Joensuun alueellinen jätelautakunta 29 10.04.2014 Joensuun alueellinen jätelautakunta 28 17.09.2015 Jätehuoltomääräysten uudistaminen 3269/11.03.02/2014 JATELK 10.04.2014 29 Jätelain (646/2011) 91 :n nojalla kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tar peel li sia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyk siä: 1) 32 :ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen määrän vä hen tä mi ses tä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyö dyn tä mi ses tä ja loppukäsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaa timuk sis ta; 2) 13 :n 1 ja 2 momentissa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kulje tuk sen käytännön järjestelyistä kiinteistöillä tai jätteen vas taan ot to paikoil la sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista; 3) toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi; 4) velvollisuudesta antaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle tai kunnan ympä ris tön suo je lu vi ran omai sel le tietoja 1 kohdassa tarkoitetuista jätteistä tai 39 :ssä tarkoitetuista jätteen kuljetuksista. Edellä 1 kohdan nojalla annettavat määräykset voivat koskea myös muun kuin 32 :ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen kompos toin tia tai muuta vastaavaa jätteen pienimuotoista käsittelyä sen syn typai kal la, ei kuitenkaan ympäristöluvanvaraista jätteen käsittelyä. Jätelainsäädäntö on uudistunut viime vuosina. Nykyinen jätelaki sekä val tio neuvos ton asetus jätteistä (179/2012) tulivat voimaan 1.5.2012. Val tio neu vos ton asetus kaatopaikoista (331/2013) tuli voimaan 1.6.2013 ja asetuksen myö tä bio ha joavan ja muun orgaanisen jätteen loppusijoittamista kaatopaikoille ra joi te taan mer kit tä väs ti vuoden 2016 alusta alkaen. Pakkausjätteen tuot ta ja vas tuu laa jenee portaittain 1.5.2015 ja 1.1.2016 voimaan tulevilla muutoksilla, mikä tu lee vaikut ta maan kunnan järjestämisvastuulla olevaan jätehuoltoon. Alueellisen jätelautakunnan perustamisvaiheessa vuonna 2012 jä te huol to määräyk set uudistettiin siten, että lautakunnan jäsenkuntien määräykset yh te näistet tiin koko lautakunnan toimialuetta koskeviksi jätehuoltomääräyksiksi. Säänte lyn uudistumisen sekä valtakunnallisten ja alueellisten jätteiden kier rä tys tavoit tei den vuoksi on tarpeen tarkastella Joensuun alueellisen jätelautakunnan jäte huol to mää räyk siä, jotta ne tukevat kunnan järjestämisvastuulla olevan jä tehuol lon järjestämistä jätelain tavoitteiden mukaisesti. Määräysten uu dis ta mi sel la varaudutaan myös jätehuollon tuleviin muutoksiin, kuten sekalaisen yh dys kun ta-
jät teen käsittelytavan muutokseen. Jätehuoltomääräysten uudistustyö tehdään yhteistyössä Puhas Oy:n ja lau ta kunnan jäsenkun tien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Tarvittavilta osin yhteis työ tä teh dään myös muiden viranomaisten sekä jätteenkuljetusyritysten kans sa. En nen määräysten antamista lautakunnan toimialueen kuntien ym pä ristön- ja ter vey den suo je lu vi ran omai sil le, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuk sel le sekä tarvittaessa muille viranomaisille varataan tilaisuus lau sun non an ta mi seen. Myös kuntalaisille ja muille asianosaisille tullaan va raamaan mah dol li suus määräysluonnokseen tutustumiseen ja mielipiteiden il maisuun. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää, että jätehuoltomääräysten uudistustyö aloitetaan ja että määräysten valmistelutyötä tehdään Puhas Oy:n, lautakunnan jä sen kun tien ym pä ris tön suo je lu vi ran omais ten sekä tarvittavilta osin muiden vi ran omais ten ja jät teen kul je tus yri tys ten kanssa. JATELK 28 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Luonnos uudistetuista jätehuoltomääräyksistä on nyt valmistunut. Jätehuoltomääräysten uudistustyön pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton vuon na 2014 julkaisemaa jätehuoltomääräysten mallia. Sitä on sovellettu jä telau ta kun nan toimialueen kunnallisen yhdyskuntajätehuollon järjestelyt huo mioon ottaen, koska kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä tar kenta via, paikalliset olosuhteet huomioivia, määräyksiä. Jätehuoltomääräysten valmis te lu on tehty viranhaltijatyönä yhteistyössä kunnallisen jäteyhtiön ja jä te lauta kun nan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Lisäksi uudistustyön yh tey des sä on tietyiltä osin kuultu mm. nykyisiä kunnan järjestämän jät teen kulje tuk sen kuljetusurakoitsijoita, kuntien teknisen alan ja rakennusvalvonnan viran hal ti joi ta, Pohjois-Karjalan Ely-keskusta ja pelastusviranomaista. Jä te lau takun nal le on järjestetty infotilaisuus keväällä 2015. Yhteistyötä on tehty myös mui den Itä-Suomen jätehuoltoviranomaisten kanssa. Jätehuoltomääräykset koostuvat yleisestä informatiivisesta osasta (Osa I) ja varsi nai ses ta velvoittavasta määräysosasta. Yleisessä osassa on kerrottu kun nal li sen jätehuollon järjestämisestä jätelainsäädännön mukaisesti. Varsinainen mää räysosa (Osa II) sisältää jätelainsäädäntöä tarkentavat sitovat määräykset, joita on annettu aiemminkin määräyskokoelmassa ja jotka voimaan tullessaan kor vaa vat nykyiset jätehuoltomääräykset. Lisäksi on laadittu perustelumuistio, jos sa erityisesti aiemmasta muuttuvien ja uusien määräysten perustelut on esitetty. Jä te huol to mää räyk sis sä on käytetty tällä vuosikymmenellä uudistetun jä te lainsää dän nön käsitteitä.
Merkittävimmät muutokset Nykyisiin Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiin verraten kes kei sim piä muutoksia luonnoksessa jätehuoltomääräyksiksi ovat seuraavat: Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kokonaisuudessa kunnan yh dys kun ta jä te huollon piiriin kuuluvaan jätehuoltoon, eli vakinaisen ja vapaa-ajan asumisen li säk si mm. terveydenhuollon, koulutustoiminnan ja julkishallinnon toimipaikoissa synty vän yhdyskuntajätteen jätehuoltoon. Sen sijaan elinkeinotoiminnan jä te huoltoon määräyksiä sovelletaan pääsääntöisesti vain rajallisesti, ja mää räyk sis sä on kerrottu, mitkä pykälät koskevat myös elinkeinoharjoittajia. Asuinkiinteistön jätehuollon järjestämistavat pysyvät muutoin ennallaan, mutta taa ja mis sa sijaitsevat vakinaisesti asutut kiinteistöt tulee liittää kiin teis töit täiseen jätteenkuljetukseen (eli taajamassa on käyttävä omaa tai naapurin kanssa yh teis tä jäteastiaa). Aluekeräysverkosto varataan ensisijaisesti vapaa-ajan asunto jen ja sellaisten haja-asutusalueen kiinteistöjen käyttöön, joille liikennöinti jäte au tol la ei ole suotavaa tai edes mahdollista. Yhteisastian käytölle eli kimpalle on asetettu taajamaan ja haja-asutusalueelle ra jauk sia. Taajamassa kimppaan voivat kuulua samassa tai naapurikorttelissa tai mak si mis saan kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat kiinteistöt. Ha ja-asu tus alueel la kimpan voivat muodostaa myös esim. tiekunnan osakkaat. Ha ja-asu tus alueel la kimppa-astialle saa pääsääntöisesti olla maksimissaan viiden kilometrin mat ka jätteen syntykiinteistöltä. Kimpan yhteyshenkilö velvoitetaan tiedottamaan muita kimpan osakkaita sitä kos ke vis ta muutoksista. Sekajätteen kimppaan kuuluvien määrälle muo dos tetaan yläraja siten, että astiatilavuutta on varattava 60 l vakinaista ja 40 l vapaa-ajan asuntoa varten neljän viikon jaksolle. Kimppa-astian käyttöä koskevilla mää räyk sil lä ei pääsääntöisesti ole suuria vaikutuksia nykyisiin kimppoihin. Hyötyjätteiden lajitteluun velvoitetaan aiempaa tiukemmin. Hyötyjätteet on toimi tet ta va niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin, tai laitettava kiinteistöllä jär jes tet tä vään erilliskeräykseen. Koska pakkausjätteiden tuottajayhteisöt eivät aio järjestää eri pakkausjätteiden kuljetusta kiinteistöiltä, vaan vain alueellisista ke räys pis teis tä, ottaa kunta huolehtiakseen pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kul je tuk sen järjestämisen jätelain 35 ja 47 :ien perusteella. Todettakoon tässä yh tey des sä, koska jätteenkuljetuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset ovat he rät tä neet paljon keskustelua ja väärinymmärryksiä aiemmin, että tämä ei tarkoi ta automaattisesti sitä, että kunta järjestää ja kilpailuttaa jätteenkuljetuksen. Hyö ty jät tei den kuljetusjärjestelmää on tarkasteltava jätehuoltomääräyksistä eril li se nä asiana myöhemmin. Kartonki-, lasi- ja metallipakkausjätteen kier rä tystä tehostavia kiinteistökohtaisia erilliskeräysvelvoitteita ei voida antaa jä te huolto mää räyk sis sä ollenkaan, jos kunta ei huolehdi näiden jätteiden kuljetuksen järjes tä mi ses tä (joko kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus). Jatkossa taajama-alueella biojäte on kerättävä erikseen yli kahden asuin huo neiston kiinteistöillä, eli esim. kahden paritalon yhtiössä. Yli neljän huoneiston kiin-
teis töil lä on kerättävä erikseen biojätteen lisäksi kartonki-, lasi- ja me tal li pakkaus jä te. Määräykseen sovelletaan siirtymäaikaa. Taajama-alueella muille kunnan yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville toimijoille on myös asetettu hyö tyjät tei den erilliskeräysvelvoite vähäistä suuremmille jätemäärille. Tähän asti jä tehuol to mää räyk sis sä on velvoitettu hyötyjätteiden lajitteluun, mutta kiin teis töittäi sen erilliskeräyksen järjestäminen on perustunut vapaaehtoisuuteen, lukuun ot ta mat ta biojätteen keräystä sekä paperin keräystä, joka perustuu lakisääteisiin vel voit tei siin. Vapaaehtoisuuden perustalta kierrätys ei ole kehittynyt kattavaksi kaik kien jätelajien osalta eikä kaikissa jätelautakunnan toimialueen osissa. La jitte lun tehostaminen ja siihen taajamissa erilliskeräyksellä ohjaaminen on tärkeää myös siksi, että koska sekajäte jatkossa toimitetaan poltettavaksi, ei se ka jä te asti aan saa enää laittaa palamatonta jätettä, kuten metallia ja lasia. Kun jäteastiat eri jätelajeille löytyvät omalta asuinkiinteistöltä, lajittelu on helpompaa. Keräyksessä käytettävät jäteastiatyypit säilyvät pääosin ennallaan. Pien as tioi den osalta on perustelumuistioon sisällytetty ne Suomen Standardoimisliitto SFS:n standardit, joiden mukaiset astiat täyttävät astialta edellytetyt vaa ti muk set. Biojätteen keräyksessä 140 240 litran pyörällisen astian sijaan voidaan käyt tää enintään 1,3 m3 syväkeräyssäiliötä. Pikakonttien käyttö kunnallisen yh dys kun tajä te huol lon kiinteistöittäisessä keräyksessä kielletään siirtymäajan jälkeen sen käyttöön liittyvien työturvallisuusriskien takia. Jäteastian merkitsemistä ja täyttämistä koskevia määräyksiä on hieman tar kennet tu. Astioiden sallittuja painoja on korotettu vastaamaan paremmin todellista ti lan net ta, mutta samalla korostetaan että tarvittaessa astia on jätettävä va jaaksi, jos siihen laitettava jäte on painavaa (esim. laitoskeittiöiden biojäte). Jäteastioiden vähimmäistyhjennysvälejä on uudistettu. Kuten tähänkin asti, seka jä te as tian pisin tyhjennysväli on neljä viikkoa. Nykyisin sallitusta 12 viikon tyhjen nys vä lis tä sekajätteelle, joka ei sisällä biojätettä, luovutaan. Jatkossa se ka jäte as tian tyhjennysväliä voidaan pidentää 8 viikkoon vain silloin, jos biojätteen osal ta liitytään erilliskeräykseen tai biojäte kompostoidaan jä te huol to mää räysten mukaisesti. Biojätettä sisältävän sekajäteastian tyhjennysväliä ei voi enää piden tää yli neljään viikkoon talvikaudella. Vakinaisesti asutun 1-2 henkilön talouden sekajäteastia voidaan poik keuk sel lises ti tyhjentää 12 viikon välein, jos syntyvä jätemäärä on vähäinen, astian ti lavuus on maksimissaan 240 litraa, biojäte kerätään erikseen tai kompostoidaan jäte huol to mää räys ten mukaisesti, ja hyötyjätteet lajitellaan ja toimitetaan eril liske räyk seen. Pidennettyä tyhjennysväliä varten on tehtävä ilmoitus jä te huol to viran omai sel le, joka tarkistaa tarvittavat tiedot ennen tyhjennysrytmin pi den tämis tä. Samoja ehtoja sovelletaan myös kahden yhden hengen talouden kimppa-as tiaa käytettäessä. Biojäteastian tyhjennysvälit säilyvät ennallaan (1 viikko kesällä ja 2 viikkoa tal vella), lukuun ottamatta 1-4 huoneiston käytössä olevaa astiaa, jonka tyh jen nys vä li voi olla kesäkaudella 2 viikkoa ja talvikaudella 4 viikkoa. Uudistuksella py ri tään kan nus ta maan biojätteen erilliskeräykseen, koska pidempi tyhjennysrytmi pienen tää kotitaloudelle tulevia keräyskustannuksia vuositasolla. Muista kun nis ta
ker rot tu jen kokemusten mukaan pidennetystä tyhjennysvälistä ei ole ai heu tu nut haittoja. Pakkausjätelajeille asetetaan vähimmäistyhjennysvälit: kar ton ki pak kaus jät teel le 12 viikkoa ja lasi- sekä metallipakkausjätteelle 24 viikkoa. Vä him mäis tyh jen nysvä lit asetetaan varsin pitkiksi sen takia, että erilliskeräysvelvoitteet koh den netaan yli neljän huoneiston kiinteistöihin. Huoneistoluvultaan pienillä kiin teis töil lä etenkin lasi- ja metallijätettä syntyy pieniä määriä. Keräysvelvoitteiden ja tyh jennys vä lien yhdistelmällä kierrättäminen helpottuu, mutta kustannukset ei vät muodostu liian korkeiksi. Kiinteistöillä, joilla hyötyjätteitä syntyy enemmän, on astiat tyhjennettävä tiiviimmällä rytmillä. Jäteastian tyhjennysten keskeytysmahdollisuudesta on lisätty tarkentava määräys. Jätteen keräyspaikkaa (= astioiden sijoituspaikka) ja sen kunnossapitoa koskevia mää räyk siä on tarkennettu. Suuria muutoksia ei ole tehty, mutta esimerkiksi on pai no tet tu, että jätteenkuljetukseen käytettävän ajoväylän tulee soveltua jä teau tol la liikennöintiin ja että keräyspaikan välittömässä läheisyydessä tulee olla jä te au tol le soveltuva kääntöpaikka. Uutena lisäyksenä määrätään lakisääteisen velvoitteen perusteella jä te huol to viran omai sel le toimitettavien jätteenkuljetuksen tietojen toimitusaikataulusta ja -ta vas ta. Määräyksen tavoitteena on, että tietojen toimittamisesta tulee rutiini ei kä erillisiä viranomaisen muistutuksia tarvita jatkossa, ja että tietojen esi tys tapa on helposti muokattavassa ja viranomaisrekisteriin tallennettavassa muo dossa. Jätevesilietteiden (=saostussäiliöihin ja kiinteistökohtaisiin jäteveden kä sit te lyjär jes tel miin kertyvät lietteet sekä umpisäiliöihin kertyvät jätevedet) tyh jen tämis tä koskevat vähimmäisvaatimukset määräytyvät ns. hajajätevesiastuksen perus teel la. Jos täysin käyttämättömällä kiinteistöllä, jolla ei siten ole muo dos tu nut jätevettä, ei vuoden aikana tehdä tyhjennyksiä, edellytetään mää räyk ses sä kiinteistön haltijaa ilmoittamaan tästä jätehuoltoviranomaiselle sen tehtäviin kuu lu van jätehuollon seurannan vuoksi. Jätevesilietteiden pienimuotoinen omatoiminen käsittely sallitaan tiettyjen rajaus ten mukaisesti: liete voidaan käyttää lannoitustarkoituksessa, kun se on hygieni soi tu esim. kalkkistabiloimalla ja peltolevityksessä noudatetaan asiaan liit tyvää lainsäädäntöä ja viranomaisten ohjeistusta. Omassa asumisessa syntyvän liet teen lisäksi voidaan hyödyntää enintään neljän muun kiinteistön asumisessa syn ty vät lietteet samoin määräyksessä annetuin edellytyksin. Hyödynnyksestä vel voi te taan ilmoittamaan etukäteen jätehuoltoviranomaiselle. Vähäisten harmai den jätevesien käsittely sallitaan myös kompostoimalla. Yleisötilaisuuksien jätehuollon järjestämiseen liittyvää määräystä on tar ken net tu ja eri jätelajien erilliskeräysvelvoitteiden rajat annettu aiempaa tarkemmin. Lisäksi määräyksissä on kielletty selkeästi mm. jätteiden hävittäminen polt tamal la, kuivakäymäläjätteen ja jätevesilietteen laittaminen jäteastiaan, jätteiden
(ml. puutarhajätteet) hylkääminen luontoon, sekä määrätty alueellisten ke räyspaik ko jen (sekajätteen aluekeräyspisteet ja ekopisteet) oikeanlaisesta käytöstä. Jätehuoltomääräysluonnoksen taajamakarttaliitteet toimitetaan jä te lau ta kunnan jäsenille luottamushenkilöiden verkkopalveluun kokousviikolla. Yhteenveto Jätehuoltomääräysten luonnos sisältää useita lainsäädännön muutosten vuoksi mää räys ta sol le tuotuja asioita. Esimerkiksi jätteen pienimuotoinen oma toi mi nen käsittely on lain mukaan sallittua vain, jos se mahdollistetaan kunnan jä te huol totai ympäristönsuojelumääräyksissä. Kunnan, elinkeinonharjoittajien ja tuot ta jayh tei sö jen jätehuollon järjestämisvelvollisuudet ja -oikeudet on jä te lain sää dännön uudistusten myötä osittain muuttuneet, minkä vuoksi määräysten eri kohdissa kerrotaan aiempaa tarkemmin esimerkiksi se, mihin tietty jäte on toi mitet ta va. Nämä asiat eivät ole kunnan jätehuoltoviranomaisen har kin ta val las sa, vaan lakiin perustuvia. Keskeisimmät kunnan asukkaaseen vaikuttavat muutokset liittyvät jätteiden lajit te lun ja erilliskeräyksen tehostamiseen. Asunto-osakeyhtiöiden ja vastaavien on tarkasteltava kiinteistön keräyspaikkaa, varsinkin jäteastioiden riittävyyttä ja so vel tu vuut ta tarkempaan lajitteluun. Muutos voi tuntua suurelta, mutta vel voittei ta ei toisaalta ole pikku hiljaa tiukennettu vuosien mittaan. Jätehuollon kier rätys ta voit tei den saavuttamiseksi ja jätelautakunnan alueella kunnallisen yh dyskun ta jä te huol lon kokonaisjärjestelmän toimivuuden vuoksi esitetyt muutokset ovat erittäin tärkeitä. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää asettaa jätehuoltomääräysten luonnoksen ja perustelumuistion luonnoksen jul kises ti nähtäville 22.9. - 16.10.2015 väliseksi ajaksi jätelautakunnan in ter net si vuil le, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien virallisille il moi tus tau luille sekä Joensuun kaupungin lupa- ja viranomaistoimintojen il moi tus tau lul le (Muuntamontie 5, Joensuu), varata hallintolain 41 :n mukaisesti kuntalaisille ja muille asianosaisille mah dol lisuu den esittää mielipiteensä asiasta 16.10.2015 mennessä, ilmoittaa luonnosten nähtävillä olosta julkaisemalla kuulutuksen jä te lau ta kun nan käyttämissä ilmoituslehdissä viikolla 39, pyytää luonnoksista lausunnot Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ristö kes kuk sel ta, toimialueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, ter vey den suo je lu vi ran omai sel ta, pelastusviranomaiselta, Puhas Oy:ltä sekä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:ltä, ja tiedottaa kirjeitse alueella toimivia jätehuoltorekisteriin merkittyjä jät teen kul je-
tus yri tyk siä sekä Biokymppi Oy:tä luonnosten nähtävillä olosta ja mielipiteen ilmaisun mah dol li suu des ta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.