottokerroilla. Kaikkien havaintoputkien tulokset olivat vuonna 17 välillä 6,-3, µg/l. Kadmiumpitoisuudet ovat olleet melko tasaisia ja vaihteluvälit pieniä vuosina 1 17, poikkeuksena putken WOK13 heinäkuun 13 kohonnut arvo. Vuosina 11 1 määritysraja kadmiumille on ollut, µg/l ja vuosina 16-17, µg/l. EQS pohjaveden kadmiumille on, µg/l ja tämä arvo alitettiin kaikilla näytteenottokerroilla kaikissa putkissa vuosina EQS-arvo pohjaveden arseenille on µg/l ja arvo on alitettu kaikissa putkissa tarkastelujaksolla. Putken WOK13 arseenipitoisuus on korkeampi verrattuna putkiin WOK18 ja WOK19. EQS-arvo pohjaveden kuparille on µg/l mikä ylittyy tarkkailujakson aikana kerran, heinäkuussa 13 putkessa WOK13. Putkien WOK13 ja WOK19 kuparipitoisuudet ovat pääosin korkeammat kuin putken WOK18. Putken WOK18 kuparipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<1 µg/l ja < µg/l) useana kertana tarkkailujakson aikana ja tulokset on tällöin puolitettu kuvaajassa. Valtioneuvoston asettama EQS-arvo pohjaveden nikkelille on 1 µg/l. Vaihteluvälit tarkastelujaksolla ovat havaintoputkissa suuria ja tulokset vaihtelevat välillä 1-66 µg/l. Putken WOK19 nikkelipitoisuudet ovat pääosin olleet korkeammat kuin putkissa WOK13 ja WOK18. Putken WOK18 pitoisuus on noussut huomattavasti syksyn 1 näytteessä (66 g/l) ja vuonna 17 (13,-33, g/l), muilta osin pitoisuudet ovat alittaneet annetun EQS-arvon koko tarkastelujakson ajan. Putken WOK13 tulokset ovat laskeneet tarkastelujaksolla. Havaintoputkien WOK13 ja WOK18 rikkipitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Putken WOK19 pitoisuudet ovat melko tasaiset tarkastelujaksolla ja pitoisuudet muita putkia pienempiä. Tulokset vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä 1,. Strontiumin vaihteluvälit ovat melko suuria. Putkien WOK13 ja WOK18 pitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Putken WOK19 pitoisuus on pysynyt tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Tulokset vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä 3,3 1. Sameusarvot vaihtelevat havaintoputkissa. Sameusarvot ovat vuosina 1-17 olleet välillä,37 9 NTU/FTU. Lyijy- ja elohopeapitoisuudet ovat pääosin olleet alle määritysrajan (lyijy; <, µg/l, <, µg/l, <,8 µg/l tai < µg/l) ja (elohopea; <, µg/l, <, µg/l, <, µg/l, <,1 µg/l tai <, µg/l) koko tarkastelujakson ajan kaikissa havaintoputkissa. Poikkeuksena seuraavat tulokset: havaintoputken WOK19 lokakuun 1 elohopeatulos (,8 µg/l) ja toukokuun 16 ja 17 ja heinäkuun 17 lyijytulokset (,8,,8 ja,11 µg/l) sekä havaintoputkien WOK13 ja WOK18 heinäkuun 17 lyijytulokset (,1 ja,81 µg/l). Valtioneuvoston asettamat ympäristönlaatunormit pohjaveden lyijylle on µg/l ja elohopealle,6 µg/l.

28 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä ph WOK 13 WOK 18 WOK 19 Sähkönjohtavuus ms/m WOK 13 WOK 18 WOK Kloridi WOK13 WOK 18 WOK 19, EQS, Ammoniumtyppi WOK13 WOK 18 WOK 19 EQS,1 1,1 1, µg/l WOK 13 WOK 18 WOK 19 Sinkki Rauta WOK13 WOK 18 WOK EQS 6 µg/l µg/l 6 Koboltti WOK13 WOK18 WOK 19 µg/l,,3 Kadmium WOK13 WOK 18 WOK 19 EQS, µg/l 3, 1 EQS µg/l,1, Kuva 1. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, rauta-, koboltti-, kadmium-, arseeni-, kupari-, nikkeli-, rikki- ja strontiumpitoisuus sekä sameus vuosina Kadmium- ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu kuvaajissa.

29 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 touko 1 heinä1 loka 1 heinä11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 7 Arseeni Kupari µg/l WOK13 WOK18 WOK19 µg/l WOK 13 WOK 18 WOK 19 EQS µg/l 18 EQS µg/l Nikkeli Rikki µg/l 6 WOK13 WOK 18 WOK WOK13 WOK18 WOK EQS 1 µg/l 1 1 Strontium Sameus µg/l 1 WOK13 WOK18 WOK19 FTU 8 WOK13 WOK 18 WOK Kuva 1. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, rauta-, koboltti-, kadmium-, arseeni-, kupari-, nikkeli-, rikki- ja strontiumpitoisuus sekä sameus vuosina Kadmium- ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu kuvaajissa. 9.6 Kokkolan Vesi ja Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) (Vesi118 ja KIP1) Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi sekä sinkki keväisin ja syksyisin. Perusvalikoiman lisäksi kerran vuodessa keväällä määritettiin kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, mangaani, rauta, TOC, elohopea, fluoridi, sulfaatti ja kovuus. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien KIP1 ja Vesi118 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 13) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1.

30 8 Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet tasaisina vuodesta 1 lähtien. Putkien tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä,6 7,. Putken Vesi118 vesi on huomattavasti happamampaa kuin putken KIP1. Sähkönjohtavuus havaintoputkessa KIP1 on korkeampi kuin havaintoputkessa Vesi118. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 6,6 ms/m. Putken KIP1 kloridipitoisuus on korkeampi verrattuna putkeen Vesi118 ja näytekertojen välinen tulosten vaihtelu on suurempaa pisteessä KIP1. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 3, 1,. EQS-arvo pohjaveden kloridille on ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi118 ovat tarkastelujakson aikana olleet vähäisiä. Tulokset ovat vaihdelleet välillä <,/<,,8. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on, ja se alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Sinkkipitoisuudet ovat korkeita molemmissa putkissa. Havaintoputken Vesi118 sinkkipitoisuus on huomattavasti korkeampi (ph noin ) kuin putkessa KIP1. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 31,9 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 6 µg/l ja kyseinen arvo ylitettiin molemmissa putkissa kaikkina näytteenottokertoina paitsi putkessa KIP1 syksyllä 16. Molempien putkien pitoisuudet ovat laskeneet vuoden 13 tasosta. Sameusarvot havaintoputkissa KIP1 ja Vesi118 ovat vuodesta 1 lähtien olleet välillä, NTU/FTU. Kokonaistyppipitoisuutta on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuonna 9 yhteistarkkailun myötä. Putken Vesi118 kokonaistyppipitoisuutta on alettu määrittämään vuodesta 11 lähtien. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä,,77. Nitraatti- ja nitriittitypen summa havaintoputkessa KIP1 on korkeampi kuin putkessa Vesi118. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä,8,. Kokonaisfosforipitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi118 ovat tarkastelujaksolla olleet välillä,-,99. Kokonaisfosforipitoisuutta on alettu määrittämään putkesta Vesi118 vasta vuodesta 11 lähtien. Tulokset ovat putkessa KIP1 huomattavasti suurempia ja näytekertojen välinen vaihtelu on selkeämpää. Fosfaattifosforipitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi118 ovat olleet pieniä koko tarkastelujakson ajan. Poikkeavia tuloksia ovat olleet toukokuussa 1 putken Vesi118 osalta (,11 ) sekä putken KIP1 osalta toukokuussa 13 (,9 ). Rautapitoisuudet alueella ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä,37,1. Tulokset ovat pääosin laskeneet putkessa Vesi118 vuosina Putkessa KIP1 tulokset vaihtelevat. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä,17-,16. TOC-pitoisuutta on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuodesta 9 lähtien yhteistarkkailun myötä. Putken Vesi118 osalta tarkkailu on alkanut vuonna 11. Putkessa KIP1 pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina. Putken Vesi118 TOC-pitoisuudet ovat korkeammat kuin putkessa KIP1 ja tulokset ovat nousseet vuosina 11 13, laskeneet vuosina 1 1 ja nousseet uudelleen vuosina Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä,1 1,8. TOC:n taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on,1 (n=138) (Soveri ym. 1) ja näin ollen saadut tulokset ovat taustapitoisuuksia korkeampia. Fluoridia on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuodesta 9 lähtien yhteistarkkailun myötä, kun taas putkesta Vesi118 tarkkailu on alkanut vuonna 11. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <,1,8. Fluoridin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on,1 (n=16) (Soveri ym. 1) ja näin ollen saadut tulokset ovat pääosin taustapitoisuuksia korkeampia.

31 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 9 Havaintoputkien sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 9 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 1. Putkien sulfaattipitoisuudet ovat olleet tasaisia tarkastelujaksolla ja pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 17 3, eikä EQS (1 ) ole ylittynyt. Kovuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista KIP1 ja Vesi118 vuodesta 9 lähtien yhteistarkkailun myötä. Havaintoputken KIP1 kovuus on pääosin huomattavasti korkeampi kuin putken Vesi118 (mikä näkyy myös sähkönjohtavuudessa). Toukokuun 17 poikkeava tulos putken Vesi118 osalta on varmistettu laboratoriosta. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä,1 1, mmol/l. Elohopeapitoisuutta on tutkittu putkesta KIP1 vuodesta 9 lähtien. Tulokset ovat olleet putkessa alle määritysrajan (<,1 µg/l, <, µg/l, <, µg/l) kaikkina näytteenottokertoina. Putken Vesi118 elohopeapitoisuutta on alettu tutkimaan vuodesta 11 ja tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<, µg/l, <, µg/l) kaikkina näytteenottokertoina. Elohopean EQS-arvo on,6 µg/l. 8 KIP1 ph Vesi118 Sähkönjohtavuus KIP1 Vesi KIP1 Kloridi Vesi118 EQS, Ammoniumtyppi KIP1 Vesi118 EQS,,1 1,1 1,, Kuva 13. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi118 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

32 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 3 ug/l 1 KIP Sinkki Vesi118 FTU KIP1 Sameus Vesi EQS 6 µg/l Kerran vuodessa keväällä: Kokonaistyppi KIP1 Vesi118,8,7,6,,,3,,1,3,,,1,1, Nitraatti- ja nitriittitypen summa KIP1 Vesi118,,,,6 Kokonaisfosfori KIP1 Vesi118,99,1 Fosfaattifosfori KIP1 Vesi118,,1,,8,3,6,,,1,,, 3, KIP1 Rauta Vesi118,1, KIP1 Mangaani Vesi118,,1, 1,,1 1,,,,, Kuva 13. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi118 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

33 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka KIP1 TOC Vesi118,6 KIP1 Fluoridi Vesi118 1, 1, 8 6,3,,1, 1 1 KIP1 Sulfaatti Vesi118 EQS 1 mmol/l 1,,9,8 KIP1 Kovuus Vesi118 1,7,6 7,,,3,,1, Kuva 13. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi118 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.7 Kokkolan Energia Oy, Voima (KoVo1 ja KoVo) Kokkolan Energia Oy Powerin pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kromi, arseeni, vanadiini ja sulfaatti. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Energia Oy Powerin havaintoputkien KoVo1 ja KoVo tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 1) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet hyvin tasaisina vuosina Syyskuun 17 poikkeavat tulokset on varmistettu laboratoriosta. Tulokset ovat olleet koko tarkastelujakson aikana välillä, 6,7. Sähkönjohtavuus putkessa KoVo on huomattavasti korkeampi kuin putkessa KoVo1. Putken KoVo sähkönjohtavuus vaihtelee hieman tarkastelujaksolla, kun taas putken KoVo1 sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena. Havaintoputkien tulokset vaihtelevat välillä ms/m. Etenkin putken KoVo kloridipitoisuudet laskevat ja ovat pysyneet tasaisina tarkastelujaksolla. Putken KoVo1 pitoisuudet ovat laskeneet vuosina 1-13, mutta kohonneet vuodesta 1 lähtien. Kloridipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 1, 11,. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi kloridille on, joka on alittunut koko tarkastelujakson ajan. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä,8,6. Putken KoVo1 ammoniumtyppipitoisuus on putkea KoVo pienempi. Kummankin putken pitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on,, mikä on ylittynyt putkessa KoVo, lokakuuta 1 lukuun ottamatta, syksystä 11 lähtien.

34 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 3 Putken KoVo sinkkipitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin putken KoVo1 ja pitoisuus putkessa on hyvin korkea. Havaintoputkien sinkkipitoisuudet tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 63,6 13 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat hyvin suuria. Putken KoVo sinkkipitoisuus on laskenut vuodesta 1 lähtien. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 6 µg/l, joka ylittyy kummassakin putkessa kaikkina näytteenottokertoina. GTK:n vuosina 7 9 tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Paalijärvi ym. 9) perusteella havaintoputki KoVo sijaitsee murrosvyöhykkeellä, jossa mm. kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella ja alueella on useita avokallioita. Yhteistarkkailutyöryhmän kokouksessa sovittiin, että tarkkailua putkesta jatketaan ja asiaan palataan uudestaan. Havaintoputken KoVo sulfaattipitoisuus on korkeampi kuin putken KoVo1. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 3 8 ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuret. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 1. Kyseinen arvo alittuu putkessa KoVo1 koko tarkastelujakson ajan, kun taas putken KoVo pitoisuudet ylittävät asetetun EQS:n jokaisen tarkkailukerran osalta. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kromille on 1 µg/l. Kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan putkissa KoVo1 ja KoVo lukuun ottamatta putken KoVo syksyn 1 tulosta (1 µg/l) ja putken KoVo1 kevään 1 tulosta (11 µg/l) ja syyskuun 17 tulosta (11, µg/l). Tarkkailujakson tulokset vaihtelevat välillä 1, 1. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden arseenille on µg/l. Kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan putkissa KoVo1 ja KoVo. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <, 1,7 µg/l. Vanadiinipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<1 µg/l) putkessa KoVo1 keväällä 1 sekä putkessa KoVo syksyllä 1 (<1 µg/l), keväällä 13 (<1 µg/l) ja syksyllä 1 (< µg/l). Putkien KoVo1 ja KoVo syksyn 1 vanadiinipitoisuudet poikkeavat muista tuloksista. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä, 3,9 µg/l. Vanadiinipitoisuus on korkeampi putkessa KoVo1. Sameusarvot havaintoputkissa KoVo1 ja KoVo ovat olleet tarkastelujaksolla välillä,33 61, NTU/FTU. Putken KoVo sameusarvo laskee syksystä 1 lähtien. ph Sähkönjohtavuus 7 KoVo1 KoVo ms/m 1 KoVo1 KoVo Kuva 1. Kokkolan Energia Oy:n havaintoputkien KoVo1 ja KoVo ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sulfaatti-, kromi-, arseeni- ja vanadiinipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

35 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 33 Kloridi KoVo1 KoVo EQS, Ammoniumtyppi KoVo1 KoVo,6,,3 1 1, EQS,,1 Sinkki Sulfaatti µg/l 1 KoVo1 KoVo 6 KoVo1 KoVo EQS 1 EQS 6 µg/l Kromi Arseeni µg/l KoVo1 KoVo µg/l KoVo1 KoVo EQS 1 µg/l 3 EQS µg/l Vanadiini Sameus µg/l KoVo1 KoVo FTU KoVo1 KoVo Kuva 1. Kokkolan Energia Oy:n havaintoputkien KoVo1 ja KoVo ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sulfaatti-, kromi-, arseeni- ja vanadiinipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

36 3 9.8 Neste Oyj (Neste1-6) Neste Oyj:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, ja uudistuneen ympäristöluvan mukaisesti terminaalilla varastoivat lisäaineet. Lisäaineina näytteistä analysoidaan bensiini- ja öljyhiilivetyjakeet (C-C), bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE). Öljyhiilimäärityksiä varten näytteet otettiin ensimmäisenä noutimella pohjavesikerroksen yläosasta. Tässä raportissa esitetään Neste Oyj:n havaintoputkien Neste 1-6 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 1) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputkien Neste 1-6 ph-arvot ovat melko tasaisia tarkastelujaksolla. Kaikkien putkien vesi on hapanta. Tulokset ovat tarkastelujaksolla kaikissa putkissa välillä,3 6,. Sähkönjohtavuuden tulokset vuosina 1 17 putkissa 1-6 ovat olleet välillä,9 6 ms/m. Putken Neste3 sähkönjohtavuudet ovat keväällä 11 ja 13 pienet (3,3 ja,9 ms/m), mitkä poikkeavat tarkkailujakson muista tuloksista. Kloridipitoisuudet putkissa Neste1-6 ovat pieniä ja melko tasaisia tarkastelujaksolla. Tulokset vuosina 1 17 kaikissa kyseisissä putkissa ovat olleet välillä <, 7,8. Putken Neste3 kloridipitoisuus oli alle määritysrajan (<, ) keväällä 11. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on ja kyseinen arvo alitetaan kaikkien putkien osalta koko tarkastelujakson ajan. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Ammoniumtyppipitoisuudet putkissa ovat pieniä (<,-,1 ) ja valtaosa tarkkailujakson tuloksista on ollut alle määritysrajan (<, tai <, ). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on, ja kyseinen arvo alitetaan kaikissa putkissa. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Putken Neste6 sinkkipitoisuus on pääosin korkeampi kuin muiden putkien vuosina Vuonna 17 putken Neste sinkkipitoisuus on korkeampi kuin muiden putkien. Tulokset ovat tarkastelujaksolla kaikissa putkissa välillä 8 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat hyvin suuret. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6 µg/l ja arvo ylitetään kaikissa muissa putkissa kaikilla näytteenottokerroilla paitsi putkessa Neste3 keväällä 11. Sameustulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <,1/, 31 NTU/FTU. Sameustulokset ovat tasaantuneet kaikissa putkissa vuosina Öljyhiilivedyt (C1-C) Nesteen putkissa ovat olleet pääosin alle määritysrajan (< µg/l tai <1 µg/l) tarkastelujakson aikana. Valtioneuvoston asettama EQS arvo öljyhiilivedyille (C1-C) on µg/l, mikä ylittyi putkessa Neste keväällä 1, syksyllä 13, keväällä 1 ja syksyllä 17. Vuosien 8 1 tulosten korkeiden määritysrajojen seurauksena (<1 µg/l) ei alkuvuosien tuloksia voida tulkita tarkasti. Putkissa Neste 1-6 tulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä < 1 µg/l. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C1-C jaoteltuna keskitisleisiin (C1-C1) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C1-C). Bensiinijakeet (C-C1) olivat putkissa Neste1-6 vuonna 17 alle määritysrajan (< µg/l). Terminaalilla varastoitavia lisäaineita (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE) ei todettu putkissa Neste 1-6 vuonna 17 (määritysrajat: bentseeni,1 µg/l, tolueeni 1, µg/l, etyylibentseeni,3 µg/l, ksyleenit, µg/l, ja oksygenaatit, µg/l).

37 touko 1 touko 1 touko 1 touko 1 touko 1 touko 1 touko ph Neste 1 Neste Neste 3 Neste Neste Neste 6 ms/m 3 Sähkönjohtavuus Neste 1 Neste Neste 3 Neste Neste Neste EQS Kloridi Neste 1 Neste Neste 3 Neste Neste Neste 6, EQS, Ammoniumtyppi Neste 1 Neste Neste 3 Neste Neste Neste 6,1 1,1 1,, ug/l 3 Sinkki Neste 1 Neste Neste 3 Neste Neste Neste 6 FTU 1 Sameus Neste 1 Neste Neste 3 Neste Neste Neste EQS 6 µg/l 1 µg/l Öljyhiilivedyt (C1-C) Neste 1 Neste Neste 3 Neste Neste Neste EQS µg/l 3 1 Kuva 1. Neste Oyj:n havaintoputkien Neste1 Neste6 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, öljyhiilivety (C1-C)-, ammoniumtyppi- ja sinkkipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

38 Tullimäen käytöstä poistettu kaatopaikka (Tulli1, Tulli, Tulli3, Tulli,kaivo) Tullimäen käytöstä poistetun kaatopaikan pohjaveden laatua on seurattu 6.8. lähtien Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 9 :n mukaisessa asiassa antaman päätöksen 1.3. mukaisesti. Saatujen tarkkailutulosten perusteella Kokkolan kaupunki on esittänyt pohjaveden tarkkailun lopettamista alueella. Vuonna 1 on neuvoteltu tarkkailun keventämisestä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon (EPOELY//16) Kokkolan kaupungin esitykseen Tullimäen lopetetun kaatopaikan pohjavesitarkkailun lopettamisesta. Lisäksi ELY-keskus on pyytänyt täydennyspyyntöä suunnitelmaan pohjavesiputkien asentamisesta Tullimäen lopetetulle kaatopaikalle ja ilmoitukseen tarkkailun jatkosta osana pohjavesitarkkailun yhteistarkkailua (EPOELY//16). Asiasta neuvoteltiin 3/17 ELY-keskuksen kanssa, jossa sovittiin tehtävät toimenpiteet vuosille (Sillanpää.3.17). Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry toimitti E-P ELY-keskukselle Kokkolan kaupungin Tekniseltä palvelukeskukselta tehtäväksi saaneena yhteenvedon kaatopaikalla toteutuneista toimenpiteistä (mm. salaojaston kunnon selvitys, pohjavesiputkien huuhtelu, automaattinen pinnankorkeuden mittaus, suotoveden lisäanalyysit) vuonna 17. Tarkkailussa olevat havaintoputket Tulli1, Tulli, Tulli3 ja tarkkailukaivo on vuonna 9 sisällytetty osaksi Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuhanketta (Kokkolan kaupunki 9). Tarkkailukaivon tuloksia ei ole saatavilla vuodelta 11 näytteenotossa tapahtuneiden väärinkäsitysten johdosta. Lisäksi tarkkailukaivo oli kuiva kevään 1 ja syksyn 16 näytekertojen yhteydessä. Kaatopaikan suotovedet johdetaan tarkkailukaivosta ojaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Suotoveden määrää mitataan E-P ELY-keskuksen kanssa sovitusti krt/a vuosina Vuonna 17 suotoveden virtaamat (Tulli,kaivo) olivat: toukokuu,1 l/s, heinäkuu l/s, syyskuu,333 l/s ja marraskuu l/s. Vuotta 17 koskevat suotovesitulokset ja -kuormat on raportoitu E-P ELY-keskukselle TYVI-palvelun kautta. Tullimäen pohjavesinäytteistä määritetään näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, COD Cr ja kokonaisöljyhiilivedyt. Tässä raportissa esitetään Tullimäen vanhan kaatopaikan havaintoputkien Tulli1, Tulli, Tulli3 ja Tulli,kaivon tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 16) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Varsinkin putken Tulli kiintoainepitoisuus on niin korkea, ettei näyte ole edustava ja hankaloittaa näytteenottoa sekä tulosten tulkintaa. Havaintoputkien ph-arvot vaihtelevat tarkastelujakson aikana välillä,6-7,3. Syyskuun 17 poikkeava tulos putkessa Tulli3 (,6) on varmistettu laboratoriossa oikeaksi. Sähkönjohtavuus on vaihdellut tarkkailukaivossa tarkastelujakson aikana välillä, 67, ms/m. Havaintoputkien tulokset ovat olleet melko tasaiset välillä 8,6 19, ms/m. Havaintoputkien kloridipitoisuudet ovat pysyneet pieninä ja tasaisina koko tarkastelujakson ajan. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson ajan putkissa ja kaivossa välillä,9 1,. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on, minkä havaintoputkien ja tarkkailukaivon pitoisuudet alittavat koko tarkastelujakson ajan. Sinkkipitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä,97 µg/l. Sinkkiä on alettu määrittää havaintoputkista vasta vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6 µg/l. Tulokset vaihtelevat melko paljon ja EQSarvon ylittäviä tuloksia on ilmennyt tarkkailussa kaikkien putkien osalta. Tarkkailukaivon sinkkipitoisuudet vaihtelevat välillä 7,-7 µg/l.

39 37 Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä,19 1,. Ammoniumtyppeä on alettu tutkimaan havaintoputkista vasta vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on,. Putken Tulli3 pitoisuudet ylittävät pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin koko tarkastelujakson ajan. Muiden putkien sekä kaivon pitoisuuksien vaihtelut ovat suuria ja jokaisen havaintopisteen tuloksissa on yksittäisiä EQS-arvon ylityksiä. Kokonaistyppipitoisuus on ollut korkeimmillaan havaintoputkien tuloksia verratessa havaintoputkessa Tulli vuonna 1, jolloin putken kokonaistyppipitoisuus oli 3,. Tarkkailukaivon kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat tarkkailujaksolla. Kaikkien havaintoputkien tulokset ovat olleet välillä,6 3,. Tarkkailukaivon kokonaistyppipitoisuus vaihtelee tarkastelujaksolla välillä,88 3,9. COD Cr-pitoisuudet ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä < 8. Näin ollen COD Cr-pitoisuuksien vaihteluvälit ovat suuria. Syksyllä 1 COD Cr-pitoisuus putkessa Tulli oli erityisen korkea, 8, mikä on seurausta suuresta kiintoainepitoisuudesta. Tarkkailukaivon tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä <. Tarkastelujaksolla COD Cr-pitoisuudet ovat olleet useana näytteenottokertana alle määritysrajan (<, <, <3 ) havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa, kyseiset tulokset on puolitettu kuvaajissa. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat havaintoputkissa koko tarkastelujakson ajan. Tulokset ovat olleet kaikissa näytepisteissä välillä <1 17 ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat erittäin suuria. Kiintoainepitoisuuksien perusteella havaintoputket eivät ole edustavia näyteputkiksi, etenkään putki Tulli, jonka vuosien 1 ja 1 kohonneet kiintoainepitoisuudet näkyvät myös kyseisten näytekertojen metallituloksissa. Putket Tulli1-Tulli3 huuhdeltiin syksyllä 17, mutta edelleenkin putkien Tulli1 ja Tulli kiintoainepitoisuudet ovat korkeita. Havaintoputkien kadmiumpitoisuudet ovat olleet suurimmaksi osaksi alle määritysrajan (<, µg/l, <, µg/l, <,8 µg/l, <, µg/l). Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kadmiumille on, µg/l ja putkien kadmiumpitoisuudet alittavat tämän kaikkina muina näytteenottokertoina paitsi syksyllä 1 putkessa Tulli ja keväällä 17 putkessa Tulli1. Määritysrajan alittavat tulokset ovat puolitettu kuvaajiin. Putken Tulli poikkeavan iso kadmiumpitoisuus vuonna 1 liittynee korkeaan kiintoainepitoisuuteen. Putken Tulli1 kevään 17 poikkeava tulos on varmistettu laboratoriosta oikeaksi. Tarkkailukaivon kadmiumpitoisuudet ovat tarkastelujaksolla olleet pääosin huomattavasti korkeampia kuin havaintoputkien (<,, µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkastelujaksolla havaintoputkissa välillä,1-1,3. Tarkkailukaivon kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet putkien tuloksia pienempiä koko tarkastelujakson ajan ja tulokset ovat vuosina 7 8 olleet alle määritysrajan (<,1 ). Vuosina 1 17 tarkkailukaivon tulokset ovat olleet välillä,9-,17. Tarkastelujakson aikana kuparitulokset vaihtelevat välillä,8 1 µg/l. Tarkkailukaivon kuparipitoisuudet ovat olleet putkia korkeampia usealla näytteenottokerralla. Syksyllä 1 ja 1 havaintoputken Tulli kuparipitoisuus oli huomattavasti muita pisteitä korkeampi. Kuparipitoisuudet kohosivat huomattavasti syksyn 1 näytekerralla putkissa Tulli ja Tulli3, mutta laskivat tämän jälkeen. Putken Tulli1 kevään 17 poikkeava tulos on varmistettu laboratoriosta oikeaksi. EQS-arvo pohjaveden kuparille on µg/l ja putkien tarkkailujakson tulokset ovat pääosin alittaneet kyseisen arvon. Lyijypitoisuudet ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <, 3 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama ympäristölaatunormi pohjaveden lyijylle on µg/l. Tämä arvo on alitettu havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa vuosina sekä Putken Tulli tuloksissa on ilmennyt yksittäisiä annetun EQS-arvon ylittäviä tuloksia. Tarkastelujaksolla lyijypitoisuudet ovat olleet muutamana näytteenottokerralla alle määritysrajan (, µg/l, <, µg/l, <,8 µg/l, < µg/l), tällöin tulokset on puolitettu. Havaintoputkien ja tarkkailukaivon kromipitoisuudet ovat tarkastelujaksolla olleet välillä, 18 µg/l ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. EQS-arvo kromille on 1 µg/l. Havaintoputkien ja

40 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 38 tarkkailukaivon pitoisuudet ovat alittaneet kyseisen arvon, syksyllä 1 havaittua Tulli:n kohonnutta tulosta lukuun ottamatta, vuodesta 11 lähtien. Arseenipitoisuudet havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <, 3 µg/l. Näin ollen arseenin vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi arseenille on µg/l, mikä on alittunut, Tulli:n ja Tulli,kaivon yksittäisiä ylityksiä lukuun ottamatta, koko tarkkailujakson ajan putkissa ja tarkkailukaivossa. Sameusarvot havaintoputkissa Tulli1, Tulli, Tulli3 ja tarkkailukaivossa ovat olleet vuosina 1 17 välillä 1, >1 NTU/FTU (Tulli, lokakuu 1). Öljyhiilivetyjakeet (C1-C) ovat olleet alle määritysrajan (< µg/l, <1 µg/l) useana näytteenottokertana tarkastelujaksolla. Vuosina 1 17 tulokset ovat olleet välillä < 1 µg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi öljyjakeille (C1-C) on µg/l. Kevään 13 näytteenotossa on öljyhiilivetyjakeiden laboratoriomäärityksissä käytetty virheellisesti tarkoituksenmukaista korkeampaa määritysrajaa. Tällöin kaikkien havaintopisteiden tulokset ovat alle määritysrajan (<1 µg/l). Syksyn 13 tuloksista Tulli1:n (8 µg/l) sekä tarkkailukaivon (7 µg/l) pitoisuudet ylittivät EQS-arvon. Vuoden 1 tuloksissa ylittyi EQS-arvo putkessa Tulli molempien näytekertojen osalta (1 µg/l sekä 8 µg/l). Vuoden 1 tuloksissa ylittyi EQS-arvo putkessa Tulli keväällä (1 µg/l). Vuonna 16 tulokset olivat alle määritysrajan. Syksyllä 17 ylittyi EQS-arvo putkessa Tulli1 (89 µg/l) ja tarkkailukaivossa (78 µg/l). Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C1-C jaoteltuna keskitisleisiin (C1-C1) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C1-C). Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta tarkkaillaan havaintoputkista P1 ja P. Havaintoputki P liitettiin osaksi yhteistarkkailua syksyllä 16. Korkeusarvot vaihtelevat putkissa välillä -1,6 1,9 m (N 6). Kevään 16 pinnankorkeus putkessa P1 poikkeaa muista tuloksista. Ylimmillään vesipinta on ollut toukokuussa 1 ja alimmillaan toukokuussa 16. Pohjaveden pinnankorkeutta seurataan E-P ELY-keskuksen kanssa sovitusti krt/a vuosina Marraskuussa 17 havaintoputkeen P1 asennettiin automaattinen pinnankorkeusmittari välisenä aikana pohjaveden pinnan taso (m, N6) vaihteli putkessa P1 välillä 1,8-1, (1 havainto/ päivä). Tullimäen suotovedestä määritettiin lisäanalyysit vuonna 17 (täydennyspyyntö, E-P ELY-keskus, 7..17). Kokonaisuutena suotoveden saadut pitoisuudet olivat pieniä eikä kaatopaikan vaikutuksia juurikaan havaittu suotovedessä. 8 ph Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo ms/m 7 Sähkönjohtavuus Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo Kuva 16. Kokkolan kaupungin havaintoputkien Tulli1, Tulli, Tulli3 ja Tulli, tarkkailukaivon ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, COD Cr-, kiintoaine-, kadmium-, kokonaisfosfori-, kupari-, lyijy-, kromi-, arseeni- ja öljyhiilivetypitoisuus sekä sameus ja kaatopaikan sisäisen veden (P1 ja P) pinnan taso (m, N 6) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

41 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 39 Kloridi Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo EQS µg/l 18 Sinkki Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo EQS 6 µg/l 1, Ammoniumtyppi Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo Kokonaistyppi Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo,9,8,7 3,6,,,3, EQS, 1,1, 8 CODCr Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo Kiintoaine Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo µg/l, Kadmium Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo 1, Kokonaisfosfori Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo 3, 3,,, 1, 1,, EQS, µg/l 1, 1,,8,6,,,, Kuva 16. Kokkolan kaupungin havaintoputkien Tulli1, Tulli, Tulli3 ja Tulli, tarkkailukaivon ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, COD Cr-, kiintoaine-, kadmium-, kokonaisfosfori-, kupari-, lyijy-, kromi-, arseeni- ja öljyhiilivetypitoisuus sekä sameus ja kaatopaikan sisäisen veden (P1 ja P) pinnan taso (m, N 6) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

42 touko 1 loka 1 marras 13 heinä 17 marras 17 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 µg/l Kupari Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo 1 µg/l Lyijy Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo 3 1 EQS µg/l EQS µg/l 1 µg/l 1 Kromi Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo 18 EQS 1 µg/l µg/l Arseeni Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo 3 1 1, EQS µg/l FTU 3 Sameus Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo >1 6 9 µg/l 1 Öljyhiilivedyt (C1-C) Tulli1 Tulli Tulli3 Tulli,kaivo EQS µg/l m, Kaatopaikan sisäisen veden pinnan taso (m, N6) P1 P 1,6 1,,8,, -, -,8-1, -1,6 -, Kuva 16. Kokkolan kaupungin havaintoputkien Tulli1, Tulli, Tulli3 ja Tulli, tarkkailukaivon ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, COD Cr-, kiintoaine-, kadmium-, kokonaisfosfori-, kupari-, lyijy-, kromi-, arseeni- ja öljyhiilivetypitoisuus sekä sameus ja kaatopaikan sisäisen veden (P1 ja P) pinnan taso (m, N 6) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

43 1 9.1 Kokkolan seurakuntayhtymä (srk, kaivo) Kokkolan seurakuntayhtymän, Annan hautausmaan tarkkailukaivon pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä virtaama, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, alkaliniteetti, COD Mn, E-coli, kovuus, mangaani, nitraatti- ja nitriittitypen summa, rauta, sulfaatti ja väri. Havaintoputkista H1-H määritettiin ainoastaan pinnankorkeudet. Tässä raportissa esitetään Annan hautausmaan tarkkailukaivon tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 17) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Tarkkailukaivon ja havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Tarkkailukaivon ph-arvot vaihtelevat tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä,,8. Sähkönjohtavuus vaihtelee. Tarkkailukaivon tulokset ovat välillä 6, 13 ms/m. Kaivon kloridipitoisuus tarkastelujakson aikana on ollut tasainen ja tulokset ovat olleet välillä 1,7 3,. Valtioneuvoston ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on ja tämä arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Sulfaattipitoisuus tarkkailukaivossa on ollut tasainen tarkastelujaksolla. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä Valtioneuvoston ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 1 mg/ ja arvo alitetaan koko jakson ajan. Rautapitoisuus alueella on korkea ja vaihteluvälit suuria. Pitoisuudet ovat olleet välillä,8 1. Mangaanipitoisuus vaihtelee tarkkailujakson aikana. Tulokset ovat välillä,68,1. Tarkastelujakson aikana ammoniumtypen tulokset ovat olleet välillä,,. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi ammoniumtypelle on, ja arvo alitetaan lukuun ottamatta maaliskuun 1 (, ) poikkeavaa tulosta. Vuosina 1 17 pitoisuudet ovat olleet useana kertana korkeampia verrattuna muuhun tarkkailujaksoon. Nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuudet vaihtelevat näytekertojen välillä. Pitoisuudet ovat nousseet vuosina Tulokset ovat välillä,19 1,. Veden humuspitoisuutta kuvaava COD Mn vaihtelee kaivossa. Tulokset ovat tarkastelujakson aikana välillä,3 1,7. Pohjaveden kovuus on melko tasainen tarkastelujaksolla. Tulokset ovat välillä,1,7 mmol/l. Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti vaihteli ph-arvon mukaan. ph-arvon noustua myös puskurikyky on parantunut ja alkaliteetti noussut. Vuonna 17 ph:n ollessa välillä,37-,7 myös alkaniteetti oli välillä,3-,9. Virtaama tarkkailukaivossa vaihtelee ja on pääsääntöisesti pysynyt vuosina 1 13 alle m 3 /d arvossa. Maalis-, touko- ja joulukuussa 1 virtaama kaivossa on kasvanut (168 8 m 3 /d), mutta laskenut vuonna 16 (7,1-, m 3 /d). Vuonna 17 virtaama kaivossa oli välillä 19,7-7, m 3 /d. Väriarvo kaivossa vaihtelee. Tulokset ovat välillä 3 Pt. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuodesta 11 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä 7,8 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6 µg/l ja se alitetaan vuosina Sinkkipitoisuus kohosi vuonna 1. Vuosina 16 ja 17 sinkkipitoisuus ylitti asetetun EQS-arvon ainoastaan toukokuussa (16: 6 µg/l ja 17: 7,8 µg/l). Sameusarvot ovat olleet välillä 1,3 FNU/NTU. Vuoden 1 toukokuun ( NTU) ja huhtikuun ( NTU) sekä joulukuun 13 (36 NTU) sameusarvot olivat korkeampia kuin tarkkailujaksolla yleisesti. E-coli on ollut pmy/1 ml kaikkina näytteenottokertoina vuosina Vuoden 17 tammi-, maalis-, touko- ja heinäkuussa pmy/1 ml ja syys- ja marraskuussa < pmy/1 ml (ks. selitys kohdasta.3 analyysimenetelmät).

44 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 Lisäksi seurakunnan kaivosta määritettiin viiden vuoden välein määritettävät erikoisanalyysit (elohopea ja rasvahapot) syksyllä 17. Rasvahappojen analysoinnista vastasi SGS Inspection Services Oy. Elohopeapitoisuus oli alle määritysrajan (<, µg/l). Rasvahapoista määritettiin seuraavat: formiaatti,8, asetaatti,13, maleaatti,61, propionaatti <,, butyraatti <,, oksalaatti <1,, malonaatti <,, sukkinaatti <, ja ftalaatti <,. Määritysrajat olivat vuonna 17 huomattavasti pienemmät verrattuna vuoden 1 määritysrajoihin. Pitoisuudet olivat kuitenkin kaiken kaikkiaan pieniä. Annan hautausmaan havaintoputkien H1-H pinnankorkeuden määritys on liitetty osaksi yhteistarkkailua vuodesta 16 lähtien. Havaintoputkien pinnankorkeudet ovat tasaiset vuosina ph Srk, kaivo ms/m 1 Sähkönjohtavuus Srk, kaivo Kloridi Srk, kaivo EQS 1 Sulfaatti Srk, kaivo EQS Rauta Srk, kaivo,1 Mangaani Srk, kaivo 1,1 8,8 6,6,, Kuva 17. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä COD Mn, kovuus, virtaama, väri ja sameus sekä havaintoputkien H1-H pohjaveden pinnan taso (m, N 6) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

45 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 huhti 13 heinä 13 joulu 13 elo 1 joulu 1 maalis 1 heinä 1 joulu 1 maalis 16 heinä 16 marras 16 maalis 17 heinä 17 marras 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 tammi 1 touko 1 loka 1 tammi 11 syys 11 tammi 1 tammi 13 maalis 1 heinä 1 tammi 1 tammi 16 syys 16 tammi 17 3 Ammoniumtyppi Srk, kaivo,, EQS,,1,1, 1,6 1, 1, 1,8,6,, Nitraatti- ja nitriittitypen summa Srk, kaivo 16, CODMn Srk, kaivo mmol/l, Kovuus Srk, kaivo 1, 1,,3 1, 8,, 6,,,1,, m3/d Virtaama Srk, kaivo 8 Pt Väri Srk, kaivo 1 7 µg/l Sinkki Srk, kaivo 7,8 NTU 6 Sameus Srk, kaivo 6 EQS 6 µg/l Kuva 17. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä COD Mn, kovuus, virtaama, väri ja sameus sekä havaintoputkien H1-H pohjaveden pinnan taso (m, N 6) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

46 syys 1 helmi 11 kesä 11 marras 11 helmi 1 huhti 13 elo 13 joulu 13 huhti 1 elo 1 joulu 1 huhti 1 elo 1 joulu 1 huhti 16 heinä 16 marras 16 maalis 17 heinä 17 marras 17 syys 1 helmi 11 kesä 11 marras 11 helmi 1 huhti 13 elo 13 joulu 13 huhti 1 elo 1 joulu 1 huhti 1 elo 1 helmi 16 syys 16 tammi 17 syys 1 helmi 11 kesä 11 marras 11 helmi 1 huhti 13 elo 13 joulu 13 huhti 1 elo 1 joulu 1 huhti 1 elo 1 joulu 1 huhti 16 heinä 16 marras 16 maalis 17 heinä 17 marras 17 syys 1 helmi 11 kesä 11 marras 11 helmi 1 huhti 13 elo 13 joulu 13 huhti 1 elo 1 joulu 1 huhti 1 elo 1 joulu 1 huhti 16 heinä 16 marras 16 maalis 17 heinä 17 marras 17 syys 1 helmi 11 kesä 11 marras 11 helmi 1 huhti 13 elo 13 joulu 13 huhti 1 elo 1 joulu 1 huhti 1 elo 1 joulu 1 huhti 16 heinä 16 marras 16 maalis 17 heinä 17 marras 17 m 8 H1- Pohjaveden pinnan taso (m, N6) m 8 H- Pohjaveden pinnan taso (m, N6) m 8 H3 - Pohjaveden pinnan taso (m, N6) m 8 H - Pohjaveden pinnan taso (m, N6) m 8 H - Pohjaveden pinnan taso (m, N6) Kuva 17. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä COD Mn, kovuus, virtaama, väri ja sameus sekä havaintoputkien H1-H pohjaveden pinnan taso (m, N 6) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa Ja-Ko Betoni Oy (JB1, JB ja JB3) Ja-Ko Betoni Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, alkaliniteetti, COD Cr, kiintoaine, happi, kokonaistyppi, kalsium, kromi, koboltti, alumiini ja kokonaisöljyhiilivedyt. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien JB1, JB ja JB3 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 18) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputki JB on asennettu vuonna 1 ja on lisätty kuvaajiin syksyn 1 tuloksista lähtien. Putken JB1 rikkoutumisen johdosta ei kyseisestä pisteestä ole tuloksia syksyn 13 tai kevään 1 osalta. Rikkoutunut pohjavesiputki on uusittu kesällä 1.

47 Betonitehtaan pihalla sijaitseva havaintoputken JB1 ph-arvot ovat korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin JB ja JB3. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana putkessa JB1 välillä 9,7 11,9 ja muissa putkissa välillä, 7,. Sähkönjohtavuus on pääosin korkeampi (suurimmillaan 3 ms/m) putkessa JB1 koko tarkastelujakson ajan verrattuna muihin putkiin. Muiden havaintoputkien tulokset ovat olleet tasolla, 1, ms/m. Kloridipitoisuudet ovat havaintoputkissa pysyneet melko tasaisina tarkastelujakson aikana. Kloridipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä, 9,. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on ja putkien pitoisuudet alittavat asetetun normin vuosina Sinkkipitoisuutta on alettu määrittämään vasta vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Putken JB sinkkipitoisuus on ollut korkeampi kuin putkien JB1 ja JB3 vuonna 11 ja putken sinkkipitoisuudet ovat laskeneet tarkastelujaksolla. Vastaavasti putken JB3 pitoisuudet ovat nousseet vuosien 1-1 aikana. Vuonna 1-17 JB3:n sinkkipitoisuus on laskenut. Putken JB1 sinkkipitoisuus oli keväällä 13 poikkeavan korkea (11 µg/l). Muilta osin havaintoputkien tulokset alittavat ympäristönlaatunormin (6 µg/l). Putken JB1 ammoniumtyppipitoisuus on pääsääntöisesti korkeampi kuin muissa putkissa. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on, ja kyseinen arvo ylittyy putken JB1:n osalta vuosina 11 ja 1-1 ja 17. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <,,63. Kokonaistyppipitoisuus on pääsääntöisesti korkeampi putkessa JB1 kuin putkissa JB ja JB3. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä <, 1,6. Havaintoputken JB3 sulfaattipitoisuudet vaihtelevat enemmän kuin muiden putkien ja pitoisuudet ovat pääosin korkeampia. Pitoisuudet ovat laskeneet hieman vuodesta 1 lähtien kaikissa putkissa ja tulokset ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 8,1 1. Ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 1 ja kyseinen arvo alittuu jokaisen putken osalta. Vuosina 1 17 kiintoainepitoisuudet ovat olleet välillä <,. Putken JB3 osalta erottuu lokakuun 1 tulos ( ) ja putken JB osalta toukokuun 1 tulos (8 ). Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti on pieni havaintoputkessa JB koko tarkastelujakson ajan. Putken JB3 alkaliniteetti vaihtelee hieman tarkastelujaksolla. Putken JB1 alkaliniteetti on pääosin korkeampi kuin muiden putkien. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä,3 1, mmol/l. Kalsiumpitoisuudet ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 1,,. Kalsiumin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on, (n=11) (Soveri 1), mikä on yhtäläistä tasoa havaintoputken JB tulosten kanssa. Muiden putkien osalta tulokset ja pitoisuuksien vaihtelut ovat suuria. Tarkastelujakson aikana kromitulokset ovat olleet väillä, 19 µg/l. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjaveden kromille on 1 µg/l ja vuosina 1 17 kyseinen arvo on alittunut kaikkina muina havaintokertoina paitsi lokakuussa 1 putkessa JB (19 µg/l). Kromipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<1 µg/l, < µg/l) useana kertana tarkastelujaksolla, tällöin tulokset on puolitettu. Pohjaveden kovuus vaihtelee havaintoputkissa JB1 ja JB3. Pienimpiä arvot ovat olleet putkessa JB. Tarkastelujaksolla tulokset ovat olleet välillä,8 1,3 mmol/l. Tarkastelujakson aikana rautatulokset ovat olleet välillä <,1 1,. Rautatulokset alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putken JB1 rautapitoisuus on ollut pääosin putkien JB ja JB3 tuloksia huomattavasti pienempi. Putken JB tulokset ovat laskeneet merkittävästi vuosina Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä <,1,1. Putken JB3 pitoisuudet ovat olleet korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin JB1 ja JB. Mangaanipitoisuus

48 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 6 putkessa JB1 on ollut alle määritysrajan (<,1, <,, <, ) useana kertana tarkastelujaksolla, tällöin tulokset on puolitettu. Putken JB3 mangaanipitoisuus on laskenut vuodesta 1, mutta noussut hieman vuonna 1 ja laskenut uudestaan vuosina Alumiinipitoisuus on huomattavasti muita putkia korkeampi havaintoputkessa JB1. Tulokset ovat olleet välillä, 38 µg/l vuosina 1 17, joten tulosten vaihteluvälit putkessa JB1 ovat olleet suuria. Alumiinin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on 16 µg/l (n=138) (Soveri 1), mikä on yhtäläistä tasoa havaintoputkien JB ja JB3 vuosien tulosten kanssa. Vuoden 1 putken JB3 lokakuun tuloksessa alumiinin pitoisuus kohosi huomattavasti (16 µg/l). Vuonna 17 putkien JB ja JB3 tulokset ovat olleet välillä,-1 µg/l. Happipitoisuus on huono putkissa JB1 ja JB3. Happipitoisuus putkessa JB vaihtelee. Tulokset vaihtelevat välillä -9,9. Putken JB1 happipitoisuus on noussut hieman vuosina Kobolttipitoisuus on alle määritysrajan (<, µg/l, < µg/l) putkessa JB1 vuosina 1 ja 1. EQSarvo pohjaveden koboltille on µg/l, mikä on ylittynyt putkissa JB ja JB3 vuodesta 1 lähtien. Tulokset vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä <,-37 µg/l. Sameusarvot ovat olleet välillä,1 61 FNU/NTU. COD Cr-pitoisuus on alle määritysrajan (<, <, <3 ) suurimmalla osalla määrityskerroista kaikissa putkissa. Tulokset vaihtelevat välillä < 9. Öljyhiilivetyjakeet (C1-C) ovat olleet pääosin alle määritysrajan (< µg/l, <1 µg/l) tarkastelujaksolla kaikissa putkissa. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi öljyjakeille (C1- C) on µg/l ja tämä ylitetään keväällä 11 putkessa JB1 (6 µg/l). Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C1-C jaoteltuna keskitisleisiin (C1-C1) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C1-C). Ja-Ko Betonin piha-alueen pintavedet ovat ilmeisesti vaikuttaneet havaintoputken JB1 vedenlaatuun. Kyseisen havaintoputken tuloksia ei ole onnistuttu saamaan syksyllä 13 ja keväällä 1 johtuen putken rikkoutumisesta. Kyseinen putki on uusittu vuoden 1 kesän aikana. Pitoisuudet pysyivät edellisvuosien tavoin kohonneina uudessa putkessa ph JB1 JB JB3 ms/m Sähkönjohtavuus JB1 JB JB3 Kuva 18. Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputkien JB1, JB, JB3 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, sulfaatti-, kiintoaine-, alkaliniteetti-, kalsium-, kromi-, rauta-, mangaani-, alumiini-, happi- ja kobolttipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

49 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 7 Kloridi JB1 JB JB3 EQS µg/l 6 EQS 6 µg/l Sinkki JB1 JB JB Ammoniumtyppi JB1 JB JB3 1 1,6 Kokonaistyppi JB1 JB JB3,9,9,8,8,7,7,6,6,,,,3,,1 EQS,,,3,,1 1 Sulfaatti JB1 JB JB3 EQS 1 1 Kiintoaine JB1 JB JB mmol/l 1 Alkaliniteetti JB1 JB JB3 3 Kalsium JB1 JB JB Kuva 18. Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputkien JB1, JB, JB3 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, sulfaatti-, kiintoaine-, alkaliniteetti-, kalsium-, kromi-, rauta-, mangaani-, alumiini-, happi- ja kobolttipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

50 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 8 µg/l Kromi JB1 JB JB3 EQS 1 µg/l Kovuus mmol/l JB1 JB JB3 1 1, 1,3 1,3,9,8,7,6,,,3,,1 9 Rauta JB1 JB JB3 1 1,,1 Mangaani JB1 JB JB , 1,8 3 1,6,, µg/l 3 38 Alumiini JB1 JB JB3 1 Happi JB1 JB JB µg/l 3 Koboltti JB1 JB JB3 37 FTU 7 Sameus JB1 JB JB EQS ug/l 3 1 Kuva 18. Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputkien JB1, JB, JB3 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, sulfaatti-, kiintoaine-, alkaliniteetti-, kalsium-, kromi-, rauta-, mangaani-, alumiini-, happi- ja kobolttipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

51 heinä 1 heinä 11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 heinä 1 heinä 11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä Kokkolan Golf (Golf3 ja Golf7) Kokkolan Golfin kahdesta pohjavesilammikosta määritettiin näytteenoton yhteydessä lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, sinkki, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja nitraatti- ja nitriittitypen summa. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Golfin havaintopisteiden Golf3 ja Golf7 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 19) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintopisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Molempien lammikoiden vesi on erittäin hapanta. ph-arvot kummassakin pisteessä ovat tasaiset ja tulokset ovat olleet välillä,9,6 vuosina Sähkönjohtavuudet ovat olleet melko tasaisia molemmissa lammikoissa. Tulokset vaihtelevat välillä 13, 18, ms/m. Pisteiden Golf3 ja Golf7 kloridipitoisuudet ovat tasaisia ja tulokset ovat olleet välillä, 7,9. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on ja kyseinen arvo alitetaan selvästi vuosina Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan pisteistä Golf3 ja Golf7 vasta vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä,1 68 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6 µg/l. Kyseinen arvo ylittyi kertaalleen heinäkuussa 1 pisteessä Golf3. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet välillä <,,6. Vuosien sekä lammikoiden välistä vaihtelua on kokonaisfosforin osalta enemmän kuin muissa parametreissa, varsinkin vuosina 1-1. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat pieniä välillä <,-,9. Tulokset ovat olleet usein alle määritysrajan (<,, <,, <,7 ). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on, ja kyseinen arvo alitetaan selvästi. Pisteen Golf7 sameus vaihtelee vuosina 1-1, mutta pisteen Golf3 sameus on pysynyt hyvin tasaisena tarkastelujaksolla. Tulokset olivat välillä, 6, FTU/NTU vuosina Nitraatti- ja nitriittityppi on ollut alle määritysrajan (<,, <,3, <, ) kummassakin pisteessä tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta pistettä Golf3 heinäkuussa 1 (,83 ) ja 17 (,17 ) sekä pistettä Golf7 heinäkuussa 1 (,33 ) ja 17 (,1 ). 6 Golf3 ph Golf7 ms/m 18 Sähkönjohtavuus Golf3 Golf Kuva 19. Kokkolan Golfin pohjavesilammikoiden Golf3 ja Golf7 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki-, kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus heinäkuussa Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

52 heinä 1 heinä 11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 heinä 1 heinä 11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 heinä 9 heinä 1 heinä 11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 1 heinä 11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 heinä 1 heinä 11 heinä 1 heinä 13 heinä 1 heinä 1 heinä 16 heinä 17 Kloridi Golf3 Golf7 EQS µg/l 6 68 Sinkki Golf3 Golf7 EQS 6 µg/l ,3 Kokonaisfosfori Golf3 Golf7, Ammoniumtyppi Golf3 Golf7 EQS,,,16,,1,1,1,8,, NTU 7 Golf3 Sameus Golf Kuva 19. Kokkolan Golfin pohjavesilammikoiden Golf3 ja Golf7 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki-, kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus heinäkuussa Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa Havaintoputki LT1 Putken LT1 pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki ja kokonaisöljyhiilivedyt (C1-C). Tässä raportissa esitetään havaintoputken LT1 parametrien kuvaajat (ks. kuva ) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Kyseinen havaintoputki on asennettu syksyllä 1. Lassila & Tikanoja Oyj on siirtänyt toimintonsa pois pohjavesialueelta vuoden 16 aikana. Kokkolan kaupungin Rakennus- ja ympäristölautakunta on rauettanut laitoksen ympäristölupapäätöksen (1.3.17, 1) ja näin ollen laitoksen velvoite osallistua pohjaveden yhteistarkkailuun raukesi vuodesta 17 lähtien. Vuonna 17 Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut on ottanut putken LT1 tarkkailun omiin nimiinsä. Havaintoputken ph-arvo on pysynyt hyvin tasaisena tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä, 6,. Sähkönjohtavuus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset vaihtelevat välillä 1 ms/m. Toukokuun 1 tulos (1 ms/m) poikkeaa muista arvoista.

53 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 1 Kloridipitoisuudet ovat olleet välillä, 1,. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla. Toukokuun 1 kloridipitoisuus poikkeaa muista tuloksista tarkkailujaksolla kuten sähkönjohtavuus arvo. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä,9 8 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6 µg/l ja arvo ylittyy kevään näytteissä vuosina 11, 13 sekä 1. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä,,. Kevään 1 tulos (, ) poikkeaa tarkastelujakson tuloksista. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on, ja kyseinen arvo ylittyy kaikilla muilla määrityskerroilla paitsi keväällä 1 ja syksyllä 17. Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 1,9 6 NTU/FTU. Putken vesi on ollut toisinaan hieman silttistä ja kellertävää. Öljyhiilivetyjakeet (C1-C) ovat tarkastelujaksolla olleet välillä < 1 µg/l. Keväällä 11, syksyllä 13, 1 ja 1 sekä vuosina tulokset ovat olleet alle määritysrajan (< µg/l). Muilla määrityskerroilla tulokset ylittävät Valtioneuvoston asettaman pohjaveden ympäristönlaatunormin ( µg/l) öljyjakeiden (C1-C) osalta. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C1-C jaoteltuna keskitisleisiin (C1-C1) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C1-C). ph Sähkönjohtavuus LT1 ms/m LT Kloridi Sinkki LT1 EQS µg/l EQS 6 µg/l LT Kuva. Havaintoputken LT1 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä öljyhiilivedyt (C1-C) ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

54 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 Ammoniumtyppi Öljyhiilivedyt (C1-C), LT1 1 LT1,3 1,3,, EQS, 1 7,1,1 EQS µg/l, FTU 3 6 Sameus LT1 1 1 Kuva. Havaintoputken LT1 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä öljyhiilivedyt (C1-C) ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.1 Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ L-vastuualue (Tie8) Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen/L-vastuualueen pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Tie8 parametrien kuvaajat (ks. kuva 1) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Havaintoputken ph-arvo on pysynyt melko tasaisena tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 6, 6,9. Sähkönjohtavuus on vaihdellut tarkastelujaksolla välillä 11,7 6, ms/m. Kloridipitoisuus putkessa vaihtelee välillä 3, 8,. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä,6 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6 µg/l ja arvo alitetaan selvästi tarkastelujaksolla. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä,79,1. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on, ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla. Sameus laskee vuodesta 1 lähtien. Tulokset ovat olleet välillä 1,3 6 NTU/FTU.

55 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka ph Tie8 ms/m 3 Sähkönjohtavuus Tie Kloridi Tie8 EQS µg/l 6 Sinkki Tie8 EQS 6 µg/l , Ammoniumtyppi Tie8 EQS, NTU 7 Sameus Tie8,16 6,1,8 3, 1 Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen/L-vastuualueen havaintoputken Tie8 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.1 Liikennevirasto (Rata1) Liikenneviraston (Rata) pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Rata1 parametrien kuvaajat (ks. kuva ) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Havaintoputken ph-arvo on ollut melko tasainen tarkastelujakson aikana. Tulokset ovat olleet välillä,9 6,7. Sähkönjohtavuus on noussut syksystä 1. Tulokset ovat vaihdelleet välillä 18, 8, ms/m.

56 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 Kloridipitoisuus nousee keväästä 11 lähtien. Tulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on ja kyseinen arvo on ylittynyt syksystä 11 alkaen. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6 µg/l ja arvo alitetaan tarkastelujaksolla selvästi. Tulokset vaihtelevat välillä <, 19 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 11 yhteistarkkailun myötä. Kevään 13 tulos (,13 ) erottuu tarkastelujaksolla. Tulokset vaihtelevat välillä,13,. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on, ja kyseinen arvo ylitetään lähes kaikkina määrityskertoina. Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 1 1 NTU. ph Rata1 ms/m Sähkönjohtavuus Rata Kloridi Rata1 µg/l Sinkki Rata EQS 6 µg/l EQS 1 Ammoniumtyppi Rata1 NTU Sameus Rata1, 1, 8,3 6,,1 EQS,, Kuva. Liikenneviraston (Rata1) havaintoputken ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

57 9.16 Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö (Kokkopesu) Kokkopesu Oy:n ja Kokkotyö-säätiön pesulan pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin ympäristöluvan mukaisesti ph, sähkönjohtavuus, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, sinkki, koboltti, öljyhiilivedyt C1-C, kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Kahden ensimmäisen vuoden aikana (1 16) pohjavedestä selvitettiin myös trikloorieteenipitoisuus. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Kokkopesu parametrien kuvaajat (ks. kuva 3) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Havaintoputken ph-arvot ovat olleet välillä 7,3 7,91 mikä on hieman korkeampi kuin yhteistarkkailun havaintoputkissa keskimäärin. Sähkönjohtavuus on tarkastelujaksolla välillä ms/m ja näin ollen tulokset ovat melko korkeat. Kloridipitoisuus on sähkönjohtavuuden tavoin korkea. Tulokset ovat välillä Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on ja tämä ylittyy kaikilla näytteenottokerroilla. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkkipitoisuudelle on 6 µg/l. Kyseinen raja-arvo alittuu tarkastelujaksolla kaikilla näytteenottokerroilla. Tulokset vaihtelevat välillä,66-8 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuus vaihtelee välillä <, 1,9. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on, ja kyseinen arvo ylittyy kaikilla määrityskerroilla. Kokonaistyppipitoisuus vaihtelee välillä 1,,6. Fosforipitoisuus pesuloiden yhteisessä havaintoputkessa vaihtelee. Tulokset ovat olleet välillä,3 1,6. Kobolttipitoisuus on tasaantunut syksyn 1 jälkeen. Tulokset ovat olleet välillä,11,6 µg/l. EQSarvo pohjaveden koboltille on µg/l, mikä ylittyi syksyllä 1 (,6 µg/l). Sameusarvot ovat olleet välillä,6 NTU/FTU. Sameusarvot laskevat vuodesta 1 lähtien. Putki todettiin näytteenoton yhteydessä antoisuudeltaan huonoksi. Öljyhiilivetyjakeet (C1-C) olivat syksyllä 1 selkeästi koholla ( µg/l). Tulos koostui pääosin raskaista öljyjakeista (C1-C) 31 µg/l. Keskitisleiden (C1 C1) osuus vuoden 1 analyysituloksesta oli 9 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden öljyhiilivetyjakeille (C1-C) on µg/l. Vuonna 1-17 tulokset olivat alle määritysrajan (< µg/l). Trikloorieteenipitoisuuksia ei ole ollut todettavissa tai pitoisuus on ollut alle määritysrajan (<1 µg/l) vuosina Kolimuotoiset bakteerit olivat koholla syksyllä 1 (1 mpn/1 ml), mutta olivat laskeneet vuonna 1 (- mpn/1 ml). Vuonna 16 lämpökestoiset koliformiset bakteerit olivat kummallakin näytteenottokerralla pmy/1 ml ja vuonna 17 alle määritysrajan (< pmy/1 ml). E.coli on ollut vuosina 1-16 pmy/1 ml ja vuonna 17 alle määritysrajan (< pmy/1 ml).

58 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 6 ph Kokkopesu ms/m Sähkönjohtavuus Kokkopesu Kloridi Kokkopesu µg/l 6 EQS 6 µg/l Sinkki Kokkopesu EQS 3 1 Ammoniumtyppi Kokonaistyppi 3, Kokkopesu 3, Kokkopesu,,,, 1, 1, 1, 1,, EQS,,,, Kokonaisfosfori Koboltti Kokkopesu µg/l Kokkopesu,, 1,8, 1,6, 1, 3, 1, 3, 1,,8,, EQS, µg/l,6 1,, 1,,,,, Kuva 3. Kokkotyö-säätiön pesulan sekä Kokkopesu Oy:n havaintoputken ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, typpi-, ammoniumtyppi-, fosfori-, koboltti ja öljyhiilivetypitoisuus (C1-C) sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

59 touko 1 loka 1 touko 1 loka 1 7 Sameus Öljyhiilivedyt (C1-C) FTU Kokkopesu µg/l Kokkopesu EQS µg/l Kuva 3. Kokkotyö-säätiön pesulan sekä Kokkopesu Oy:n havaintoputken ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, typpi-, ammoniumtyppi-, fosfori-, koboltti ja öljyhiilivetypitoisuus (C1-C) sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa Kokkolan Ratsastajat Gamlakarleby Ryttare ry (GTK33) Kokkolan Ratsastajien pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin ympäristöluvan mukaisesti ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus ammoniumtyppi, sinkki, fekaaliset streptokokit ja E.coli. Tässä raportissa esitetään havaintoputken GTK33 parametrien kuvaajat (ks. kuva ) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Kokkolan Ratsastajat liittyivät osaksi pohjaveden yhteistarkkailua syksyllä 1. Havaintoputken ph-arvo vaihtelee tarkastelujaksolla välillä 7,9-8,1 mikä on hieman korkeampi kuin yhteistarkkailun havaintoputkissa keskimäärin. Sähkönjohtavuus on tarkastelujaksolla korkea vaihdellen välillä 6-8 ms/m. Kloridipitoisuus on sähkönjohtavuuden tavoin korkea, pitoisuudet vaihtelevat välillä Toukokuun 17 poikkeava tulos (13 ) on varmistettu laboratoriosta. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on ja tämä ylittyy kaikilla muilla näytteenottokerroilla paitsi toukokuussa 17. Kohonneet kloridipitoisuudet ovat luultavimmin luontaista alkuperää (Paalijärvi, sanallinen tiedonanto ). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkkipitoisuudelle on 6 µg/l. Kyseinen raja-arvo alittuu kaikilla näytteenottokerroilla. Pitoisuudet vaihtelevat välillä <,-1,3 µg/l. Tulokset olivat alle määritysrajan syksyllä 1 (< 1 µg/l) ja syksyllä 16 (<, µg/l). Sameus vaihteli välillä,-1, NTU/FTU. Sameutta ei määritetty syksyllä 16 näytteenotossa ilmenneiden väärinkäsitysten johdosta. Enterokokit ja E.coli olivat kaikilla näytteenottokerroilla pmy/1 ml tai < pmy/1 ml.

60 touko 1 loka 1 marras 1 touko 1 loka 1 marras 1 touko 1 loka 1 marras 1 touko 1 loka 1 marras 1 touko 1 loka 1 marras 1 touko 1 loka 1 marras ph GTK33 ms/m 8 Sähkönjohtavuus GTK Kloridi GTK33 µg/l 6 EQS 6 µg/l Sinkki GTK EQS 1, Ammoniumtyppi GTK33 FTU 3 Sameus GTK33,3,, EQS, 1,,1 1,, Kuva. Kokkolan Ratsastajien havaintoputken ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa Muut yhteistarkkailuun osallistuvat Muita pohjaveden yhteistarkkailuun osallistuvia osapuolia vuonna 17 olivat LSK Business Park Oy ja Fingrid Oy. Nämä osapuolet toimivat pohjavesialueella ja ovat kiinnostuneita yhteistarkkailusta, mutta heillä ei ole omia havaintoputkia Erikoisanalyysit vuonna 17 Viidestä putkesta (Vesi111, Vesi11, Vesi8, Vesi116 ja Vesi93) määritettiin syksyllä 17 erikoismääritykset. Tähän kerran viidessä vuodessa tehtävään erikoismääritysten analyysivalikoimaan sisältyi Valtioneuvoston asetuksen (Vna 31/9) vaarallisten ja haitallisten aineiden luetteloon luettavia metallianalyysejä ja orgaanisia yhdisteitä. Saadut tulokset on esitetty taulukossa 6, johon on koottu myös aiemmin samoista putkista saadut pitoisuudet.

61 9 Taulukossa esitetyt vuoden 1 metallimääritykset ovat kokonaispitoisuuksia (tulokset on kursivoitu taulukossa). Vuosien 1 ja 17 metallimääritykset ovat liukoisia pitoisuuksia. EQS-arvon ylittävät pitoisuudet on merkitty punaisella. Taulukko 6. Erikoismääritysten tulokset havaintoputkista Vesi111, Vesi11, Vesi8, Vesi116 ja Vesi93 vuosina 1, 13, 1 ja 17.. Hav.putki Hg, liuk. Cd, liuk. Co, liuk. Cr, liuk. Cu, liuk. Pb, liuk. Ni, liuk. Sb, liuk. As, liuk. Öljyjakeet (C1-C) VOCyhdisteet PCPyhdisteet Torjuntaaineet µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l EQS-arvo,6,, 1, 1,, *,1,1 /,** Vesi111 <, <,,8,6,18,78,3 <, 1, alle määr.rajan < ph Sameus FTU/ NTU alle alle määr.rajan määr.rajan 6,3 9, Vesi111 8,6 8, 6, Vesi111 11, 11, 6, Vesi111 <, <, 7, <1, <1, <, 6,3 <, 1,1 ei tod. < ei tod. ei tod. 6, Vesi11 <,,6 6,8,7,73,1 3,9 <,,9 alle määr.rajan < alle alle määr.rajan määr.rajan 6,1, Vesi11, 9, 6,1 1, Vesi11 8, 36, 6,1 6, Vesi11 <, <, 3, <1, 1,7 <,, <, 1,1 ei tod. < ei tod. ei tod. 6,1, Vesi11 <, <, 1, <1, <1, <, 6, <,,98 ei tod. < ei tod. tod., isodriini, 6,1, Vesi116 <, <, 17,6 18,7,7,3 7,,98 3, alle määr.rajan < alle alle määr.rajan määr.rajan,8 1, Vesi116 6,,8 6,1 1, Vesi116 1, 1,,9 1, Vesi116 <,,1, 6,7 6,1 <, 19, <, 1,7 ei tod. < ei tod. ei tod.,6, Vesi93 <, <, 7,1,9,3, 8, <,,99 alle määr.rajan < alle alle määr.rajan määr.rajan 6,3, Vesi93 18,,8 6, 6, Vesi93, 7, 6,1 11, Vesi93 <, <,,,6 <1, <, 11, <, 1,1 ei tod. < ei tod. ei tod. 6, 3, Vesi8 <, <,,,6,6,3 1, <,, alle määr.rajan < alle alle määr.rajan määr.rajan 6, 1, Vesi8,7 7,6 6, 1, Vesi8 1, 3, 6, 33, *) EQS-arvot erikseen yksittäisille liuottimille. **) Yhteensä tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet. Vuoden 1 metallimääritykset ovat kokonaispitoisuuksia. Elohopeapitoisuudet ovat olleet kaikissa putkissa kaikilla määrityskerroilla alle määritysrajan (<, µg/l, <, µg/l). Lyijypitoisuudet olivat vuosina 1-13 kaikissa putkissa alle määritysrajan (<, µg/l). Vuonna 17 tulokset vaihtelivat välillä,3-,3 µg/l alittaen annetun EQS-arvon (, µg/l) selvästi. Antimonipitoisuudet olivat vuosina 1-13 kaikissa putkissa alle määritysrajan (<, µg/l). Vuonna 17 tulokset olivat muissa putkissa alle määritysrajan (<, µg/l) paitsi putkessa Vesi116 (,98 µg/l) alittaen kuitenkin annetun EQS-arvon (, µg/l) selvästi. Kadmium-, kupari- ja arseenipitoisuudet eivät ylittäneet pohjavedelle asetettuja EQS-arvoja missään putkessa minään määrityskertana. Kromipitoisuus ylitti EQS-arvon ainoastaan putkessa Vesi116 syksyllä 17 (18,7 µg/l). Koboltti- ja nikkelipitoisuudet ylittivät EQS-arvon kaikissa putkissa ainakin kerran tarkastelujaksolla. Kobolttipitoisuudet olivat moninkertaiset putkissa Vesi11, Vesi116 ja Vesi93 kaikilla määrityskerroilla EQS-arvoon verrattuna. Nikkelipitoisuus oli moninkertainen putkessa Vesi11

62 6 kaikilla määrityskerroilla EQS-arvoon verrattuna. Koboltin ja nikkelin kohonneet pitoisuudet ovat alueelle tyypillisiä. Öljyjakeet (C1-C) olivat alle määritysrajan (< µg/l) kaikissa putkissa kaikilla määrityskerroilla. Polyklooratut bifenyylit eli PCB-yhdisteet ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOC-yhdisteet olivat alle määritysrajan vuonna 17. Vuosina 1-13 näitä yhdisteitä ei todettu missään havaintoputkessa. Vuoden 17 VOC-analyysipaketin sisältämät määritykset ovat liitteessä 6. Torjunta-aineet olivat alle määritysrajan kaikissa havaintoputkissa vuonna 17. Torjunta-aineiden vai-kuttavien aineiden ja niiden (merkitykselliset) aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteiden EQS-arvo on,1 µg/l. Vuoden 17 torjunta-aineanalyysit sisälsivät seuraavat määritykset (määritysraja suluissa): AMPA, atratsiini (<, µg/l), BAM (<,1 µg/l), bentatsoni (<,1 µg/l), bromasiili <(,1 µg/l), DEA (<,1 µg/l), DEDIA (<,1 µg/l), DIA (<,1 µg/l), diklorproppi (<,1 µg/ l), glyfosaatti, hek-satsinoni (<,1 µg/l), isodriini (<, µg/l), mekoproppi (<,1 µg/l), propatsiini (<,1 µg/l), simat-siini (<,1 µg/l), terbutylatsiini (<, µg/l). Määritettäviä aineita valittaessa on käytetty pohjana Suomen ympäristökeskuksen vuonna 7 ilmestynyttä julkaisua Torjuntaaineiden esiintyminen pohjavedessä. Kyseiset torjunta-ainemääritykset tehdään Kokkolan Patamäen vesilaitoksen raakave-destä osana valvontatutkimusohjelmaa keväällä 18 ja tulokset raportoidaan Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuraportissa YHTEENVETO Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailu kattaa pohjavesialueiden tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet. Hankkeen I vaihe (suunnittelu ja maastotarkastelu) toteutettiin marraskuusta 8 helmikuuhun 9. Hankkeen II vaihe eli yhteistarkkailun käynnistäminen aloitettiin keväällä 9 ja ohjelman kehittäminen jatkui edelleen vuosina Yhteistarkkailun näytteenotosta ja analytiikasta vastaa vuosina () Eurofins Ahma ympäristö Oy (ent. Ahma ympäristö Oy) päivätyn tarkkailuohjelman (Sillanpää/ Aaltonen) mukaisesti. Yhteistarkkailun raportoinnista vastaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Vuonna 17 yhteistarkkailussa oli mukana 19 osapuolta, joista yhdellätoista on vesi- tai ympäristölupaan perustuva tarkkailuvelvoite ja kahdeksan on mukana oma-aloitteisesti. Etelä- Pohjanmaan Ely-keskus, GTK, Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry osallistuvat yhteistarkkailutyöryhmän työhön asiantuntijoina. Vuoden 17 yhteistarkkailu toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen ja tarkkailujen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Kaikista havaintoputkista määritetään ns. perusanalyysivalikoima. Muilta osin analyysivalikoimat poikkeavat toisistaan johtuen toimintojen ja viranomais/lupavaatimusten erilaisuudesta. Pohjaveden laatua on verrattu pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (EQS). Tulokset on tarkasteltu toimijakohtaisesti luvussa 9, joten tässä osiossa tarkastellaan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueita kokonaisuutena. Viidestä putkesta määritettiin syksyllä 17 laajempi analyysivalikoima, joka sisälsi myös vaarallisia ja haitallisia aineita. Seurakunnan kaivosta määritettiin viiden vuoden välein määritettävät erikoisanalyysit (rasvahapot ja elohopea). Pohjaveden pinnan taso Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla vaihtelee harjun ydinosalla välillä,17 + m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialueen eteläosan vedenjakajalla. Pohjaveden pinta on laskenut Patamäen vedenottamon läheisissä putkissa vuodesta lähtien. Maa- ja kallioperän mineraalikoostumus vaikuttaa suuresti pohjaveden kemialliseen peruskoostumukseen ja siten pohjaveden laatu vaihtelee alueellisesti merkittävästi. Pohjaveden hapekkuus/hapettomuus vaikuttaa myös selvästi pohjaveden pitoisuuksiin. Pohjavesi on enimmäkseen vähähappista ja rauta- ja mangaanipitoista.

63 61 Korkeahkot kloridi- ja sulfaattipitoisuudet johtuvat pääosin Litorina-meri-vaiheen aikana kerrostuneista orgaanisista yhdisteistä ja pelkistävistä olosuhteista. Pohjaveden laatua vuonna 17 on havainnollistettu sähkönjohtavuuden, kloridin, ph:n, ammoniumtypen ja sinkkipitoisuuksien pitoisuuskarttojen avulla liitteessä.1. Pitoisuuskarttojen tausta-aineisto on taulukoituna liitteessä.. Kloridipitoisuudet vaihtelevat suurimmalla osalla aluetta välillä 1- sekä välillä -1, mitä voidaan pitää normaalina. Lievästi kohonneita pitoisuuksia havaitaan Ykspihlajan teollisuusalueen eteläpuolella ja vesilaitoksen pohjois- ja eteläpuolella olevissa havaintopisteissä sekä yhdessä pisteessä alueen eteläosassa. Alueen pohjoisosan kohonneet pitoisuudet (yli ) johtuvat ainakin osittain meriveden suotautumisesta. Pitoisuuksissa ei ole havaittavissa suuria muutoksia kevään ja syksyn näytekertojen välillä. Alueen kohonneet kloridipitoisuudet ovat luultavimmin luontaista alkuperää. Kloridin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on,8 (n=636) (Soveri ym. 1). Kokkolan Patamäen pohjavesialueen rajojen sisäpuolisten havaintoputkien kloridipitoisuuden keskiarvo vuonna 17 oli 7,73 ja näin ollen pitoisuus on hieman korkeampi taustapitoisuuteen verrattuna, mutta alittaa selvästi EQS-arvon ( ). Kohonneet sähkönjohtavuusarvot (yli 1 ms/m) alueen pohjoisosissa johtuvat samoista syistä kuin kloridipitoisuudet ja yleisesti sähkönjohtavuusarvot noudattelevat kloridipitoisuuksia. Sinkkipitoisuus oli alueen eteläosassa keväällä sekä alueen keski- ja eteläosassa syksyllä 17 pääosin välillä <,- µg/l, mikä on normaalia. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6 µg/l. Lievästi kohonneita pitoisuuksia sekä valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormin (EQS) ylittäviä pitoisuuksia ilmenee alueen pohjoisosassa sekä kevään että syksyn näytekierroksen yhteydessä. Valtaosa ympäristölaatunormin ylittävistä tuloksista sijoittuu pohjoiseen suurteollisuusalueen lähettyville sekä pohjavesialueen rajan lähettyville. Suurimmat sinkkipitoisuudet havaittiin edellisvuosien tavoin putkessa KoVo, mutta kyseisen havaintopisteen sinkkipitoisuus on laskenut syksyn 13 tasosta (13 µg/l) vuosi vuodelta ollen vuoden 17 tuloksissa välillä µg/l. Sinkkipitoisuudet vaihtelevat pohjavesialueella merkittävästi pienilläkin etäisyyksillä. Havaintoputken veden ph:n ollessa matala, eli veden ollessa hapanta, olivat sinkkipitoisuudet korkeita. GTK:n vuosina 7 9 tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Paalijärvi ym. 9) perusteella havaintoputki KoVo sijaitsee murrosvyöhykkeellä, jossa mm. kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella ja alueella on useita avokallioita. Pohjavesialueiden ammoniumtyppipitoisuudet olivat pääosin alle EQS-arvon (, ) vuonna 17. Alueen pohjoisosan selvästi kohonneet ammoniumtyppipitoisuudet (> ) johtuvat mitä ilmeisimmin vanhan jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuneesta suotautumisesta. Lievästi EQS-arvon ylittäviä pitoisuuksia on havaittavissa mm. Tullinmäen alueella, suurteollisuusalueen eteläpuolella, jätevedenpuhdistamon alueella, vesilaitoksen pohjois- (Vesi111), etelä (Vesi1), itä (KokkoPesu)- ja länsipuolella (LT1), Ja-Ko Betonin alueella (JB1) sekä Kokkolan Ratsastajien alueella (GTK33). Ammoniumtypen taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on, (n=3) (Soveri ym. 1). Kokkolan Patamäen pohjavesialueen rajojen sisäpuolisten havaintoputkien ammoniumtyppipitoisuuden keskiarvo vuonna 17 oli,16 ja näin ollen tulos on hieman korkeampi taustapitoisuuteen verrattuna, mutta alittaa asetetun EQS-arvon. Vuonna 17 yhteistarkkailun ph-arvot olivat välillä,6 11,1. Vaihteluvälin korkea ph johtuu Ja-Ko Betonin havaintoputken (JB1) tuloksesta (1,76-11,1), jossa on todettu emäksisten pihavesien vaikuttavan putken pohjaveden laatuun. Lisäksi Kokkolan Ratsastajien havaintoputken ph on hieman korkeampi (8,-8,1) kuin yhteistarkkailun havaintoputkissa keskimäärin. Mikäli kyseiset tulokset jätetään tarkastelusta, ovat ph:n arvot pohjavesialueella olleet välillä,6 7,91. Alhaisemmat ph-arvot ilmenevät pohjavesialueen pohjoisosissa.

64 6 Pohjaveden laatu Patamäen vesilaitoksen läheisyydessä sijaitsevissa havaintoputkissa Vesi111 ja Vesi11 täytti vuonna 17 pääosin EQS:n pohjavedelle asettamat ympäristönlaatunormit. Havaintoputken Vesi111 ammoniumtyppipitoisuus ylitti asetetun EQS-arvon keväällä (,1 ). Havaintoputken Vesi11 sinkkipitoisuus on ollut lievässä nousussa vuosina 1 1, mutta laskeneet vuosina 1-16 alittaen pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin (EQS 6 µg/l). Syksyllä 17 sinkkipitoisuus on hieman noussut (89,8 µg/l) ylittäen asetetun EQS-arvon. Viidestä putkesta (Vesi111, Vesi11, Vesi116, Vesi93 ja Vesi8) määritettiin syksyllä 17 erikoismääritykset. Tähän kerran viidessä vuodessa tehtävään erikoismääritysten analyysivalikoimaan sisältyi Valtioneuvoston asetuksen (Vna 31/9) vaarallisten ja haitallisten aineiden luetteloon luettavia metallianalyysejä ja orgaanisia yhdisteitä. Tulokset on esitetty tarkemmin kohdassa Pääosin tulokset olivat alle määritysrajan tai alittavat asetetut EQS-arvot. Kromi-, koboltti- ja nikkelipitoisuudet ylittivät asetetut EQS-arvot tietyissä putkissa. Koboltin- ja nikkelin kohonneet pitoisuudet ovat alueelle tyypillisiä. Seurakunnan kaivosta määritettiin syksyllä 17 kerran viidessä vuodessa määritettävät erikoisanalyysit elohopea ja rasvahapot. Elohopeapitoisuus oli alle määritysrajan (<, µg/l). Rasvahapoista oli analysoitavia pitoisuuksia formiaattia, asetaattia ja maleaattia, muut olivat alle määritysrajan, jotka olivat vuonna 17 huomattavasti pienemmät verrattuna vuoden 1 määritysrajoihin. 11. JATKOTOIMENPITEET Tullimäen käytöstä poistetulta kaatopaikalta tehdään seuraavat näytteenotot vuonna 18 pohjaveden yhteistarkkailun yhteydessä: o Mitataan pohjaveden pinnan korkeus krt/a putkista P1, P, Tulli1, Tulli ja Tulli3. o Suotoveden määrän mittaus krt/a Tulli, kaivosta. Ja-Ko Betoni Oy:n Hiekkapurontien betonitehtaan pohjaveden tarkkailu putkesta JAKOH liitetään osaksi yhteistarkkailua keväästä 18 lähtien. Näyte otetaan krt/a ja siitä määritetään pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi perusparametrit sameus, ph, johtokyky, kloridi, ammoniumtyppi ja sinkki sekä lisäksi alkaliteetti, kokonaiskovuus, sulfaatti, kalsium, öljyhiilivedyt, liuottimet (VOC-analyysi), koboltti, kromi, rauta ja alumiini. Ja-Ko Betoni Oy:n Vaasantien betonitehtaan havaintoputkien JB1-JB3 tarkkailu muutetaan keväästä 18 lähtien vastaamaan nykyistä ympäristölupaa (Kokkolan kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta,, ). Analyysivalikoimasta poistetaan parametrit COD Cr ja Cr. Öljyhiilivedyt määritetään vain, mikäli aistinvaraisessa arviossa havaitaan öljyn hajua. Kaivojen Saarikangas II ja Saarikangas III tarkkailujen liittäminen yhteistarkkailuohjelmaan (päätös 6..18, LSSAVI/139/17). VIITTEET Aluehallintovirasto. Länsi ja Sisä-Suomi. Päätös LSSAVI/889/17. Oikaisuvaatimus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätökseen EPOELY/17/7./1, joka koskee Kokkolan Veden pohjavedenoton pohjaveden tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Kokkola. Aspholm, J. 6. Ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin tähtäävä koulutus peruskurssi. Pietarsaari Luentomateriaali. Ilmatieteenlaitos 18. Ilmastokatsaukset: Tammikuu 17 Joulukuu 17. Ilmatieteenlaitos 18. Lumen syvyys. www-sivut: Luettu Karttatulosteet Kokkolan kaupunki / Taija Lahtinen 18.

65 63 Leminen, M., Ikonen, M. 16: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen pohjavesien toimenpideohjelma Raportteja 9/16. 8 s + liitteet. Lindsberg, E. 1: Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Luonnos. Geologian tutkimuskeskus. Länsi-Suomen yksikkö. 99 s + liitteet. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 17: Täydennyspyyntö suunnitelmaan pohjavesiputkien asentamisesta Tullimäen lopetetulle kaatopaikalle ja ilmoitukseen tarkkailun jatkosta osana pohjavesitarkkailun yhteistarkkailua. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus EPOELY//16. Länsi-Suomen vesioikeuden päätös..197 (S-71/67): Patamäen pohjavedenottamon vedenottolupa. Länsi-Suomen vesioikeuden päätös (6/198C): Saarikankaan vedenottamon vedenottolupa. Paalijärvi, M., Lehtimäki, J., Valjus, T. 9: Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys 7-9. Geologian tutkimuskeskus. Sillanpää, T., Aaltonen, E-K. 1: Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelma 16-. Sillanpää, T. 17: Muistio Tullimäen lopetetun kaatopaikan tarkkailu. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden kemiallisista laatuvaatimuksista ja -suosituksista 13/1. Soveri, J., Mäkinen, R., Peltonen, K. 1: Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa Suomen ympäristökeskus. 31 s. + liitteet. Rintala, J., Suokko, T. 8: Pohjavesinäytteenotto. Nykytila ja kehitystarpeet. Suomen ympäristökeskus 8. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 8/8. Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta 31/9. Vuorimaa, P., Kontro, M., Rapala, J., Gustafsson, J. 7: Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä. Loppuraportti. Suomen ympäristökeskus 7. Suomen ympäristö /7. LIITTEET 1 Yhteistarkkailuputket 17 - kartta Yhteistarkkailuohjelma () - taulukko 3 Havaintopistetiedot taulukko Yhteenveto vuoden 17 tuloksista Pohjaveden pinnan taso, ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla keväällä ja syksyllä 17 pitoisuuskartat sekä taulukot 6 Laaja VOC-analyysipaketti (yhdisteet ja määritysrajat)

66

67 Patamäen ja Harrinniemen havaintoputket LIITE 1.1 Vesi3 Vesi36 VesiJV9 Vesi3A VesiSRP9 WOK13 GTK1 WOK18 WOK19 Neste6GTK Neste Neste Neste Neste3 KIP1 KoVo1 Vesi118 KoVo Vesi116 Vesi 11 GTK3 Vesi39 GTK1 Tulli1 Tulli3 Tulli,kaivo Tulli Rata1 Vesi11 Vesi111 Selite Havaintoputket Pohjavesialue Varsinainen muodostumisalue Karttatuloste Kokkolan kaupunki / Taija Lahtinen 1 Pohjakartta Kokkolan kaupunki / Paikkatietopalvelut Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Vesi73 LT1 Vesi11 Vesi1 Vesi8 GTK11 Kokkopesu, 1 Kilometriä ± Srk,kaivo

68 Patamäen ja Harrinniemen havaintoputket LIITE 1. GTK11 Srk,kaivo GTK7 GTK33 Golf3 Golf7 Tie8 JB3 JB JB1 Vesi1 GTK9 Selite Havaintoputket Pohjavesialue Vesi93 Varsinainen muodostumisalue Karttatuloste Kokkolan kaupunki / Taija Lahtinen 1 Pohjakartta Kokkolan kaupunki / Paikkatietopalvelut Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus, 1 Kilometriä ±

69 Patamäen ja Harrinniemen havaintoputket LIITE 1.3 Vesi93 GTK16 GTK1 GTK18 Selite Havaintoputket GTK19 Pohjavesialue Varsinainen muodostumisalue Karttatuloste Kokkolan kaupunki / Taija Lahtinen 1 Pohjakartta Kokkolan kaupunki / Paikkatietopalvelut Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus, 1 Kilometriä ±

70 LIITE Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailu (optio ) Yhteenveto analyysivalikoimista toimijoittain ja havaintopisteittäin PERUSANAL VALIKOIMA ANAL VALIKOIMA A ANAL VALIKOIMA A1 ANAL VALIKOIMA A ANAL VALIKOIMA B1 Kaikki putket Kokkolan Vesi Kokkolan Vesi Klan jätevedenpuhd., Oy Pohjanmaan Biokaasu, Klan kaupungin TekPa Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy, Kokkolan Energia Oy Lisäksi seuraavista putkista tehdään vain perusvalikoima: GTK1 Vesi39 Vesi93 Vesi3 WOK13 GTK9 Vesi1 Vesi111 Vesi3A WOK18 GTK11 Vesi8 Vesi11 Vesi36 WOK19 GTK16 Vesi11 Vesi116 VesiJV9 GTK18 Vesi73 GTK1 GTK19 Vesi11 GTK1 GTK VesiSRP9 GTK3 Vesi1 GTK7 Rata1 Tie8 Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoima: Näytteenoton yhteydessä kentällä: pinnankork., lämpötila, haju ja ulkonäkö, laboratoriossa: ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniutyppi, sinkki. Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima A: NO3-N, PO-P, kovuus, Mn, Fe, SO. Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima A1: NO3-N, PO-P, kovuus, Mn, Fe, SO, happi. Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima A: NO3-N, PO-P, kovuus, Mn, Fe, SO, kok-p, kok-n, fek.kolim.bakteerit, fek.streptokokit. Näytteenotto 3 krt/a (huhti-touko, heinä-elo ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima B1: Fe, Hg, Co, Cd, As, Pb, Cu, Ni, S-kok, Sr. ANAL VALIKOIMA B ANAL VALIKOIMA B3 ANAL VALIKOIMA C ANAL VALIKOIMA D ANAL VALIKOIMA E Neste Oyj Kokkolan Voima Oy Klan Vesi, Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) Kokkolan seurakuntayhtymä Ja-Ko Betoni Oy Neste1 KoVo1 KIP1 Srk,kaivo JB1 Neste KoVo Vesi118 JB Neste3 JB3 Neste Neste Neste6 Neste 1-6 näyte krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima B: Bensiinijakeet C-C1, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, MTBE, TAME, ETBE, TAEE, öljyhiilivetyjakeet C1-C, keskitisleet C1-C1, raskaat jakeet C1-C. Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima B3: Cr, As, V, SO. Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima C kerran vuodessa keväällä: kok-n, NO3-N, kok-p, PO-P, Mn, Fe, TOC, Hg, F, SO, kovuus. Näytteenotto 6 krt/a (tammi, maalis, Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja touko, heinä, syys ja marraskuu). syy-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima E: analyysivalikoima D: CODCr, kiintoaine, happi, kok-n, alk, Mn, Fe, SO, E-coli, CODMn, väri, kovuus, Mn, Fe, SO, alkaliniteetti, Ca, NO3-N, kokonaiskovuus. Al, Co, Cr, öljyhiilivetyjakeet C1-C, keskitisleet C1-C1, raskaat jakeet C1-C. Joka näytteenottokerta mitataan mittapatokaivon veden pinnankorkeus. Viiden () vuoden välein analysoidaan elohopeapitoisuus ja rasvahapot (17). ANAL VALIKOIMA F ANAL VALIKOMA G ANAL VALIKOIMA H ANAL VALIKOIMA I ANAL VALIKOIMA J Kokkolan Golf Tullimäen vanha kaatopaikka Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö Lassila & Tikanoja Oyj Kokkolan Ratsastajat Golf3 Tulli,kaivo KokkoPesu LT1 GTK33 Golf7 Tulli1 Tulli Tulli3 Näytteenotto 1 krt/a (heinä-elokuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima F: kok-p, NO3-N. Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima G: CODCr, kiintoaine, kok-p, kok-n, Cd, As, Pb, Cr, Cu, öljyhiilivetyjakeet C1-C, keskitisleet C1-C1, raskaat jakeet C1-C. Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima H: kok-p, kok-n, Co, öljyhiilivetyjakeet C1- C, keskitisleet C1-C1, raskaat jakeet C1-C, kolim.bakt., E-coli. Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima I: öljyhiilivetyjakeet C1-C, keskitisleet C1-C1, raskaat jakeet C1-C. Näytteenotto krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi analyysivalikoima J: fek.streptokokit, E.coli. Pohjaveden pinnankorkeus putkista P1 ja P krt/a (huhti-touko ja syys-lokakuu), sijaitsevat kaatopaikan päällä. Lisäksi vuonna 16 krt/a (huhtitouko ja syys-lokakuu): trikloorieteenipitoisuus.

71 Kokkolan pohjavesialueiden yhteistarkkailu / havaintopisteet Tunnus Omistaja ETRS-TM3FINtasokoordinaatti X ETRS-TM3FINtasokoordinaatti Y GTK1 Klan Vesi Putken osapuolet GTK9 Klan Vesi ks. putki GTK1 GTK11 Klan Vesi ks. putki GTK1 GTK16 Klan Vesi ks. putki GTK1 GTK18 Klan Vesi ks. putki GTK1 GTK19 Klan Vesi ks. putki GTK1 GTK1 Klan Vesi ks. putki GTK1 VesiSRP9 Klan Vesi ks. putki GTK1 Vesi1 Klan Vesi ks. putki GTK1 Rata1 Tie8 Liikenneviraston rautatieosasto Ely- keskus, L- vastuualue Lupap./Oma-aloitteinen tark. LSVO..197 (S-71/67), LSVO..197, LSVO (81/199/3), VYO , LSU.9. (Dnro 8Y61-17) Oma-aloitteinen tarkkailu Havaintoputken kokonaispituus, siiviläputken pituus, putkiaines / halkaisija Putken kokonaispituus 1,1 m. Siiviläputken pituus 1, m. HDPE 6/. Putken kokonaispituus 9,3 m. Siiviläputken pituus, m. HDPE 6/. Putken kokonaispituus 13, m. Siiviläputken pituus 1, m. HDPE 6/. Putken kokonaispituus, m. Siiviläputken pituus 19, m. HDPE 6/. Putken kokonaispituus,8 m. Siiviläputken pituus 3, m. HDPE 6/. Putken kokonaispituus 16, m. Siiviläputken pituus 1, m. HDPE 6/. Putken kokonaispituus 11, m. Siiviläputken pituus 8, m. HDPE 6/. Putken kokonaispituus 6, m. Siiviläputken pituus, m. PEH. Putken kokonaispituus 1, m. Siiviläputken pituus 8, m. PEH. Putken kokonaispituus 11, m. Siiviläputken pituus 8, m. PEH 63. Putken tuotto Tarvittava pumppu/näytteenotin Putken yläpään korkeus (m, N6) Hyvä Pohjavesipumppu,33 Hyvä Pohjavesipumppu,68 Hyvä Pohjavesipumppu 7,6 Hyvä Pohjavesipumppu,8 Hyvä Pohjavesipumppu 3,1 Hyvä Pohjavesipumppu,31 Hyvä, näyte hieman samea. Huono krt/a Pohjavesipumppu 3,6 Putki tulee tyhjentää ja näytteet ottaa kertanäytteenottimella.,689 Hyvä Pohjavesipumppu 1,7 Hyvä, näyte kirkastuu hitaasti. Pohjavesipumppu, Oma-aloitteinen tarkkailu Hyvä Pohjavesipumppu 9, Vesi39 Klan Vesi ks. putki GTK1 Huono Putki tulee tyhjentää ja näytteet ottaa kertanäytteenottimella.,97 Vesi1 Klan Vesi ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 7,8 Huom! Sisäputken halkaisija mm. Vesi8 Klan Vesi ks. putki GTK1 Putken kokonaispituus 18, m. Siiviläputken pituus 13, m. PVC. Hyvä Pohjavesipumppu 6,86 Vesi 11 Klan Vesi ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu,7 Vesi73 Klan Vesi ks. putki GTK1 Huono Pohjavesipumppu 6,3 Vesi11 Klan Vesi ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu,91 GTK Klan Vesi ks. putki GTK1 GTK3 Klan Vesi ks. putki GTK1 Putken kokonaispituus 7,7m. Siiviläputken pituus 13, m. HDPE 6/. Putken kokonaispituus 18,7 m. Siiviläputken pituus 16,m. HDPE 6/. Hyvä Pohjavesipumppu,66 Hyvä Pohjavesipumppu,91 GTK7 Klan Vesi ks. putki GTK1 Putken kokonaispituus 11, m. Siiviläputken pituus 8, m. Hyvä Pohjavesipumppu 6,7 HDPE 6/. Vesi93 Klan Vesi ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu,11 Vesi111 Klan Vesi ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu,6 Vesi11 Klan Vesi ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu, Vesi116 Klan Vesi ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu,8 GTK1 Klan Vesi ks. putki GTK1 Putken kokonaispituus 3, m. Siiviläputken pituus 1, m. HDPE 6/. Hyvä Pohjavesipumppu,1 LIITE 3.1

72 Kokkolan pohjavesialueiden yhteistarkkailu / havaintopisteet Tunnus Omistaja ETRS-TM3FINtasokoordinaatti X ETRS-TM3FINtasokoordinaatti Y Vesi3 Klan Vesi Vesi3A Klan Vesi Vesi36 Klan Vesi VesiJV9 Klan Vesi WOK13 Boliden Kokkola Oy WOK18 Boliden Kokkola Oy WOK19 Boliden Kokkola Oy Neste1 Neste Oyj Putken osapuolet Klan Vesi, Oy Pohjanmaan Biokaasu, Kokkolan kaupungin TekPa Lupap./Oma-aloitteinen tark. LSVO , VYO , LSY 1.1.*, ESAVI (Jäteved.puts.), LSSAVI (Biokaasul.), LSSAVI (Biokaasul.+TekPa) Klan Vesi, Oy Pohjanmaan Biokaasu, Kokkolan kaupungin TekPa Klan Vesi, Oy Pohjanmaan Biokaasu, ks. putki 3 Kokkolan kaupungin TekPa Klan Vesi, Oy Pohjanmaan Biokaasu, ks. putki 3 Kokkolan kaupungin TekPa Boliden Kokkola Oy, Freeport LSY 1..8 (Boliden) Cob., Klan Energia Oy Boliden Kokkola Oy, Freeport ks. putki WOK13 Cob., Klan Energia Oy Boliden Kokkola Oy, Freeport ks. putki WOK13 Cob., Klan Energia Oy LSU , tarkkailuohjelma hyväksytty LSSAVI Havaintoputken kokonaispituus, siiviläputken pituus, putkiaines / halkaisija Putken tuotto Hyvä, näyte hieman kellertävä, näytteeseen vaikuttaa maaaltaiden suotautuminen. Tarvittava pumppu/näytteenotin Putken yläpään korkeus (m, N6) krt/a Pohjavesipumppu 3,3 ks. putki 3 Hyvä Pohjavesipumppu,866 Hyvä, näyte lievästi silttinen Pohjavesipumppu,3 Putken kokonaispituus 6, m. Siiviläputken pituus, m. PEH Hyvä Pohjavesipumppu,8. Putken kokonaispituus 6,7 m. Siiviläputken pituus, m. HDPE 6/. Putken kokonaispituus 7, m. Siiviläputken pituus, m. HDPE 6/. Putken kokonaispituus 8, m. Siiviläputken pituus 6, m. HDPE 6/. PVC 3. Hyvä Pohjavesipumppu,33 3 Hyvä Pohjavesipumppu,33 3 Hyvä Pohjavesipumppu,3 3 Hyvä Pohjavesipumppu 6, Neste Neste Oyj ks. putki Neste1 PVC 3. Hyvä Pohjavesipumppu,811 Neste3 Neste Oyj ks. putki Neste1 PEH 63/1mm Hyvä Pohjavesipumppu,3 Putki uusittu kesällä 13. Neste Neste Oyj ks. putki Neste1 PEH 63/1mm Hyvä Pohjavesipumppu, Putki uusittu kesällä 13. Neste Neste Oyj ks. putki Neste1 PVC 3. Hyvä Pohjavesipumppu 6,9 Neste6 Neste Oyj ks. putki Neste1 PVC 3. Hyvä Pohjavesipumppu 6,8 Putken kokonaispituus 6, m. KoVo1 Kokkolan Voima Oy LSU Siiviläputken pituus, m. PEH Hyvä Pohjavesipumppu,97. KoVo Kokkolan Voima Oy ks. putki KoVo1 Putken kokonaispituus 6, m. Hyvä, näyte Siiviläputken pituus, m. PEH hieman silttinen. Pohjavesipumppu 6,1 KIP1 Kip Infra Oy Klan Vesi, Kip Infra Oy (Kip Oma-aloitteinen tarkkailu eteläisen alueen yritykset) Putken kokonaispituus 6, m. Siiviläputken pituus, m. PEH Hyvä Pohjavesipumppu, Huom! LIITE 3. Vesi118 Klan Vesi Klan Vesi, Kip Infra Oy (Kip ks. putki GTK1 eteläisen alueen Hyvä Pohjavesipumppu,1 yritykset) Srk,kaivo Kokkolan seurakuntayhtymä LSVO (/1996/ Dnro 9317). Tarkkailuohjelma LSU (Dnro 797/6/33/3). Tarkkailuohjelma (LSU- 9-Y-769). Näyte suoraan näytepulloon. 6 JB1 JA-KO Betoni Oy Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 1..7, 9 Hyvä Pohjavesipumppu 1,76 Rikkoutunut putki uusittu kesällä 1.

73 Kokkolan pohjavesialueiden yhteistarkkailu / havaintopisteet Tunnus Omistaja ETRS-TM3FINtasokoordinaatti X ETRS-TM3FINtasokoordinaatti Y Putken osapuolet Lupap./Oma-aloitteinen tark. Havaintoputken kokonaispituus, siiviläputken pituus, putkiaines / halkaisija Putken tuotto Tarvittava pumppu/näytteenotin Putken yläpään korkeus (m, N6) JB JA-KO Betoni Oy ks. putki JB1 Putken kokonaispituus 11, m. Siiviläputken pituus 8, m. PEH Hyvä Pohjavesipumppu 13,83. JB3 JA-KO Betoni Oy ks. putki JB1 Hyvä Pohjavesipumppu 13,9 Golf3 Kokkolan Golf Oma-aloitteinen tarkkailu Kyseessä pohjavesilammikko, näytteet rannalta 1 noutimella. Golf7 Kokkolan Golf Oma-aloitteinen tarkkailu Kyseessä pohjavesilammikko, näytteet rannalta 1 Tulli1 Klan kaupunki LSU 1.3. (81Y-1) Huono Tulli Klan kaupunki ks. putki Tulli1 Huono Tulli3 Klan kaupunki ks. putki Tulli1 Huono noutimella. Putki tulee tyhjentää ja näytteet ottaa kertanäytteenottimella. Putki tulee tyhjentää ja näytteet ottaa kertanäytteenottimella. Putki tulee tyhjentää ja näytteet ottaa kertanäytteenottimella. krt/a,37,,1 Tulli,kaivo Klan kaupunki ks. putki Tulli1 Tuotto vaihtelee Pohjavesipumppu P1 Klan kaupunki ks. putki Tulli1 6,78 P Klan kaupunki ks. putki Tulli1 6,9 Kokkopesu LT1 Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säät Lassila & Tikanoja Oyj GTK33 Klan Vesi *: Luvasta valitettu LSU: Länsi-Suomen ympäristökeskus LSY: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto VHO: Vaasan hallinto-oikeus KHO: Korkein hallinto-oikeus LSVO: Länsi-Suomen vesioikeus VYO: Vesiylioikeus ESAVI: Etelä-Suomen aluehallintovirasto LSSAVI: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säät Kokkolan Ratsastajat Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta.7.1, Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 7..1, 113 Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta 6.3.1, 6 * PEH 63/1 mm Putken kokonaispituus 1,7 m. Siiviläputken pituus 8, m. PEH. PEH 6 mm, putken kokonaispituus 1,7 m. Huono Hyvä, näyte silttinen ja kellertävä Ei aiempaa tietoa Putki tulee tyhjentää ja näytteet ottaa kertanäytteenottimella. 7,378 Pohjavesipumppu,91 Pohjavesipumppu 6,7 Huom! Sisäputken halkaisija mm. Sisäputken halkaisija mm. Sisäputken halkaisija mm. Putkesta mitataan ainoastaan pohjaveden pinnan korkeus. Putkesta mitataan ainoastaan pohjaveden pinnan korkeus. Trikloorieteeni ainoastaan vuonna 16. Uusi putki, ei aiempaa tarkkailua. LIITE 3.3

74 Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailutulokset 17 Tulos alle määritysrajan - tulos puolitettu Tulos ylittää pohjavesien laatukriteerin (EQS-arvon) LIITE.1 HavPaik Näyte ETRS- TM3FIN X ETRS- TM3FIN Y Sähkonj. ph NH-N Cl Zn, liuk. Lämp. Sameus NO3-N PO-P Kovuus Mn, liuk. Fe, liuk. SO Hg, liuk. Co, liuk. Cd, liuk. As, liuk. Pb, liuk. Cu, liuk. Ni, liuk. S Sr, liuk. Sb, liuk. Bensiini-jakeet (C-C1) Kokonaisöljyhii livedyt (C1- C) Keskitisleet (C1- C1) Raskaat öljyjakeet (C1- C) Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+pksyleeni o- ksyleeni ms/m µg/l C FTU mmol/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l EQS-arvo, 6 1,6, 1,,, GTK , 6,,8 3,8 17,,3 11, GTK ,3 6,71,,96 3,,7 1, GTK , 6,73,1 1,7, 6,8 6, GTK , 6,71,17 1, 1,7,,3 GTK , 6,, 1,,,7 1, GTK ,9 6,18, 1,8,9,, GTK , 6,61, 9,6,3,6, VesiSRP , 7,3,9, 6,6,7, Rata , 6,33,9 63 1,6,9 1, Tie , 6,33,1,7,9 7,3,3 Vesi , 7,3,6 1, 7,8 6,1 7, LT , 6,37,8 9,6 9,1 6, 19,,,, Vesi ,,91,8, 9,,6,3,18,1,31,81,61 3, Vesi , 6,,77, 1,9 7,9,,37,63,76,867 18,6 91, GTK , 6,6,33, 1, 6,9,8,,3,,,79, Vesi , 6,6,1 9, 31, 6,9 1,,,9,6,6 13,9 1, Vesi ,3,96,8,3 3, 3, 1,,6,31,9,6 9,3 9,9 GTK ,,3,,7 79, 3,,,71,7,17,136,3 8, GTK ,,9, 1, 11,, 1,9,3,7,1,98,39 8,1 Vesi , 6,33,, 1,1,7 66,,9,81,3,67 36,6 7, Vesi , 6,3, 1,9 36, 6,3,,1,11,6,77 1,6 6, Vesi , 6,63,1 17,, 6, 9,,,63,66,938 19, 78, Vesi , 6,3,11 7,3 7, 7,,87,,9,,79 7,7 9, Vesi ,,7,3 3,6 366, 3, 3,3,9,,1,1,, Vesi , 6,31,1 1,,6, 1,,6,6,19,6 13,6 17, GTK ,8,1,,8 89,,,7,1,1,6,318,796 8, Vesi , 7,3 6, 7,,7 6, 1,,7,6 3,8 1,66 8,79 13, Vesi3A , 6,6, 3, 1,3,,,7,6,39,7 1,1, Vesi , 6,3 17, 89, 1,,3 36,,6 1, 1,,18 83,, VesiJV ,,,37 3,6 133,,9,37,9,1 1,1,6,7 1, WOK , 6,68,18 31, 17,,3 17, 9,11,1 7,6,,8,,3 3,8 18, 116, WOK , 6,7,3 9,3,1, 9,8 7,33,1 1,8,1,1,,6 13, 17,8 77,7 WOK ,9,7,,6 378, 3, 1,,91,1 3,,93,3,8 9,6 3,,11 33,1 WOK , 6,3,76 1, 1, 6,, 7,9,1 8,1, 1,9,1 7,7,8 1, 7, WOK , 6,63,1,8 1,7 7,8 3,1,33,1 1,9,1,13,81 1, 19, 16,1 7,8 WOK ,7,9,8,8 318,,6 1,6,9,1 3,,73,9,11 8,7,6,9 3,3 Neste ,,36,9, 79, 7,8,6,,,,,,,1,, Neste ,,1,,8 19, 7,,19,,,,,,,1,, Neste ,3,9, 3, 11,,6,19,,,,,,,1,, Neste ,6,, 1, 686,,6,7,,,,,,,1,, Neste ,1,83, 1, 38,,,,,,,,,,1,, Neste ,7,88, 1,1 93,,,19,,,,,,,1,, KoVo , 6,7, 11, 78,7,,33 39,,88 KoVo ,,83,9 3,9 181,,3, 6, 1,7 KIP , 6,9,6 8, 11, 3,8,,1,3,6,1 1,1 1,,1 Vesi ,,8,, 76,,3,31,6,3,88,18 1,9 17,,1 Srk,kaivo ,,7, 1,7 6,,,8,3,1,6,6 1, Srk,kaivo ,7,6,8, 3,1 3,1,,1,3,671, 1, Srk,kaivo ,,3,17,3 7,8 3,8 1,3,97,,9,83, Srk,kaivo ,,37,13, 33,,1 3,1,87,17,638,, JB , 1,76,8,8 1,3 6,,6,6,,313 7,,1,,, JB ,,86,,6 9,8,,8,16,186,73 8,1,1,,, JB , 6,3,3,1 13,3 7,7 3,3,,6,71, 1,9,,, Golf ,,36,,6 6,8 18,,,17 Golf ,,,,7 9,7 18,,63,1 Tulli , 6,66,7,3 177,,6 1,3,,6,1,,, Tulli ,,69,6 8,1,,8 3,,6,1 1,9,,, Tulli , 6,6,3 3,6,,1 1,,8 3,6,,7,,, Tulli,kaivo , 6,67 1, 1, 7,,7 1,,1 1,,6,38,,, Kokkopesu , 7, 1, 69,, 6,1,,11,,, GTK , 8,1,8 13, 1,3,7,69

75 MTBE HavPaik Näyte TAME TAEE ETBE Cr, liuk. V, liuk. kok-p kok-n Alkalinitee tti Lämpökest.k oliform.bakt eerit Enterokokit E-coli TOC F CODMn Väri CODCr Kiintoaine Happi, liu. Ca, liuk. Al, liuk. Veden p.k. Yläpään korkeus Pohjaveden pinnan taso µg/l µg/l µg/l µg/l ug/l ug/l mmol/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml Pt ug/l m m (N6) m (N6) 7, 1 GTK ,3,33 1,3 GTK ,93,68 17,7 GTK , 7,6 3,38 GTK ,89,8 18,9 GTK ,7 3,1 1,9 GTK ,6,31 1,67 GTK , 3,6 1,3 VesiSRP ,6,69 1,3 Rata ,37,9 3, Tie ,7 9, 7, Vesi ,97 1,7 9,3 LT ,8,91 3,3 Vesi ,87,97 1,1 Vesi ,7 7,8 1,1 GTK ,6 6,7,16 Vesi ,93 6,86 1,93 Vesi ,9,7,18 GTK 9..17,78,66,88 GTK ,,91 1,69 Vesi ,8 6,3,8 Vesi ,67,91, Vesi ,1,,6,11 Vesi ,1,, -,17 Vesi ,1 1,3,8,7 Vesi ,1,6,11 17,9 GTK ,,,1,1 Vesi ,6 9, 1 1,7 3,3,31 Vesi3A 9..17,61 1,6 1 1,9,87,78 Vesi , 17, 1 1 1,86,3,6 VesiJV ,, ,91,6, WOK ,3,33 1,3 WOK ,98,33,3 WOK ,96,3,7 WOK ,,33,91 WOK ,,33,8 WOK ,9,3,1, Neste ,,, 3, 6,,6, Neste 3..17,,, 3,7,81,7, Neste ,,,,6,3,79, Neste 3..17,,, 3,17,,7, Neste 3..17,,, 3,9 6,93,99, Neste ,,, 3,9 6,8,9 KoVo , 3,9,9,6 3,1 KoVo 3..17,9 1,7,8 6,1 3,3 KIP ,8,33,7,39 1,97,17 3, Vesi ,81,1 1,8,1,9,1 3, Srk,kaivo ,1 11, 71 Srk,kaivo ,9 9,8 6 Srk,kaivo ,9 8,9 66 Srk,kaivo , 11, 11 JB ,8,,7 1, 6,8,8, 93,13 1,83 8,7 JB ,73,11,6 1, 7,6 9,9,3 1, 3,7 13,83 1,1 JB ,6,66,1 1, 18,39 13,,3,8 13,9 8,3 Golf , Golf ,1 Tulli ,,3, 1 1,1,3,8 Tulli ,9,,6 1 8,1, 1,93 Tulli ,71,3,38 1 3,7,1 1,66 Tulli,kaivo ,,11 3,8, Kokkopesu 3..17,3 1, 1 1 1,7 7,38,68 GTK ,9 6,7, LIITE.

76 HavPaik Näyte ETRS- ETRS- TM3FIN- X TM3FIN- Y Sähkonj. ph NH-N Cl Zn, liuk. Lämp. Sameus NO3-N PO-P Kovuus Mn Fe SO Hg Co Cd As Pb Cu Ni S Sr Bensiini-jakeet (C-C1) Kokonaisöljyhii livedyt (C1- C) Keskitisleet (C1- C1) Raskaat öljyjakeet (C1- C) Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+pksyleeni o- ksyleeni LIITE.3 ms/m µg/l C NTU mmol/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l EQS-arvo, 6 1,6, 1,, GTK , 6,1,8 3,6 119,,, GTK , 6,7,,73 1,,3 17, GTK , 6,8,1 3,,1 6,3, GTK , 6,71,16 13, 1,7,8 3, GTK ,7 6,8,1,61,7, 7,8 GTK , 6,, 3, 1,1 7,1,7 GTK , 6,67,6 7, 1,6,7 71, VesiSRP , 6,9,3 3,, 8,3 17, Rata , 6,3,8 7,, 6,6 9, Tie , 6,9,13,1, 7, 1,3 Vesi , 6,7,11 1,3 7,8 6,1, LT , 6,19,17 8,9,9 7,3 1,9,,, Vesi ,,83,8,3 9,9 6,3,8,3,1,3,38,997 6, Vesi , 6,,98 18, 8,7 7, 17,,1,99,7,79 1, 71, GTK , 6,6,36,9 1,8 8,8,,,7,,88 6,8, Vesi , 6,,93 7,6 1 6,1 1,8,9,36,,3 1,,,,,1,,3,6 1,,,,,,,,1,, Vesi , 6,,6,3 1, 8,1,3,,18,3, 8,9 9, GTK ,,37, 6,8 11, 7,7 6,,13,16,,137 6,1 31, GTK ,,3, 1, 9,9 6, 1,3,16,7,11,13,7 11, Vesi , 6,39,19,,1 8, 8,, 1,,36,61 37, 8, Vesi , 6,7,68, 18,3 6, 1,,7,1,,99 13, 66, Vesi , 6,3,19 16, 1,,7 9,6,8,,7 1,9, 76,,,8,1 1,,78,18,3,,,,,,,1,, Vesi , 6,1,1, 89,8 6,7,1,,1,6 1, 1,3 73,, 6,8,6,9,1,73 3,9,,,,,,,1,, Vesi ,8,8, 3, 13 7,7 1,6,,19,17,778 19,1 1,, 17,6,1 3,,3,7 7,,98,,,,,,1,, Vesi , 6,3,71 1,1,8,3,9,8,61,18, 13, 16,, 7,1,1,99,,3 8,,,,,,,,1,, GTK ,9,8,,86 1,,9,6,16,1,18,8,361 8, Vesi ,7 6, 81,, 6,3 77,1 1,7 3,6,36 1,6 1, Vesi3A , 6,7,6,8 1,, 6,6,1,1,33,8 18, 9, Vesi ,,99, 76,,1,7 1,,9,1,8,1 9,7 3, VesiJV , 6,8,1 9,1 138, 8,7 1,3,87,1 1,,639 1,37 11, WOK , 6,67, 3, 7,1,6,7 11,9,1 6,,37 3,,, 3, , WOK ,,8,17 7,7 7,9 9,,37 6,1,1 8,,,17,,68 33, 19,7 71, WOK ,,86,,8 189, 6,7 3,,681,1 9,8,79,3,,8 8,8,7 31,9 Neste ,,7,1 1,9 187, 1,9,7,,,,,,,1,, Neste ,,1,,3 17, 11,9,8,,9,6,,,,1,, Neste ,,,,9 13, 8,9,7,,,,,,,1,, Neste ,,9, 1,6 836, 9,,7,,,,,,,1,, Neste ,6,, 1,9 39, 8,7,7,,,,,,,1,, Neste ,7,79, 1,6 78, 9,3,7,,,,,,,1,, KoVo ,,, 9,7 77,8 8,3,81 3,,9 KoVo , 6,7,38, 198, 9,1 6,3 6,,16 KIP , 7,3,1 1, 111, 8,7,3 Vesi ,1,97,1 3, 68, 7,9, Srk,kaivo ,8,9,1, 6,7 8,6 3,6 1,,6,693 3,76,, Srk,kaivo ,,,16, 9,,7, 1,,,761,1 1, JB , 11,1,6,1 1,7 6,3,9,1,1,761 3,,3,,, JB ,3,86,, 8, 6,1,3,1,,6 9,9 3,,,, JB , 6,9,39 3,9 11,7 7, 1,8,8,181,37 3, 1,,,, Tulli ,6,6,7,9 9,9 6,1 61,1 3,7,1,,89,,7 Tulli , 6,6,8 3,1,9 6,3,83,1,,11,6,,, Tulli ,,6,38, 6,1 6, 1,,1,8,8,31,,, Tulli,kaivo , 7,13,38 1,9 83,1 9,1 1,,6,3,1,,78,,78 Kokkopesu , 7,91,9 76,, 9,1,6,3,,, GTK , 8,, 9, 1,3,8, Keskiarvo 3,7 6,18 1,9 11, 9, 6,7 1,9,1,33,8, 11,1 7,7,1 1,7,6 1,79,78 3,7 1,7 13,3 6,8,,,3,6,8,,,1,, Min 1,9,6,,61,7 3,,7,,1,6,186, 8,,1,11,1,13,,7 3,1,11 3,3,,,,,,,,1,, Maks 1, 11,1 6, 9, 198, 18, 1, 1,,6 3,8, 9,7 6,, 3,,3 1,,3,1 3,9 19,7 116,,98,,9,6,78,,,1,,

77 MTBE HavPaik Näyte TAME TAEE ETBE Cr V kok-p kok-n Alkalinitee tti kolim. bakteerit E-coli TOC F CODMn Väri CODCr Kiintoaine Happi Ca Al Veden p.k. Yläpään korkeus Pohjaveden pinnan taso µg/l µg/l µg/l µg/l ug/l ug/l mmol/l pmy/1 ml pmy/1 ml Pt ug/l m m (N6) m (N6) 7, 1 GTK ,,33,89 GTK ,,68 17, GTK ,9 7,6,7 GTK ,9,8 18,6 GTK ,67 3,1 1,8 GTK ,69,31 1,6 GTK ,8 3,6 1,1 VesiSRP ,3,69 1,16 Rata ,,9 3,9 Tie ,3 9, 7,8 Vesi , 1,7 9,7 LT ,38,91 3,3 Vesi ,3,97, Vesi ,3 7,8,73 GTK ,6 6,7,7, Vesi ,,,,6 1, 6,86,31 Vesi ,3,7 3,8 GTK ,1,66,6 GTK ,87,91 1, Vesi ,63 6,3,8 Vesi ,,91 -,13, Vesi ,,,,6,1,,6 -,8, Vesi ,,,,7,1,98, -,73, Vesi ,,, 18,7,1 1,63,8,17, Vesi ,,,,9,1,,11 17,6 GTK ,7,7,1 19,9 Vesi , 6,,71 3,3,3 Vesi3A ,6,89 1,3,87,7 Vesi ,3 3, 1 1,96,3,36 VesiJV ,,69 1,,6, WOK ,6,33,71 WOK ,,33,8 WOK ,31,3 1,9, Neste ,,, 3, 6,,1, Neste ,,, 3,,81,9, Neste ,,,,86,3,7, Neste ,,, 3,39,,, Neste ,,,,18 6,93,7, Neste ,,,,18 6,8,66 KoVo ,,9,6,6 3, KoVo , 13,9,77 6,1 3,37 KIP ,1,17 3,3 Vesi ,7,1 3, Srk,kaivo ,3 1 9,9 1 Srk,kaivo ,9 1 9, 8 JB ,,6 3, 1 13,,63 1,7 113, 1,76 8,76 JB ,,1, ,1 1,9 8, 3,8 13,83 1,1 JB ,1,76,8 1 1,8 1,7,,7 13,9 8,3 Tulli ,3,79, ,7,3,88 Tulli ,1 1,3, ,7, 1,3 Tulli ,73,87,3 71 3,,1,86 Tulli,kaivo ,66,17,1 1 3,8 Kokkopesu ,87 1, 1 1 1,7 7,38,66 GTK , 6,7,,,,,,91 19,1,6 6,86,63 8,7, 1, 88,,9 18,3 1,8 11,8 38,,,,,,6 13,9,,7,,7,1 8,9 6, 1,,,1 1,9,,,,, 18,7 3,9,6 6, 3, 1,8,39 11, 1, 97, 16, 9,9, 113, LIITE.

78 LIITE.1.1

79 LIITE.1.

80 LIITE.1.3

81 LIITE.1.

82 LIITE.1.

83 LIITE.1.6

84 LIITE..1 Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden pitoisuukarttojen tulokset 17/ kevät Tulos alle määritysrajan - tulos puolitettu Tulos ylittää pohjavesien laatukriteerin (EQS-arvo Näyte HavPaik ETRS-TM3FINtasokoordinaatti Sähkonj ph NH-N Cl Zn, liuk. Veden p.k. Yläpään korkeus Pohjaveden pinnan taso ms/m µg/l m m (N6) m (N6) EQS, GTK ,,8 3,8 17 3,3,33 1, GTK ,3 6,71,,96 3,,93,68 17, GTK , 6,73,1 1,7,, 7,6 3, GTK ,71,17 1 1,7 1,89,8 18, GTK ,, 1,, 1,7 3,1 1, GTK ,9 6,18, 1,8,9,6,31 1, GTK ,61, 9,6,3, 3,6 1, GTK , 8,1,8 13 1,3 1,9 6,7, VesiSRP , 7,3,9, 6,6 1,6,69 1, Tie ,33,1,7,9 1,7 9, 7, Vesi ,3,6 1, 7,8,97 1,7 9, Rata , 6,33,9 63 1,6,37,9 3, LT , 6,37,8 9,6 9,1,8,91 3, Vesi ,,91,8, 9, 3,87,97 1, Vesi ,,77 1,9,7 7,8 1, GTK , 6,6,33, 1, 1,6 6,7, Vesi , 6,3, 1,9 36,,67,91, Vesi , 6,63,1 17,,,6, Vesi ,3,11 7,3 7,,, -, Vesi ,6,1 9, 31,,93 6,86 1, Vesi ,31,1 1,,6,6,11 17, Vesi ,3,96,8,3 3 1,9,7, GTK ,3,,7 79,78,66, GTK ,,9, 1, 11, 3,,91 1, Vesi ,7,3 3, ,3,8, Vesi ,33,, 1,1 3,8 6,3, GTK ,8,1,,8 89,,,1, VesiJV ,,37 3, ,91,6, Vesi3A ,6, 3, 1,3,9,87, Vesi ,3 6 7,7,7 3,3, Vesi , , 1,86,3, Vesi ,,8,, 76,9,1 3, KIP ,9,6 8, 11 1,97,17 3, Neste ,,36,9, 79 3, 6,, Neste ,,1,,8 19 3,7,81, Neste ,3,9, 3, 11,6,3, Neste ,6,, 1, 686 3,17,, Neste ,1,83, 1, 38 3,9 6,93, Neste ,7,88, 1,1 93 3,9 6,8, WOK , 6,68, ,3,33 1, WOK ,7,3 9,3,1 1,98,33, WOK ,9,7,,6 378,96,3, KoVo , 6,7, 11, 78,7,9,6 3, KoVo ,,83,9 3,9 181,8 6,1 3, Srk,kaivo ,3,17,3 7, JB ,76,8,8 1,3,13 1,76 8, JB ,,86,,6 9,8 3,7 13,83 1, JB ,3,3,1 13,3,8 13,9 8, Golf ,,36,,6 6, Golf ,,,,7 9, Tulli ,66,7, ,1,3, Tulli ,,69,6 8,1,,1, 1, Tulli ,6,3 3,6,,7,1 1, Tulli,kaivo ,67 1, 1 7, Kokkopesu , 7, 1, 69, 1,7 7,38,68

85 LIITE.. Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden pitoisuukarttojen tulokset 17/ syksy Tulos alle määritysrajan - tulos puolitettu Tulos ylittää pohjavesien laatukriteerin (EQS-arvon) Näyte HavPaik ETRS-TM3FINtasokoordinaatti Sähkonj ph NH-N Cl Yläpään Zn, liuk. Veden p.k. korkeus Pohjaveden pinnan taso ms/m µg/l m m (N6) m (N6) EQS, GTK , 6,1,8 3,6 119, 3,,33, GTK , 6,7,,73 1, 3,,68 17, GTK , 6,8,1 3,1,9 7,6, GTK , 6,71,16 13, 1,7 1,9,8 18, GTK ,7 6,8,1,61,7 1,67 3,1 1, GTK , 6,, 3, 1,1,69,31 1, GTK , 6,67,6 7, 1,6,8 3,6 1, GTK , 8,, 9, 1,3 1, 6,7, VesiSRP , 6,9,3 3,, 1,3,69 1, Tie , 6,9,13,1, 1,3 9, 7, Vesi , 6,7,11 1,3 7,8, 1,7 9, Rata , 6,3,8 7,,,,9 3, LT ,19,17 8,9,9,38,91 3, Vesi ,,83,8,3 9,9,3,97, Vesi , 6,,98 18, 8,7 6,3 7,8, GTK ,6,36,9 1,8 1,6 6,7, Vesi , 6,7,68, 18,3,,91 -, Vesi , 6,3,19 16, 1,,,6 -, Vesi , 6,1,1, 89,8,98, -, Vesi ,,93 7,6 1, 6,86 1, Vesi , 6,3,71 1,1,8,,11 17, Vesi , 6,,6,3 1, 1,3,7 3, GTK ,,37, 6,8 11, 3,1,66, GTK ,,3, 1, 9,9 3,87,91 1, Vesi ,8,8, 3, 13 1,63,8, Vesi , 6,39,19,,1 3,63 6,3, GTK ,9,8,,86 1,,7,1 19, VesiJV , 6,8,1 9,1 138,,,6, Vesi3A , 6,7,6,8 1,,3,87, Vesi ,7 6 81,,,71 3,3, Vesi ,,99 76,,1 1,96,3, Vesi ,1,97,1 3, 68,,7,1 3, KIP ,3,1 1, 111,,1,17 3, Neste ,,7,1 1,9 187, 3, 6,, Neste ,,1,,3 17, 3,,81, Neste ,,,,9 13,,86,3, Neste ,9, 1,6 836, 3,39,, Neste ,6,, 1,9 39,,18 6,93, Neste ,7,79, 1,6 78,,18 6,8, WOK , 6,67, 3, 7,1 3,6,33, WOK ,,8,17 7,7 7,9,,33, WOK ,,86,,8 189, 3,31,3 1, KoVo ,,, 9,7 77,8,6,6 3, KoVo , 6,7,38, 198,,77 6,1 3, Srk,kaivo ,8,9,1, 6, JB , 11,1,6,1 1,7, 1,76 8, JB ,3,86,, 8, 3,8 13,83 1, JB , 6,9,39 3,9 11,7,7 13,9 8, Tulli ,6,6,7,9 9,9 1,7,3, Tulli , 6,6,8 3,1,9,7, 1, Tulli ,,6,38, 6,1 3,,1, Tulli,kaivo , 7,13,38 1,9 83, Kokkopesu , 7,91,9 76,, 1,7 7,38,66

86 LIITE LAAJA VOC-PAKETTI (VESINÄYTTEET) VOC-paketin sisältämät yhdisteet ja määritysrajat: Yhdiste Määritysraja (µg/l) Huom. MTBE, Akkreditoitu pitoisuusalueella >1 µg/l TAME, Akkreditoitu pitoisuusalueella >1 µg/l ETBE, Akkreditoitu pitoisuusalueella >1 µg/l TAEE, Akkreditoitu pitoisuusalueella >1 µg/l Bentseeni,1 *Akkreditoitu pitoisuusalueella >,1 µg/l Tolueeni 1, Etyylibentseeni,3* m/p-ksyleeni, Akkreditoitu pitoisuusalueella >1 µg/l o-ksyleeni, Akkreditoitu pitoisuusalueella >1 µg/l 1,3,-Trimetyylibentseeni 1, 1,,-trimetyylibentseeni 1, 1,,3-Trimetyylibentseeni 1, 1,,,-Tetrametyylibentseeni 1, 1,,3,-Tetrametyylibentseeni 1, Styreeni 1, Kumeeni 1, p-kymeeni 1, Klooribentseeni 1, Vinyylikloridi 1, Dikloorimetaani 1, 1,1-Dikloorietaani 1, 1,-Dikloorietaani,* Trans-1,-dikloorieteeni 1, Cis-1,-dikloorieteeni 1, Trikloorimetaani, kloroformi 1, 1,1,1-Trikloorietaani 1, Tetrakloorimetaani 1,* Trikloorieteeni, *Akkreditoitu pitoisuusalueella >,7 µg/l Bromidikloorimetaani 1, 1,1,-Trikloorietaani 1, Dibromikloorimetaani 1, 1,-Dibromietaani 1, Tetrakloorieteeni,7* 1,1,1,-Tetrakloorietaani 1, Bromoformi 1,* 1,1,,-Tetrakloorietaani 1, Heksakloorietaani 1, TVOC, C-C1 (tolueenivaste) *Akkreditointi on käynnissä ja päätös tullee kesä-heinäkuun aikana 17 AHMA YMPÄRISTÖ OY Kemi, Tietokatu 6, 96 KEMI, tel. +38 () Teollisuustie 6 Oulu, Sammonkatu 8, 97 OULU, tel. +38 () 88 6 PL 96, 9611 ROVANIEMI Jyväskylä, Ylistönmäentie 6, JYVÄSKYLÄ, tel. +38 () tel. +38 () Helsinki, Kaupintie, HELSINKI, tel. +38 () 3 6 Y-tunnus/Business ID: Seinäjoki, Oivaltajantie 1, 61 SEINÄJOKI, tel. +38() 93 1

87

88