njflt \,r.t Llll\!\\,v KAKSI MIESTA, KAKSI NIONOPOLIA Ruotsi on ollut se maa, jota suott.{rl&iset oaat ka.utta, aihojen jöljitelleet. Emtnc ed,es EUra,tkaisua pystyne et tekemäön it s enäis e sti, a aan ü a sta Ruotsin kans anäänestyksen jälkeen. Näin m,enettelee todella kuuliainen entinen a.lo.mainen. Myös a,lhoholijärjestelmät oaat pitkälti yhteneaäiset. Moletnmissa, maissa alkoholi on ollut kaikilta osiltaan monop olien hallinnassa. ßUsopimus kohtelee kummankin nulün nurnop o lijärjestelmää samalla taoalla: oähittäismyyntimonopoli on ainoa, joka. säilyy ja sekin erttyisesti ka.nsanten:eydellisistä syßtä. Li polinsa,, ooisi ktnitella oaiheaksi pitää yllä komission e dellyttömäö kansantertseysprofiilia yhdessö ja samassa konsernissa, aaikkakin sen osdt on yhtiöitetty erilleen toisistaan. Suomi on kuitenkin, ainakin oäliaikais e sti o p äätt ünyt j a,tkaa konsernipohja,lkt,, jossa ykßi tuottaa (Primalco), yl*i juottaa (Arctia) ja yksi myy (Alko Oy) ma,hdollßim. r.a,n tasapuolisesti. Mitö uudesta, tilanteesta ajatteleoat monopoliyhtiöiden toimitusjohta,jat, Systemb olagetin Gabriel Romanus ja Alko Oy:n Reijo Salmi, seloiäö seuraaaasta. GABRIEL ROMANUS Pitöäkö Ruotsi oähittäßmryyntimonop olistaan känni myös Ea:n jäsenenü? Kylla pitää. Eduskunnan laaja enemmistö on tätä mieltä. Miten Ruotsi on aahnistautunut töhön? EUneuvotteluissa komissio hyväksyi Systembolagetin monopolin, jos se täyttää kolme ehtoa: I) Vin & Spritin monopolit tuontiin, vientiin. valmistukseen ja tukkukauppaan puretaan. 2) Systembolagetin yksäksi komissio edellyttää, ettei monopolän jää minkäänlaisin, pr ot ektio nis tisia pärteitä: se ei saa syrjiä ketöän eikä suosi.a ketään. lllutta maiden oälillä on mryös eroja. Yksü olennal nen ero on se, ettö Ruotsüss a alltoholin a ähittäismyyntimonopoli (Systembokrget) on toilninut erillään alkoholin aalrnistdxesta j a aiennßtä (Vin & Sprtt). Näin ollen sen on ehkä ollut helpompü profiloitua lnns ant e 11) e y s p aino t t e is e mmin kuin Alkon. Kun Suomi auoderwaihteessa purkaa, aähit t äismy y ntiä lukuun o t t a flrntta muut alloholirnonosinoikeus myydä ravintoloille puretaan. 3) Systembolagetin täytyy kohdella tasapuolisesti EU/ETAalueen tuottajia. Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä, joka toteuttaa kaksi ensimmäistä kohtaa. Systembolaget on puolestaan kehittanyt sellaisen tuotepolitiikan (loka sisältää mm. testipaneelin, testimyynnin ja tilausvalikoiman), jonka ansiosta tuottajien kohtelu tulee entistäkin tasapuolisemmaksi. EU sallä aähittäismyyntimonopolin säilyttärnisen k ans ant e ra e y d ellßin p e ru s tein. Kuinka nämä perusteet ltuorsisso ymmärretään ja kuinka ne tuleaat näkymään S y stemb olage tin toiminnassa? Kansainvälinen tutkijaryhmä on osoittanut, että alkoholijuomien myynti elintarvikeliikkeissä kasvattaisi huomattavasti alkoholijuomien myyntiä ja alkoholihaittoja. 458 ALKOHOTIPOXTIIKKA 59 ll994l:6
Seka nykyisen että tulevan alkoholilain mukaan alkoholin myl ntiä täylyy hoitaa siten. että alkoholihailat minimoiluvat. Systembolaget ei tule harjoittamaan aktiivista markkinointia. Meilla on 20 vuoden ikaraja. Emme myy päihtyneille emmekä lapauksissa. joissa on aihetta olettaa juoman kulkeutuvan sellaiselle, jolla ei ole oikeutta ostaa itse. Systembolaget harjoittaa laajaa kulultajavalistusta. johon sisältyy tietoja myös alkoholin haitallisista vaikutuksista. Tämä on lärkeä osa sosiaalista vastuutamme. Koskeeko tasa,puolßuusperiaate m.yös eri aalmistaj ie n tuo t einfo rma a,tiot a? Emme salli tuottajien omia mainoksia myymäiöihimme. Sen sijaan olemme parantaneet omaa informaatiotamme uutuuksista. Jakaalto Systembolaget tietoj a alkoholin haittarsaikutuhsista? Kylla jakaa. Kokeeko Systembolaget joutuaansa kilpailutilanteeseen auoderu 7995 alusta lulden? Ravintolamyynnissä, joka on 5 7o kokonaismyynnistämme, joudumme kilpailutilanteeseen, Tulemme hoitamaarr sen niin, ettemme luovu peruslar aa laatua olevista arvoistamme. Vähittäismyynnissähan ei kilpailutilannetta synny. Kun teette myymälöid,en Itanna,tt au uu sl a sk e lmi a, o t tr,tt eko alhoholh; ero n tuo ton huornioon? Periaatteessa emme. Onko Ruotsissa lopetettu tai tullaanko lähituleaaisuude s s a lo p e tt anui, an fityy mälöitä ko,nnattamattornana? Emme yleensä sulje myy Kuva: Johan Strömgren mälöitä tästä syystä. Sen sijaan voimme lopettaa myymälän, jos johonkin kaupunkiin syntyy ylikapasiteettia. Kuinka montü myymälää Systembolagetilla on täilä hetkellä? Onko teillä tat:oitetta tüssä suhteesso,o esimerkiksi myymälä joka kuntaaru? 373. Jokainen kunta, joka haluaa myymälän, myös saa sellaisen. Näin on eduskunta päättänyt. Vuonna 2000 aruioimme myymälöiden maareksi noin 400. Ruotsissa on kaksi erillßtä alkoholimonopolia. Voisitko kuaitella olet:asi johtaja sellaisessa korusernissat joka sisähäisi sehä myyntimonopolin että kilp ailutilant e e s s a olea an tuo tantoyhtiön? Edellytys sille, etlä voin toimia alkoholiyhtion tehtar issäjatkossakin, on, että yhtiö on kykenevä kanlamaan sosiaalista vastuuta. Katson sen Ruotsin eduksi, että meillä on kaksi erillistä yhtiota. Onko Systembolaget har ALKOHOT]POtIT] KKA 59 \)5941.. 6 459
ldnnut haitt ao alis tuks e n lo pettamißta r:ai säilyykö se e d. elle e n mn n o p olin t o imintona? Ei ole. Me siis jatkamme haittainformaation I uottamista ja tarjoamista. Se on tärkeä ja jos mahdollista, jatkossa vieläkin tärkeämpi osa sitä lain asettamaa tavoitetta, jonka mukaan myyntiä täytyy hoitaa niin, että haitat minimoituvat. Rahoitetaanko ha,ittaa a listus yhtiön ooitosta oa.i alkoholioerosta? Haittavalistusmenot ovat pieni osa yhtiön kustannuksia. (Systembolaget kaytti kuluttajavalistukseen viime vuonna kaikkiaan 40 miljoonaa kruunua ja haittavalistuksen osuus oli tästa puolet; toim. huom.) Onko Systembolagetin haittat:alistus EU :n kilpai. lus ä äntöj e n u a staista? Ei ole. Ei kukaan EU:n edustajista ole edes vihjannut tähän suuntaan. Päinvastoin haittavalistuksemme osoittaa, että olemme tosissamme sanoessamme kansanterveydellisen näkökulman olevan olemassaolomme perusteena. Haittavalistus on pikemminkin tukena keskusteluissa EU:n kanssa. Itsestään selvä lahtokohta tietysti on, että valistuksemme on neutraalia saman juomaryhmän eri tuotemerkkien suhteen. Tukeeko Systembolaget L,ir tällä hetkellä tnusta? Entä tuleaaisuud,e s sa? Kylla. Kartutamme alkoholitutkimusrahastoa kahdella miljoonalla kruunulla vuodessa. Sita johtaa yhtiästä riippumaton hallitus ja se jakaa apurahoja erilaisiin tutkimusprojekteihin. Tuemme myös Svenska föreningen för Alkohol och Drogforskning (SAD) nimistä yhteisoa vuosittaisella summalla. Lisäksi rahoitamme tilaustutkimuksia, joita tarvitsemme oman toimintamme kehittamiseksi. Tällaisia ovat mm. tilastoimatonta kulutusta ja itsepalvelumyyntiä koskevat projektit. REIJO SALMI Aikooko Suomi pitää tiukasti känni o ähitt öi"smyyntimonopolistaan myös Euro op an unionin j ä s enenä? Totta kai Suomi aikoo siita pitaa kiinni, vaikka nä1ttää olevan aika paljon valtakunnan sisäistä halua purkaa monopoli. Millä taoalla Suomi on tähän aara,utunut? Suomi on solminut EUkomission kanssa jo vuosi sitten sopimuksen, jossa Suomelle annetaan lupa säilyttää vähittäismyynnin monopoli erityisperuslein. l\,leilla tulee olla riittävä palveluverkosto, emme saa ärsyttää asiakkaita ja meidän tulee jotenkin pystyä ratkaisemaan pienten taajamien ongelmat. Kaupalle säädetyt aukioloajat kylla kiusaavat myyntitoimintaamme. EU sallä aähittäismyynnin monopolin säilyttämisen sosiaali ja teroeyspolättisin pentstein. Miten se nökyy Alko n o ähit t äismy y n tilnonopolin, Alko Oy:n toirninna,ssa? Monopoli itsessään on tärkein. Myymälöissä on myös saatavilla hai ttavalistusmateriaalia. Mutta kylla me muuten joudumme keskittymään myynnin hoitamiseen ja kehittämiseen taloudellisesti ja vastuumme tuntien. Koskeeko tuotteid,en dishrimin o itno t t o muu sp e r i aate Alkon myymälöissä myös eri tuottaji.en tuoteinformaatiota? Myymalöiden informaatio jatkossa tulee pelkästään meidän yhtiostämme (AIko Oy). Esimerkiksi tä:lä vuonna emme enää kampanjoineet taideviinitapahtumalla kuten aiemmin. Onko Alkon myymälöissä informaatiota alkoholin haitoista myös üa:hun lättymisen jällrcen? Kylla sitä on. se itse asias sa vahvistaa meidän sosiaalija terveyspoliittista imagoamme. Informaation on vain oltava asiallista ja meidän on itse voitava vaikuttaa siihen, mitä me esilla pidämme. Kolrceko Alko j outuoa nsa erityise en kilp ailutilanteeseen tsuoden 7995 alusta? Kylla me joudumme mel 460 ATKOHOLIPOLITIIKKA 59(1994)rö
koiseen pyöritykseen. AIkoholijuomien tukkukauppa vastaa nyt noin l}:tä 7o liikevaihdostamme eli noin 180:tä miljoonaa markkaa. Se tulee kilpailtavaksi. Jos siinä menetetään osuuksia, joudumme sen ottamaan huomioun myymälätoiminnalla. Lisäksi. jos laki vapauttaa muut 4,7 tilavuusprosentin vahvuiset juomat, tuo se kilpailutilanteen. Meidän on pyrittava löytämään omia vastaavia tuotteita (väkeviä siidereita). Otetaanko alkoholimyymälän kannatt aauutta artioitaessa huontioon myös alkoholin üerotuotot? Alkoholiveroja maksetaan kaikista tuotteista. Verotuottoja ei pida laskea meidän kannattavuuslaskelmiimme. Verokannan alentaminen vaikuttaa myös suoraan hintoihin (a valtion tuloihin). On pakko päästä I ilanteeseen. jossa verojen kaulla alennetaan hintoja. Montako myymölää on joud,uttu sullrcmaan kannattatnattomina ja montako oielä suljetaan löhituleaaßuudessa? Kaskisten kaupunki on ainoa, jossa olemme joutuneet lopettamaan sen ainoankin myymälän, koska viereen nousseet Narpion ja Teuvan myymälät laskivat myyntiä huomattavasti. Olemme siellä kehittämässä nyt poikkeusratkaisua. jossa asiakkailta ei perittäisi ollenkaan postimaksua. Sita kokeillaan ensi vuoden alusla. l\4uut my1 mäläsulkemiset ovat olleet isommilla paikkakunnilla, joissa uudet myymälät ovat ikäan kuin syöneet osasta asiakkaat. Eikö aoisi harkita kausimyymälöitä? Esimerkiksi aikanaan Reposaaren tapauksessa? Krrva: Kalervo Koski Se tulee vain niin kovin kalliiksi. Eika se tyydytä paikkakunnan imagotarvetta. Taa Iintehtaalla keskustelemme juuri nyt samasta asiasta. Montako alltoholim.yymälää maassarnrne tällü hetkellä on? Monta,ho kuntaa odottaa myyrnälän perustarnßlupaa? Meilla on 249 myymalaa ja niitä on 180 kunnan alueella. On siis lahes 300 sellaista kuntaa, joissa ei myymäläa ole. Noin 100 kuntaa on hakenut lupaa, mutta se jono on jo aika vanha eikä se siinä mielessä kerro ihan oikeaa kuvaa asiasta. Lahitulevaisuutlessa perustetaan ehkä kymmenkunta uutta myymälää ja ne tulisi saada kannattaviksi. Koituuko Älkon yhtiöitety st ä korus ernia s erna st a mitään ar"rsinr;,ßta haittaa tdi eityßtä ctud t:ähittäismyyntimonopolille? Olen ollut konserniajatuksen takana. Siten me olemme itsenäisiä.????? Niin, tätä on tietysti vaikea selittaa ulkopuolisille, mutta lakana on se. ellä jos nyt silten kuitenkin tuo monopoli murtuu... Vaikka emme sitä ääneerr rrskallakaan sanoa. Iiuotsissc. asiakas saa ti ALKOHOTIPOT TI KKA 59 11994):6 46t
lata omalle paihkakunnalleen (utlömnfurysstölle ) tartsitsem.ansa alkoholijuomat. Onko tämä mahd,ollßta Suornessa? On, mutta asiakas maksaa postimaksun. Yritämme alentaa asiakkaan kustannuksia niin, että postimyynnissä perimme vain pelkän postitusmaksun, emme muita kuluja. Rzorsissa käyt etään noin 7 miljardi kruunua tähän postitustoimintaan. Huh huh, kyllapa Ruotsi kayttaa tuohon luovutuspaikkatoimintaan hurjasti rahaal Emme me pysty vastaavaan. Onko Alkon harjoittama haittttt:alistus aastoin EUto,i kilp ailus äüdökßiä? Eivät ole. Ovat sopusoinnussa niiden kanssa. Mistähan tuommoinen kasitys on oikein mahtanut syntyä? Mitltä ottat aähittäßmryyntimonopolin kolme suurtnta uhhaa tuleaaisuudessa? 1) Vahittaiskaupan pyrkimys päästä mukaan tähän liiketoimintaan. 2) Jos emme osaa palvella riittavan hyvin. 3) EU:n vapakauppaajatukset. LEENA WARSELL UUDEN ALKOHOLILAIN PERUSTELUT Eduskunta hyväksyi uuden alkoholilain joulukuun alussa, ja se tulee voimaan 1.I.1995. Laki purkaa Alkon valmistus, tukkumyynti, tuonti ja vientimonopolit, sailyttaä Alkon vähittaismyyntimonopolin poikkeuksena alle 4,7tila vuusprosenttiset käymisteitse valmistetut juomat sekä tilaviinit, sallii mietojen juomien rajoitelun tuoteinformaatiotyyppisen mainonnan ja luo uuden viranomaisen, sosiaalija terveysministeriön alaisen tuotevalvontakeskuksen, jolle mm. Alkon aikaisemmat viranomaistehtävät siirtyvät. Lisäksi lakiesityksen lopul Iisen sisällön työstänyt sosiaa Ii ja terveysvaliokunta pitää lausunnossaan välttämättömänä, että vähittäismyyntimonopoli siirretään mahdollisimman nopeasti yhtitille, jolla ei ole yhteyksiä alkoholia valmistavaan tuotantotoimintaan. Lakiesityksen kolmannessa eli ratkaisevassa käsittelyssä eduskunta hyväksyi lain ilman äänestystä. Samassa yhteydessä eduskunta hylkasi selkein Iuvuin 12041 vihreiden Pekka Haaviston ponsiesityksen, jonka mukaan hallituksen tulisi aloittaa viinien kokeilumlynti elintarvikeliikkeissä. Sen sijaan äänin 8279 hyväksyttiin vasemmistoliiton Ensio Laineen ponsi, jonka mukaan hallituksen on seurattava tarkoin mm. mainonlaa ja anniskelulupien myöntämistä koskevien lainmuutosten vaikutuksia alkoholiolojen kehitykseen. Ponnen mukaan tavoilteena on pidettävä WHO:n suosituksen mukaisesti alkoholin kulutuksen ja sen aiheuttamien haittojen vähentämistä. Julkaisemme seuraavassa sosiaali ja terveysvaliokunnan Iausunnon perusteluosan tärkeimmät kohdat. YLEISTA Valiokunta pitää tärkeänä, että alkoholipolitiikassa pidetään selkeästi esillä sosiaali ja terveyspoliittiset nakokohdat. Siksi lainsäadännön alkoholin myyntiä, anniskelua, mainontaa, käytön valvontaa sekä tutkimusta, tiedotusta, valistusta ja terveyskasvatusla koskevissa säännöksissä on selkeästi pidettävä tämä näkökohta tavoitteena. Vaikka alkoholia koskevia säännöksiä ehdotelaan vapaul.ettavaksi säännöstelystä nykyistä suuremmassa määrin, on kuitenkin tavoitteena oltava alkoholin kaytön vähentäminen ja vaikuttaminen kulutukseen siten, että haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Tavoitteena tulee olla myös terveiden elämäntapojen edistäminen ja terveyskasvatuksen keinoin tapahtuva ehkäisevän työn tehostaminen. Euroopan yhdentymisellä on vaikutuksensa suomalaiseen alkoholipolitiikkaan. Ennen kaikkea tämä koskee alkoholin valmistusta ja kauppaa vähittäiskauppaa lukuun ottamatta. Alkoholin käytto on samalla 462 ATKOHOIIPOIITIIKKA 59{19941:ö