Turvallisuusjohtaminen, työsuojelun yhteistoiminta ja työsuojelutarkastusten vaikutukset kemianteollisuuden työpaikoilla

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:2 Kyösti Louhelainen, Toivo Niskanen, Maria L. Hirvonen, Niina Kallio, Milja Koponen, Pirjo-Irmeli Korhonen, Eija-Riitta Hyytinen Turvallisuusjohtaminen, työsuojelun yhteistoiminta ja työsuojelutarkastusten vaikutukset kemianteollisuuden työpaikoilla Helsinki 2013

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät Kyösti Louhelainen, Toivo Niskanen, Maria L. Hirvonen, Niina Kallio, Milja Koponen, Pirjo-Irmeli Korhonen, Eija-Riitta Hyytinen Päivämäärä 1.2.2013 Toimeksiantaja Sosiaali- ja terveysministeriö HARE-numero ja toimielimen asettamispäivä Muistion nimi Turvallisuusjohtaminen, työsuojelun yhteistoiminta ja työsuojelutarkastusten vaikutukset kemianteollisuuden työpaikoilla Tiivistelmä Tavoite oli tutkia turvallisuusjohtamista sekä työsuojelu- ja turvallisuustoimintaa. Lisäksi selvitettiin työsuojelutarkastajan työn vaikuttavuutta. Sähköisesti toteutettuun kyselyyn vastasivat kemianteollisuuden työsuojelupäälliköt (N=85) ja työsuojeluvaltuutetut (N=120). Kemikaalien turvallisesta käytöstä työsuojelupäälliköiden arviot olivat myönteisempiä kuin työsuojeluvaltuutetuilla. Työsuojelutarkastuksilta työsuojelupäälliköt toivoivat useammin työpaikalle soveltuvia neuvoja lain minimitason ylittämiseksi. Työsuojeluvaltuutetut taas esittivät, että tarkastajan tulisi antaa sitovia velvoitteita työpaikan puutteiden korjaamiseksi. Valtuutetut esittivät, että tarkastuskäyntejä pitäisi tehdä työpaikalle useammin ja tarkastajan tulisi valvoa hallintajärjestelmien toteutumista. Työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut olivat samoilla linjoilla siinä, että tarkastuksissa puututtiin kaikkiin työpaikan vakaviin haittoihin ja vaaroihin. Lisäksi molemmat ryhmät kokivat, että tarkastukset toteutettiin ammattitaitoisesti. Työsuojeluvaltuutetut esittivät tarkastukseen käytetyn ajan lisäämistä. Työsuojeluvaltuutetut arvioivat myönteisemmin kuin työsuojelupäälliköt siinä, että työsuojelutarkastuksessa tuli esiin työolosuhteiden puutteita, joihin ei ilman valvontaa olisi puututtu. Lisäksi tarkastukset johtivat kehittämään työsuojelua järjestelmällisemmin. Vastaavasti työsuojelupäälliköt esittivät useammin, että tarkastus johti tekemään tai tarkentamaan työsuojeluun liittyviä asiakirjoja. Tarkastus johti korjaamaan havaitut puutteet sekä tarkastuksessa saatiin lisätietoa lainsäädännön velvoitteista. Asiasanat kemikaalit, kemianteollisuus, turvallisuusjohtaminen, työsuojelutarkastus, työturvallisuus Sosiaali- ja terveysministeriön Muut tiedot raportteja ja muistioita 2013:2 www.stm.fi ISSN-L 2242-0037 ISSN 2242-0037 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-00-3274-6 URN:ISBN:978-952-00-3274-6 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3274-6 Kokonaissivumäärä 52 Kieli Suomi

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet Författare Kyösti Louhelainen, Toivo Niskanen, Maria L. Hirvonen, Niina Kallio, Milja Koponen, Pirjo-Irmeli Korhonen, Eija-Riitta Hyytinen Datum 1.2.2013 Uppdragsgivare Social- och hälsovårdsministeriet Projektnummer och datum för tillsättandet av organet Rapportens titel Säkerhetsledning, samarbete för arbetarskyddet och arbetarskyddsinspektionernas inverkan på arbetsplatser inom kemiindustrin Referat Avsikten var att undersöka säkerhetsledningen och samarbetet för arbetarskyddet. Vidare undersöktes effektivitet av arbetarskyddsinspektörernas arbete. Enkätundersökningen genomfördes via internet och den besvarades av arbetarskyddschefer (N=85) och arbetarskyddsfullmäktige (N=120) inom kemiindustrin. Arbetarskyddscheferna gav en mer positiv bedömning om säker användning av kemikalier än arbetarskyddsfullmäktige. Vid arbetarskyddsmyndighetens inspektioner önskade arbetarskyddschefer att få handledning om hur lagens miniminivå kunde överskridas. Däremot framförde arbetarskyddsfullmäktige att inspektörer borde i en större utsträckning ställa bindande förpliktelser. Arbetarskyddsfullmäktige hoppade, att det borde göras flera inspektionsbesök och inspektören borde se till att kontrollsystemen fungerar. Arbetarskyddscheferna och arbetarskyddsfullmäktige följde samma linjer att under inspektionerna tog man upp alla allvarliga faror. Vidare båda grupper upplevde att inspektioner genomfördes på ett yrkeskunnigt sätt. Arbetarskyddsfullmäktige hoppade att mer tid skulle användas för inspektionen. Arbetarskyddsfullmäktige var positivare än arbetarskyddscheferna när det gällde sådana brister i arbetsmiljön som utan tillsyn sannolikt inte hade åtgärdats. Därtill inspektioner ledde till en mer systematisk utveckling av arbetarskyddet. Arbetarskyddscheferna i sin tur tyckte oftare att till följd av inspektionen började man på arbetsplatsen dokumentera arbetarskyddsärenden bättre eller precisera sådana dokument bättre, inspektionen ledde till att de observerade bristerna rättades till och under inspektionen fick man ytterligare information om de förpliktelser som gäller arbetsplatsen. Nyckelord arbetarskyddsinspektion, arbetssäkerhet, kemikalier, kemisk industri, säkerhetsledning, Social- och hälsovårdsministeriets Övriga uppgifter rapporter och promemorior 2013:2 www.stm.fi ISSN-L 2242-0037 ISSN 2242-0037 (online) ISBN 978-952-00-3274-6 URN:ISBN:978-952-00-3274-6 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3274-6 Sidoantal 52 Språk finska

4 SISÄLLYS 1 Johdanto... 5 1.1 Turvallinen ja terveellinen työpaikka... 5 1.2 EU:n REACH-asetus... 8 2 Tutkimuksen kuvaus ja viitekehys... 10 2.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset... 10 2.2 Aineisto ja vastaajien taustatietoja... 11 3 Tulokset... 12 3.1 Toimintajärjestelmät ja turvallisuuskulttuuri... 12 3.2 Turvallisuus, riskinarviointi, kemiallisten haittojen torjunta... 14 3.3 Työterveyshuolto... 21 3.4 Yhteistoiminta käytännössä... 23 3.5 Työsuojelutarkastajan toiminnan aiheuttamat konkreettiset muutokset... 27 3.6 Työturvallisuustoiminnan tavoitteita ja hyviä käytäntöjä... 30 3.7 Työsuojeluviranomaisten toiminta... 32 3.8 Työsuojelutarkastus... 34 3.9 Työsuojelutarkastuksen vaikutuksia työpaikan toimintaan... 36 4 Yhteenveto tuloksista... 42 Lähteet... 44 LIITE 1. Kyselylomake ja vastausten jakautumat... 45

5 1 JOHDANTO 1.1 TURVALLINEN JA TERVEELLINEN TYÖPAIKKA Lainsäädäntö Kemikaalilainsäädännön ohella altistumista kemiallisille tekijöille työssä säädellään työturvallisuuslain (738/2002) ja sen nojalla annettujen säädösten avulla. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan velvollisuus on selvittää työpaikalla esiintyvät vaarat ja arvioida niiden aiheuttamat terveydellinen merkitys eli tehdä riskinarviointi. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Esim. valtioneuvoston asetus (715/2001) kemiallisista tekijöistä työssä velvoittaa työnantajan tunnistamaan työpaikalla esiintyvät kemialliset vaaratekijät. Kemikaaleille altistuminen on arvioitava siten, että voidaan tunnistaa työntekijöihin kohdistuvat vaarat. Samoin on arvioitava vaaroista aiheutuvat riskit ja suunniteltava tarvittavat turvallisuustoimet. Kemikaaliriskin arviointi edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoista sekä altistumisen luonteesta ja määrästä. Kemikaaleja koskeva lainsäädäntö Suomessa perustuu kemikaalilakiin (744/1989) ja sen nojalla annettuihin säädöksiin. Kemikaalilainsäädännöllä säädetään kemikaalien valmistuksesta, markkinoille luovuttamisesta, jakelusta, pakkaamisesta, myynnistä ja muusta luovuttamisesta, säilyttämisestä ja varastoinnista, hallussapidosta, maastaviennistä, testaamisesta, mainostamisesta sekä muusta käytöstä. Kemikaalilaista on valmisteltu uusi hallituksen esitys. Työterveyshuollon tehtävistä, jotka koskevat työntekijöiden suojelua kemiallisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta, säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta on annettu valtioneuvoston asetus (1484/2001). Valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/ 2001) on esimerkkiluettelo kemiallisista tekijöistä, jotka aiheuttavat erityistä sairastumisen vaaraa. Kemikaalilain mukaan kemikaalin valmistuksessa, maahantuonnissa ja käsittelyssä on noudatettava riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi (huolehtimisvelvollisuus). Velvollisuudet ovat huolehtiminen, selvillä olo, valinta ja tiedonanto. Kemikaalin valmistajalla, maahantuojalla, jakelijalla ja muulla toiminnanharjoittajalla on selvillä olo velvollisuus luovuttamansa kemikaalin fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista sekä sen terveys- ja ympäristövaikutuksista. Valmistajalla, maahantuojalla, jakelijalla tai muulla toiminnanharjoittajalla on tiedonantovelvollisuus, joka velvoittaa laatimaan käyttöturvallisuustiedotteen ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista, jos se on terveydelle tai ympäristölle vaarallinen tai palo- tai räjähdysvaarallinen. Tiedonantovelvollisuus edellyttää, että kemikaalin päällyksessä ovat turvallisuuden ja tunnistamisen kannalta tarpeelliset tiedot, varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet. (Huuskonen ym. 2010)

6 Työturvallisuuslain nojalla annettuja kemikaaleja tai vaarallisia aineita koskevia säädöksiä ovat seuraavat: Työturvallisuuslaki (738/2002) TMp syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993) VNp työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta (922/1999) VNa kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) STMa haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (1213/2011) VNp työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993) VNa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000) VNp ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä (1153/1999) VNp asbestityöstä (1380/1994) TSHp hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista (231/1990) VNp lyijytyöstä (1154/1993) VNp työturvallisuuslain soveltamisesta torjunta-aineen käsittelyyn ja levitykseen metsätöissä (538/1989) Vaarojen poistaminen Kemiallisista tekijöistä työssä annettu valtioneuvoston asetus (715/2001) velvoittaa työnantajan tunnistamaan työpaikalla esiintyvät kemialliset vaaratekijät. Asetuksen (715/2001) tarkoittamia yleisiä toimenpiteitä riskien vähentämiseksi ovat työmenetelmien suunnittelu ja järjestely, asianmukaisten laitteiden ja työvälineiden käyttäminen, altistuvien työntekijöiden lukumäärän minimointi, altistuksen keston ja voimakkuuden minimointi, yleinen hygienia, vaarallisten kemikaalien määrän vähentäminen ja asianmukaiset työmenetelmät (myös jätehuolto, varastointi ja kuljetus). Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden kemikaaleille altistumisen luonne ja määrä niin, että voidaan arvioida terveysvaarat ja tarvittavat torjuntatoimet. Riskin arviointi edellyttää työnantajalta tietoa kemiallisista aineista ja tuotteista, altistumisen selvittämisestä sekä raja-arvoista. Kemikaalien vaarallisuus selvitetään niiden luokituksista, merkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista. Tarvittaessa pyydetään lisätietoja kemikaalin toimittajalta. Riskien hallitsemiseksi ei riitä, että tunnetaan kemikaalien ominaisuudet. Sen lisäksi täytyy tietää, kuinka työntekijät käyttävät kemikaaleja. Työntekijän kemikaalille altistuksen arvioinnissa otetaan huomioon kemikaalin haitallisuus, haihtuvuus sekä käyttötapa ja -määrä, altistuvat työntekijät, altistumistapa (hengitystiet, iho, ruuansulatuselimistö), henkilönsuojaimet (saatavuus, käyttö, käyttökokemukset), tekninen torjunta, tehdyt altistumismittaukset, vertailu ohjearvoihin, yksilölliset riskiä lisäävät ominaisuudet (lisääntymisterveys, herkistyneet työntekijät), toimialan yleiset tiedot (Huuskonen ym. 2010)

7 Vaaran arvioinnissa huomioidaan myös huolto- ja korjaustyöt ja mahdolliset onnettomuusvaarat. Altistumisen arvioinnissa yritys saa usein apua työterveyshuollosta tai työhygienian asiantuntijoilta. Työterveyshuollolla on mahdollisuus selvittää kirjallisuudesta ja informaatiopalvelun avulla, onko toimialalla tehty altistumisselvityksiä. Jos kirjallisuustietoja ei ole tai altistumisen luotettava arviointi on vaikeaa, työpaikalla tulee tehdä työhygieenisiä tai biologisia altistumismittauksia (Pääkkönen & Rantanen 2003). Työhygieenisissä mittauksissa tarvitaan usein asiantuntijaa, esimerkiksi Työterveyslaitosta. Työpaikan altisteet määräävät paljolti sen, mitä ja miten mitataan. Mittausten tavoite tulee myös selvittää, pyritäänkö työntekijöiden altistumisen selvittämiseen normaalioloissa, pahimmassa työtilanteessa tai esimerkiksi huoltotöissä. (Huuskonen ym. 2010) Kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen (715/2001) 7 :n mukaan on työnantajan suoritettava mittauksia säännöllisesti ja aina kun olosuhteissa tapahtuu työntekijän altistumista lisäävä muutos, jos työntekijöiden altistumista vaarallisille kemiallisille tekijöille ei voida muutoin luotettavasti arvioida. Mittaustuloksia on verrattava rajaarvoihin. Asetuksen (715/2001) 12 :n mukaan työnantajan on viipymättä vähennettävä altistuminen sellaiseksi, ettei raja-arvo ylity, jos työntekijän altistuminen ylittää erikseen säädetyn sitovan ilman epäpuhtauden raja-arvon. Kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen (715/2001) 13 :n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää työpaikan ilman epäpuhtauksille haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot 2012), jotka työnantajan on otettava huomioon työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidessaan. Mittauksissa tuloksia verrataan ohjearvoihin, yleensä HTP-arvoihin. Haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ovat pienimpiä ilman epäpuhtauksia, joiden sosiaalija terveysministeriö katsoo voivan vahingoittaa työntekijää. Työnantajan on otettava ne huomioon työpaikan ilman puhtautta, työntekijän altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidessaan. Jos HTP-arvot ylittyvät, korjaustoimet tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Muutosten vaikutuksia pitäisi kontrolloida mittauksin. Jos mittauksessa saadaan arvo, joka on yli puolet HTP:stä, korjausmahdollisuudet voi selvittää ja toteuttaa rauhallisemmassa aikataulussa. Jos mittaustulokset ovat pieniä, tiedetään, että työpaikan altisteet ovat hallinnassa eikä mittauksia tarvitse toistaa ainakaan usein. (Huuskonen ym. 2010) Riskinarviointi yksittäisessä ongelmassa tarkoittaa aineen vaaraominaisuuksia luonnehtivien tietojen ja ajankohtaisen altistumistiedon yhdistämistä. Sen tuloksena syntyvät riskinarviot auttavan erottamaan suuret riskit pienistä riskeistä ja priorisoimaan torjuntatoimia työpaikalla. Suurella riskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa on kysymys vakavasta vaikutuksesta tai suuresta todennäköisyydestä. Samalla kun arvioidaan riski, selvitetään, mitkä torjunnan menetelmät ovat tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi työpisteen ilmanvaihdon tehostaminen ja hengityselinten suojaaminen ovat hyödyttömiä, jos aine imeytyy elimistöön lähes yksinomaan käsien ihon kautta. Kemikaaliriskin arvioiminen työpaikalla, mihin asetus kemiallisista tekijöistä työssä velvoittaa, koskee sekä yrityksen työsuojelusta ja työterveyshuollosta vastaavia asiantuntijoita että yrityksen johtoa. (Huuskonen S ym. 2010) Käyttöturvallisuustiedote Kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen (715/2001) 3 :n mukaan käyttöturvallisuustiedotteet ja luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista on pidettävä työpaikalla työntekijöiden nähtäväksi saatavina. Kemikaalin valmistaja, maahantuoja, jakelija tai sen markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta vastaava muu toiminnanharjoittaja laatii vaaralliseksi luokitellusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedotteen. Käyttöturvallisuustiedote annetaan kemikaalin vastaanottajalle, kun kemikaalia käytetään teollisessa toiminnassa tai ammatissa. Tiedote toimitetaan ensimmäisen kemikaalitoimituksen yhteydessä. Käyttöturval-

8 lisuustiedotteella annetaan kemikaalin vastaanottajalle tiedot kemikaalin koostumuksesta ja sen vaarallisista ominaisuuksista, terveysvaaroista ja palo- ja räjähdysherkkyydestä, turvallisesta käytöstä ja mahdollisesti tarvittavista henkilönsuojaimista. Lisäksi tiedotteessa annetaan tietoa kemikaalin luokituksesta ja päällysten merkinnöistä sekä varastoinnista, kuljetusmääräyksistä ja jätteiden käsittelystä. Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä järjestettyinä. Työpaikalla on lisäksi pidettävä siellä käytettävistä kemikaaleista kauppanimen mukaista aakkosellista luetteloa, josta käyvät ilmi kemikaalin luokitus ja se onko kemikaalista käyttöturvallisuustiedotetta. Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo toimitetaan myös työpaikan työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijöitä tulee opastaa käyttöturvallisuustiedotteiden käyttöön ja tiedotteet tulee säilyttää työpaikalla työntekijöiden helposti saatavilla. Käyttöturvallisuustiedotteen tarkoituksena on välittää ne tiedot, joita kemikaalin valmistajalla on aineesta ja jotka ovat tarpeellisia kemikaalin turvallisen käsittelyn varmistamiseksi. Käyttäjille erityisen tärkeitä tiedot ovat, jotka koskevat kemikaalien käsittelyä, altistumisen ehkäisyä, henkilökohtaisia suojaimia, ensiapuohjeita ja ohjeita tulipalon varalta. Kemikaaliluettelo Työpaikalla on oltava luettelo kaikista siellä käytettävistä kemikaaleista. Kauppanimen mukaiseen kemikaaliluetteloon kirjataan kemikaalien käyttötarkoitus, arvio käyttömääristä, luokitustiedot sekä tieto siitä, mistä kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedote. Kemikaaleja luetteloitaessa selvitetään myös se, mitä vaaraa aiheuttavia kemiallisia tekijöitä työpaikalla on tai syntyy työnteon yhteydessä. Kemikaalit voidaan luetteloida työpisteittäin esim. seuraavasti: arvioidaan käyttömäärät, tarkistetaan pakkausmerkinnät, päivitetään käyttöturvallisuustiedotteet, päivitetään kemikaalitoimittajien yhteystiedot, selvitetään, tarvitaanko kaikkia aineita, poistetaan kemikaalit turvallisesti käytöstä, selvitetään syntyvät ilman epäpuhtaudet. 1.2 EU:N REACH-ASETUS Kemikaalien rekisteröinti ja arviointi REACH eli Euroopan unionin asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystä ja rajoittamisesta (1907/2006) tuli voimaan kesäkuun alusta 2007. Sen tavoitteena on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua. REACH-asetus uudistaa kokonaisuudessaan aineita ja valmisteita koskevan kemikaalilainsäädännön. Aineet pitää rekisteröidä silloin, kun niitä valmistetaan EU-maassa tai tuodaan EU-alueelle sellaisenaan tai osana valmisteita vähintään yksi tonni vuodessa valmistajaa tai maahantuojaa kohti. Jokaisen yrityksen tulee selvittää oma roolinsa suhteessa REACH-asetukseen varmistaakseen, että sen kemikaalin käyttö otetaan huomioon turvallisuusarvioinneissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008a) Vaiheittain rekisteröitävien eli EU:ssa valmistettujen ja jo markkinoilla olevien aineiden rekisteröinti käynnistyy aineen esirekisteröinnin jälkeen. Varsinaisen rekisteröinnin yhteydessä valmistaja tai maahantuoja arvioi, onko aine ominaisuuksiltaan vaarallinen ja aiheuttaako sen käyttö terveys- tai ympäristöriskejä. Samalla määritellään, mitä toimenpiteitä tarvitaan, että käytön aiheuttamat riskit ovat hallinnassa. Rekisteröinti edellyttää tietoa myös kemikaalien käytöstä ja altistumisesta. Tämän tiedon valmistajat ja maahantuojat saavat kemikaalien käyttäjiltä, joita kutsutaan jatkokäyttäjiksi.

9 Valmistajien tai maahantuojien on arvioitava aineiden ominaisuudet ja käytöstä aiheutuvat riskit sekä annettava ohjeet kemikaalien turvallisesta käytöstä. Aineille tehdyt arvioinnit rekisteröidään Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään tietokantaan. Aineita ei saa valmistaa eikä luovuttaa markkinoille, ellei rekisteröintiä ole tehty asetuksen edellyttämällä tavalla ja sen aikataulujen mukaisesti. REACH:in soveltamisohjeissa on valmisteilla standardikuvauksia riskinhallintakeinoista, joita valmistajat ja maahantuojat voivat käyttää kuvattuja kemikaalien käyttötilanteita varten. Valmistaja tai maahantuoja voi myös kysyä käyttäjältä lisätietoja käyttö- ja altistumistilanteista. Turvallisuusarviointi kirjataan ns. käyttäjän kemikaaliturvallisuusraporttiin. Kemikaalien käyttökohteisiin laadittavat altistumisskenaariot luovat pohjan altistumisenarvioinnille, jonka pohjalta riskinhallintatoimenpiteet mitoitetaan sopiviksi. Työsuojelullisesi uutta on, että altistuminen arvioidaan aineen valmistajan toimesta jokaisessa käyttökohteessa ja kaikkien oleellisten altistumisreittien osalta. Aiemmin käyttökohteissa tapahtuva altistumisenarviointi nousi esille pääsääntöisesti työpaikalla esiintyvän ongelman tai työpaikan toteuttaman riskinarvioinnin yhteydessä. Käyttökohteessa altistuminen muodostuu usein eri valmisteiden aiheuttamista altisteista, joiden yhteisvaikutuksia REACH -asetuksessa ei huomioida (Kallio ym. 2009). Käyttöturvallisuustiedotteet Käyttöturvallisuustiedotteet ovat keskeisessä asemassa tiedonvälityksessä valmistajien, maahantuojien ja käyttäjien välillä. Käyttöturvallisuus-tiedotteesta säädetään REACH-asetuksen artiklassa 31 ja liitteessä II. Kemikaalintoimittajan pitää antaa käyttöturvallisuustiedote kaikista vaarallisista aineista sekä vaarallisia aineita sisältävistä valmisteista. Tiedotteesta selviää, mitä vaarallisia ominaisuuksia kemikaalilla on ja mitä vaarallisia aineita valmiste sisältää. Käyttöturvallisuustiedotteet ovat hyvä perusta valmiste- ja aineinventaarion tekemistä varten. Tiedotteessa on myös kemikaalintoimittajan nimi ja osoitetiedot. Aineiden käyttöturvallisuustiedotteet pitää uusia rekisteröintien edetessä ja siirtää rekisteröintien yhteydessä aineista tuotetut tiedot käyttöturvallisuustiedotteeseen. Seoksen valmistaja kerää tiedot tuottamansa valmisteen käyttöturvallisuustiedotetta varten aineiden toimittajien käyttöturvallisuustiedotteista ja laatii omista valmisteistaan käyttöturvallisuustiedotteet, jos ne sisältävät vaarallisia aineita. Voidakseen laatia käyttöturvallisuustiedotteen seoksen valmistajan tulee tietää, mitä vaarallisia aineita valmisteeseen lisätään ja miten paljon. REACH:in mukaan seoksen valmistajan pitää olla selvillä sekä omista että muiden käyttäjien käyttötarkoituksista. Käyttöturvallisuustiedotteiden laatimista varten tarvittavat tiedot tulisi kirjata seoksen valmistajan aineinventaarioon. Valmisteen (seoksen) käyttöturvallisuustiedotteen tekeminen ja altistumisskenaarioiden laadinta edellyttää asiantuntemusta. Valmisteita tekevän yrityksen kannattaakin pohtia hyvissä ajoin, miten käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen on paras järjestää käytetäänkö asiantuntevaa konsulttiapua vai hankitaanko asiantuntemusta oman yrityksen käyttöön. Työpaikkatason riskinarviointeihin liittyen ongelmallisinta on usein sopivista parannustoimenpiteistä päättäminen, mutta jatkossa riskinhallinta ohjeistetaan suoraan työpaikoille kemikaaliostojen yhteydessä toimitettavissa käyttöturvallisuustiedotteissa. Käyttöturvallisuustiedotteeseen lisättävien toimenpiteiden tulisikin olla tarpeeksi yksityiskohtaisia, niin että ne auttavat työpaikkaa riskinhallinnan käytännön toteutuksessa. REACH-asetuksen myötä käyttöturvallisuus-tiedotteet tulevat täydentymään. Aineiden vaaranarviointi tulee yhtenäistämään luokitustietoja sekä aineelle annettuja raja-arvoja. Lisäksi asetus tulee lisäämään tietoa työpaikoilla kemikaaleille altistumisesta sekä toimenpiteistä altistumisen ehkäisemiseksi. (Kallio ym. 2009).

10 2 TUTKIMUKSEN KUVAUS JA VIITEKEHYS 2.1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia 1) turvallisuusjohtamista, työsuojelu- ja turvallisuustoimintaa sekä 2) työsuojelutarkastusten vaikuttavuutta. Tämän tutkimuksen keskeiset kohteet esitetään kuvassa 1. 1. Millaisia vaikutuksia kemiallisia altisteita ja kemikaaleja koskevalla työturvallisuuslainsäädännöllä on työpaikkojen työsuojelu- ja turvallisuustoimintaan? 1.1 Mitä ovat kemianteollisuudessa työpaikan turvallisuuskulttuurin sisältö ja tulokset, turvallisuuspolitiikka ja linjajohdon sitoutuminen riittävin resurssein. 1.2. Miten kemianteollisuuden työpaikat arvioivat vaarallisten kemikaalien riskien ennaltaehkäisyä ja torjuntaa? Työturvallis uuslainsäädäntö ja työsuojeluvalvonta koskien vaarallisten kemiallisten altisteiden torjuntaa I osa: Kemiallisia altisteita koskevat työpaikan toimintakulttuuri ja toimenpiteet II osa: Työsuojeluvalvonta ja työsuojelun yhteistoiminta TYÖPAIKKA Toimintakulttuurit, turvallisuusjohtaminen, työsuojelutoiminta, kemikaalien käyttö, työsuojelutoiminta TYÖSUOJELU- TARKASTUKSET Työpaikkojen näkemykset työsuojelutarkastuksista Kemikaaleja koskevan työturvallisuuslainsäädännön ja työsuojeluvalvonnan toteutuminen Vaikuttavuus kemianteollisuuden työpaikoilla Muutokset kemianteollisuuden työpaikalla 2. Miten työsuojelutarkastus ja työsuojelun toimintayhteistoiminta toteutuu työpaikoilla? 2.1 Miten kemianteollisuuden työpaikoilla työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut kokevat tehdyt työsuojelutarkastukset? 2.2 Mitä työpaikan työsuojelun yhteistoiminta sisältää ja miten se on osa työpaikan toimintaa? Kuva 1. Tutkimuskysymykset yhdistettynä viitekehykseen.

11 2.2 AINEISTO JA VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA Kysely lähetettiin kemianteollisuuden työsuojelupäälliköille ja työsuojeluvaltuutetuille. Työsuojelupäälliköiden sähköpostipostiosoitteet saatiin Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kemian alan rekisteristä. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettujen sähköpostipostiosoitteet saatiin TEAM Teollisuusalojen Ammattiliitto ry:n kemianalan rekisteristä ja Toimihenkilöiden Ammattiliitto Pro ry:n kemianalan rekisteristä. TTK ja liitot toimittivat työsuojeluhenkilöiden sähköpostiosoitteet Työterveyslaitokselle. Kyselyn kysymykset ovat liitteessä 1 ja niiden vastausjakautumat. Taustatietoina kysyttiin vastaajan työsuojelutaustaa, työpaikan toimialaa sekä työpaikan kokoa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan työpaikan työsuojelutoimintaa, turvallisuusjohtamista, turvallisuuskoulutusta, riskinarviointia ja sen eri osa-alueita, suojautumista kemikaaleilta, työterveyshuollon toimintaa, työturvallisuuslain tuntemista ja siinä esitettyjen määräysten riittävyyttä sekä lainsäädännön kuten yhteistoiminnan vaikutuksia työpaikalla. Avoimet kysymykset liittyivät lainsäädännön kehittämiseen sekä toimenpiteisiin vaarojen tunnistamisen, riskien arvioinnin ja vaarojen torjunnan kehittämiseksi mm. hyvien käytäntöjen avulla. Kysely toteutettiin Internet-pohjaisella Digium Enterprise tutkimus- ja tiedonkeruuohjelmalla loka-marraskuussa 2011. Se mahdollisti kyselyihin vastaamisen sähköisesti. Kyselylomakkeen yhteydessä lähetettiin saatekirje, jossa kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta, tavoitteista ja menetelmistä, vastaamisen vapaaehtoisuudesta sekä vastaajien anonymiteetin ja tutkimusaineiston säilyttämisen turvaamisesta tutkimuksen ajan ja sen jälkeen. Osallistujilla oli myös mahdollisuus kysyä lisätietoja tutkijalta. Kysely lähetettiin 357 työsuojelupäälliköille ja 480 työsuojeluvaltuutetuille. Työsuojelupäälliköille vastausprosentti oli 33 ja vastaajia 85. Työsuojeluvaltuutetuille vastausprosentti oli 34 ja vastaajia 120. Vastaajien ikäjakautuma oli työsuojelupäälliköille seuraava: 18 29 vuotta 2 %, 30 39 vuotta 24 %, 40 49 vuotta 40 %, 50 59 vuotta 32 % 60 tai yli 11 %. Vastaavat luvut työsuojeluvaltuutetuille olivat 4, 20, 32, 39 ja 5. Toimialan mukaan jakautuma oli seuraava: 1) Öljytuotteiden valmistus 2 % vastaajista, 2) Peruskemikaalien valmistus 11 %, 3) Maalien, lakan ja painovärien yms. valmistus 5 %, 4) Lääkekemikaalien, -kasviuutteiden ja lääkintätuotteiden valmistus 7 %, 5) Pesuaineiden, kosmetiikka ja hygieniatuotteiden valmistus, 6) Muu kemiallisten tuotteiden valmistus 17 %, 7) Kumituotteiden valmistus 4 %, 8) Muovituotteiden valmistus 23 % ja 9) Jokin muu 28 %. Vastaajien työpaikan kokojakautumat olivat työsuojelupäälliköille seuraavat: alle 10 henkilön työpaikka 7 %, 10 19 henkilöä 22 %, 20 49 henkilöä 24 %, 50 249 henkilöä 33 %, yli 250 henkilö 14 %. Vastaavat luvut työsuojeluvaltuutetuille olivat 1, 8, 24, 45 ja 23.

12 3 TULOKSET 3.1 TOIMINTAJÄRJESTELMÄT JA TURVALLISUUSKULTTUURI Turvallisuuden suunnittelu- ja seurantajärjestelmä oli yhtensä 45 yrityksessä, joista 20 %:lla oli OHSAS 18001, 22 %:lla Synergi ja 58 %:lla jokin muu järjestelmä. Ympäristöjärjestelmiä oli 81 yrityksellä, joista 88 % oli ISO 14001 ja loput muita. Laatujärjestelmiä oli 128 yrityksellä, joista 80 %:lla oli ISO 9001, 7 %:lla GMP (Good Manufacturing Practice) ja lopuilla jokin muu. Hyvässä turvallisuuskulttuurissa turvallisuus on selkeästi osa johtamista. Yrityksellä on kirjattu turvallisuuspolitiikka, sen tavoitteet ja selkeä vastuunjako. Linjajohto on myös sitoutunut turvallisuuden edistämiseen riittävin resurssein. Yritysten henkilöstö arvioi oman organisaationsa turvallisuuskulttuurin tason (kuva 2). 50 Yritykseni turvallisuuskulttuurin taso kouluarvosanalla 4 10. (n=205) 40 40 30 28 20 17 10 0 8 6 1 5 6 7 8 9 10 Kuva 2. Yritykseni turvallisuuskulttuurin taso, %

13 Tulokset linjajohdon (kuva 3) ja työntekijöiden osallistumisen merkityksestä (kuva 4) turvallisuuskulttuurin muodostumisessa on luokiteltu. Linjajohdon merkitys turvallisuuskulttuurin muodostumisessa, kouluarvosanalla 4 10. (n=206) 40 30 28 30 22 20 10 11 8 1 0 5 6 7 8 9 10 Kuva 3. Linjajohdon merkitys turvallisuuskulttuurin muodostumisessa, % Työntekijöiden osallistuminen työnsä turvallisuuteen ja työpaikan kannustavuus työturvallisuuteen kouluarvosanalla 4 10. (n=205) 40 35 30 28 20 17 12 10 6 1 0 4 6 7 8 9 10 Kuva 4. Työntekijöiden osallistuminen: työntekijät voivat vaikuttaa työnsä turvallisuuteen, ja työpaikalla kannustetaan työ turvallisuuteen, %

14 3.2 TURVALLISUUS, RISKINARVIOINTI, KEMIALLISTEN HAITTOJEN TORJUNTA Vastanneista yrityksistä 94 %:ssa tutkittiin läheltä piti- ja tapaturmatilanteita (täysin ja melko samaa mieltä), kuva 5. Turvallisuusnäkökohtien huomioiminen työohjeistuksessa arvioitiin myös onnistuneeksi; 91 % oli samaa mieltä siitä, että ohjeet mahdollistivat turvallisen työskentelyn. Työpaikan turvallisuuskäytännöt useimmiten koskivat myös alihankkijoita, mutta melko usein (7 %) vastaaja oli eri mieltä tai tästä ei ollut tietoa (4 %). Turvallisuuskäytäntöjen arvioitiin huomioivan raskaana olevat työntekijät 87 %:ssa vastauksista. Lainsäädännön, yhteistoiminnan ja johdon katsottiin edistävän turvallisuuden jatkuvaa parantamista melko tasaisesti, joskin johdon rooliin luotettiin vähiten. Turvallisuuden jatkuva parantaminen oman kokemuksen mukaan (%) a) Työpaikallani tutkitaan tapahtuneita turvallisuuspoikkeamia, kuten läheltä piti -tilanteita, tapaturmia, jne. (n=206) b) Turvallisuusnäkökohdat on huomioitu työohjeissa riittävän tarkasti, jotta ohjeet mahdollistavat turvallisen työskentelyn. (n=206) c) Työpaikkani turvallisuuskäytännöt koskevat myös alihankkijoita, 94 91 89 6 9 7 4 d) Turvallisuuskäytännöissä huomioidaan raskaana olevat työntekijät. (n=206) 87 6 7 e) Työpaikallani työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset edistävät konkreettisesti käytännössä parhaiten turvallisuuden jatkuvaa parantamista (n=202) 84 13 3 f) Työpaikkani työsuojelun yhteistoiminta työpaikallamme edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten turvallisuuden jatkuvaa parantamista (n=204) 85 14 1 g) Työpaikallani yrityksen johto edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten turvallisuuden jatkuvaa parantamista (n=204) 78 20 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin tai melko samaa mieltä Täysin tai melko eri mieltä EOS Kuva 5. Turvallisuuden jatkuva parantaminen, %

15 Turvallisuuskoulutuksesta ja -perehdytyksestä huolehdittiin yleisesti hyvin, kuva 6. Huonoimmaksi arvioitiin linjajohdon koulutus. Jopa 18 %:lla työpaikoista oltiin eri mieltä väittämän "työpaikallani huolehditaan linjajohdon turvallisuuskoulutuksesta" kanssa. Erityisen positiiviseksi koettiin kemikaaliriskeihin liittyvä koulutus ja perehdytys. Jopa 91 % vastaajista oli sitä mieltä että työntekijöille nämä asiat on selvitetty hyvin. Parhaana edistäjänä koulutuksen onnistumiselle nähtiin työsuojelun yhteistoiminta, kun taas lainsäädännön ja johdon merkitys koettiin vähäisemmäksi. Arvio turvallisuuskoulutuksesta a) Työpaikallani huolehditaan linjajohdon turvallisuuskoulutuksesta. n=206 78 18 3 b) Työpaikallani huolehditaan työntekijöiden turvallisuuskoulutuksesta. (n=206) 87 13 c) Turvallisuusasiat ovat merkittävä osa työntekijöiden perehdytystä. (n=206) 86 14 d) Työpaikallani työntekijöille on selvitetty työhön liittyvät kemikaaliriskit ja turvalliset työtavat (n=206) 91 8 1 e) Työpaikallani työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset edistävät konkreettisesti käytännössä parhaiten turvallisuuskoulutusta (n=205) 76 19 5 f) Työpaikkani työsuojelun yhteistoiminta työpaikallamme edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten turvallisuuskoulutusta (n=204) 84 12 4 g) Työpaikallani yrityksen johto edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten turvallisuuskoulutusta (n=206) 76 22 2 0 % 20 % 40 % 60 80 % 100 % Täysin tai melko samaa mieltä Täysin tai melko eri mieltä EOS Kuva 6. Turvallisuuskoulutus, %

16 Kemialliset tekijät huomioiva riskinarviointi on tehty valtaosassa (94 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä, kuva 7. Suurin osa vastanneista (72 %) myös kertoi, että riskinarviointi oli päivitetty työpaikalla edellisen vuoden aikana. Työterveyshuoltoa ja muita asiantuntijoita hyödynnettiin riskinarvioinnissa hyvin; 84 %:ssa vastaajista oli tätä mieltä. Myös riskinhallintatoimien toteuttaminen ja suuronnettomuusvaaran ehkäisy ovat selvästi enemmistöllä kunnossa. Vain hieman yli puolet vastanneista arvioi yrityksen johdon konkreettisen toiminnan edistävän riskinarviointia. Tärkein edistävä tekijä vastanneiden mielestä oli työsuojelun yhteistoiminta. Arvioi riskinarvioinnin toteutumista yrityksessäsi(%) a) Työpaikallani työnantaja on tunnistanut kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioinut niistä aiheutuvat terveysriskit. (n=205) 94 51 b) Riskinarviointi on päivitetty viimeisen 12 kk:n aikana. (n=205) 72 21 7 c) Työpaikallani hyödynnetään työterveyshuoltoa tai muita asiantuntijatahoja riskien arvioinnissa. (n=206) 84 12 4 d) Riskinarvioinnissa tunnistetut turvallisuuspuutteet korjataan suunnitelmallisesti. (n=204 82 14 4 e) Työpaikallani on huolehdittu toimenpiteistä suuronnettomuusvaaran ehkäisemiseksi. (n=205) 87 10 3 f) Työpaikallani työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset edistävät konkreettisesti käytännössä parhaiten riskinarviointia. (n=201) 66 18 14 g) Työpaikkani työsuojelun yhteistoiminta työpaikallamme edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten riskinarviointia. (n=204) 75 16 9 h) Työpaikallani yrityksen johto edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten riskinarviointia. (n=200) 58 29 13 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Riskinarviointi, % kyllä ei EOS Kemikaaliluettelot, käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkaus- ja säiliömerkinnät olivat hyvässä kunnossa suurimmassa osassa työpaikkoja ja aineiden säilytyksen koettiin olevan käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeiden mukaista, kuva 8. Kemikaaliluetteloiden ja käyttöturvallisuustiedotteiden ylläpidossa ja käytössä lainsäädännön vaatimusten nähtiin olevan tärkein edistävä tekijä. Johtoa pidettiin tässäkin kysymyksessä vähiten merkityksellisenä.

17 Arvio kemikaaliluettelon ja muiden dokumenttien asianmukaisuudesta (%) a) Työpaikallani on ajan tasalla oleva kemikaaliluettelo. (n=205) 92 53 b) Työpaikallani käytetään vain sellaisia kemikaaleja, joista on käytettävissä käyttöturvallisuustiedotteet. (n=206) 88 9 3 c) Työpaikallani kemikaalipakkaukset ja -säiliöt on merkitty asianmukaisesti. (n=205) 93 7 d) Työpaikallani vaarallisen aineet säilytetään asianmukaisesti, käyttöturvallisuustiedotteen ohjeiden mukaisesti. (n=206) 94 42 e) Työpaikallani työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset edistävät konkreettisesti käytännössä parhaiten kemikaaliluetteloiden pitämistä a käyttöturvallisuustiedotteiden käyttöä. (n=203) 75 13 12 f) Työpaikkani työsuojelun yhteistoiminta edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten kemikaaliluetteloiden pitämistä ja käyttöturvallisuustiedotteiden käyttöä. (n=205) 69 21 10 g) Työpaikallani yrityksen johto edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten kemikaaliluetteloiden pitämistä ja käyttöturvallisuustiedotteiden käyttöä. (n=201) 61 24 15 kyllä ei EOS 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Kemikaaliluettelot, %

18 Osion vastausten perusteella lähes 80 % vastanneista uskoo, että työnantaja on valinnut käyttöön mahdollisimman haitattomia kemikaaleja ja vielä useampi (86 %) pitää työnantajan valitsemia tuotantomenetelmiä mahdollisimman vaarattomina, kuva 9. Hieman harvempi oli sitä mieltä, että työpaikalla etsitään aktiivisesti turvallisempia kemikaalivaihtoehtoja, mutta tässäkin kysymyksessä täysin tai lähes samaa mieltä oli 76 % vastaajista. Yleisilmanvaihdossa nähtiin kehittämisen tarvetta, sillä 22 % oli täysin tai lähes eri mieltä siitä, onko työpaikalla toimiva ja riittävä yleisilmanvaihtojärjestelmä. Paikallispoistoja koetaan käytettävän tarvittaessa paremmin (86 %). Huollon ja seurannan koki toimivaksi 79 % vastanneista. Lainsäädäntö ja yhteistoiminta koettiin tärkeimmiksi turvallisen käytön edistäjinä. Johdon rooli nähtiin jälleen vähäisimpänä, joskin erot olivat varsin pienet. Arvioi kemikaalien turvallista käyttöä työpaikallasi (%) a) Työpaikallani työnantaja on valinnut käyttöön kemikaaleja, joista aiheutuu vähiten vaaraa (n=205) 79 16 5 b) Työpaikallani työnantaja on valinnut käyttöön tuotantomenetelmiä, joista aiheutuu vähiten vaaraa (n=203) 86 11 3 c) Työpaikallani etsitään aktiivisesti turvallisempia vaihtoehtoja korvaamaan vaarallisia kemikaaleja. (n=205) 76 19 6 d) Työpaikallani on toimiva yleisilmanvaihtojärjestelmä, jossa poisto- ja korvausilman määrät ovat riittävät (n=205) 76 22 2 e) Työpaikallani käytetään työpistekohtaisia paikallispoistoja jos niitä tarvitaan (n=205) 86 12 2 f) Työpaikallani seurataan ilmanvaihtolaitteiden tehokkuutta ja huolletaan ilmanvaihtolaitteita säännöllisesti (n=204) 79 18 3 g) Työpaikallani työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset edistävät konkreettisesti käytännössä parhaiten kemikaalien turvallista käyttöä (n=201) 80 13 7 h) Työpaikkani työsuojelun yhteistoiminta työpaikallamme edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten kemikaalien turvallista käyttöä (n=203) 81 12 7 i) Työpaikallani yrityksen johto edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten kemikaalien turvallista käyttöä (n=203) 73 17 1 Täysin tai melko samaa mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin tai melko eri mieltä EOS Kuva 9. Kemikaalien turvallinen käyttö, %

19 Suojainten käyttö perustuu riskinarviointiin selvästi suurimmassa osassa vastaajayrityksiä, eli jopa 92 % vastaajista oli väittämän kanssa täysin tai melko samaa mieltä, kuva 10. Työntekijät pääsevät myös valitsemaan suojaimia varsin hyvin. Myös suojainten säilytys, huolto ja vaihtaminen on asianmukaisesti järjestetty. Hiukan vähemmän oltiin samaa mieltä väitteen "työpaikalla valvotaan suojainten käyttöä" kanssa, mutta kuitenkin tässäkin kysymyksessä vähintään melko samaa mieltä oli 84 % vastaajista. Työsuojelun yhteistoiminta koettiin jälleen merkittävimmäksi edistäjäksi. Arvioi henkilönsuojainten valintaa ja käyttöä (%) a) Työpaikallani suojainten tarve on määritelty riskinarvioinnin perusteella (n=206) 92 6 2 b) Työntekijät osallistuvat suojainten valintaan (n=206) 85 13 2 c) Työpaikallani valvotaan suojainten käyttöä. (n=206) 84 14 2 d) Työpaikallani suojainten säilytys, huolto ja vaihtaminen on asianmukaista (n=204) 87 9 4 e) Työpaikallani työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset edistävät konkreettisesti käytännössä parhaiten suojainten käyttöä (n=203) 75 14 1 f) Työpaikkani työsuojelun yhteistoiminta työpaikallamme edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten suojainten käyttöä (n=205) 83 10 7 g) Työpaikallani yrityksen johto edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten suojainten käyttöä (n=202) 71 20 9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin tai melko samaa mieltä Täysin tai melko eri mieltä EOS Kuva 10. Henkilönsuojainten valinta ja käyttö, %

20 ATEX-asiat ja kemikaalionnettomuuksiin varautuminen on järjestetty useimpien vastaajien mukaan erittäin hyvin työpaikalla, kuva 11. Pelastussuunnitelma löytyy vastaajien mukaan 94 %:ssa yrityksistä. Ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville kemikaaleille merkittävästi altistuvien ilmoittaminen on yli puolella vastanneissa kunnossa, mutta kysymyksen tulkintaa hankaloittaa "en osaa sanoa" -vastanneiden suuri määrä (30 %). Selvästikin ASA oli käsitteenä vieras varsin monille vastaajille. Tästä johtuen monille oli myös epäselvää, mikä tekijä työpaikalla ohjaa ja edistää varautumista ja ASA-rekisteröinnistä huolehtimista. Arvioi kemikaalionnettomuuksiin varautumista (%) a) Työpaikallani on huomioitu palavista nesteistä, kaasuista tai pölyistä aiheutuvan aiheutuvan räjähdysvaaran torjunta (ATEX) (n=205) 89 5 6 b) Työpaikallani on laadittu suunnitelmat ja toimintaohjeet kemikaalionnettomuuksien sekä vaara- ja hätätilanteiden varalta (pelastussuunnitelma (n=206) 94 33 c) Työntekijät, jotka altistuvat työssään syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille on ilmoitettu ASA-rekisteriin (n=199) 65 5 30 d) Työpaikallani työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset edistää parhaiten suunnitelmia ja ASA-rekisteriin ilmoittamista (n=200) 63 6 31 e) Työpaikkani työsuojelun yhteistoiminta edistää parhaiten suunnitelmia ja ASA-rekisteriin ilmoittamista (n=200) 60 10 31 Kuva 11. Suunnitelmat ja ASA-rekisteri, % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin tai melko samaa mieltä Täysin tai melko eri mieltä EOS

21 Useammalla työpaikalla tehdään biologista monitorointia (76 %) kuin työhygieenisiä mittauksia (67 %), kuva 12. Useimmat kokivat ohjearvojen seurannan olevan kunnossa. Suuronnettomuusharjoituksia oli järjestetty harvemmalla työpaikalla kuin mitä toimiala huomioiden voisi ennustaa. Työsuojelun yhteistoiminnan rooli nähtiin merkittävänä edistäjänä työympäristön seurannassa. Toisaalta myös 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että lainsäädännöllä on tässä tärkeä rooli. Arvioi yrityksesi toimia työympäristön seurantaan (%) a) Työpaikallani seurataan määrävälein työilman epäpuhtauspitoisuuksia työhygieenisin mittauksin. (n=205) 67 27 6 b) Työntekijöiden altistumista kemikaaleille seurataan työterveyshuollon toteuttaman biologisen monitoroinnin (virtsa- ja verinäytteet) avulla (n=205) c) Työpaikallani huolehditaan, että haitalliseksi tunnetut pitoisuudet tai muut raja-arvot eivät ylity (n=203) d) Työpaikallani on järjestetty suuronnettomuusvaaraa koskevat harjoitukset suunnitelmien ja ohjeiden käytännön toimivuuden varmistamiseksi (n=205) 76 79 77 16 16 20 8 5 3 e) Työpaikallani työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset edistävät konkreettisesti käytännössä parhaiten työympäristön seurantaa (n=203) 80 13 7 f) Työpaikkani työsuojelun yhteistoiminta työpaikallamme edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten 84 10 6 g) Työpaikallani yrityksen johto edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten työympäristön seurantaa (n=202) 74 17 9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin tai melko samaa mieltä Täysin tai melko eri mieltä EOS Kuva 12. Työympäristön seuranta, % 3.3 TYÖTERVEYSHUOLTO Yleisin työterveyshuollon järjestämistapa oli yksityisen palveluntarjoajan kautta (71 %, N=219), seuraavaksi kunnallisen tarjoajan kautta (71 %, N=43). Noin 13 %:lla (N=38) oli yrityksen oma työterveyshuolto. Kuvassa 13 on esitetty vastaukset työterveyshuollon toiminnasta. Vastaajat olivat yleisesti tyytyväisiä työterveyshuollon palveluihin. Eniten vastaajat olivat tyytyväisiä työpaikalla tehtyihin työntekijöiden alkuterveystarkastuksiin ja määräaikaistarkastuksiin, täysin tai melko samaa mieltä oli n. 95 %, seuraavaksi eniten työpaikkaselvityksiin, noin 93 % täysin tai melko samaa mieltä. Tyytyväisiä oltiin myös työterveyshuollon tekemiin työpaikkaselvityksiin ja terveystarkastuksiin erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä.

22 Arvioi työterveyshuollon toimintaa työpaikallasi (%) a) Työpaikallani työterveyshuolto on tehnyt työpaikkaselvityksiä, joita käytetään turvallisuuden parantamisessa (=203) 95 5 b) Työterveyshuollolle tiedotetaan työpaikalla tapahtuneista, turvallisuuteen liittyvistä muutoksista (n=203) 80 15 5 c) Työpaikallani on tehty työntekijöiden alkuterveys - tarkastukset ja määräaikaistarkastukset (n=203) 97 3 d) Työterveyshuollosta saa tarvittaessa tietoa kemikaalien terveysvaikutuksista (n=202) 76 14 10 e) Työpaikallani on järjestetty työntekijöiden terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä 84 8 8 f) Työpaikallani työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset edistävät konkreettisesti käytännössä parhaiten työterveyshuollon toteutusta (n=201) 83 9 8 g) Työpaikkani työsuojelun yhteistoiminta työpaikallamme (työnantajan ja työntekijöiden kesken) edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten työterveyshuollon toteutusta (n=199) 81 11 8 h) Työpaikallani yrityksen johto edistää konkreettisesti käytännössä parhaiten työterveyshuollon toteutusta (n=199) 75 17 8 Täysin tai melko samaa mieltä Täysin tai melko eri mieltä EOS Kuva 13. Työterveyshuollon toimivuus, % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

23 3.4 YHTEISTOIMINTA KÄYTÄNNÖSSÄ Tässä tutkimuksessa kohteena oli myös yhteistoiminnan toteutuminen käytännössä. Käytännön toteutumiseen vaikuttavat nimetyt työsuojelutoimijat, joita tässä kutsutaan edustuksellisiksi työsuojelutoimijoiksi. Näiden lisäksi työsuojelun toteutumisessa keskeistä on koko henkilöstön osallistuminen. Välittömällä työsuojelutoiminnalla tarkoitetaan jokaisen organisaatiossa toimivan omaa vastuuta ja roolia työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Työpaikat vastasivat pääosin myönteisesti väittämiin työsuojelupäälliköiden ja työsuojeluvaltuutettujen toiminnasta, kuva 14. Vastaajista neljä viidesosaa (85 %) oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että työsuojelupäällikkö edistää aktiivisesti oman työpaikkansa työsuojelutoimintaa. Vastaava lukuarvo oli HES-johdon osalta 63 %. Vastaajista 87 % oli samaa mieltä siitä, että työsuojeluvaltuutettu saa asianmukaista koulutusta. Työsuojelukoulutuksen hyödyntämistä koskevaan väittämään 82 % vastaajista vastasi myönteisesti. Kyselyn vastausten mukaan tiedonkulku työsuojeluasioissa toimii. Vastaajista 90 % oli samaa mieltä siitä, että työsuojeluvaltuutetut saavat nähtäväkseen tarvittavat tiedot. Myös väittämään "Henkilöstö saa hyvin tiedoksi työsuojelua koskevat asiat" yhdeksän kymmenestä (91 %) vastasi myönteisesti. Vastaajista 89 % oli sitä mieltä, että omalla työpaikalla hoidetaan työsuojeluasioita yhdessä. Toisaalta 47 % vastaajista oli sitä mieltä, että vain muutamat henkilöt hoitavat oman työpaikan työsuojeluasiat. Näiden kahden väittämän tulosten välillä on hienoinen ristiriita, eikä taustamuuttujista löydy ristiriitaa selittävää tekijää. Työterveyshuolto on vastausten mukaan aktiivinen työpaikan työsuojelutoiminnassa ja kolme neljäsosaa (76 %) vastaajista vastasi siinä olevansa täysin tai melko sama mieltä kyseisen väittämän kanssa.

24 Arvioi työsuojelutoimijoiden toimintaa oman kokemuksesi mukaan (%) a) Työsuojelupäällikkö edistää aktiivisesti työpaikkamme työsuojelutoimintaa (n=205) 85 13 2 b) HES-johto edistää aktiivisesti työpaikkamme työsuojelutoimintaa (n=198) 63 14 23 c) Työsuojeluvaltuutettu saa asianmukaista työsuojelukoulutusta (n=205) 87 10 3 d) Työsuojelukoulutusta on hyödynnetty työpaikkamme työsuojelutoiminnassa (=205) 82 15 3 e) Työsuojeluvaltuutettu saa nähtäväkseen tarvittavat tiedot työsuojelua koskevista asioista (esim. sattuneet tapaturmat, työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys) (n=205) f) Henkilöstö saa tiedoksi työsuojelua koskevat asiat (n=205) 90 91 7 3 8 1 g) Työpaikallamme ratkaistaan ja hoidetaan yhdessä työsuojeluasioita (n=205) 89 10 1 h) Vain muutamat henkilöt hoitavat työpaikkamme työsuojeluasiat (n=204) 47 52 1 i) Työterveyshuolto on aktiivinen työpaikan työsuojelutoiminnassa (n=205) 76 22 2 Täysin tai melko samaa mieltä Täysin tai melko eri mieltä EOS Kuva 14. Työsuojelun yhteistyö, %. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työsuojelun yhteistoiminnan aiheuttamat konkreettiset muutokset Kyselyssä kysyttiin myös työsuojelun yhteistoiminnan sisällöstä ja yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista, jotka on määritelty valvontalain 26 :ssä. Kyselyssä vastaajia pyydettiin vastaamaan, mitä lakisääteisiä asioita yhteistoiminnassa on käsitelty ja miten säännöllistä käsittely on ollut. Vastausten jakaumat on esitetty kuvassa 15. Kyselyn perusteella työpaikoilla käsitellään yhteistoiminnassa erityisesti työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavia asioita. Lähes neljä viidestä (77 %) vastasi niitä käsiteltävän säännöllisesti. Yksi viidesosa (19 %) vastasi, että niitä käsitellään harvoin tai pintapuolisesti. Vastaajista 65 % oli sitä mieltä, että Työn muutoksia, jotka liittyvät työntekijän turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn käsitellään säännöllisesti. Vajaa kolmasosa (30 %) vastasi, että niitä käsitellään harvoin tai pintapuolisesti. Vastaajista yli puolet (56 %) oli sitä mieltä, että Riskinarviointia koskevat asiakirjat käsitellään säännöllisesti. Yli kolmasosa (37 %) vastasi, että niitä käsitellään harvoin tai pintapuolisesti.

25 Vastaajista kuusi kymmenestä (60 %) oli sitä mieltä, että Työterveyshuollon toteutumista (esim. työpaikkaselvityksen tuloksia) käsitellään säännöllisesti. Noin kolmasosa (35 %) vastasi, että niitä käsitellään harvoin tai pintapuolisesti. Vastaajista yli puolet (57 %) oli sitä mieltä, että Työntekijöille annettavaa perehdytystä ja opastusta käsitellään säännöllisesti. Lähes neljä kymmenestä (39 %) vastasi, että niitä käsitellään harvoin tai pintapuolisesti. Vastaajista yli puolet (55 %) oli sitä mieltä, että Tilasto- ja seurantatietoa, jotka kuvaavat työn turvallisuutta ja terveellisyyttä käsitellään säännöllisesti. Lähes neljä kymmenestä (38 %) vastasi, että niitä käsitellään harvoin tai pintapuolisesti. Olemme työnantajan ja työntekijöiden työsuojelun yhteistoiminnassa käsitelleet (%) a) Työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavia asioita 77 15 4 4 b) Työn muutoksia, jotka liittyvät työntekijän turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn 65 23 7 5 c) Riskinarviointia koskevia asiakirjoja 56 32 5 7 d) Työterveyshuollon toteutumista (esim. työpaikkaselvityksen tuloksia) 60 31 3 6 e) Työntekijöille annettavaa perehdytystä ja opastusta 57 34 5 4 f) Tilasto- ja seurantatietoa, jotka kuvaavat työn turvallisuutta ja terveellisyyttä 55 32 7 6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Käsitellään säännöllisesti Käsitellään harvoin tai pintapuolisesti Ei ole En osaa sanoa Kuva 15. Yhteistoiminnassa käsitellyt asiat, %.