1 RAPORTTI 15. VALTUUSTON KOKOUKSESTA



Samankaltaiset tiedostot
Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

RAPORTTI 17. VALTUUSTOKOKOUKSESTA Anonyymien Alkoholistien 17. Valtuustokokous järjestettiin Kiljavan Kotorannassa Nurmijärvellä

RAPORTTI 18. VALTUUSTOKOKOUKSESTA Anonyymien Alkoholistien 18. Valtuustokokous järjestettiin Kiljavan Kotorannassa Nurmijärvellä

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa.

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

Toimintakertomus

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Lahden nuorisovaltuusto

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

RAPORTTI 16. VALTUUSTOKOKOUKSESTA

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

9.30 Aamukahvi Lounas (omakustanteinen)

Mauno Rahikainen

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä

Kokemusasiantuntijuuden ABC

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Pohjoismaiden AA:n avainlukuja lyhyesti v. 2014:

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

PUIJON LATU RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Puijon Latu ry:n ylimääräisessä kokouksessa ja syyskokouksessa

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

Omaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellinen toimintatapa Oulun kaupungissa. Minnamaria Salminen Toiminnanjohtaja Oulun seudun omaishoitajat ry

Al-Anon toiminta Suomessa

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

Liittokokoukseen ilmoittaudutaan osoitteessa Ilmoittautuminen on auki 7.3. kello asti.

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Nuorisoneuvoston toimintaohje

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

Yhdistyksen tarkoituksena on suorittaa ohjaus- ja tiedotustyötä ikääntyvien, yksinäisten ja perheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Hallituksen kokous Pöytäkirja 2/2018

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

Aika: Tiistaina klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

Ranuan seurakunta Pöytäkirja KN 10/2018 nettiversio 79. Ranuan seurakuntatalo, Pappilantie 11 A 1, kokoushuone

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Kristillinen Eläkeliitto ry

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

ASKOLAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Otsikko Sivu 1 KATSAUS NEUVOSTON KULUNEESEEN

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Hallitus on päättänyt kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Paikka: neuvostojen kokoushuone, seurakuntakeskus 2. krs, Koulukatu 6. kappalainen, sihteeri Samuel Mäkinen pj. kohdat 1-6

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS...

Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Lahti Anneli Loisa Kirsi Mikkonen Pasi 11 - Piipponen Mitja Sarola Riitta

FORSSAN EV.-LUT. SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2019. Kirkkovaltuusto

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

Meikäläisiä Satakunnasta

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

Transkriptio:

1 RAPORTTI 15. VALTUUSTON KOKOUKSESTA Anonyymien Alkoholistien XV valtuuston kokous järjestettiin Vähäjärven kurssikeskuksessa Hämeenlinnan Hauholla 13. 15.4.2012. SISÄLLYS 1. OSANOTTAJAT 2. VALTUUSTON KÄSITTELEMÄT ASIAT JA ALOITTEET YM 2.1. FREEDOM FROM BONDAGE - TEKSTI 2.2. ISO KIRJA - SIVUTUS 2.3. ALKOHOLISTILUOTTAMUSHENKILÖIDEN VARAHENKILÖT 2.4. NEUVOSTON MENETTELYTAPATOIMIKUNTA 2.5. MUUTOKSIA ALUEJAKOON JA VALTUUTETTUJEN MÄÄRÄÄN 2.6. KÄSITEVIHKONEN 2.7. BOX 108 2.8. SÄHKÖINEN VALTUUSTOKOKOUSMATERIAALI 2.9. NELJÄNNEN AKSELEEN OPAS 2.10. PALVELIJOIDEN INNOSTAMINEN 2.11. MUUTA 3. OMAAN TOIMINTAAN JA KOKOONTUMISEEN LIITTYVÄT ASIAT 3.1. NEUVOSTON JA SEN TOIMIKUNTIEN TOIMINNAN TARKASTELU JA ARVIOINTI SEKÄ KATSAUS ALKAVAN VALTUUSTOKAUDEN TOIMINTASUUNNITELMIIN 3.2.YHTEISÖN TALOUSKATSAUS 3.3. SEURAAVAN VALTUUSTOKAUDEN TEEMA 3.4. NEUVOSTON TÄYDENTÄMINEN 3.5. XVI VK:N AJANKOHTA, PAIKKA JA KUSTANNUKSET 3.6. XVI VK:N PUHEENJOHTAJA JA HÄNEN VARAHENKILÖNSÄ 3.7. VALTUUSTOKOKOUSTOIMIKUNTIEN PUHEENJOHTAJAT JA HEIDÄN VARAHENKILÖNSÄ 3.8. VALTAKUNNALLISET TAPAAMISET 2012 2013 4. ALUEIDEN RAPORTIT EDELLISEN VALTUUSTOKAUDEN TOIMINNASTA 4.1. ETELÄINEN ALUE 4.2. ITÄINEN ALUE 4.3. LÄNTINEN ALUE 4.4. POHJOINEN ALUE 4.5. PÄÄKAUPUNKISEUDUN ALUE 4.6. RUOTSINKIELISET SUOMESSA 5. VALTUUSTOKAUDEN TEEMA YHDESSÄ UUTEEN ELÄMÄNTAPAAN 5.1. ALUSTUS 5.2. KOOSTE JAKAMISISTUNNOSTA, JONKA AIHEENA OLI VALTUUSTOKAUDEN 2011 2012 TEEMA YHDESSÄ UUTEEN ELÄMÄNTAPAAN 6. VERTAISTUKI JA KOKEMUSASIANTUNTIJUUS 6.1. ALUSTUS 6.2. KOOSTE JAKAMISISTUNNOSTA, JONKA AIHEENA OLI VERTAISTUKI JA KOKEMUSASIANTUNTIJUUS 7. KOOSTE JAKAMISISTUNNOSTA: MITEN VIEDÄ TÄSSÄ KOKOUKSESSA SYNTYNYT KOKEMUS, HENKI JA TIETO ALUEELLA ETEENPÄIN?

2 1. OSANOTTAJAT Aluevaltuutettuja oli paikalla 13, neuvoston jäseniä oli 6 sekä yksi ei-alkoholistijäsen. Valtuuston kokoonpano Ison salin kokouksessa oli yhteensä 19. Äänivaltaisia olivat 13 valtuutettua ja kaikki 6 neuvoston jäsentä, ei alkoholistijäsenen poistuttua ennen Ison Salin käsittelyä. Tarkkailijana kokoukseen osallistui Tanskan PM valtuutettu Sune. Kokouksen puheenjohtajana toimi Olli T XIV VK:ssa valitun Rogin oltua estyneenä ja sihteerinä neuvoston kutsumana Olli T. 2. VALTUUSTON KÄSITTELEMÄT ASIAT JA ALOITTEET YM 2.1. FREEDOM FROM BONDAGE TEKSTI XV VK totesi, että neuvoston kirjallisuustoimikunta on päättänyt kääntää ao kokemuksen englanninkielisen Ison Kirjan sivulta 552 alkaen ja julkaista sen tulevissa lehdissä (Box 108 ja Selvä). Edelleen neuvostoa suositeltiin lähettämään aiheesta pyyntö SAAK ry:lle ao henkilökohtaisen kokemuksen liittämiseksi Ison Kirjan seuraavaan suomenkieliseen painokseen. XV VK antoi neuvostolle tehtäväksi laatia myönteinen vastaus aloitteen tekijälle. 2.2. ISO KIRJA SIVUTUS Neuvostoa suositeltiin kysymään SAAK ry:ltä seuraavan ison kirjan uusintapainoksen ajankohtaa. Samalla kysytään onko sivujen numerointi mahdollista muuttaa englanninkielisen laitoksen mukaiseksi. XV VK antoi neuvostolle tehtäväksi laatia myönteinen vastaus aloitteen tekijälle. 2.3. ALKOHOLISTILUOTTAMUSHENKILÖIDEN VARAHENKILÖT XV VK antoi neuvostolle tehtäväksi lisätä Palveluoppaaseen sivulle 45 seuraava asiaa selventävä teksti: Varsinaisen luottamushenkilön erotessa tai ollessa estynyt hoitamaan palvelutehtäväänsä voi neuvosto tarvittaessa kutsua varahenkilön korvaamaan varsinaisen luottamushenkilön seuraavaan valtuustokokoukseen asti. Mikäli varahenkilöä tarvitaan pidempään, voi neuvosto harkintansa mukaan esittää varahenkilön valitsemista estyneen henkilön palveluskauden loppuun asti. 2.4. NEUVOSTON MENETTELYTAPATOIMIKUNTA XV VK päätti hyväksyä aloitteen, jonka sisältö oli: Palveluoppaaseen lisätään seuraava teksti kuvaamaan uutta käytäntöä: Menettelytapatoimikunta Menettelytoimikunta valmistelee ja tarvittaessa ratkaisee menettelytapoihin liittyviä asioita valtuustokauden aikana. Toimikunta pyrkii myös etsimään ja kehittämään sellaisia laajakantoisia menettelytapoja, mitkä voivat vaikuttaa koko toveriseuran hyvinvointiin ja kasvuun. Toimikunta voi myös toimia neuvoston kertyneen palvelukokemuksen varastona ja tarvittaessa auttaa neuvoston ja sen muiden toimikuntien toimintatapojen kehittämisessä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii neuvoston istuva puheenjohtaja tai muu neuvoston keskuudestaan valitsema luottamushenkilö. Toimikunta kutsuu jäsenikseen aina juuri

3 kautensa päättäneet luottamushenkilöt ja muita kokeneita toveriseuran toiminnan ja menettelytapojen kehittämisestä kiinnostuneita entisiä luottamushenkilöitä sekä mahdollisesti muita toimikunnan työskentelylle hyödyllisiä AA:n periaatteisiin perehtyneitä henkilöitä. 2.5. MUUTOKSIA ALUEJAKOON JA VALTUUTETTUJEN MÄÄRÄÄN XV VK päätti: Kokkolan siirtämisestä pohjoiseen alueeseen läntiseltä alueelta. Jyväskylän siirtämisestä eteläiseen alueeseen läntiseltä alueelta. Pohjoisen alueen 1 valtuustopaikan siirtämisestä läntiselle alueelle. Itäisen alueen 1 valtuustopaikan siirtämisestä eteläiselle alueelle. Itäiselle alueelle annetaan mahdollisuus osallistua rakenteen työskentelyyn yhdessä eteläisen alueen kanssa. 2.6. KÄSITEVIHKONEN XV VK hyväksyi esitteen yksimielisesti. Ennen painatusta vihkosen tekstisisältö käytetään kielenhuollon läpi. 2.7. BOX 108 XV VK hyväksyi aloitteen yksimielisesti. Edelleen VK suositteli Box 108-lehden toimittamista sähköisessä muodossa siten, että kaikki halukkaat saavat sähköisen ilmoituksen uuden numeron ilmestymisestä ja linkistä, missä lehti on luettavissa. Lisäksi kukin lehti tulisi olla luettavissa kotisivuilta lisäyksellä, että Boxin digitaalinen versio julkaistaisiin lehtisenä tulostettavassa formaatissa. 2.8. SÄHKÖINEN VALTUUSTOKOKOUSMATERIAALI XV VK hyväksyi aloitteen yksimielisesti. Luottamuksellinen materiaali (mm. osanottajalistat) toimitetaan tietoturvallisella tavalla tai jaetaan paperiversioina vasta kokouspaikalla. Materiaalin tulee jatkossakin olla saatavilla pyydettäessä paperisena. 2.9. NELJÄNNEN AKSELEEN OPAS XV VK: Opas palautettiin neuvostolle tulevalla valtuustokaudella viimeisteltäväksi. 2.10. PALVELIJOIDEN INNOSTAMINEN Jokaisen jäsenen koko AA:n pakettiin perehtyminen eli kaikki kolme perintöä. Käsitteet keskusteluun, palvelutehtävän haluttavuus, palveluhengen parantaminen, nykyisten palvelijoiden asenne tehtäväänsä = siitä kertominen uusille halukkaille, rohkaisu aloittamaan, kasvu palveluun jo ryhmätasolla, tehtävän kunnollinen kuvaus. (tieto) Toimikunta ehdottaa, että valtuutettuja muistutetaan vierailuista oman alueensa ryhmissä erityisesti valtuustokokouksen jälkeen kertomassa kokouksesta ja siellä tehdyistä päätöksistä sekä kuluvan vuoden teemasta. kts. palvelukäsikirja s. 31 luku 6. (kirto) Toimikunta hyväksyy ehdotuksen sellaisenaan. (yt-tmk) Palvelijoiden saamiseksi mukaan lähtee jokaisen AA-laisen halusta osallistua enemmän yhteiseen tekemiseen, kummittaa palveluun ja ohjata uusia mukaan toimintaan.

4 Oman palvelukokemuksen jakaminen uusien kanssa. Palvelumateriaalien hyödyntäminen toiminnassa. (valto) 2.11. MUUTA XV VK:n toimintasuositus neuvostolle: valmistella seuraavaan valtuustokokoukseen esitys siitä, miten valtuustokokouksen puheenjohtaja valitaan tulevaisuudessa. (jos valtuutettuja ei ole käytettävissä, neuvosto saa valtuudet valita kokoukselle puheenjohtajan) 3. OMAAN TOIMINTAAN JA KOKOONTUMISEEN LIITTYVÄT ASIAT 3.1. NEUVOSTON JA SEN TOIMIKUNTIEN TOIMINNAN TARKASTELU JA ARVIOINTI SEKÄ KATSAUS ALKAVAN VALTUUSTOKAUDEN TOIMINTASUUNNITELMIIN VK:n toimikunnat tutustuivat perusteellisesti neuvoston ja sen toimikuntien toimintakertomuksiin. Kuultiin toimikuntien jäsenten sekä luottamushenkilöiden lisäkuvauksia toiminnasta ja keskusteltiin esiin nousseista asioista. Todettiin sekä neuvoston että toimikuntien suoriutuneen erittäin hyvin lukuisista tehtävistään valtuustokauden aikana. Todettiin toiminnan olleen erittäin aktiivista ja tuloksellista. Kukin toimikunta tutustui vielä perinpohjaisesti vastaavan neuvoston toimikunnan toimintaan ja alustavaan toimintasuunnitelmaan, uusiin ja keskeneräisiin asioihin sekä arvioi toimintakapasiteetin alkavalla kaudella. XV VK määritteli valtuustokauden 2012 2013 toiminnan painopisteiksi: Neuvoston toimikuntien vahvistaminen kutsutuilla toimikuntajäsenillä. Toimistonpäivystäjä on luopumassa tehtävästään ja pidetään erityisen tärkeänä ylläpitää toimiston toimintaa. Varsinaiseen toimintaan tulisi sisältyä jollakin tavalla yhteydenpito Suomen AA:n kanssa. Yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tutustua terveydenhuollon ammattilaisten näkemykseen alkoholisairauksien hoidosta suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuorille (koululaisille) suunnatun AA-perustietopaketin valmistelua yhdessä A-jäsenen kanssa. Tämän paketin valmistuttua toimikunta pyytää A-jäsenen apua yhteydenottamiseksi kouluviranomaisiin. 3.2.YHTEISÖN TALOUSKATSAUS Kuultiin ja käytiin keskustelua. 3.3. SEURAAVAN VALTUUSTOKAUDEN TEEMA VK päätti valtuustokauden 2012 2013 teemaksi: Yhtenäisyys turvanamme 3.4. NEUVOSTON TÄYDENTÄMINEN Neuvoston esitys: Luottamushenkilöiksi, alkoholisti jäseniksi Vaihtovuoroiset: Pääkaupunkiseudun alueen esitys: Hymy-Pekka

Koko yhteisön ehdokas: Taina Täydentäminen: Make T:n sijalle 3 vuodeksi Arvo R Matti T:n sijalle 2 vuodeksi Eino XV VK hyväksyi neuvoston esitykset 5 3.5. XVI VK:N AJANKOHTA, PAIKKA JA KUSTANNUKSET VK päätti ajankohdaksi 12. 14.4.2013, paikaksi Hämeenlinnan Vähäjärven kurssikeskuksen ja osallistumismaksuksi 250 / valtuutettu. 3.6. XVI VK:N PUHEENJOHTAJA JA HÄNEN VARAHENKILÖNSÄ XV VK valitsi XVI VK:n puheenjohtajaksi yksimielisesti Ahti A:n ja hänelle varahenkilöksi jonkun edellisten valtuustokokouksien puheenjohtajista (Neuvosto suorittaa valinnan tarvittaessa). 3.7. VALTUUSTOKOKOUSTOIMIKUNTIEN PUHEENJOHTAJAT JA HEIDÄN VARAHENKILÖNSÄ Valtuustokokoustoimikunta Valtuustokokouksen valtuustokokoustoimikunnan puheenjohtaja Tikke ja varahenkilö Pootu. Yhteistyötoimikunta Valtuustokokouksen yhteistyötoimikunnan puheenjohtaja Pedu ja varahenkilö Ahti A. Tiedotustoimikunta Valtuustokokouksen tiedotustoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Riku ja varahenkilöksi Kaisa. Kirjallisuustoimikunta Kirjallisuustoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Arvo H ja varahenkilöksi Marika. 3.8. VALTAKUNNALLISET TAPAAMISET 2012 2013 Anonyymien Alkoholistien Eteläisen alueen Aluepäivä 9.6.2012 klo 11 18, Lahti 4. ALUEIDEN RAPORTIT EDELLISEN VALTUUSTOKAUDEN TOIMINNASTA 4.1. ETELÄINEN ALUE Aluetoiminnan ytimenä Eteläisellä alueella on ollut kokemuksenvaihto piirien järjestämästä sanomansaatosta. Aluekokouksia on valtuustokaudella pidetty kolme 19.6.-11 Lahdessa vahvistettiin alueen suuntaviivat ja Keski-Suomen piiri ilmoitti siirtyvänsä Eteläiseen alueeseen 22.11.-11 Orimattilassa alueen suuntaviivat päivitettiin ja päätettiin vuotuisen Aluepäivän pitämisestä AAn syntymäpäivän aikoihin 10.6. Lahden piiri järjestää ensimmäisen 9.6.2012. 5.2.-12 Jyväskylässä tehtiin henkilövalinnat seuraavalle kaudelle ja suositettiin kotisivujen osoitteen, aasuomi.fi, käyttämistä kaikessa tiedottamisessa ja painotuotteissa. Keski-Suomen piiri Ryhmät ja kokoukset: Piirissä toimii edelleenkin kaksi ryhmää, Touru-ryhmä ja Huhtaryhmä. Touru-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 11 tiistaisin klo 18. Kokoukset on rajattu tunnin mittaisiksi ja ovat suljettuja. Huhta-ryhmä kokoontuu kolmesti viikossa klo 19, keskiviikkoisin joka on tarvittaessa avopalaveri, perjantaisin joka on rajattu tuntiin, ja sunnuntaisin. Maanantaisin kokoontuu Pernis-ryhmä Laukaan varavankilassa sanomansaattoryhmänä. Yhteyshenkilöksi on nimetty Sakke Tourusta, mutta käytännössä se on tarkoittanut myös vetovastuuta. Ryhmän vetäjä on kuitenkin pyritty löytämään

6 toimintaan osallistuvien vankien joukosta. Palvelijat ja palvelu piirissä: Palvelijoissa on tapahtunut muutoksia enemmänkin tilanteen mukaan kuin palveluajan puitteissa. Asiaa ei kuitenkaan ole koettu kovinkaan ongelmalliseksi, koska piirin pienestä koosta huolimatta palvelutehtäviin on löytynyt aina uusi henkilö. Helmikuista aluekokousta seurasi maaliskuussa vuoden ensimmäinen kokous, jossa piiri järjestäytyi uudelleen. Puheenjohtajaksi valittiin Sakke Tourusta, sekä uudet ryhmäpalveluedustajat Touru-ryhmän Mikko ja Huhta-ryhmän Timo. Osittain aluekokouksestakin siirtynyt palveluhenki ja palvelun merkityksen oivaltaminen osana toipumista oli kokouksessa voimakkaasti mukana, ja tämän seikan korostamista myös ryhmätasolla pidettiin erittäin tärkeänä. Toisaalta ryhmissä halukkaiden palvelijoiden vähyys on enemmänkin mielikuva kuin todellinen tilanne, vaikka tehtävistä ei varsinaista kilpailua esiinnykään. Kaikki välttämättömät tehtävät on saatu hoidettua, ja Huhta-ryhmä on jopa lisännyt yhden viikoittaisen kokouksen vuonna 2011. Ryhmien kesken on suunnitteilla kevään aikana pidettävä kokemustenjakopalaveri, joita on pidetty aikaisemminkin. Tiedotus: Tärkeimmäksi toimikunnaksi on koettu jo pitkään puhelin- ja tiedotustoimikunta. Itse toimikunnalla ei ole rasitteena suurta tehtävämäärää, vaan tarkoituksena on yhteistyöelimenä turvata tiedotustoiminta. Toimikunta on toiminut vaihtelevasti ja se vastaa mm. auttavan puhelimen säännöllisestä ilmoituksesta Keskisuomalaisessa. Auttava puhelin on ollut päivystävässä muodossa jo vuosia, ja se on vuoroin molempien ryhmien vastuulla kuukausi kerrallaan. Puhelimen jatkuva toiminta on koettu sanomansaaton kannalta ehdottoman tarpeelliseksi. Tiedotustoiminta oppilaitoksiin ja terveydenhoitosektorille on niin ikään koettu erittäin positiiviseksi, ja kaikkiin pyyntöihin on tiedottajat, vähintään kaksi henkilöä, aina löytyneet. Tiedotustilaisuuksia on ollut 2-4 kertaa vuodessa. Liittyminen eteläiseen alueeseen: Keski-Suomen piiri liittyi eteläiseen alueeseen loppuvuodesta 2011. Asiasta keskustellessa ei tullut eriäviä mielipiteitä, vaan siirtyminen läntisestä alueesta koettiin luontevaksi jo maantieteellisestikin. Ensimmäinen eteläisen alueen aluekokous jossa piiri oli mukana, pidettiin Jyväskylässä Huhta-ryhmän tiloissa 5.2.2012. Kokouksessa vallitsi hyvä henki, jossa piiristä ehdotettiin ja valittiin palvelijoita valtuustoon ja neuvostoon. Pohjois-Kymen piiri Tapahtumia: Viikko ennen juhannusta viikonloppu Haminan Lintukodossa, elokuussa perinteinen rantapäivä Lappalan rannalla Valkealassa, marraskuussa yhteinen pikkujoulu ja vielä maaliskuussa viikonloppu Haminan Metsäkylässä. Kokouksia: Tammikuun alussa aloitettiin päiväkokoukset Kouvolan Tunneliryhmän tiloissa ma, ke ja pe klo 12.00. Kokoukset ovat yhteisiä ja ne avataan kutsumalla porukka tervetulleeksi Kouvolan ryhmäyhteisön päiväkokoukseen. Maaliskuun alusta saatiin näihin kokouksiin järjestettyä vetovastuun vuorottelu; vastuu on 2 kk ja sen kantaa 4 alkoholistia, joista kuukausittain 2 tulee erovuoroon. Vetäjiä on löytynyt molemmista ryhmittymistä. Ke. iltana yhteisöllä on myös kokous klo 19.00. Sanomansaatto: Kouvolan katkaisuasemalla info joka tiistai kl 17.30. Hommaa pyörittää kuusi AA ryhmää kuukauden vuoroilla. Puolet ryhmistä kuuluu anonyymeihin. Näkyykö kahtena kampanjan julisteita on viety poliisille, kirjastoon, terveyskeskukseen ja sos.toimeen. Sosiaalipuolen päihdevastaava on luvannut toimittaa julisteita kaikkiin keskuksen toimipisteisiin yht. n. 15 kpl. Muuta: Piirikokous joka kk:n viimeisenä lauantaina klo 12.00 Kouvolan Tunneli ryhmän tiloissa. Viime kokouksessa piiri päätti ottaa käyttöön vapaana olevan Pohjois- Kymen piiri nimen. Piirille ei vielä valittu vetäjää mutta Reino K toimii toistaiseksi muistuttajana kokoontumisista. Päijät-Hämeen piiri Yleistä: Koska piirissä on vain yksi ryhmä ovat piirin kuulumiset lähinnä AA Siltaryhmän toimintaa. Olennaista kuluvalle valtuustokaudelle on ollut ryhmän voimakas kasvu niin jäsen- kuin kokousmäärältään. 3 viikkokokousta, joita ryhmä järjestää, pidetään kaikki eri

7 osoitteissa. Tästä johtuen yhtenäisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota järjestämällä palvelut uudenlaisella tavalla. Näkyvimpänä asiana on ehkä ryhmätoimikunta, joka vastaa ryhmän juoksevien asioiden hoidosta. Sanomansaatto: Tärkeä yhteistyökumppani on kaudella ollut Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikka, jonka asiakkaista monet ovat osallistuneet kokouksiin. Keski-Suomen ja Pohjois-Kymen mallin mukaisesti painoimme omatoimisesti Päijät-Hämeen yhteisen kokousluettelon. Moniin tärkeisiinkään sanomansaattokohteisiin eivät voimavarat ole kuluneella valtuustokaudella riittäneet. Kokouksista: Perjantain kokousta Launeen kirkolla on kehitetty lukujärjestyksen osalta tarkoituksena taata jokaisen palaverin ainutkertaisuus. Erityisesti keskiviikkona Nousurinteen avoimessa kokouksessa on käynyt väkeä Myllyhoitoklinikalta. Tuorein lisä on tiistain klo 19 Orimattilan Myllykallion kokous, joka aloitettiin joulukuussa, kun aiemmin samassa paikassa toiminut ryhmä lopetti toimintansa. Lisäksi Myllykalliolla kokoontuu kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina avoin perhekokous klo 15. Muuta: Piiri järjestää 1. aluepäivän 9. kesäkuuta Lahdessa vanhan Konserttitalon ravintolaja aulatiloissa. Järjestelyt ovat käynnissä ja tarkempi ohjelma saadaan huhtikuun alkuun. Aluetoimintaa on käynnistetty kuluvana valtuustokautena palveluoppaan mukaiseen muotoon. Toiminnan selkeyttämiseksi alueen suuntaviivat ovat tekeillä, muodolliset toimielimet on perustettu ja alueen toimihenkilöt valittu. Alueella toimii nyt kaksi piiriä: Pohjois-Kymen piiri ja Lahden piiri ja ryhmiä yhteensä neljä. Tunnusteluja Keski-Suomen piirin siirtymisestä Eteläiseen alueeseen on myös ollut vireillä. Varsinainen toiminta on tapahtunut ryhmissä ja piireissä. Piirit mm. vastaavat alueen valtuutettujen valtuustokokousmaksuista. Vuorovaikutus ja kokemuksenvaihto piirien ja ryhmien välillä on vilkasta huomioiden palvelijoiden ja ryhmien vähäisen määrän. Lahden piirissä toimii vain yksi ryhmä, AA Siltaryhmä. Ryhmällä on kaksi viikoittaista kokousta, joista perjantain suljettu kokous on vakiinnuttanut asemansa uudessa kokouspaikassa, Launeen kirkolla, myös seudun nimettömien ryhmien jäsenten palaverina. Avoin kokous käynnistyi syyskuun lopulla ammattilaisille suunnatun tiedotustilaisuuden tuloksena Nousurinteen toimintakeskuksen tukiasuntojen kerhohuoneessa ja kokous hakee edelleen hieman muotoaan ja näkyvyyttä. Myös Launeen seurakunnan työntekijöille on pidetty tiedotustilaisuus. Yksittäiset anonyymit alkoholistit piiristä osallistuivat sekä Kemiössä kesäkuussa pidetyn Pohjoismaisen kokouksen valmisteluihin että itse tapahtumaan. Myös SAPMI ry:n tiedotustilaisuudessa Inarissa 5.10.-10 oli lahtelainen edustus; jäsenten mukana kulki saamenkielisen Ison kirjan ensimmäinen painos Kanadasta Lahden kautta Inariin. TOIMINTAA KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2010 2011. Kaakon piiri järjesti Juhannusleirin AA-laisille Metsäkylässä Haminassa Osallistujia tuli eripuolilta Etelä- Suomea yhteensä noin 30. Lapsia osallistujista oli noin 10. Elokuussa 13-15.8. järjestettiin Heituinrannan leirikeskuksessa Kouvolan Saaramaalla viikonlopputilaisuus jonka teemana oli AA:n kolme perintöä. Tilaisuudessa oli alustettu kokous kustakin AA: kolmesta perinnöstä. Porukkaapaikalle ilmaantui lapset ym. Mukaan lukien yli 30. Syyskuussa järjesti Kaakon piiri samassa paikassa vapaamuotoisen viikonlopun AAlaisille ja heidän ystävilleen. Lauantaina 30.10.11 Eteläinen alue järjesti Orimattilan Myllykalliolla jälleen Kolmea perintöä käsitelleen tilaisuuden. Jälleen oli osallistujia kolmisenkymmentä kuitenkin tällä kerta ilman lapsia. Viialan ryhmä järjesti viikonloppuleirin Valkjärvellä Haminan Metsäkylässä 11-13.3. Osallistujia oli parisenkymmentä. Erityisesti pitää kai mainita, että kaikissa järjestetyissä tilaisuuksissa osallistujat alustajia myöten tulivat molemmista ns. AA-laisista leireistä. Kouvolan Kuntoutuskeskuksessa (katkolla) on osallistuttu omalla vuorolla.

8 Toimintaan osallistuu yhteensä viisi ryhmää joista kaksi (Viiala ja Tunneli) kuuluvat Anonyymeihin Alkoholisteihin. Vuoro tulee pari kertaa vuodessa ja kestää kuukauden kerrallaan. Piiri on laatinut Ilmoitustauluja varten ryhmäluettelon (ohessa) kaikista Kouvolan AAryhmistä. Tekeillä on myös pienempi taitelehtinen johon tulevat kaikki Kouvolassa toimivat AA- ryhmät. Nimettömien Alkoholistien paikallisissa luetteloissa ei mainita Anonyymeihin lukeutuvia ryhmiä. Edellisellä kaudella aloitetut tiedotushommat ovat vielä vähän kesken. Kyseessähän oli ammattilaisille suunnattu kansio joka vietiin henkilökohtaisesti perille. Homma on vieläkin vähän keskeneräinen, sitä hoidellaan vähitellen. Samalla koetetaan välttää päällekkäisyyttä Nimettömien Alkoholistien puuhailujen kanssa. Asiaa on harkittu suunnata myös Etelä- Kymenlaakson suuntaan. 4.2. ITÄINEN ALUE Alueella ei ole ollut aluetason toimintaa kuluneella valtuustokaudella. 4.3. LÄNTINEN ALUE Turun seutu Piirit Turun seudulla toimii aktiivisesti Rannikon-piiri. Rannikon piiri kokoontui neljä kertaa vuonna 2011. Piirin toimintaan osallistui 9 AA-ryhmää. Turun Paikallistoimisto Turun Palvelutoimisto kokoontui vuonna 2011 neljä (4) kertaa Palvelevat Alkoholistit ry:n vuokraamiin ja ylläpitämiin toimistotiloihin osoitteessa Vähäheikkiläntie 37. Käsitekokoussarja pidettiin 12:ta perjantaina kiinnostuneita oli mukana hyvin. Pääasiallista AA:n ohjelman mukaista 12. askeleen työtä on pyritty tekemään pitkin vuotta yhdeksän ryhmän voimin. Tiedotustyöryhmä on jatkanut yhteydenottoja kartoittamiinsa paikkoihin, joissa olemme käyneet tiedottamassa vuoden aikana. Yhteistyö ammattilaisten kanssa on kasvanut tänä vuonna. Toimintaa on ollut myös seuraavilla osa-alueilla; On järjestetty tiedotustilaisuuksia AA:sta kiinnostuneille, esim. opiskelijoille, sosiaali- ja terveystyön ammattilaisille, katkaisuhoitoasemalla, jalkatyönä (ns. mainosten jakaminen). Myös kirjallisen materiaalin jakaminen (esitteet) on kuulunut toimintaan. Messu- ja seminaaritapahtumiin on osallistuttu ja kaksi tapahtumaa on nytkin tulossa. AA:n Auttava Puhelin puhelujen määrä laskusuunnassa Internetsivut: http://www.aa-tupa.fi/ ja http://www.aa-varsinais-suomi.com. Sivut pyritään yhdistämään vuoden 2012 loppuun mennessä. TUPA -lehti, AA:n sisäinen paikallinen tiedotuslehti, joka ilmestyy kerran kuukaudessa Näitä toimintamuotoja ovat ylläpitäneet kaksi (2) toimikuntaa sekä kaksi (2) työryhmää; tiedotus- ja puhelintoimikunta, hoitolaitostyöryhmä ja tiedotustyöryhmä. Tammikuussa tiedotus- ja puhelintoimikunta yhdistettiin nimikkeen Tiedottamisen toimikunta alle. Työryhmät ovat nyt yhteisesti sisäisen ja sähköisen tiedottamisen työryhmä 4.4. POHJOINEN ALUE Raportti Anonyymien Alkoholistien Pohjoisen alueen / Oulun piirin toiminnasta valtuustokaudella. 1. Ryhmät Alueella toimii: -Sorsasaaressa 2 AA-ryhmää, joilla on yhteensä 5 kokousta (AA-saariryhmä 4 kokousta ja Naisten Siru-ryhmä 1 kokous, joka tosin on ollut vähän aikaa tauolla. Poikinut kuitenkin sellaistakin hyvää, että kaupungilla on aloittanut naisten ryhmä).

9 -Majakkaryhmä Oulunsalossa, 1 kokous -Rantaryhmä Kalajoella, 1 kokous. 2. Piirin kokoukset Piirillä on ollut kuluneen vuoden aikana kaikkiaan 3 (?) kokousta. 3. Ohjelmaan opastustilaisuudet. Piirin kummitoimikunta järjesti Oulunsalossa yhden Back to Basic-tilaisuuden, tilaisuuteen otto osaa n. 20 ihmistä. 4. Sanomansaatto -Ryhmät ovat jatkaneet Oulun kaupungin Kiviharjun kuntoutusklinikan kuntoutusjaksolaisille säännöllisesti 4:n viikon välein infojen pitämistä. -Oulaisten päihdepulen toimijoille järjestettiin tiedotustilaisuus. Läsnä oli myös yksi kansanedustaja. -Silmäys AA-han lehtisiä on jaettu ahkerasti. -Yritimme käynnistää toista vankilaryhmää Pelsolle. Siellä pidettiin oikein hyvähenkinen tiedoitustilaisuus henkilökunnalle. Info ei kuitenkaan mennyt perille vangeille riittävässä määrin, eikä ryhmään saatu ilmoittautuneita. Asia on sellaisessa vaiheessa, että alustavasti on sovitty vangeille pidettävistä AA-infoista työtoiminnan yhteydessä elokuun puolen välin paikkeilla. Arvio olisi, että ainakin kahtena päivänä 2 tilaisuutta, eli yhteensä 4, jotta mahdollisimman moni vanki kuulisi asian. Tällainen oli Pelson esitys. (Ts. vankeja ei saatu yhteen paikkaan kerralla, ehkä hyväkin, että on pienempiä ryhmiä, toisaalta vaatii meiltä enemmän panostusta.) 5. Muuta -Oulun vankilan AA-ryhmän toimintaa on tuottu koko toimintavuoden siten, että vankilan ulkopuolisia AA-laisia on ollut 1-3 henkilöä yhtä kokousta lukuun ottamatta kaikisssa pidetyissä kokouksissa. Ryhmän toiminnasta on kuvaus Selvä-lehdessä. On ollut alustavia keskusteluja, että pitäisimme halukkaiden nimettömien kanssa sanomansaattoa koskevan kokouksen syksyllä. Eräs Oldtimer pyrkii osaltaan kyselemään nimettömien ryhmästä halukkaita. Keskustelimme vielä, että pitäisimme kokouksen jossakin puolueettomalla maaperällä, että paikalle olisi mahdollisimman helppo tulla. 4.5. PÄÄKAUPUNKISEUDUN ALUE Pääkaupunkiseudun AA-alue on työskennellyt ensisijaisesti yhteistyöfoorumina piirien ja eri toimikuntien välillä luomalla edellytyksiä sanomansaattoon. Lisäksi alue on auttanut omalta osaltaan paikallistoimisto Kolmion toimintaa. Toiminta on noudattanut vakiintuneita uomiaan ja toiminnassa on noudatettu suuntaviivoja. Alueeseen ovat lukeutuneet Espoon, Helsingin ja Länsi-Vantaan AA-piirit. Kolmion toimiston tilat ovat osoittautuneet toimiviksi ja päivittäin siellä käy useita aa-laisia. Alueen talous on toimintavuonna säilynyt vakaana ja ryhmien vapaaehtoiset tuet ovat riittäneet tehtävien hoitamiseen. Kolmion toimiston ja vastauspalvelun päivystysvuorojen hoitaminen on oiva osoitus palveluhalukkuudesta vapaaehtoisin voimin. Lukuisat apua tarvitsevat ovat saaneet ensi kosketuksensa AA:n näiden palvelijoiden sekä paikallistoimiston kautta. Aluetoimikunta on kokoontunut toimintavuonna kuusi kertaa. Alueen kokoukset on järjestetty kolme kertaa. Vuoden ensimmäinen kokous oli samalla vaalikokous. Aluetoimikunnan kokoukset on pidetty Kolmion toimistossa ja aluekokoukset vuoroittain eri piirien järjestäminä. Alue järjesti lauantaina 4.6.2011 AA-päivän Espoossa. Osallistujien määrä jäi turhan vähäiseksi samana päivänä olleiden koulujen päättäjäisten vuoksi. Koko vuotta on leimannut aktiivinen toiminta monilla eri aloilla. Hyvä yhteisymmärrys aluetoimikunnassa on taannut sen, että tärkeät yhteiset asiat on voitu hoitaa. Palvelijoiden vähäisyys on ollut kaikkien huolena, mutta siitä huolimatta tärkein asia, sanoman saatto, on voitu hoitaa. Sydämellisen kiitoksen ansaitsevat ennen kaikkea vapaaehtoiset palvelijat niin

10 Kolmion päivystäjinä, vastauspalvelun puhelinpäivystykseen kuin sanomansaattoon osallistuneet sekä Selvä-lehden tekijät. Piirit: Helsingin piiriin kuuluu viisi ryhmää. Keväällä ja syksyllä piiri on jakanut vastauspalveluvuorot ryhmille. Ryhmien kesken on käyty vilkasta keskustelua sanoman saatosta ja kokemuksia on kertynyt. Ryhmät ovat toimineet omilla alueillaan aktiivisesti mahdollisuuksiensa mukaan, muun muassa ilmoittelemalla kokoontumisistaan alueella ilmestyvissä lehdissä. Espoon piiriin kuuluu viisi ryhmää. Piiri on kokoontunut viisi kertaa: 15.1., 12.3., 14.5., 10.9. ja 3.12. Piirin kokouksia on pidetty kauden aikana vaihtovuoroisesti eri ryhmien palaveritiloissa. Osallistumisaktiivisuus kokouksiin on vaihdellut, ja varsinkin syksyn kokouksissa oli valitettavan vähän väkeä läsnä. Toivottavasti tilanne korjaantuu vuonna 2012 ja ryhmät ovat kokouksissa paremmin edustettuina. Keväällä ja syksyllä piiri on jakanut sanomansaatto- ja vastauspalveluvuorot ryhmille. Sanomaa on viety Leppävaaran katkolle ja Jorvin sairaalaan sekä tarvittaessa Olarinluoman asuntolaan ja Nisnikun kuntoutuskeskukseen. Ryhmien välillä on käyty sanomansaatosta keskustelua. Kokemusten vaihto on kokouksissa ollut antoisaa ja sanomansaattovuorot on kyetty supistuneessakin piirissä hoitamaan. Länsi-Vantaan piiri Piiri koostuu kahdeksasta Länsi-Vantaan ryhmästä, joista kaksi kuuluu Anonyymeihin Alkoholisteihin. Piirin ainoana tarkoituksena on yhteinen sanomansaatto. Länsi-Vantaalla toimiva A-klinikka ja Katkaisuhoitoasema ovat ensisijainen kohde. Ryhmät ovat keskenään jakaneet vuorot Katkaisuhoitoasemalla joka sunnuntai klo 17.30 pidettävän infon vetämiseksi. Katkaisuhoitoaseman henkilöstön kanssa pidetään 1-2 yhteistyökokousta vuodessa. Kokouksessa vaihdetaan mielipiteitä ja mietitään toiminnan kehittämistä ja parannuksia. Ryhmien jäsenet kuljettavat katkaisuhoidossa olevia asiakkaita tarpeen mukaan. 4.6. RUOTSINKIELISET SUOMESSA Nedan en kort redogörelse över den svenska regionens verksamhet. Redogörelsen baserar sig huvudsakligen på uppgifter givna av regionens ordförande Tommy. Inom regionen verkar aktivt 8 grupper. Därtill 2 grupper på Åland som avvaktar med verksamheten. Samarbeter grupperna emellan består huvudsakligen av 3 årliga regionmöten. Lokalt, t.ex i Helsingfor- Esbo-Grankulla förekommer ett relativit aktivit samarbete. Grupperna sammanträder 1/vecka. Grupperna för aktivt budet vidare till bla. Pixne kliniken, sjukhus och avgiftningsstationer. Under kanlenderåret 2011 sammanlagt 5 nykomlingar. AA budet förs inom regionen vidare i orginal version och nykomlingar omhändertas väl i enlighet med kap 7, Sora Boken. En utmaning för den svenska regionen är bristen på medlemmar som är villiga att ta sig an serviceuppgrag. För tillfäller saknar regionen sekreterare. Orsaken till bristen står delvis att finna i den relativt ringa antalet medlemmar inom regionen. En speciell utmaning är också att finna forum genom vilka grupperna på tvåspråkiga orter kan föra budet vidare till svenskpråkiga. 5. VALTUUSTOKAUDEN TEEMA YHDESSÄ UUTEEN ELÄMÄNTAPAAN

11 5.1. ALUSTUS Itse asiassa kaikki tarvittava on jo kerrottu otsikon kolmessa sanassa: 1. Yhdessä. Kaikkihan tapahtuu AA:ssa yhdessä. 2. Uusi. Huomasimme, ettei vanha malli vain kerta kaikkiaan toiminut. Oli löydettävä jotain uutta. 3. Elämäntapa. Uusi elämäntapamme on AA:lainen elämäntapa. Se on oma henkilökohtainen toipumisohjelmamme ja kolmen perinnön edustama toimintatapa, varsinkin kaikessa AA:n toiminnassa. Kaikki oleellinen on siis jo otsakkeessa ja olisi ehkä parasta olla jatkamatta ja puuttumatta yksityiskohtiin ollenkaan. Samoin kuin AA:kaan ei määrittele korkeampaa voimaa mitenkään, vaan jättää määrittelyn kunkin omaksi asiaksi, on tässäkin mikä tahansa kuvaus rajallinen ja vain kunkin kertojan oma kokemus. Mutta kuten AA:ssa teemme, jaamme yhdessä kokemuksemme. Meillä on sama sairaus ja ennen kaikkea meillä on siihen yhteinen ratkaisu. Se on AAohjelma, jonka avulla löydämme uuteen elämäntapaan. Uuteen elämäntapaan, joka perustuu AA:n periaatteisiin, kolmeen perintöön, epäitsekkääseen toimintaan eli yhdessä toimimiseen. Juodessa olemme yleensä olleet yksin. AA:ssa jo sanoma siirtyy kahdenvälisenä kokemuksena. Yhdessä lähdetään kulkemaan heti alusta pitäen. Opastaja ohjaa ohjelmaan ja auttaa kynnysten yli, sillä vain harvat pystyvät yksin ymmärtämään tätä yksinkertaista ohjelmaa. Sanoman vieminen on ryhmän yhteinen päätarkoitus. Me alamme samaistua, emme etsi eroavaisuuksia, alamme huomata mitä merkitsee me. Ohjelmammekin on kirjoitettu me-muotoon siis me yhdessä. Löydettyämme yhteyden korkeampaan voimaan emme taatusti ole enää yksin ja jatkamme yhdessä matkaamme uuteen elämäntapaan. Kokouksissa jaamme omia kokemuksiamme, jolloin niistä tule yhteistä kokemustamme, AA:n kokemusta. Yhdessä jaamme toipumisen ihmeen kokemuksen yhä uudestaan ja uudestaan. Työskentelemme ohjelman parissa yhdessä; jaamme voimamme, toivomme ja kokemuksemme. AA:ssa kaikki muukin tehdään yhdessä. Meillä ei ole yksilöitä sinänsä, vaikka hoidammekin yhteisiä palvelutehtäviämme joskus yksittäisinä jäseninä. Periaatteethan ovat kuitenkin aina ennen persoonia. AA tarjoaa meille turvallisen paikan harjoitella uusia toimintatapoja, yhdessä palvelukummin kanssa. Meidän on säilyttävä yhtenäisinä voidaksemme toimia yhdessä - matkalla uuteen elämäntapaan. Kahdentoista perinteen periaatteisiin on kirjattu se voima ja ne ajatukset, jotka pitävät meidät yhtenäisinä ja estävät hajoamisen. Perinteet kertovat meille kokemusta siitä, miten meidän kannattaa toimia yhteisen hyvinvointimme varmistamiseksi suhteessa toisiimme ja ympäröivään maailmaan. Yhteinen hyvinvointimme on etusijalla, yhdessä etsimme yhteistä ryhmäomatuntoa, kaikki halukkaat pääsevät mukaan ja nimettömyys on perinteittemme hengellinen perusta. Käsitteet kuvaavat kuinka me voimme parhaiten tulla toimeen keskenämme ja viedä sanomaa toisille. Niiden avulla voimme työskennellä tehokkaasti yhdessä turvataksemme toveriseuramme tuleville polville. Käsitteet auttavat meitä varmistamaan AA:n yhtenäisyyden ja saavat meissä aikaan aivan ihmeellisen asian: Ne vapauttavat meidät, sinut ja minut, AA:n toiminnan hengellisyyteen, jolloin voimme keskittää huomiomme toveriseuramme ensisijaisen tarkoituksen toteuttamiseen. Käsitteet ovat ne hengelliset periaatteet, jotka ovat AA:n palvelurakenteen koossapitävä voima ja kuvaus miten tämän rakenteen eri osat toimivat yhdessä. Ne ovat sellaiset yhteistyön

12 menetelmät, jotka ovat täynnä AA:n huolenpitoa, luottamusta, rakkautta, keskinäistä kunnioitusta ja jokaisen yksilön arvostamista. Kaikki palvelukokonaisuudet ja varsinkin valtuustokokous ja neuvosto ovat aina vastuussa yhteisistä asioistamme. Nytkin olemme täällä valtuustokokouksena hoitamassa yhteisiä asioitamme yhdessä, yhteisillä päätöksillä. Yhdessä varmistamme uuden elämäntavan löytymisen mahdollisuuden tuleville polville. Todellakin emme enää ole yksin ja ennen kaikkea AA-lainen yhdessä toimiminen on se voima, joka pitää meidät yhtenäisinä. Meillä on yhteinen uusi elämäntapa 5.2. KOOSTE JAKAMISISTUNNOSTA, JONKA AIHEENA OLI VALTUUSTOKAUDEN 2011 2012 TEEMA YHDESSÄ UUTEEN ELÄMÄNTAPAAN - koko ohjelman me = yhdessä - omat kokemukset jaettuna = yhteiset kokemukset - kaikki tehdään AA:ssa yhdessä - meidän palvelutehtävät - yhdessä kummin kanssa - yhtenäisyys = yhdessä toimimisen perusta - yhteinen hyvinvointi - yhteinen ryhmäomatunto - käsitteet varmistavat yhtenäisyyden - yhteiset asiat è Neuvosto + VK è varmistaa AA:n olemassaolon - yksin ryyppääminen è AA:n mahdollistama ulospääsy yksinolosta - AA:ssa ei tarvitse jännittää mitään - railo oman itsen ja muun maailman välillä è AA:ssa kaikki yhdessä - oppiminen ja kasvaminen yhdessä - palveluhaluttomuus ohjelma puuttuu - uusi elämäntapa kaikki asiat muutettava - äärimmäinen itsekeskeisyys yhdessä tekeminen - ohjelmaan opastaminen - palvelutehtävät ja niiden hoitaminen - olla ohjelmassa mukana - AA ei ole sinä eikä minä vaan me - yhdessä tekeminen è hengellisiä kokemuksia - uusi = ohjelma - ohjelman avautuminen on avannut silmät näkemään mistä on kysymys - Paluu perusasioihin tärkeässä osassa muutosprosessissa - yhteisö on suurempi kuin yksilö - väärä tapa tehdä on tehdä yksin - ottaa ohjelma käyttöön - uuden oppiminen = vanhasta pois oppiminen - moraali = arkipäiväiset tottumukset ja tavat è itsetutkistelu è halu muuttua - uusi elämäntapa = yksinkertainen, juominen on tarpeetonta, tärkeitä kotiryhmän kokoukset 6. VERTAISTUKI JA KOKEMUSASIANTUNTIJUUS 6.1. ALUSTUS

13 Kokemusasiantuntijuus ja vertaistoiminta ovat nousseet keskeisiksi valtakunnallisiksi kehittämisteemoiksi mielenterveys- ja päihdetyössä. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Vertaistoiminnalla tarkoitetaan joko vapaamuotoisesti tai organisoidusti järjestäytynyttä keskinäistä apua ja tukea, jossa samassa elämäntilanteessa olevat tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet ihmiset pyrkivät yhdessä etsimään tukea tai selvittelemään ja ratkaisemaan elämäntilannettaan. Toiminta perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin tai samankaltaisiin elämänkokemuksiin sekä kokemukselliseen asiantuntijuuteen. Toiminnan tavoitteena on edistää hyvinvointia, jaksamista sekä tarvittaessa tukea paranemista. Arvopohjana on tasa-arvoisuus ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Ryhmätoiminnan perimmäinen idea on yhdenvertainen kokemusten jakaminen keskinäisessä kanssakäymisessä. Keskeinen asia on ryhmään kuuluminen, arvostetuksi ja kuulluksi tuleminen. Vertaistoimijat ovat henkilöitä, jotka omaan kokemukseensa nojaten, vapaaehtoisuuteen perustuen toimivat esimerkiksi palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaisen hoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilöinä. Vertaistoimijat voivat toimia myös erilaisissa ryhmissä yhdessä ammattihenkilöstön kanssa." Kokemusasiantuntija on kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyt henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmasta joko niitä sairastavana, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Hän toimii palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä, arvioinnissa, vertaistoimijana tai kokemuskouluttajana. Kokemuskouluttaja on henkilö, joka oman kokemustiedon perustalta ja kokemusasiantuntijaksi kouluttautuneena voi toimia erilaisissa opetus- ja koulutustehtävissä. (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma) AA:n ja AA-yhteisön näkemyksiä ja ajatuksia kokemusasiantuntijuudesta AA:n asiantuntijuus Iso Kirja Kun anonyymejä alkoholisteja oli vuonna 1939 noin sata miestä ja naista, jotka olivat toipuneet toivottomalta näyttäneestä mielen ja ruumiin tilasta kirjoittivat kirjan Alcoholics Anonymous, jossa he kertoivat lukijoille täsmälleen miten he olivat toipuneet. Kirjan myötä He toivoivat, että kirjan tekstit olisivat niin vakuuttavat, ettei muita todisteita tarvittaisi He uskoivat, että tämä kirja heidän kokemuksistaan auttaisi ihmisiä ymmärtämään alkoholistia paremmin He totesivat, että monet eivät käsitä, että alkoholisti on sairas ihminen He olivat varmoja, että heidän elämäntapansa voisi antaa jotakin kaikille. AA:n jäsen ja asiantuntijuus kukin alkoholisti on vain oman alkoholisminsa asiantuntija AA:ssa kokemus ja asiantuntijuus välittyy jäseneltä toiselle teemalla Millainen olin mitä tapahtui millaista on elämäni tänään AA:n jäsenen asiantuntijuus, jonka hän välittää, on oman juomisen kokemus à AA:han tulon kokemus à AA myötä mahdollistuneen elämäntavan muutoksen kokemus AA:n kokemusta 75 vuoden toiminnasta eräs syy AA:n saavuttamaan laajaan hyväksymiseen on ollut sen ystävien (oman alansa huippuasiantuntijoiden ) toiminta. AA:lla on ollut ystäviä mm. lääketieteen ja psykiatrian (Jung, Silkworth, James), uskonnon (Oxford-ryhmät ja sen hengelliset

14 isät ), lehdistön alalla (Orseler, Alexander) ja muillakin aloilla (Rockefeller, Spencer). Nämä ihmiset ovat tehneet päättäväisesti AA:ta tunnetuksi. Ilman tätä apua AA olisi edennyt paljon, paljon hitaammin. vuosien saatossa AA-laiset ovat tehneet paljon yhteistyötä niiden kanssa, jotka ovat olleet auttamassa juomisestaan kärsiviä Anonyymit Alkoholistit ei ole uskonnollinen järjestö AA ei myöskään edusta mitään määrättyä lääketieteellistä suuntaa AA:n jäsenten oli löydettävä periaatteet, joiden mukaan yksilö saattoi elää AA-yhteisön oli kehitettävä periaatteet, joiden varassa AA-ryhmät ja koko AA saattoivat toimia tehokkaasti ja pysyä hengissä. Yhdessä on todettu ja päätetty, että yhtäkään alkoholistia ei voida sulkea yhteisömme ulkopuolelle johtajiemme tulee palvella, mutta ei hallita kukin ryhmä on itsenäinen yhteisössä ei tule olla ammattimaista auttajaluokkaa mitään jäsen- tai muita maksuja ei ole menot tulee peittää jäsenten vapaaehtoisilla lahjoituksilla organisaation tulee olla mahdollisimman yksinkertainen myös palvelu-elimissä suhteiden ulospäin tulee perustua sanoman omaan vetovoimaan eikä mainostamiseen kaikkien jäsenten tulee pysytellä anonyymeinä lehdistössä, radiossa ja filmeissä missään olosuhteissa ei pidä ottaa kantaa, liittoutua eikä osallistua julkisiin kiistoihin Toiminnan myötä syntynyttä kokemusta ja asiantuntijuuden arvostamista Olemme kieltäneet itseltämme henkilökohtaisen johtamisen ammattilaisuuden ja oikeuden määritellä, ketkä saavat olla jäseniämme tukirahojen vastaan ottamisen, maksamme mieluummin omat kulumme Olemme hylänneet hyväntekeväisyyden käännytystyön ja holhoavan asenteen Olemme sopineet ja todenneet, että AA ei ole yhdistys sanan tavallisessa merkityksessä AA:ssa ei ole mitään jäsen- eikä muita maksuja Jäsenyyden ainoa ehto on vilpitön halu lopettaa juominen AA tekee yhteistyötä lähes kaikkien kanssa Asiantuntijan rooli on merkittävässä asemassa tänä päivänä AA:han tulemisessa. Kolmannen henkilön (lähinnä ammattiauttajan) avustuksella mahdollistuu tänä päivänä usein kahden alkoholistin tapaaminen AA kieltäytyy solmimasta liittoa minkään muun järjestön, yhteisön tai liikkeen kanssa, AA on kiitollinen ja yhteistyöhaluinen sanomansaattoon liittyvissä asioissa AA pidättäytyy julkisista kiistoista mm. alkoholipoliittisista tai ammatilliseen hoitoon liittyvistä kannanotoista emme riitele keskenämme niistä kysymyksistä, jotka repivät yhteiskuntaa hajalle à uskonnosta, politiikasta ja uudistuspyrkimyksistä Meillä on vain yksi tarkoitus: saattaa AA:n sanoma sairaalle alkoholistille, joka haluaa sitä alkoholisti voi vaikuttaa toiseen alkoholistiin tavalla, joka ei ole muille ihmisille mahdollinen alkoholistin toipumisen kannalta oli ratkaisevan tärkeää, että alkoholistit tekivät työtä toistensa auttamiseksi AA:n kokemusta anonymiteetistä nimettömyys julkisuudessa on pääasiallinen suoja itseämme vastaan

15 kenenkään AA:n jäsenen ei tarvitse salata AA-jäsenyyttään perheen, ystävien tai naapurien keskuudessa suuren yleisön edessä lehdistössä, radiossa, elokuvissa, televisiossa ja vastaavissa (kuten Internetissä) koko nimien ja kuvien paljastaminen on perikadon paikka nimettömyyden rikkominen julkisella tasolla vahingoittaa sitä loistavaa suhdetta, joka AA:lla nyt on lehdistöön ja suureen yleisöön. AA tulisi päätymään huonoon lehdistökohteluun ja vain vähäiseen julkiseen luottamukseen anonymiteetti, tämä outo ja virkistävä uutuus on aina ollut myönteisenä todisteena siitä, että AA on rehellinen, että kenelläkään ei ole oma lehmä ojassa. Tämä on median mukaansa ensisijainen syy heidän suopeuteensa 6.2. KOOSTE JAKAMISISTUNNOSTA, JONKA AIHEENA OLI VERTAISTUKI JA KOKEMUSASIANTUNTIJUUS - AA:ssa vieraita sanoja, sanojen sisältö ei avaudu - AA:ssa tuemme toinen toisiamme - yhteistyötä mutta ei yhteenliittymistä - olemme omissa kokemuksissamme asiantuntijoita - AA-laiset samalla viivalla = vertaisia? - kokemuksien kautta asiantuntijoita - vertaistuki jakamalla kokemuksia ja kuulemalla kokemuksia koemme olevamme vertaisia - tehtyäni itsestäni diagnoosin että olen alkoholisti koin sydämestäni olevani AA-yhteisön tasavertainen jäsen - samaistuminen yhdenvertainen - vertaistuki = kokea empatiaa - alkoholismi on itsensä kieltävä sairaus - yksinäisyys vertaistuki - olla juomatta toipua - toipuminen ei perustu vertaistukeen vaan ohjelman toteuttamiseen - alkoholismista voi toipua - AA on enemmän kuin vertaistuki - oman kokemuksen omaavia työntekijöitä 7. KOOSTE JAKAMISISTUNNOSTA: MITEN VIEDÄ TÄSSÄ KOKOUKSESSA SYNTYNYT KOKEMUS, HENKI JA TIETO ALUEELLA ETEENPÄIN? Jakamisistuntoa käytiin lähtökahvien lomassa pöytäkunnittain. Seuraavassa jotain muistiinkirjaajan korviin tarttunutta - kokousosanottajien on syytä viedä tietoa aktiivisesti toimintaympäristöönsä - sulattelemista ja kokemusta kertyi - asiat käyvät kerta kerran jälkeen yksinkertaisemmiksi - minulla on vastuu: Kun kuka tahansa haluaa kuulla tämän, olen valmis kertomaan - haluan jatkossa olla kanava alueelle, minun on vastuu - ryhmäomatunnon henki on noussut sille tasolle, että on tuntunut todella hyvältä - ponnistelen jakaakseni täällä kokemaani alueella, piirissä ja ryhmässä - syventänyt ymmärrystä, näkemystä ja tuonut tullessaan kokemuksia - rakkauden hengessä pyrin kiertämään erilaisissa ryhmissä - täällä on käsitelty meidän asioita