VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2/1 TUOMIO 04/1732 Annettu kansliassa Puheenjohtaja: Määräaikainen laamanni Asiana: Markku Räty 24.6.2004 R 03/2534 Lautamiehet: Timo Kalske, Seija Maskulin ja Jouko Suvensalmi Syyttäjä Vastaaja(t) Asianomistaja(t) Valtionsyyttäjä Pekka Koponen KYRÖ KARI PEKKA AATSALO-SALLINEN JOHANNA MAARIA OY SUOMEN TIETOTOIMISTO VÄISÄNEN KARI PEKKA JUHANI Asia Vireille PETOS 20.1 1.2003 SELOSTUS ASIASTA Syyttäjän rangaistusvaatimus 1. SALAKULJETUS (2400/R/0000206/01) Rikoslaki 46 luku 4 1, (769/70) 7.11.1999-17.2.2000 VANTAA Kyrö on hankkinut Hollannista kasvuhormonia ainakin 34 yksikköä (Norditropin PenSet 24 UI yhteisarvo n. 7.440 euroa) ja EPO-hormonia eli epoetiini alfaa / erytropoietiinia 21 yksikköä (Eprex 10.000 UI, yhteisarvo 13.286 euroa) sekä tuonut ne 7.11.1999 ja 17.2.2000 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomeen. Kyrö on siten ilman asianmukaista lupaa ja lääkevalmisteiden tuontia koskevien säännösten vastaisesti tuonut maahan lääkevalmisteita, joiden tuonti yksityishenkilön toimesta on ollut kielletty. 2. PETOS; VAIHTOEHTOISESTI PETOKSEN YRITYS (2400/R/0000206/01) Rikoslaki 36 luku 1 2.9.1999-22.3.2001 HELSINKI Kyrö on oikeudenkäynnissä Helsingin hovioikeudessa sekä valituslupahakemuksessaan ja valituksessaan korkeimmalle oikeudelle vaatinut Johanna Aatsalo-Salliselle ja Kari Väisäselle rangaistusta julkisesta herjauksesta sekä heidän ja Oy Suomen Tietotoimisto - Finska Notisbyrå Ab:n (jäljempänä STT) tuomitsemista suorittamaan hänelle vahingonkorvausta. Vaatimukset ovat perustuneet STT:n 21.1.1998 (ja 24.1.1998) julkaisemaan, Aatsalo-Sallisen ja Väisäsen laatimaan uutiseen. Uutinen on ensi sijassa koskenut Jari Räsäsen väitettyä kasvuhormonin käyttöä,
mitä väitettä ei ole osoitettu todenmukaiseksi. Päävalmentaja Kyrön 2 esiintyminen asiassa asianomistajana on kuitenkin perustunut siihen, että uutisessa on väitetty kiinnostuksen kasvuhormonin käyttöön olleen laajempaa ja käytön jatkuvaa Suomen Hiihtoliiton piirissä. Kyrö on syytekohdassa 1. tarkoitetusta kasvuhormonin ja EPO-hormonin hankinnasta ja niiden käytöstä tietoisena esittänyt hovioikeudelle sekä korkeimmalle oikeudelle tosiasioiden vastaisiin perusteisiin nojautuvia vaatimuksia. Kyrö on perustellut uutisen loukkaavuutta mm. sillä, ettei hänen tietämänsä mukaan suomalaisessa hiihtourheilussa ollut käytetty dopingia hänen valmentaja-aikanaan. Kyrön menettelyyn on ollut ainakin osasyynä pyrkimys oikeudettoman taloudellisen hyödyn hankkimiseen vahingonkorvauksen muodossa. Kyrö on erehdyttänyt tuomioistuinta tai aiheuttanut vaaran tuomioistuimen erehtymisestä ja osin perusteettomasta tuomiosta vahingonkorvausvaatimuksensa osalta. Tieto uutisen julkaisuajankohdan jälkeisestäkin hormonien hankinnasta ja käytöstä olisi voinut vaikuttaa vahingonkorvauksen määrään, koska korvausvaatimusta on perusteltu uutisen aiheuttamalla pitkäaikaisella haitalla. Käräjäoikeudessa Kyrölle tuomittiin 100.000 mk:n eli 16.819 euron suuruinen vahingonkorvaus, jonka hovioikeus sittemmin kumosi eikä korkein oikeus myöntänyt asiassa valituslupaa. Kyrön menettelystä on aiheutunut tunnusmerkistön täyttävä taloudellisen vahingon vaara Aatsalo-Salliselle, Väisäselle ja Suomen Tietotoimistolle. Syyttäjän muut vaatimukset Asianomistajien vaatimukset Todistelukustannusten korvaaminen Kyrö on velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista mahdollisesti maksettavat todistelukustannukset. Aatsalo- Sallinen, Väisänen ja Oy Suomen Tietotoimisto ovat kukin kohdaltaan yhtyneet syytteeseen sekä vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluista; Aatsalo-Sallinen myös asianosaiskuluista; viivästyskorkoineen. Vastaaja Kyrö on kiistänyt syytteen sekä vaatinut syytteen hylkäämistä ja valtion velvoittamista korvaamaan hänen asianosais- ja oikeudenkäyntikulunsa viivästyskorkoineen. Kohta 1 : Kyrö ei ole hankkinut teonkuvauksessa mainittuja aineita eikä tuonut niitä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomeen. Kohta 2: Kyrö ei ole esittänyt oikeudenkäynnissä Helsingin hovioikeudelle sekä valituslupahakemuksessa ja valituksessa korkeimmalle oikeudelle tosiasioiden vastaisiin perusteisiin nojautuvia vaatimuksia. Kyrö ei ollut hakenut muutosta Helsingin käräjäoikeuden 15.7.1999 antamaan tuomioon muutoin kuin hänelle oikeudenkäyntikuluista tuomitun korvauksen määrän osalta. Helsingin hovioikeudelle hän ei ole esittänyt muuta vaatimusta kuin vastauksessaan vaatinut vastapuolten tekemien muutosvaatimusten hylkäämistä. Hovioikeudessa on ollut kysymys pelkästään käräjäoikeuden tuomion oikeellisuuden arvioinnista. Hovioikeudessa ei ole käsitelty käräjäoikeuskäsittelyn jälkeisiä tapahtumia, eikä Kyrön väitetyllä tietoisuudella niistä voi olla merkitystä. Korkeimman oikeuden osalta valituslupahakemuksessa taas on käsitelty vain perusteita, joilla lupa tulisi myöntää, eikä hakemus sisällä Kyrön
lausumia. Hovioikeuden kumottua käräjäoikeuden tuomion siltä osin kuin3 Kyrölle oli tuomittu vahingonkorvausta Kyrön teko voisi olla enintään petoksen yritys. Kyrön menettelystä ei ole aiheutunut asianomistajille taloudellisen vahingon vaaraa. TODISTELU Kirjalliset todisteet Syyttäjän kirjalliset todisteet Syytekohta 1: Todistusteema: Hormonien hankkiminen Hollannista Kyrön toimesta ja niiden luovutus Kyrölle sekä niiden käyttö. a) Kyrön suorittamat matkat Hollantiin. S1) Geraldus Meijerin ja Jeroen van der Linden asema hollantilaisessa rikosprosessissa: esitutkintapöytäkirja s. 2939 ja Li 2 s. 69-71 S2) Kyrön matkalasku, lentolippu ja hotellilasku (Schiphol), joista ilmenee matka Amsterdamiin 10.-11.9.1999. Matkan perusteeksi merkitty immunologian koulutus. (s. 2521-2523, 2531-2532, myös 2564) S3) Kyrön matkalasku koskien mm. 18.-19.10.1999 matkaa Hollantiin (Hengelo) ja siihen liittyvä Hiihtoliiton luottokorttitosite hotellilaskusta (Amsterdam) (s. 2552, sama 2557, 2568) S4) Kyrön matkalasku koskien 6.-7.11.1999 matkaa Hollantiin (Hengelo) sekä Kyrön ja hänen vaimonsa lentoliput Amsterdamiin ja takaisin 6.-7.11.1999. (s. 2597, 2601-2604) S5) Hollannin verohallinnon tutkintatoimiston selvitys siitä, ettei Hengelossa ole järjestetty korkeanpaikan harjoitus- ja ravintoseminaaria. (s. 2883-2885) S6) Kyrön lentolippu Amsterdamiin ja takaisin 17.-21.2.2000. (s. 2650) S7) SAS:n selvitys Kyrön lentomatkasta 1 7.2.2000 Helsinki-Kööpenhamina-Amsterdam klo 13.05-16.15 (Li 3 s. 4-5) S8) Finnairin selvitys Kyrön lentomatkasta Amsterdam-Helsinki 17.2.2000 klo 19.00/19.26 alkaen. (Li 3 s. 6) S9) Kyrön käyttämän Hiihtoliiton luottokortin tositteet lentolipun ostamisesta Amsterdamissa 17.2.2000. (s. 2651 ja 2653) S10) Televalvontatiedot Kyrön puheluista, joista ilmenee puhelimen päivittymispaikka. (s. 2791-2792) S11) Kyrön matkalasku ajalta 14.-18.2.2000, jonka mukaan hän olisi palannut Suomeen Gomsista, Sveitsistä 18.2.2000.
(s. 2643) 4 b) Kyrön suorittamat maksut Jeroen van der Linden tilille Espanjassa. S12) Jeroen van der Linden Hollannissa 11.7.2001 oikeusapupyynnön nojalla suoritettu esitutkintakuulustelu, jossa ilmenee Banco Sabadelin J.A. Willemsin nimissä olevan tilin 00810279420004412151 olleen van der Linden tili, jota hän käytti maksuihin lääketehdas Unyexport medicamentos S.A.:lle hormoneista (s. 1166-1171) Hollannin esitutkintaviranomaisten tutkintapöytäkirjan 1 osan johdanto, s. 22-30, jossa ilmenee hormonien hankintareitti Espanjasta Hollantiin. (s. 2941-2964) S13) Hollannin esitutkintaviranomaisten tutkintapöytäkirjan II osan johdanto, s. 7-8, jossa ilmenee hormonien hankintareitti Espanjasta Hollantiin. (s. 2966-2971) S14) Hollannin verohallituksen/fiodin syyttäjän J.T.E. Leunen selvitys Hollannissa tutkitusta asiakokonaisuudesta ja Meijerin kuulemisesta siinä. (Li 2 s. 65-71) S15) Kyrön 16.9.1999 suorittama ulkomaanmaksu Espanjaan Bank Sabadelin Mrs. Willamsin tilille 00810279420004412151 määrältään 18.151,21 euroa. (s. 2537-2538) S16) Kyrön 26.10.1999 suorittama ulkomaanmaksu Espanjaan Bank Sabadelin Mrs. Willamsin tilille 00810279420004412151 määrältään 1.385,27 euroa. (s. 2570-2571) S17) Kyrön 19.11.1999 suorittama ulkomaanmaksu Hollantiin Rabobankiin K. Houwerin tilille 308763998 määrältään 1.361,34 euroa. (s. 2627-2628) S18) Keski-Suomen Osuuspankin selvitys em. Kyrön suorittaman ulkomaanmaksun kellonajasta 16.9.1999 klo 15:46,12. (s. 2541) S19) Keski-Suomen Osuuspankin selvitys em. Kyrön suorittaman ulkomaanmaksun kellonajasta 26.10.1999 klo 15:44,45. (s. 2542) S20) Keski-Suomen Osuuspankin selvitys em. Kyrön suorittaman ulkomaanmaksun kellonajasta 19.11.1999 klo 13.00,37. (s. 2543) c) Kyrön ja Meijerin välinen yhteydenpito puhelimitse Kyrön Hollannin matkoihin liittyen ja niinä ajankohtina, jolloin Kyrö on suorittanut maksuja espanjalaiselle van der Linden pankkitilille. S21) Televalvontatiedot, kooste Kyrön liittymän ja Meijerin liittymän välisistä puheluista ajalla 15.9.1999-13.11.2000. (s. 2793-2795) Todistusteema: Salakuljetettujen hormonien yksilöinti. a) Hormonihankintoihin liittyvä muu asiakirjaselvitys. S22) Lääketehdas Unyexport medicamentos S.A.:n edustajalle
14.9.1999 osoitettu ilmeisesti ensimmäinen kasvuhormonia koskeva 5 kysely, jossa on kysytty hintaa ja toimitettavuutta Genotropin 12 Ul:lle tai vastaavalle tuotteelle. (s. 2535-2536) S23) Lääketehdas Unyexport medicamentos S.A.:n edustajalle 17.9.1999 osoitettu tilaus 21 yksikköä Eprex 10.000 UI ja 6 ruiskua ml. (s. 2544-2545) S24) Lääketehdas Unyexport medicamentos S.A.:n lasku 29.10.1999 A 90002888 koskien 13 yksikköä Norditropin penset 24 UI määrältään 2.834,48 euroa. (s. 2574) S25) Lääketehdas Unyexport medicamentos S.A.:n lasku 29.10.1999 A 90002923 koskien 6 yksikköä Norditropin penset 24 UI määrältään 1.308,22 euroa. (s. 2575) S26) Lääketehdas Unyexport medicamentos S.A.:n lasku 30.11.1999 A 90003250 koskien 21 yksikköä Eprex 10.000 UI ja 6 ruiskua 1 ml määrältään 13.286,77 euroa. (s. 2629) S27) Lääketehdas Unyexport medicamentos S.A.:n lasku A 90003953 31.1.2000 koskien 20 yksikköä Norditropin penset 24 UI ja 5 yksikköä Nordiject 24 ruiskuja määrältään 4.394,12 euroa. (s. 2632) S28) Lääketehdas Unyexport medicamentos S.A.:n pakkauslista 11.2.2000, jossa viitteenä ovat laskut 3953/4058 ja koskien 20 yksikköä Norditropin penset 24 UI ja 10 yksikköä Nordiject 24 ruiskuja. (s. 2633) Todistusteema: Hormonien maahantuonnin luvanvaraisuus. S29) Lääkelaitoksen lausunto 6.8.2001 mm. Eprex 10.000 U.I. (epoetiini alfa / erytropoietiini) lääkevalmisteesta reseptilääkkeenä. (s. 2390-2393) S30) Lääkelaitoksen lausunto 15.6.2001 Norditropin PenSet24 (biosynteettinen ihmisen somatotropiini, kasvuhormoni) lääkevalmisteesta reseptilääkkeenä. (s. 2397-2400) Syytekohta 2: Todistusteema: Erehdyttäminen, Kyrön tuomioistuimille esittämien tietojen virheellisyys. a) Uutisten sisältö Kyröä koskevalta osin. S31) STT:n sähkeuutiset 21.1.1998, josta ilmenee, että uutisen mukaan onnistuneen hormonikokeilun jälkeen aineesta kiinnostuivat myös Hiihtoliiton johtavat henkilöt. Ainetta harkittiin hankittavaksi lisää useilla sadoilla tuhansilla markoilla ja STT:n tietojen mukaan kasvuhormonin käyttö on ollut lähes jatkuvaa. (s. 1592) S32) STT:n uutinen 24.1.1998, jossa on mm. todettu Hiihtoliiton johtoon
kuuluvan henkilön tiedustelleen mahdollisuutta ostaa kasvuhormonia 6 suuremman erän. (s. 1595) b) Kyrön lausumat uutisten osalta, joista ilmenee hänen kiistäneen koko oikeusprosessin ajan tietoisuuden dopingin käytöstä suomalaisessa hiihdossa hänen valmentaja-aikanaan. S33) Kyrön henkilökohtainen kuuleminen asianomistajana käräjäoikeudessa 7.-22.6.1999 pidetyssä pääkäsittelyssä, jolloin Kyrö on todennut, että lähtökohta oli, että dopingista oli jäänyt kiinni sekä Räsänen että koko Hiihtoliiton organisaatio järjestelmällisestä dopingista. Kyrö on kysyttäessä todennut, että kyseisen urheilijan jälkeen valmentaja tietää parhaiten, jos urheilija käyttää dopingia ja ettei hänen valmentajaurallaan tällaisia tapauksia ollut tullut esiin kertaakaan. (s. 1749, 1758, 1759) S34) Kyrön henkilökohtainen kuuleminen asianomistajana hovioikeudessa 5.-13.9.2000 pidetyssä pääkäsittelyssä, jolloin hän on todennut ympäristön kokeneen niin, että hänessä on hormonivalmentajan leima ja että uutiset olivat leimanneet oikeastaan koko suomalaista hiihtojärjestelmää. Kyrö on kysyttäessä kertonut, ettei hänen valmennustyönsä aikana koskaan keskusteltu siitä, että suomalaisessa hiihdossa olisi doping-ongelmia. Edelleen Kyrö on lausunut, että tottakai valmentaja tietää, jos urheilija käyttää kasvuhormonia. (s. 1883, 1886-1887 sekä referointi tuomiossa s. 1914) Todistusteema: Kyrön menettelystä aiheutunut vahingonvaara tuomioistuimen erehdyksen vallassa tekemästä korvausvelvollisuuden ratkaisusta ja Kyrön hyötymistarkoitus. a) Virallisen syyttäjän syyteharkinta uutisista. S35) Virallisen syyttäjän haastehakemus, jossa on kummankin uutisen osalta vaadittu Aatsalo-Salliselle ja Väisäselle rangaistusta yhdeksästätoista julkisesta, ei vastoin parempaa tietoa tehdystä herjauksesta, joista yksi on tehty erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa. (s. 1607-1611) b) Kyrön esittämät vaatimukset sekä niiden perustelut. S36) Rikosilmoitus 26.1.1998, jossa yhtenä ilmoituksentekijänä on Kyrö. Ilmoituksessa on yksilöity uutinen 21.1.1998. (s. 1597-1599) S37) Kyrön puolesta asianomistajana ja kantajana Helsingin käräjäoikeudelle 23.4.1999 saapuneet kirjalliset vaatimukset 22.4.1999, joissa on vaadittu Aatsalo-Salliselle ja Väisäselle rangaistusta kahdesta ei vastoin parempaa tietoa tehdystä herjauksesta. Vahingonkorvauksena on vaadittu Aatsalo-Sallisen ja Väisäsen sekä Oy Suomen Tietotoimisto - Finska Notisbyrän Ab:n velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan Kyrölle 300.000 mk kärsimyksestä, 5.000 mk asianosaiskuluista ja korvauksen oikeudenkäyntikuluista, kaikki korkolain mukaisine viivästyskorkoineen. (s. 1689-1692) Em. vaatimusten perustelut, joissa on muun ohella perusteltu Kyrön asianomistaja-asemaa. Perusteluissa ei ole katsottu STT:n edellä mainittujen uutisten koskeneen pelkästään Räsäsen väitettyä kasvuhormonin käyttöä, vaan laajemmin ja yleisemmin dopingia Hiihtoliiton toiminnassa.
(erityisesti lausumat s. 1693, 1704, 1706 ja 1707) 7 S38) Mm. Kyrön nimissä tehty Helsingin hovioikeudelle 2.9.1999 saapunut valituskirjelmä 1.9.1999, jossa on vaadittu Kyrölle tuomitun oikeudenkäyntikulujen korvauksen korottamista 54.440,40 mk:aan. (s. 1825-1826) S39) Kyrön puolesta on esitetty hovioikeudelle vaatimusten perusteena, että syytökset ovat kohdistuneet hyvin voimakkaasti Kyröön. (s. 1873) S40) Kyrön puolesta on vastauksessa valitukseen hovioikeudelle 31.12.1999 perusteltu vahingonkorvausvaatimusta uutisen aiheuttaman haitan ja vahingon pitkäaikaisuudella. (Li 1 s. 1204-1223) S41) Mm. Kyrön nimissä tehty valituslupahakemukseen liittyvä valitus korkeimmalle oikeudelle 29.12.2000, jossa on vaadittu, että hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin mm. Kyrön rangaistusvaatimus 21.1.1998 tapahtuneesta julkisesta herjauksesta sekä mm. Kyrön korvausvaatimukset kärsimyksestä, oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluista on hylätty ja mm. Kyrö on velvoitettu korvaamaan STT:n oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi valituksessa on vaadittu Aatsalo-Sallisen ja Väisäsen tuomitsemista käräjäoikeuden määräämiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin sekä heidän ja STT:n velvoittamista suorittamaan Kyrölle korvauksena kärsimyksestä 100.000 mk, asianosaiskuluista käräjäoikeudessa 500 mk, oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 54.440,40 mk, oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 27.963,93 mk ja oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa oikeudessa 6.511,65 mk. Valituksen perusteluissa on ymmärretty uutisen sisältö laajasti ja viitattu mm. kohu-uutiseen, jonka mukaan Hiihtoliiton johtavat henkilöt ovat ryhtyneet toimiin urheilussa kiellettyjen lääkevalmisteiden välittämiseksi urheilijoille rikollisin keinoin. (s. 1958-1962, 1968) c) Asian oikeudellinen arviointi tuomioistuimissa, josta ilmenee vahingonvaaran Kyrön vaatimuksia koskevan vahingonkorvauksen osalta olleen varteenotettava. S42) Helsingin käräjäoikeuden tuomio 15.7.1999 nro 1761, jossa Aatsalo-Sallinen ja Väisänen on tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen 19 julkisesta herjauksesta. Heidät sekä STT on tuomittu suorittamaan Kyrölle korvaukseksi henkisestä kärsimyksestä 100.000 mk, oikeudenkäyntikuluista 40.760 mk ja asianosaiskuluista 500 mk laillisine korkoineen. Tuomion perusteluissa on lausuttu, että po. uutiset ovat luoneet mielikuvan siitä, että onnistunut hormonikokeilu ja hormonien lähes jatkuva käyttö liittyvät miesten maastohiihtoon. Mielikuva yhdistää käräjäoikeuden mukaan mieshiihdon valmennusjohdon hormonien käyttöön, koska hormonien jatkuva käyttö valmennusjohdolta salattuna ei voi olla mahdollista. Käräjäoikeus on katsonut uutisten kohdistuvan miesten maastohiihdon lajipäälliköihin ja päävalmentajiin riippumatta siitä ovatko he olleet näissä tehtävissä vuonna 1996 tai myöhemmin. (s. 1761 alkaen, erit. s. 1787 ja 1808) S43) Helsingin hovioikeuden tuomio 31.10.2000 nro 3077, jossa on muun ohella todettu, että Kyrö on vaatinut Aatsalo-Sallisen, Väisäsen ja STT:n velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 27.963,93 mk:lla ja että hän on vaatinut Aatsalo-Sallisen, Väisäsen ja STT:n valituksessa esitettyjen muutosvaatimusten hylkäämistä. Hovioikeus on katsonut, että henkilöpiiri uutisessa 21.1.1998 oli niin laaja, ettei väite ollut kohdistunut asianomistajiksi ilmoittautuneisiin.
Asianomistajien kirjalliset todisteet Vastaajan kirjalliset todisteet Henkilötodistelu Uutinen oli siihen 24.1.1998 tehdyn täsmennyksen jälkeen voinut 8 tarkoittaa rajattua henkilöpiiriä, johon ei kuulunut mm. Kyrö. Tuomiossa Aatsalo-Sallinen ja Väisänen on tuomittu 21.1.1998 tehdystä yhdestä ja 24.1.1998 tehdyistä neljästä julkisesta herjauksesta. Nämä teot ja tuomitut vahingonkorvaukset eivät miltään osin koske Kyröä asianomistajana. Aatsalo-Sallinen, Väisänen ja STT on vapautettu korvausvelvollisuudesta Kyröä kohtaan. Mm. Kyrö on velvoitettu suorittamaan STT:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 4.000 mk ja hovioikeudessa 3.000 mk. (1899, 1901, 1923-1924, 1933-1937) S44) Korkeimman oikeuden päätös 22.3.2001 nro 592, jonka mukaan valituslupaa ei ole myönnetty. (s. 2058) d) Kasvuhormonin / Norditropin ja EPOn / Eprex luonne urheilussa kiellettyinä doping-aineina. S45) Suomen Antidoping-toimikunnan valvontaryhmän puheenjohtajan Timo Seppälän lausunto 31.8.2001 lääkevalmisteista Norditropin ja Eprex. (s. 2388) Al) Sanomalehti Keskisuomalaisen lehtileike 25.11.2001 A2) Farmakologinen ohjelma sekä esitutkintapöytäkirjan sivut 2201, 2595, 2528, 2887, 2817 ja 2813 V1) Esitutkintaan liittyvän lisäpöytäkirjan nro 1 s. 105 V2) Esitutkintaan liittyvän lisäpöytäkirjan nro 1, liite 10, s. 282 V3) Esitutkintapöytäkirja s. 2544-2545 ja s. 2629 V4) Syyttämättäjättämispäätökset / Immonen, Leppävuori V5) Esitutkintapöytäkirjan liite nro 75 V6) Pohjolan Karpaasit Oy:n kaupparekisterin ote V7) Esitutkintapöytäkirjan sivu 2461 (Liite 27) V8) Esitutkintapöytäkirjan sivut 2202-2205 (Liite 13) V9) Esitutkintapöytäkirjan sivut 2819, 2865-2871 (Liite 13) V10) Helsingin käräjäoikeuden tuomio, sivut 41-43 Kyröä on kuultu todistelutarkoituksessa. Syyttäjän todistajina on kuultu Joep Leunea, Juha-Pekka Turpeista ja Pirkka Mäkelää. Kyrön todistajina on kuultu Juhani Leppäluotoa ja Jarmo Riskiä. Lisäksi käräjäoikeus on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 :n 3 momentin nojalla sallinut Jeroen van der Lindenin, Geraldus Meijerin ja Karin Houwerin esitutkinnassa antamien lausuntojen ottamisen huomioon. Lausuntoja on niihin vedotuilta osin käsitelty henkilötodistelussa. TUOMION PERUSTELUT Syytekohta 1: Salakuljetus 7.11.1999-17.2.2000
Lähtökohtia 9 Kyrön syyllistymisestä salakuljetukseen ei ole voitu esittää suoraa näyttöä. Häntä ei ole maahan tulon yhteydessä otettu kiinni eikä häneltä tavattu kiellettyjä lääkeaineita. Maahan tuomisesta ei ole myöskään silminnäkijänäyttöä. Syyksilukeminen ei kuitenkaan edellytä tällaista näyttöä. Riittävää on, että osoitetaan Kyrön hankkineen hormoneja ja että hänellä on ollut mahdollisuus tuoda ne maahan sekä, että niitä on käytetty Suomessa Todistelu on epäsuoraa ja perustuu aihetodisteisiin. Yksittäisen todisteen osalta riittää, että sen osoittama seikka on todennäköisempi kuin sen vastakohta. Jotta teko voitaisiin lukea syyksi, todistelun kokonaisuuden tulee kuitenkin olla niin vakuuttava, ettei jää järkevää epäilystä syyllisyyttä vastaan. Hormonien hankkiminen ja Kyrön mahdollisuus tuoda ne Suomeen Riidatonta on, että Kyrö on matkustanut syytteessä tarkoitettuna ajanjaksona vähintään neljä kertaa Alankomaihin: 1) 10.-1 1.9.1999, 2) 18.-19.10.1999, 3) 6.-7.11.1999 ja 4) 17.2.2000. Viimeksi mainitulla matkalla hän on oleskellut vain lentoasemalla mutta muilla matkoilla ainakin Amsterdamissa. Alankomaiden talousrikoksia tutkivan viranomaisen FIOD:n suorittamassa esitutkinnassa Geraldus Meijer on kertonut myyneensä Kyrölle ainakin syytteessä mainitut määrät lääkeaineita. Kyrö on riidattomasti maksanut omalta tililtään alankomaalaiselle tilille, joka sittemmin on osoittautunut hormonikaupoista tuomitun Jeroen van der Linden tiliksi, 18.151 euroa 16.9.1999 ja 1.385 euroa 26.10.1999 sekä Meijerin tyttöystävän Karin Houwerin tilille 1.361 euroa 19.11.1999. Edelleen on kirjallisin todistein (S22-S27) osoitettu, että espanjalaiselta lääketehtaalta on 14.9.1999 kyselty kasvuhormonia ja että siltä on 17.9.1999 tilattu EPO-hormonia. Edelleen todisteet osoittavat, että lääketehdas on laskuttanut 19 yksiköstä kasvuhormonia kahdella eri laskulla 29.10.1999, 21 yksiköstä EPO-hormonia ja kuudesta ruiskusta 30.11.1999 sekä 20 yksiköstä kasvuhormonia ja viidestä yksiköstä ruiskuja 31.1.2001. Kyselyt ja tilaukset on FIOD:n tutkimusten mukaan suorittanut van der Linden ja Meijerin edustama taho. FIOD:n etsivän Joep Leunen todistajanlausunnon sekä asianomaisten esitutkinnassa kertoman mukaan Meijer espanjankielen taitoisena oli avustanut van der Lindeä hormonien hankkimisessa Espanjasta ja saanut siitä palkkionsa pääosin hormonivalmisteina tai niin, että hän oli saanut ostaa niitä hankintahintaan. Edellä kerrotut seikat viittaavat vahvasti siihen, että Kyrö on ostanut Meijeriltä puheena olevat lääkevalmisteet, maksanut ne kerrotuin tavoin sekä tuonut ne maahan syytteessä mainittujen matkojen yhteydessä. Tämän kaltaisessa tilanteessa tehokas kiistäminen edellyttää vastaajalta kohtuullista vastaselitystä ja vaihtoehtoisen tapahtumainkulun esittämistä. Kyrö on pääkäsittelyssä esittänyt, että Meijer, jolla oli kuntosali tai urheilukoulu ja sen yhteydessä testilaboratorio, oli edustanut hollantilaista yhteistyötahoa, jolta Kyrö oli ostanut valmennustietoutta. Hän ei ole halunnut tarkemmin yksilöidä tuota tahoa. Kyrö on ilmoittanut, että hänellä ei ollut ollut tietoa siitä, että hänelle ilmoitettu pankkitili kuului hormoniliigalle. Hän on myös riitauttanut van der Linden ja Meijerin esitutkinnassa antamien lausuntojen todistusarvon ja viitannut siihen, että Meijer oli aikaisemmassa Amsterdamin poliisin suorittamassa kuulustelussa kertonut yhteydenpidostaan häneen toisella tavalla ja samalla tavoin kuin Meijerin tyttöystävä Karin Houwer samaisessa paikallispoliisin esitutkinnassa. Meijeriä ei ole voitu kuulla käräjäoikeudessa, koska hän on kieltäytynyt saapumasta käräjäoikeuteen tai edes osallistumasta video- tai puhelinkuulusteluun. Tämän vuoksi käräjäoikeus on sallinut hänen esitutkinnassa antamansa lausunnon ottamisen huomioon; Lausunnon
todistusarvoa luonnollisesti heikentää se, ettei Meijeriä ole kuultu 10 todistajana eikä Kyröllä ole ollut mahdollisuutta esittää hänelle kysymyksiä, joilla olisi voitu selventää kertomukseen jääneitä tarkennusta kaipaavia kohtia. Meijer on kuitenkin FIOD:n kuulusteluissa kertonut yksityiskohtaisesti yhteydenpidostaan ja lääkeainekaupoistaan Kyrön kanssa sekä nimenomaisesti ilmoittanut, että hän ei aikaisemmassa Amsterdamin poliisin suorittamassa kuulustelussa ollut pysynyt totuudessa. Lisäksi hän on asianajajan välityksin ilmoittanut käräjäoikeudelle, että hänellä ei ole mitään lisättävää siihen, mitä hän oli esitutkinnassa kertonut. Todistaja Leune, joka oli FIOD:n esitutkinnassa kuulustellut Meijeriä ja joka on ollut hänen kanssaan yhteydessä myös ennen pääkäsittelyä, on vakuuttanut Meijerin tarkoittaneen nimenomaan tuota jälkimmäistä FIOD:n esitutkinnassa antamaansa lausuntoa. Meijer on myös kertonut siitä, että hän oli Karin Houwerin kanssa sopinut, millä tavoin Amsterdamin poliisille kerrotaan. Näin ollen ei ole epäilystä siitä, etteikö Meijerin kanta olisi sen mukainen kuin hän on FIOD:n esitutkinnassa kertonut. Vaikka lausumalle ei voidakaan täyttä todistusarvoa antaa, on se kuitenkin selvästi uskottavampi kuin Kyrön esittämä syy yhteydenpidolle ja rahaliikenteelle. Jos maksut liittyisivät valmennustietouden ostamiseen, on vaikea ymmärtää, miksi suoritukset kuitenkin ovat menneet hormonikauppiaan tilille. Lisäksi maksut määrältään käyvät yhteen sen kanssa, mitä Meijer on sovituista maksuista kertonut. Sitä paitsi on otettava huomioon, että televalvontatiedot osoittavat Meijerin ja Kyrön olleen varsin tiheässä puhelinyhteydessä ja sillä tavoin, että puhelut ovat olleet pääosin huomattavan lyhyitä. Puheluita on käyty nimenomaan syytteessä mainittujen matkojen aikoihin ja myös Kyrön palattua matkoilta. Tällainen yhteydenpito viittaa paljon vahvemmin siihen, että kysymys on ollut lääkeaineiden tuomisesta ja kuljetuksen onnistumisen ilmoittamisesta kuin valmennustietouden hankkimisesta. On myös vaikea nähdä, mitä syytä Meijerillä olisi ollut kertoa tapahtumista totuudenvastaisesti Kyrön vahingoksi samoin kuin, miten hän olisi voinut keksiä kertomuksensa monet yksityiskohdat. Pikemminkin on pääteltävissä, että Meijer on halunnut avoimesti selvittää osuutensa. Tähän viittaa sekin, että todistaja Leunen kertoman mukaan Meijer on suorittanut sovitun sakkoa vastaavan ns. transaktion, jolloin syytetoimista on luovuttu. Kokoavasti käräjäoikeus toteaa, että Meijerin esitutkinnassa kertoma, jota vahvistaa hänen kirjallinen ilmoituksensa ja todistaja Leunelle kertomansa lausunnossa pysymisestä, van der Linden Meijerin välittäjäntoiminnasta esitutkinnassa kertoma, todistaja Leunen kertoma tutkinnan tuloksista, rahaliikenne Kyröltä Alankomaihin van der Linden hormonitilauksiin käyttämälle tilille sekä Kyrön matkat Alankomaihin ja hänen niihin liittyvä puhelinliikenteensä Meijerin kanssa muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, jossa eri todisteet tukevat toisiaan. Meijerin ja van der Linden lausunnot ovat vain muuhun kokonaisuuteen yhteensopivia osia eivätkä yksinään muodosta ratkaisevaa näyttöä. Sen vuoksi heidän lausuntonsa voidaan ottaa huomioon, vaikkei heitä olekaan voitu kuulla käräjäoikeudessa. Kyrön esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku puolestaan ei uskottavalla tavalla selitä syytettä tukevan näytön muodostamaa kokonaisuutta. Se on ylimalkainen, ja Kyrö on esittänyt sen vasta käräjäoikeudessa. Kyrön suorittamat maksut ovat niin suuria, ettei ole uskottavaa niiden olevan korvausta hänen kertomastaan verraten vähäiseltä näyttävästä yhteistyöstä. Kerrotun perusteella voidaan pitää riittävästi selvitettynä, että Kyrö on syytteessä kerrotuin tavoin hankkinut kysymyksessä olevat lääkevalmisteet ja että hänellä on ollut mahdollisuus tuoda ne maahan syytteessä tarkoitettujen matkojen yhteydessä. Kyrö on huomauttanut, että käsimatkatavaroihin valmisteita ei olisi voinut laittaa niiden viemän tilan vuoksi ja koska niissä oli mukana ruiskuja, ja katsonut, ettei niitä
Hormonien käyttö Suomessa olisi voinut ruumassakaan kuljettaa sen vuoksi, että valmisteet eivät sag t jäätyä. Käräjäoikeus pitää kuitenkin uskottavana, että, kuten syyttäjä on ilmoittanut lentoasemalta selvittäneensä, ruumassa on sama lämpötila kuin matkustamossa eikä ainakaan jäätymisvaaraa näin lyhyellä matkalla ole. Vaikka Kyröllä on ollut mahdollisuus tuoda lääkevalmisteet Suomeen, on edellytettävä jotain näyttöä myös siitä, että valmisteet todella ovat Suomeen päätyneet. Valmisteita ei ole tavattu Suomessa eikä suoraa näyttöä ole siitäkään, että niitä olisi täällä käytetty. Hiihtoliiton lääkäreinä toimineet Juha-Pekka Turpeinen ja Pirkka Mäkelä ovat kuitenkin kertoneet havainneensa veriarvoihin liittyviä muutoksia, joille oli vaikea löytää muuta selitystä kuin EPO-hormoni. Lisäksi Mäkelä on kertonut kuulopuheena liikkuneen tiedon, että EPO-hormonia olisi käytetty. Turpeisen mukaan hänen havaintonsa eivät kuitenkaan olleet kytkettävissä Kyröön eikä Mäkelä ole halunnut tuoda mitään nimiä esille. Toisaalta riidatonta on, että valmennuksessa oli käytetty ns. plasmaekspandereita, joiden tarkoitus oli alentaa liian korkeita hemoglobiiniarvoja, jotka muodostivat myös terveysriskin. Lääkärien mukaan EPO-hormonin käyttöön ei tarvittu lääkärin apua. Käsitystä siitä, että EPO-hormonia on Suomessa käytetty, tukee myös se fysiologian professorin Juhani Leppäluodon kertomuksesta ilmi käyvä seikka, että hemoglobiinin nostaminen alppimajaa käyttäen on hidas ja epävarma keino eikä alppimajaa voida käyttää kovin korkeiden paikkojen ilmanalaa vastaavien olosuhteiden saamiseksi, koska silloin tulee vaara lihasmassan menettämisestä. Niin ikään viittaa plasmanlaajentajien runsas käyttö siihen, että tarvetta alentaa liian korkeaksi noussutta hemoglobiinia on paljolti ollut. Leppäluodon mukaan plasmanlaajentajat ovat hemoglobiinin alentamisessa paljon suolaliuosta tehokkaampi menetelmä, koska plasmaekspanderi suurimolekyylisenä pysyy pitempään verenkierrossa. Tämä, joskin varsin viitteellinen, todistelu riittää osoittamaan, että EPO-hormonia on hiihtovalmennuksessa käytetty. Sen sijaan kasvuhormonin käytöstä ei ole samankaltaista näyttöä. Toisaalta lääkäreiden todistajanlausunnoista ilmenee, ettei kasvuhormonin käytön vaikutuksia voida havaita. Käytön osoittaminen on siten huomattavan vaikeaa. Ottaen huomioon, että Kyrön on selvitetty hankkineen kasvuhormonin ja EPO-hormonit samasta lähteestä ja samoina kertoina, käräjäoikeus pitää riittävänä osoituksena myös kasvuhormonien maahan tulosta sitä, että EPO-hormonin käyttö on Suomessa osoitettu. Sitä seikkaa puolestaan, että Suomessa käytetyt lääkevalmisteet olisivat olleet juuri Kyrön maahantuomia, ei voida edellyttää erikseen näytettävän, vaan riittävää on, että tiedetään niiden hankkimisen Suomesta olleen vaikeaa ja Kyröllä olleen edellä kerrotuin tavoin mahdollisuus valmisteet Alankomaista tuoda. Kokoavia päätelmiä Kyrön on selvitetty hankkineen lääkeaineet Alankomaista ja hänellä olleen mahdollisuus tuoda ne Suomeen. Edelleen on selvitetty, että ainakin EPO-hormonia on Suomessa käytetty. Kyrö ei myöskään ole tuonut esiin, mikä muu käyttötarkoitus hänen hankkimillaan hormoneilla olisi ollut. Toisaalta Kyrön esittämä todistelu, erityisesti hänen oma kuulemisensa sekä todistajien Leppäluodon ja valmentajana Kyrön kanssa läheisessä yhteistyössä toimineen Jarmo Riskin lausunnot, osoittaa, että Kyrö on valmentajaurallaan suhtautunut kielteisesti kiellettyjen valmisteiden käyttöön ja muutoinkin kiellettyihin menetelmiin sekä pyrkinyt edistämään sitä, että testejä kehitettäisiin niin, että kaikki kielletyt menetelmät tulisivat niissä esiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Kyrö olisi voinut syyllistyä nyt kysymyksessä olevaan tekoon. Kyrö on nimittäin, kuten hän on Keskisuomalainen -lehdelle antamassaan
haastattelussa (Al) antanut ymmärtää, saattanut turhautua lopulta 12 siihen, että muissa maissa hänen käsityksensä mukaan käytettiin kiellettyjä menetelmiä ilman, että niitä voitiin paljastaa. Kun Kyrö on luonteeltaan kunnianhimoinen, kuten muun ohessa Riskin lausumasta ilmenee, on ymmärrettävää, että hän on lopulta voinut ajatella, että tulosten saavuttamiseksi on käytettävä tällaisia kiellettyjä keinoja, jos muutkin niitä paljastumatta käyttävät. Käräjäoikeus päätyy siihen tulokseen, että vaikka mikään todistusseikka ei yksistään osoita Kyrön syyllistyneen syytteen alaiseen tekoon, todisteiden kokonaisuus on niin yhdensuuntainen ja vakuuttava, että Kyrön syyllisyyttä vastaan ei jää järkevää epäilystä. Teko on myös poikkeuksellisen kattavasti tutkittu rikoksen rangaistusarvoon nähden. Näin ollen käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että Kyrö on syyllistynyt siihen salakuljetukseen, mistä hänelle on syytteen 1 kohdassa vaadittu rangaistusta. Syytekohta 2: Petos / Petoksen yritys 2.9.1999-22.3.2001 Kyrölle on Helsingin käräjäoikeuden 15.7.1999 antamassa tuomiossa tuomittu henkisestä kärsimyksestä 100.000 markan eli 16.819 euron suuruinen vahingonkorvaus. Tuomio ei ole jäänyt lainvoimaiseksi, koska siitä on valitettu hovioikeuteen. Kyrö itse on valittanut tuomiosta ainoastaan oikeudenkäyntikulujen osalta. Sen sijaan hän on vastannut tuomiosta pääasian osalta valittaneiden valituksiin. Häntä on myös kuultu todistelutarkoituksessa hovioikeudessa. Hovioikeuden kumottua 31.10.2000 antamassaan tuomiossa käräjäoikeuden tuomion muun ohessa Kyrölle tuomitun vahingonkorvauksen osalta ja katsottua, ettei Kyröllä ollut ollut asianomistaja-asemaa jutussa, Kyrö on korkeimmalle oikeudelle 29.12.2000 tekemässään valituslupahakemukseen liittyvässä valituksessa vaatinut hänelle käräjäoikeudessa tuomitun korvauksen tuomitsemista maksettavaksi. Asiassa on kysymys siitä, onko Kyrö, jättäessään kertomatta, että kiellettyjä aineita oli asian ollessa hovioikeudessa vireillä ryhdytty käyttämään, syyllistynyt petokseen tai petoksen yritykseen. Kysymys on ns. prosessipetoksesta tai sen yrityksestä. Petos edellyttää oikeudettoman taloudellisen hyödyn hankkimistarkoitusta, erehdyttämistä, erehdyksen tapahtumista sekä erehdyksen vallassa suoritettua määräämistointa ja siitä aiheutunutta taloudellista vahinkoa. Vahingon ei kuitenkaan tarvitse tosiasiallisesti syntyä, vaan riittää, että syntyy huomioon otettava vaara vahingon aiheutumisesta. Kyrön tämän jutun asianomistajien valitukseen hovioikeudelle 31.12.1999 toimittamassa vastauksessa on muun ohessa viitattu uutisen aiheuttaman haitan ja vahingon pitkäaikaisuuteen. Edelleen Kyrö on kuultaessa häntä todistelutarkoituksessa hovioikeuden 5.-13.9.2000 pidetyssä pääkäsittelyssä todennut ympäristön kokeneen niin, että hänessä oli hormonivalmentajan leima. Lisäksi hän on kysyttäessä kertonut, ettei hänen valmennustyönsä aikana ollut milloinkaan keskusteltu siitä, että suomalaisessa hiihdossa olisi doping-ongelmia. Hän on myös lausunut valmentajan ilman muuta tietävän, jos urheilija käyttää kasvuhormonia. Valituslupahakemukseensa liittyvässä valituksessa Kyrö on vedonnut aikaisemmin esittämiinsä perusteisiin sekä uudistanut vaatimuksensa kärsimyskorvauksen tuomitsemisesta hänelle. Kyrölle käräjäoikeudessa tuomittu korvaus on tosin kohdistunut pääosin tuomion antamista edeltäneeseen aikaan. Korvauksen luonteen vuoksi on selvää, että siinä kuitenkin on otettu huomioon myös kärsimyksen pitkäaikaisuus ja sen ulottuminen myös tuomion antamista seuraavaan aikaan. Niin ikään on selvää, että Kyrön on täytynyt ymmärtää, että jos hän olisi valitusmenettelyssä ilmoittanut, että nyttemmin olikin ryhdytty käyttämään ainakin joitakin hormonivalmisteita, tämä olisi ollut omiaan
vähentämään häneen kohdistunutta myötätuntoa ja vaikuttamaan ainakirå tuomittavan kärsimyskorvauksen määrään. Tällä tavoin hän on, jättämällä tuon seikan ilmoittamatta ja nimenomaisesti vakuuttamalla, ettei hänen valmennusaikanaan ollut hormonivalmisteita käytetty, pyrkinyt saamaan hovioikeuden ja korkeimman oikeuden erehtymään ainakin korvauksen määrään vaikuttavista seikoista. Erehdyttämisen hetkellä on myös ollut selvästi nähtävissä erehdyksestä seuraava taloudellisen vahingon vaara. Vaikka hovioikeuden ratkaisu sen katsoessa, ettei Kyröllä ollut asianomistajan asemaa ja siten oikeutta vahingonkorvauksiin, on saattanut johtua muista syistä kuin siitä, ettei erehdyttäminen olisi onnistunut, ei kuitenkaan ole luontevaa katsoa hovioikeuden erehtyneen, kun kerran se on korvausvelvollisuuden poistanut. Korkeimman oikeuden kohdalla taas erehtyminen ei ole vielä voinut tulla kysymykseen, koska valituslupaakaan ei ole myönnetty. Näistä syistä on perusteltua katsoa, että Kyrö ei ole onnistunut erehdyttämään hovioikeutta tai korkeinta oikeutta, vaan teko on jäänyt yrityksen asteelle. Esitetyin perustein käräjäoikeus katsoo Kyrön syytteen 2 kohdassa kerrotulla menettelyllään syyllistyneen petoksen yritykseen. Rangaistusseuraamus Salakuljetuksesta on vakiintuneesti tuomittu sakkorangaistus, ellei salakuljetettu määrä ole ollut huomattavan suuri. Petoksesta tai sen yrityksestä tuomitaan sakko tai vankeusrangaistus yleensä lähinnä siitä riippuen, kuinka suuresta taloudellisesta edusta on ollut kysymys. Kyrölle käräjäoikeudessa tuomitun kärsimyskorvauksen osalta on pääosin joka tapauksessa ollut kyse käräjäoikeuden tuomiota edeltäneestä ajasta. Sen vuoksi on vaikea arvioida, kuinka suurta taloudellista etuutta Kyrön teko on tarkoittanut. Rangaistuksen määräämisessä on lisäksi, vaikka nimenomaista rangaistuksen lieventämis- tai kohtuullistamisperustetta ei olekaan nähtävissä, Kyrön eduksi otettava huomioon se seikka, että hänen on inhimillisesti katsoen ollut poikkeuksellisen vaikea ryhtyä muutoksenhakuvaiheessa ilmaisemaan hänen vahingokseen tapahtuneita olosuhteiden muutoksia. Näistä syistä käräjäoikeus pitää sakkorangaistusta riittävänä seuraamuksena. Sakkorangaistuksen on kuitenkin oltava tuntuva. Oikeudenkäyntikulut Kyrö on velvollinen korvaamaan asianomistajien tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Nämä ovat vaatineet korvausta, Aatsalo-Sallinen 5.978 euroa, Oy Suomen Tietotoimisto 8.052 euroa ja Väisänen 5.002 euroa, minkä lisäksi Aatsalo-Sallinen on vaatinut korvausta oikeudenkäynnin hänelle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä (asianosaiskuluista) 1.000 euroa. Kululaskut perustuvat ajankäytön osalta 180 euron tuntiveloitukseen. Kyrö on määrältään hyväksynyt kunkin asianomistajan osalta 1.220 euroa sekä Aatsalo-Sallisen asianosaiskuluista 500 euroa. Käräjäoikeus katsoo, että kohtuullisena tuntivelvoituksena voidaan pitää enintään 150 euroa. Lisäksi on otettava huomioon, että asianomistajien, vaikka syytekohdassa 1 esitetty selvitys onkin omalta osaltaan näyttöä myös syytekohdan 2 osalta, ei ole ollut tarpeen perehtyä syytekohtaa 1 koskevaan aineistoon täydellisesti, vaan he ovat voineet pitkälti tukeutua syyttäjän suorittamaan työhön. Näistä syistä käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi oikeudenkäyntikulujen osalta Aatsalo-Sallisen kohdalta 3.600 euroa, Oy Suomen Tietotoimiston kohdalta 5.000 euroa ja Väisäsen kohdalta 3.000 euroa. Aatsalo-Sallisen asianosaiskuluiksi hyväksytään tarkemman selvityksen puuttuessa myönnetyt 500 euroa.
Todistelukustannusten korvaaminen 14 Kyrön taloudelliseen asemaan nähden käräjäoikeus pitää perusteltuna jättää valtion varoista maksetut todistelukustannukset valtion vahingoksi. Puolustajan palkkio ja oikeusapu TUOMIOLAUSELMA: Jyväskylän käräjäoikeus on 19.4.2002 antamallaan päätöksellä määrännyt Kyrölle, jota tuolloin on epäilty muun ohessa törkeästä petoksesta, julkiseksi puolustajaksi asianajaja Tero Matsisen. Puolustajan tehtävä on päättynyt 31.12.2002. Puolustajana toimimisesta Matsisella on oikeus saada valtion varoista palkkio. Edelleen Kyrölle on Jyväskylän oikeusaputoimiston 11.6.2004 antamalla päätöksellä myönnetty oikeusapua 18.6.2001 lukien ja määrätty avustajaksi Matsinen. Hänelle on määrätty perusomavastuuksi 30 prosenttia vuodelta 2002 ja 20 prosenttia vuodelta 2003. Vuosilta 2001 ja 2004 perusomavastuuta ei ole ollut. Kyrön lisäomavastuuksi on määrätty 717,52 euroa. Oikeusapu kattaa avustajan toimenpiteet enintään 100 tunnilta. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin, että tässä asiassa erityisesti esitutkintamateriaalin huomattava laajuus huomioon ottaen on erityisiä syitä jatkaa oikeusavun antamista tuon tuntimäärän jälkeenkin. Matsinen on laskuttanut palkkiota esitutkinnassa avustamisesta ajalta 9.3.2001-22.2.2002 yhteensä 26 tunnilta 2.134 euroa. Tämä hyväksytään maksettavaksi ilman perusomavastuuta, mutta vähennetään lisäomavastuu 717,52 euroa. Oikeusavun nojalla maksettavaksi palkkioksi jää siten tältä osin 1.416,48 euroa. Puolustajanmääräyksen nojalla maksettavana palkkiona Matsinen on vaatinut ajalta 18.4. - 31.12.2002 yhteensä 17.388 euroa. Tähän sisältyy esitutkintapöytäkirjojen lukemista 180 tuntia (150 tuntia = 3211 sivua liitteineen ja 30 tuntia = 1288 sivua). Tämä vastaa lähes viiden viikon kokopäiväistä työskentelyä. Vaikka materiaali on laaja, käräjäoikeus ei voi hyväksyä maksettavaksi tällaista tuntimäärää pelkästä asiakirjoihin tutustumisesta. Kohtuulliseksi ajaksi katsotaan tältä osin 100 tuntia. Palkkioksi muodostuu siten 10.668 euroa. Kyrön tulee maksaa tästä valtiolle takaisin 30 prosentin omavastuuta vastaavat 3.200 euroa lisättynä arvonlisäveron osuudella. Edelleen Matsinen on oikeusavun nojalla laskuttanut palkkiona toimenpiteistään ajalta 16.12.2003-17.6.2004 yhteensä 20.292 euroa. Tähänkin sisältyy esitutkinta-aineiston lukemista yli 100 tuntia. Ottaen huomioon, että kysymys on nyt vain kertaamisesta ja että aineistosta suuri osa ei ole enää koskenut nyt käsiteltyä asiaa, käräjäoikeus pitää perusteltuna vähentää tästä ajasta 60 tuntia Maksettavaksi palkkioksi jää 15.252 euroa. Tältä osin Kyröllä ei ole omavastuuta.
sivu 1 (1) VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUS OSASTO 2/1 24.6.2004 NO : 1732 TL: 1 DNO: R 03/2534 SYYTETTY Kyrö, Kari-Pekka Juhani 301263-095B Samulinranta 17 40520 JYVÄSKYLÄ TUOMIOLAUSELMA SYYKSI LUETUT RIKOKSET 1) Salakuljetus 7.11.1999-17.2.2000 2) Petoksen yritys 2.9.1999-22.3.2001 RANGAISTUSSEURAAMUKSET SAKKO Syyksi luetut rikokset 1 ja 2 80 päiväsakkoa Rikoslain 6 luvun 13 :n nojalla tehtävä vähennys 4 päiväsakkoa. Vapaudenmenetysaika 18.-19.6.2001 Suoritettavaksi jää 76 päiväsakkoa a 6 euroa = 456 euroa. LAINKOHDAT 1) Rikoslaki 46 luku 4 1 2) Rikoslaki 36 luku 1 1 Rikoslaki 36 luku 1 3 Rikoslaki 4 luku 1 (39/1889) KORVAUSVELVOLLISUUS Kyrö velvoitetaan korvaamaan valtiolle puolustajan palkkiosta arvonlisäveroineen 3904 euroa.
MUU KORVAUSVELVOLLISUUS 15 Kyrö velvoitetaan maksamaan oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi asianomistajille: - Johanna Aatsalo-Salliselle 3.600 euroa sekä asianosaiskuluina 500 euroa, - Oy Suomen Tietotoimistolle 5.000 euroa ja - Kari Väisäselle 3.000 euroa; kaikki määrät korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 26.7.2004 lukien. Valtion varoista maksetaan asianajaja Tero Matsiselle puolustajan ja avustajan tehtävästä palkkioksi yhteensä 27.336,48 euroa, kuluista 560,40 euroa ja arvonlisäveroa 6.137,31 euroa. Nämä määrät jäävät valtion vahingoksi. Määräaikainen laamanni Markku Räty MUUTOKSENHAKU Tyytymättömyyden ilmoittajat ja ilmoituksen sisältö Kari Pekka Kyrö; koko tuomio Asianajaja Tero Matsinen; siltä osin kuin esitettyjä laskuja ei ole hyväksytty Valitusosoitus liitteenä: Määräpäivät Valitus: maanantai 26.7.2004 Vastavalitus: maanantai 9.8.2004 Toimistosihteeri Maritta Vimp ri