REAALIAINEIDEN KOKEET YLEISTÄ REAALIKOKEESTA Reaalikokeessa kirjoitat yhden valitsemasi reaaliaineen kokeen. Kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukossa on myös esillä kyseisen oppiaineen tehtävien lukumäärä ja vastattavien tehtävien maksimimäärä. koepäivä 1 OPPIAINE TEHTÄVIEN LUKUMÄÄRÄ VASTAUSTEN MAKSIMIMÄÄRÄ psykologia 9 5 filosofia 9 5 historia 9 5 fysiikka 13 8 biologia 12 8 koepäivä 2 OPPIAINE TEHTÄVIEN LUKUMÄÄRÄ VASTAUSTEN MAKSIMIMÄÄRÄ evankelis-luterilainen 9 5 uskonto ortodoksinen uskonto 9 5 elämänkatsomustieto 9 5 yhteiskuntaoppi 9 5 kemia 12 8 maantiede 9 5 terveystieto 9 5 Voit kirjoittaa vain yhden kokeen koepäivänä. Jos haluat kirjoittaa saman koepäivän muitakin kokeita, sinun täytyy hajauttaa ja kirjoittaa haluamasi toinen aine seuraavana syksynä/keväänä. Reaaliaineen kokeeseen ilmoittaudutaan etukäteen samoin kuin muihinkin tutkinnon kokeisiin. Samalla ilmoitat, onko koe pakollinen vai ylimääräinen. Ilmoittautuminen on sitova eli kokeen pakollisuutta ja ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen muuttaa eikä valitusta aineesta voi koetilanteessa poiketa. Kussakin kokeessa on kaksi vaativaa jokeritehtävää. Jokeritehtävät on merkitty tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja ne on sijoitettu tehtäväsarjan loppuun. Kumpaankin jokeritehtävään saa vastata. Jokeritehtävien vastaukset lasketaan mukaan vastausten maksimimäärään. Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1 4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen että jokeritehtävä voivat olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Niitä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan Sinua käsittelemään tehtävää eri aineiden näkökulmista tai lukion aihekokonaisuuksien kannalta.
Luonteeltaan reaaliaineen kokeen tehtävät voivat olla erilaisia ja ne vaihtelevat oppiaineen mukaan. Jos tehtävä on kaksi- tai useampiosainen (kohdat a, b jne.), vastaat molempiin tai kaikkiin osatehtäviin. Eri osatehtävät voivat olla painoarvoltaan erilaisia. Painotus voidaan esittää pisteinä tehtävänannossa. KÄYTÄNNÖN OHJEITA KOETILANTEESEEN Paperiset reaalikokeet Koepaperit odottavat sinua valmiina kirjoitustilassa. Merkitse jokaiseen paperiin nimikirjoituksesi, nimesi selvennös ja kokelasnumerosi. Mikäli tehtävän luonteen mukaisesti tarvitset vastauksessasi millimetripaperia, saat sitä valvojalta pyytämällä. Jätä arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kirjoitusja piirustusvälineinä käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa (HB tai nro 2). Saat tehdä vastaukseesi valaisevia piirroksia ja käyttää värejä paitsi punaista (opettajan arvosteluväri). Muista kuitenkin, että pelkkä piirros tai kaavio ei riitä vastaukseksi. Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukaisia laskimia (ks. matematiikan ohjeet) ja taulukkokirjoja. Toimita ne viimeistään pyydettynä ajankohtana koulun kansliaan tarkastettavaksi. Muista, että taulukkokirjassasi saa olla ainoastaan Sinun nimesi. Todetut painovirheet voit korjata, mutta mitään kirjoitettuja/monistettuja tietoja tai alleviivauksia ei saa lisätä. Merkitse vastauksen otsikoksi kyseessä olevan reaaliaineen nimi tai kirjanlyhenne ja tehtävän numero, esim. FYSIIKKA 3 tai FY 3, mutta älä itse tehtävää. Kirjoita ainakin yksi vastaus kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset voit kirjoittaa koko- tai puoliarkeille. Voit aloittaa kirjoittamisen paperin ensimmäiseltä riviltä. Harkitse etukäteen vastauksesi mitta ja valitse paperi sen mukaan. Kullekin paperille kirjoitetaan vain yksi tehtävä! Tarvittaessa voit jatkaa toiselle paperille. Kun palautat paperit valvojalle, liitä muut suoritukset numerojärjestyksessä kokoarkin sisään. Yliviivaa selvästi ne paperit, joita et halua arvosteltaviksi. Sähköiset reaalikokeet Sähköisissä kokeissa käytetään opiskelijoiden omia koneita. YTL:n ohje koneista. Seuraa ohjeiden muutoksia ja osallistu koulussa järjestettäviin Abitti-ohjauksiin. Sähköisessä kokeessa vastaukselle varatussa tilassa olevat merkit tulkitaan vastaukseksi tehtävään. Varmista, että et jätä mitään merkintöjä sellaisen kysymyksen vastaustilaan, jota et aio jättää arvosteltavaksi. Varmista myös, että olet vastannut moniosaisen tehtävän jokaiseen osaan.
ARVOSTELU Suoritukset tarkastaa ja alustavasti arvostelee (esteetön) asianomaisen aineen opettaja. Suorituksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin. Kypsyyttä osoittavan vastauksen tunnusmerkit: kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista esitetyt väitteet perustellaan selkeästi asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltava tavalla, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen tilanteen oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. Heikon vastauksen tunnusmerkit: suorituksessa on selviä asiavirheitä ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten selvästi epäolennaisia vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan. Yleisten arvosteluperusteiden lisäksi painotetaan kunkin reaaliaineen luonteen mukaista esitystapaa ja kielenkäytön täsmällisyyttä. Lopullista arvosanaa määrättäessä kussakin reaaliaineessa noudatetaan samanlaista suhteellista arvostelua ja samanlaisia arvosanaluokkia kuin muissakin ylioppilastutkinnon aineissa. Paperikokeessa kustakin vastauksesta annetaan pistemäärä kokonaisen numeroin 0-6, jokeritehtävästä 0-9. Jokeritehtävän arvostelussa vastaavat pistemäärät 0-3 tavanmukaista arvostelua, 4 ja 5 neljää, 6 ja 7 viittä sekä 8 ja 9 kuutta tavallisen tehtävän pistettä. Sähköisten kokeiden tehtävien pistemääristä on kerrottu ainekohtaisen kuvausten yhteydessä. Pisteitä voidaan vähentää seuraavista syistä: suoritus on epäselvä, sekava tai huomattavan epäsiisti arvosteltavaksi on jätetty ainekohtaisen enimmäismäärän ylittävä määrä vastauksia; tällöin katsotaan kokeen muodostuvan niistä 6/8 vastauksesta, joiden pistesumma on pienin samaan tehtävään on jätetty useampi kuin yksi vastaus; tällöin tehtävä arvostellaan pienimmän pistemäärän antavan vastauksen mukaan
REAALIAINEEN KOKEEN UUSIMINEN Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa. Hylätyn pakollisen kokeen kaksi uusintakertaa saa käyttää kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. PSYKOLOGIA Psykologian sähköinen ylioppilaskoe mittaa opiskelijan tiedon hallintaa ja valmiutta tiedon kehittelevään soveltamiseen. Kokeessa on mahdollista hyödyntää monitahoisia aineistoja erilaisten ilmiöiden, tapausten tai tutkimusten kuvaamiseksi ja havainnollistamiseksi. Sähköiset aineistot tukevat koetehtävien ankkurointia ajankohtaisiin ilmiöihin, yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja tutkimuksiin. Aineistona voi olla kuvia, kuvioita, tekstejä, taulukoita, videoita tai yksinkertaisia simulaatioita. Jokainen koetehtävä kannattaa lukea tarkkaan ja useampaan kertaan, jotta se tulisi tulkittua oikein ja tehtävän asettamat vaatimukset oikein ymmärrettyä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tehtävänantoon liittyviin "käskysanoihin", pyydetäänkö esimerkiksi nimeämään, selittämään, kuvailemaan, arvioimaan, vertaamaan, pohtimaan... Kaikissa tehtävissä tällaista käskysanaa ei ole. Psykologian sähköisessä kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista vastataan viiteen. Kokeen enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Tehtävät jaetaan kolmeen osaan: Osan I tehtävistä saa 20 p. Tehtävät ovat sisällöltään suhteellisen rajattuja keskeisen psykologisen tiedon muistinvaraista hallitsemista ja ymmärtämistä mittaavia tehtäviä (nk. perustehtävät). Nämä voivat olla sisällöltään rajattuja, joissa kysytään johonkin olennaiseen psykologiseen käsitteeseen, teoriaan tai ilmiöön liittyvän tiedon esittämistä. Vastauksen enimmäispituus on yleensä rajoitettu (esim. 250 sanaa) Osan II tehtävistä saa 20 p. Tehtävät edellyttävät tiedollisen osaamisen lisäksi psykologisen tiedon kehittelevää soveltamista jonkun ilmiön, asian tai tutkimuksen analyysiin. Osan III tehtävistä saa 30 p. Tehtävät vaativat laajempaa soveltamista ja kehittelyä. Nämä voivat edellyttää psykologisen tiedon tuottamista ja kehittelemistä esimerkiksi ilmiön analyysiin, tutkimuksen suunnitteluun tai tiedon ja tutkimuksen arvioimiseen. Tehtävissä painotetaan asian tarkastelua eri näkökulmista sekä tiedon ja selitystapojen arviointia. Vastauksen enimmäispituutta ei ole rajoitettu ja kokelaalta odotetaan monipuolista, syvällistä ja perusteltua aiheen käsittelyä. Kokelaan suoritukseen saa sisältyä korkeintaan kaksi tehtävää kustakin kokeen osasta. Täysien pisteiden saavuttaminen edellyttää siten kolmen 20 pisteen ja kahden 30 pisteen tehtävän suorittamista. FILOSOFIA Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin voi olla yksilöllinen, mutta kysymysten
käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Sähköinen koe mahdollistaa näiden taitojen mittaamisen aiempaa monipuolisemmin. Kokeen painopiste siirtyy enemmän aineistojen tulkintaan, ymmärtämiseen, prosessointiin ja soveltamiseen. Myös uudenlaisen tehtävätyypit ovat mahdollisia. Tehtävätyypit ovat aiempaa vaihtelevampia ja tehtävät jaetaan moduuleihin. Filosofian kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Kokeen enimmäispistemäärä on 120. Tarjolla on kaksi AB-tason tehtävää ja neljä C-tason tehtävää, joista saa 0 20 pistettä, sekä kolme D-tason tehtävää, joista saa 0 30 pistettä. Kokelas ei voi saavuttaa kokeen maksimipistemäärää (120), mikäli hän ei vastaa kahteen D-tason 0 30 pisteen tehtävään. Vaativuustasot ovat neljää luokkaa. Muistamiseen ja käsittämiseen liittyvät tasot on jaettu suljettujen (A) ja avointen (B) tehtävätyyppien mukaan kahteen luokkaan, Esimerkiksi monivalintatehtävät kuuluvat luokkaan A ja määrittelytehtävät luokkaan B. Filosofian abstraktin luonteen vuoksi puhtaasti käsittämistä vaativat AB-tason tehtävät voivat olla varsin vaativia. Vaativammat tasot on myös ryhmitelty kahteen luokkaan, C ja D. C-tason tehtävissä sovelletaan, analysoidaan ja vertaillaan lukion opetussuunnitelman mukaisesti. Aineistona on tyypillisesti yksittäisiä audiovisuaalisia tai tekstikatkelmia, sovellusalue rajoittuu lukiossa käsiteltäviin kysymyksiin. D-tason tehtäviin voi kuulua luova elementti, joka vaatii kykyä soveltaa, kehitellä tai muuntaa lukio-osaamista myös kurssien aihepiirien ulkopuolelle. D-tasolla voi olla myös uudentyyppistä aineistoa. HISTORIA Historian tehtävät edellyttävät tiedon soveltavaa käyttöä ja laaja-alaista tiedon hallintaa sekä syvällistä dokumenttien sisällön analyysia. Oppiainerajat ylittävät tehtävät integroituvat esim. yhteiskuntaoppiin, maantieteeseen, filosofiaan, uskontoon, elämänkatsomustietoon ja terveystietoon. Tehtävänannot on esimerkiksi tulkitse, tarkastele, erittele, vertaile, pohdi tai arvioi. Eri tehtävänannot kytkeytyvät eritasoisiin kognitiivisiin prosesseihin (mm. analysointi, arviointi, soveltaminen). Osa tehtävistä on luonteeltaan yksinkertaisempia määrittely- ja selittämistehtäviä, osa taas edellyttää sinulta analyysiä, synteesiä tai arviota. Koetehtävät voivat olla moniosaisia; tällöin eri osat usein mittaavat eritasoisia ajattelun taitoja. Historian kokeessa ei ole monivalintatehtäviä. Osa koetehtävistä on suorasanaisia, osa aineistotehtäviä. Aineistot voivat olla tekstiä, kuvia, karttoja, diagrammeja sekä liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Historian kokeessa on tarjolla yhdeksän tehtävää, joista valitaan viisi tehtävää. Vastausmäärän väheneminen ei tarkoita sitä, että vastausten tulisi olla entistä pitempiä, vaan että niissä tulisi olla entistä enemmän näkyvissä historiallisen ajattelusi terävyys ja kypsyys. Tarjolla olevista tehtävistä kuusi on 20 pisteen tehtävää ja kolme 30 pisteen tehtävää. Huomaa, että saat vastata näistä kolmesta 30 pisteen tehtävästä vain kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on siten 120 pistettä. Voit toki valita myös viisi 20 pisteen tehtävää, mutta tällöin teoreettinen maksimipistemääräsi jää sataan. Kokeessa ei ole pakollisia tehtäviä. YTL on ilmoittanut, että toistaiseksi vastausten laatimisessa ei tarvita kuin tekstinkäsittelyohjelmaa. Historian kokeessa kukin koetehtävä kohdentuu kuten ennenkin ensisijaisesti johonkin tiettyyn kurssiin, mutta joskus tehtävän aihe sivuaa usean eri kurssin aluetta. Historian jaoksen päättämä yleisperiaate koetehtävien kohdentumisessa lukion historian eri
kursseihin on, että kuhunkin päivälukion pakolliseen historian kurssiin (HI01 HI03) kohdentuu yksi 30 pisteen ja yksi 20 pisteen tehtävä. Syventävään kurssin (HI04 HI06) kohdentuu kolme 20 pisteen tehtävää. Jos tehtävänannossa on annettu valmis ajan määritys, mieti tarkasti sen sisältö! FYSIIKKA JA KEMIA YLEISTÄ TEHTÄVISTÄ Tehtävät laaditaan molemmissa ainereaalikokeissa pakollisen ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella, fysiikassa kahdeksan ja kemiassa viisi kurssia. fysiikassa annetaan 13 tehtävää ja kemiassa 12 tehtävää, joista kaksi on jokeritehtäviä. Yhteensä vastataan enintään kahdeksaan tehtävään Ennen vastauksien aloittamista lue tehtävät huolella läpi ja valitse itsellesi mieluisimmat tehtävät. Aloita tehtävä aina lukemalla tehtävänanto ajatuksella. Mieti, mitä kysytään ja vastaa kaikkiin tehtävässä esitettyihin kysymyksiin. I Teoriatehtävät 1. Käytä ensin konseptia, kirjoita suunniteltu ja jäsennelty vastaus puhtaaksi. 2. Perustele jokainen väittämäsi. 3. Käytä kokonaisia lauseita, tee sujuva esitys, opeta lukijaa. 4. Kuvat ja yhtälöt vaativat selitykset lauseina, ei luetteloina. II Määritelmätehtävät Kirjoittaessasi määritelmää käytä täsmällistä sanastoa. Vältä yleiskielen epämääräisiä ilmauksia. Määritelmä ON OSATTAVA ULKOA, et voi itse keksiä määritelmiä. Sanaselitystehtävissä pyydetään usein myös esimerkkejä. Muista antaa myös nämä. III Laskutehtävät Piirrä tilanteesta kuva (jos mahdollista). Kirjaa annetut lähtöarvot näkyviin. (myös tehtävään liittyvät luonnonvakiot taulukkokirjasta) Kirjoita käytettävät kaavat näkyviin. Ratkaise kaavat kysytyn suureen suhteen. Sijoita lähtöarvot yksikköineen kaavaan. (pitää saada myös oikea yksikkö) Jos teet välituloksia, niin pyöristä siten, että lopputulos ei kärsi. (paljon desimaaleja välituloksiin!) Ilmoita vastaus oikealla tarkkuudella. Kirjoita vastaus. (Vastaa siihen mitä kysytään!)
Likiarvoilla laskeminen Yhteen- ja vähennyslasku Vastauksessa on yhtä monta desimaalia kuin on epätarkimmassa lähtöarvossa. Kerto- ja jakolasku Vastauksessa on yhtä monta merkitsevää numeroa kuin on epätarkimmassa lähtöarvossa. KATSO AINA LÄHTÖARVOISTA KUINKA MONTA DESIMAALIA TAI MERKITSEVÄÄ NUMEROA VASTAUKSEEN TULEE! IV Graafiset tehtävät 1. Piirrä akselit viivoittimella. 2. Nimeä akselit. Esityksestä pitää löytyä käytetyt SUUREET ja niiden YKSIKÖT! 3. Jos koordinaattipisteet näyttävät esittävän suoraa, niin piirrä suora viivoittimella. Tarvittaessa suora sovitetaan havaintopisteisiin. (Kaikki pisteet eivät välttämättä osu piirretylle suoralle.) 4. Jos kuvaajaksi ei tule suora, niin piirrä se mahdollisimman huolellisesti ja tarkasti. 5. Vastaa tehtävän kysymykseen piirtämäsi kuvaajan avulla ja perusteella. 6. Vastaa siihen mitä kysytään. V Kemian reaktioyhtälötehtävät Jos reaktioyhtälö on annettu tehtävässä, varmista että se on tasapainotettu. Kun itse laadit tarvittavan reaktioyhtälön tasapainota myös se lopuksi. Muista merkitä reaktioyhtälöön myös siihen osallistuvien aineiden olomuodot käyttäen merkintöjä (aq), (s), (l), (g). Muista myös tasapainolaskuihin liittyvä erityinen taulukkoon perustuva laskutapa. VI Kokeelliset tehtävät 1. Tehtävän annossa on saatettu antaa käytössäsi olevat laitteet ja mittausjärjestelyt, joiden pohjalta sinun on selostettava miten toimisit kyseistä koetta tehdessäsi. 2. Vastauksessa on käytävä ilmi millaisia mittauksia ja millä laitteilla pitää tehdä. 3. Vastauksessa on oltava esillä myös miten saaduilla mittaustuloksilla päädytään haluttuun lopputulokseen eli myös mahdolliset laskut ja niihin liittyvät kaavat näkyviin. ja lopuksi Ole huolellinen ja rauhallinen. Älä kiirehdi. Jos jokin tehtävä ei onnistu, jätä se ja ota toinen tehtävä, mutta mieti asia kerrallaan. BIOLOGIA Biologian tehtävät laaditaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Saavuttaakseen biologian kokeessa korkeimmat arvosanat kokelaan on hallittava hyvin
sekä pakollisten että syventävien kurssien sisällöt. Jokeritehtävään vastaaminen täysillä pisteillä edellyttää aiheen laajaa hallintaa. Tehtävät pyritään järjestämään niin, että niiden vaikeusaste kasvaa tehtäväsarjan loppua kohden. Tehtävissä voi olla kaksi tai useampia osia. Osa tehtävistä voi perustua tehtävänannon yhteydessä annettuun aineistoon. Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä maksimipisteiden saanti edellyttää tietoja myös toisesta oppiaineesta, biologiassa useimmiten terveystiedosta, kemiasta tai maantiedosta. Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä pyritään tehtävänannossa ilmaisemaan, minkä muun aineen näkökulmasta tehtävää pitäisi myös käsitellä. Risteytystehtävään vastaaminen Kun saat eteesi risteytystehtävän, pysähdy miettimään, mitä tehtävässä kysytään. Vastaa huolellisesti vain siihen, mitä kysyttiin. a. Risteytystehtävissä geenejä merkitään kirjaimilla. Kirjain valitaan yleisesti resessiivisen ominaisuuden alkukirjaimen mukaan tai voit käyttää aakkosten ensimmäistä a-kirjainta. Käytät mitä kirjainta tahansa, sinun on aina kerrottava lukijalle, mitä kirjaimesi tarkoittaa. b. Merkitse aina isot ja pienet kirjaimet selkeästi. c. Vanhempien perimä, sukusolut ja F1-polvi on merkittävä näkyviin. Näin lukija tietää, mistä olet saanut tuloksesi. d. Jos tehtävässä kysytään ilmiasua, se tulee esittää sekä kirjainyhdistelmänä että sanallisesti. e. Älä tee omia oletuksia. Tehtävä tulee tehdä sen aineiston perusteella, mikä on annettu. f. Käytä reippaasti paperia. Pieneen tilaan ahdettuja kaavioita on hankala lukea. g. Jos vastaus tulee perustella, perustele. h. Merkitse näkyviin mieluummin paljon kuin vähän. EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Uskonnon koe on kypsyyskoe, jossa ei pyritä pelkän ulkoa opittuun tietoon, vaan tärkeää on tiedon selkeä jäsentäminen ja soveltaminen kulloiseenkin asiakontekstiin. Mielipiteet ja väitteet tulee perustella asia-argumenteilla. Muista myös välttää turhaa hurskastelua, eräänlaista yliuskonnollisuutta. Tehtävät eivät mittaa uskonnollisuuttasi vaan sitä, hallitsetko asiatiedot. Raamatun lainauksia tulee käyttää tarkasti, ei omia sovellutuksia ja jatkoja. Käytön tulee olla perusteltua ja tulkittua, ei muusta vastauksesta irrallista. Uskonnon kokeessa on tarjolla yhdeksän tehtävää, joista valitaan viisi tehtävää. Tarjolla olevista tehtävistä kuusi on 20 pisteen tehtävää ja kolme 30 pisteen tehtävää. Huomaa, että saat vastata näistä kolmesta 30 pisteen tehtävästä vain kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Voit toki valita myös viisi 20 pisteen tehtävää, mutta tällöin teoreettinen maksimipistemääräsi jää sataan. Kokeessa ei ole pakollisia tehtäviä.
Tehtäviä kokeeseen tulee kaikista kursseista. Kirjoituksissa on YTL:n uskonnon jaoksen mukaan mahdollista menestyä, vaikka et olisi suorittanutkaan kaikkia syventäviä kursseja. Erityisesti uuden opetussuunnitelman kurssit 5 ja 6 ovat luonteeltaan sellaisia, että ne syventävät jo aiemmissa kursseissa käsiteltyjä asioita. Tyypillisesti useat tehtävät edellyttävät tietojen ja taitojen yhdistelyä yli kurssirajojen. Mukana on aina myös sellaisia tehtäviä, jotka integroivat uskonnossa opittua muihin oppiaineisiin, esimerkiksi äidinkieleen ja kirjallisuuteen, historiaan, yhteiskuntaoppiin, maantieteeseen, psykologiaan tai filosofiaan. Osa koetehtävistä on suorasanaisia, osa aineistotehtäviä. Aineistot voivat olla tekstiä, kuvia ja graafisia esityksiä mutta myös äänitteitä ja videoita. Osa tehtävistä voi sisältää metakognitiivisia taitoja testaavia elementtejä, joita käytetään myös monissa korkeakoulujen pääsykokeissa. Tällainen on esimerkiksi mahdollisten monivalintatehtävien pisteittäminen kolmiportaisesti siten, että oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, väärästä saa miinuspisteen ja vastaamatta jättämisestä nolla pistettä. Tällöin sinun tulee kyetä arvioimaan sitä, kuinka varma olet tiedoistasi. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon kokeessa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan kykyä katsoa käsiteltäviä asioita eri näkökulmista. Elämänkatsomustiedon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Kokeen enimmäispistemäärä on 120. Tarjolla on kaksi AB-tason tehtävää ja neljä C-tason tehtävää, joista saa 0 20 pistettä, sekä kolme D-tason tehtävää, joista saa 0 30 pistettä. Kokelas ei voi saavuttaa kokeen maksimipistemäärää (120), mikäli hän ei vastaa kahteen D-tason 0 30 pisteen tehtävään. Vaativuustasot ovat neljää luokkaa. Muistamiseen ja käsittämiseen liittyvät tasot on jaettu suljettujen (A) ja avointen (B) tehtävätyyppien mukaan kahteen luokkaan, Esimerkiksi monivalintatehtävät kuuluvat luokkaan A ja määrittelytehtävät luokkaan B. Filosofian abstraktin luonteen vuoksi puhtaasti käsittämistä vaativat AB-tason tehtävät voivat olla varsin vaativia. Vaativammat tasot on myös ryhmitelty kahteen luokkaan, C ja D. C-tason tehtävissä sovelletaan, analysoidaan ja vertaillaan lukion opetussuunnitelman mukaisesti. Aineistona on tyypillisesti yksittäisiä audiovisuaalisia tai tekstikatkelmia, sovellusalue rajoittuu lukiossa käsiteltäviin kysymyksiin. D-tason tehtäviin voi kuulua luova elementti, joka vaatii kykyä soveltaa, kehitellä tai muuntaa lukio-osaamista myös kurssien aihepiirien ulkopuolelle. D-tasolla voi olla myös uudentyyppistä aineistoa. Luonteenomaisia tehtäviä ovat soveltavat "mikä on elämänkatsomuksellinen merkitys?" - tehtävät ja ongelmanratkaisutehtävät, esimerkiksi dilemmat, joihin annetaan esseevastauksia. Lisäksi oppiaineeseen sopivat aineistotehtävät, joiden tehtävänanto voi olla tarkempi, esimerkiksi a) mitä tekstinäyte tarkoittaa, b) vertaa sitä johonkin rinnasteiseen ja c) kritisoi sitä.
Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä edellytetään muiden tieteen- ja elämänalueiden näkökulmia ja vastaajaa voidaan pyytää antamaan esimerkkejä muilta tieteen- ja elämänalueilta. YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin tehtävät edellyttävät syvällistä yhteiskunnallisen tietoaineksen hyväksikäyttöä sekä graafisten esitysten ja taulukoiden tulkinnan taitoa. Tehtävänannot ovat esimerkiksi tulkitse, tarkastele, erittele, vertaile, pohdi tai arvioi. Osa tehtävistä on luonteeltaan yksinkertaisempiä määrittely- ja selittämistehtäviä, osa taas edellyttää analyysia, synteesiä tai arviota. Tehtävät voivat olla moniosaisia; tällöin eri osat usein mittaavat eritasoisia ajattelun taitoja. Toistaiseksi yhteiskuntaopin kokeessa ei ole monivalintatehtäviä. Osa tehtävistä on suorasanaisia, osa aineistotehtäviä. Aineistot voivat olla tekstiä, kuvia, karttoja, diagrammeja sekä liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Yhteiskuntaopin kokeessa on tarjolla yhdeksän tehtävää, joista valitaan viisi tehtävää. Vastausmäärän väheneminen ei tarkoita sitä, että vastausten tulisi olla entistä pitempiä, vaan että niissä tulisi olla entistä enemmän näkyvissä yhteiskunnallisen ajattelusi terävyys ja kypsyys. Tarjolla olevista tehtävistä kuusi on 20 pisteen tehtävää ja kolme 30 pisteen tehtävää. Huomaa, että saat vastata näistä kolmesta 30 pisteen tehtävästä vain kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Voit toki valita myös viisi 20 pisteen tehtävää, mutta tällöin teoreettinen maksimipistemääräsi jää sataan. Kokeessa ei ole pakollisia tehtäviä. YTL on ilmoittanut, että toistaiseksi vastausten laatimisessa ei tarvita kuin tekstinkäsittelyohjelmaa. Yhteiskuntaopin kokeessa kukin koetehtävä kohdentuu ensisijaisesti johonkin kurssiin, mutta joskus tehtävän aihe sivuaa usean eri kurssin aluetta. Yleisperiaate on, että yhteiskuntatiedon, taloustiedon ja Eurooppa-kurssiin kohdentuu yksi 30 pisteen ja yksi 20 pisteen tehtävä ja lakitiedon kurssiin kaksi 20 pisteen tehtävää. Oppiainerajat ylittävät tehtävät integroituvat historiaan, maantieteeseen (kulttuurimaantieteeseen), psykologiaan (sosiaalipsykologiaan), filosofiaan, elämänkatsomustietoon ja terveystietoon. MAANTIEDE Maantieteen sähköisessä kokeessa annetaan yhdeksän tehtävää, joista vastataan viiteen. Kokeen enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Tehtävätyypit ovat aiempaa vaihtelevampia ja tehtävät jaetaan moduuleihin. Ensimmäisissä maantieteen sähköisissä ylioppilaskokeissa on kolme moduulia: A/B-moduuli, C-moduuli ja D-moduuli: A/B-moduulissa on yksi kaikille pakollinen tehtävä (20 pistettä). Tehtävätyyppi on monivalinta, termin selitys, yhdistely tai väittämä. C-moduulissa tarjotaan neljä tehtävää (20 pistettä per tehtävä), joista kokelas vastaa kahteen. Tehtävät ovat saman tyyppisiä kuin entiset perustehtävät, ja ainakin osassa hyödynnetään uusia sähköisen kokeen työkaluja ja aineistoja. D-moduulissa tarjotaan neljä tehtävää (30 pistettä per tehtävä), joista kokelas vastaa kahteen. Tehtävät ovat saman tyyppisiä kuin entiset jokeritehtävät, ja ainakin osassa hyödynnetään uusia sähköisen kokeen työkaluja ja aineistoja.
Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräysten ja reaaliaineiden kokeiden kuvausten mukaan kokeen rakenne voi vaihdella eri koekerroilla, mutta tehtävien määrä ja enimmäispistemäärä pysyvät vakioina. Maantieteen sähköisessä ylioppilaskokeessa tarvitaan vastaavaa osaamista kuin perinteisissä maantieteen ylioppilaskokeissa pois lukien karttojen käsin piirtäminen paperille. Tämän lisäksi kokeen tehtävissä voidaan tarvita alla kuvattuja taitoja ja ohjelmistoosaamista: Kuvien ja videoiden tulkinta. Kartta- ja paikkatietoaineistojen päällekkäistarkastelu. Varsinaisia paikkatietoohjelmia ei ensimmäisessä kokeessa käytetä. Yksinkertaisten diagrammien ja/tai taulukoiden tuottaminen esimerkiksi Libre Office Calc -taulukkolaskentaohjelmalla. Pohjakartan päälle täydentäminen tai yksinkertaisten havainnekuvien ja/tai kaavioiden tuottaminen. Kussakin piirtämistä edellyttävässä tehtävässä voi käyttää mitä tahansa sähköisen ylioppilaskoejärjestelmän piirto-ohjelmaa, esimerkiksi Libre Office Draw, Libre Office Impress, Pinta tai Gimp. Ensimmäisessä kokeessa ei ole tehtäviä, joissa vaaditaan omien karttojen tuottamista. Mahdolliset yksinkertaiset laskutoimitukset. Laskuihin voi käyttää Libre Office Calc - ohjelmaa tai sähköisen ylioppilaskoejärjestelmän laskinohjelmistoja. Laskun voi tehdä myös käsin luonnostelupaperilla, mutta laskun mahdolliset välivaiheet tulee kirjoittaa näkyviin vastaukseen. Kokeessa on myös tehtäviä, joissa ei tarvita edellä mainittuja ohjelmistoja. Vastausten hahmottelussa ja aineiston prosessoinnissa voi käyttää sähköisen ylioppilaskoejärjestelmän sovelluksia, ja esimerkiksi piirrosten liittäminen vastauksiin on mahdollista, vaikka tätä ei tehtävissä edellytettäisikään. Maantieteen kokeessa arvioidaan kokelaiden maantieteellisen ajattelun kehittyneisyyttä. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Koetehtäviin sisältyy usein karttoja, diagrammeja, tilastoja, kuvia ja tekstipohjaisia aineistoja, joita kokelaan pitää osata analysoida, verrata ja käyttää apuna vastauksen laadinnassa. Maantieteen koetehtävät kohdistuvat elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakenteeseen ja toimintaan. Kokelaan pitää osata tarkastella luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita. Tehtävät mittaavat kokelaan valmiuksia käsitellä maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Kysymykset testaavat myös kokelaan kykyä tuoda esille muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä. Tehtävät voivat kohdistua alueellisiin eroihin ja mitata sitä, miten kokelas pystyy perustellen pohtimaan mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia.
Karttatehtävään vastaaminen 1. Lue ensin tarkkaan, mitä tehtävässä pyydetään tekemään. Karttatehtäviä on monenlaisia: kartalla esiintyvän ilmiön analysointia, syy-seuraussuhteiden etsimistä tai erilaisten toimintojen suunnittelua kartalle. Karttatehtävässä saattaa olla myös tilastojen ja diagrammien tulkintaa. Tehtävässä tulee keskittyä aina vain siihen, mitä kysytään. 2. Jos tehtävänä on suunnitella kartan esittämälle alueelle joitakin toimintoja, mittakaavan huomioonottaminen on ehdottoman tärkeää. 3. Jos teet aluekuvauksen esimerkiksi jostakin valtiosta, kysymyksessä on usein erilaisia karttoja, diagrammeja ja tilastoja. Vastauksessa tulee hyödyntää kaikkia annettuja aineistoja. Hyvässä aluekuvauksessa on tehty aineiston perusteella yleistyksiä ja yhteenvetoja. Myös syy-seuraussuhteita on hyvä esittää. TERVEYSTIETO Terveystiedon sähköinen ylioppilaskoe järjestetään ensimmäisen kerran syksyllä 2017. Kokeen tarkoituksena on mitata kokelaan kypsyyttä ja opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Kokeen avulla arvioidaan opiskelijan kykyä monipuoliseen tiedonkäsittelyyn ja itsenäiseen kriittiseen ajatteluun sekä oppiaineen asiatietojen ja käsitteiden hallintaan. Kokeessa on kolme osaa, joissa on yhteensä yhdeksän tehtävää. Näistä kokelas vastaa enintään viiteen tehtävään alla olevan ohjeistuksen mukaisesti. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Osa I sisältää kolme tehtävää (0-20 pistettä), joista kokelas vastaa yhteen tehtävään. Osan I tehtävät ovat luonteeltaan niin sanottuja perustehtäviä, jotka edellyttävät kokelaalta pääasiassa tiedon muistinvaraista käyttämistä. Tehtävät voivat olla rajattuja tai yksi tehtävä voi sisältää useita pienempiä kysymyksiä. Osa II sisältää kolme tehtävää (0-20 pistettä), joista kokelas vastaa kahteen tehtävään. Osan II tehtävät edellyttävät kokelaalta pääasiassa kykyä tiedon soveltamiseen ja analysointiin, mutta tehtävät voivat edellyttää myös muita ajattelun tasoja. Osa III sisältää kolme tehtävää (0-30 pistettä), joista kokelas vastaa kahteen tehtävään. Osan III tehtävät voivat olla laajoja. Ne edellyttävät kokelaalta pääasiassa kykyä tiedon arviointiin ja kehittelyyn, mutta tehtävät voivat edellyttää myös muita ajattelun tasoja. Osan I tehtävät arvostellaan asiasisällön hallinnan perusteella (0-20 pistettä). Pisteytys ratkaistaan pääasiassa tehtävien lukumäärän perusteella, esimerkiksi kaksi kysymystä / 10 pistettä, neljä kysymystä / 5 pistettä tai viisi kysymystä / 4 pistettä. Hyvän vastauksen piirteissä voidaan kuvata 2 ja 4 pisteen vastauksen kriteerit (4 ja 5 pisteen kysymykset) tai 3, 6 ja 9 pisteen vastauksen kriteerit (10 pisteen kysymykset). Myös muunlaiset pisteytykset ovat mahdollisia. Osan II tehtävät arvostellaan asiasisällön hallinnan ja tiedonkäsittelyn perusteella (enintään 10 + 10 pistettä). Asiasisällön hallinnan osalta kuvataan 3, 6 ja 9 pisteen vastauksen kriteerit. Osan III tehtävät arvostellaan asiasisällön hallinnan ja tiedonkäsittelyn perusteella (enintään 15 + 15 pistettä). Asiasisällön hallinnan osalta kuvataan 4, 7, 10 ja 13 pisteen vastauksen kriteerit. Terveystiedon sähköisessä kokeessa tarvitaan vastaavaa osaamista kuin viimeisten vuosien paperisissa terveystiedon ylioppilaskokeissa. Useimpiin kysymyksiin vastataan edelleen pääasiassa sanallisesti. Toisaalta koe edellyttää uudenlaista osaamista. Vastauksen enimmäispituutta voidaan rajoittaa, mikä edellyttää vastaajalta kykyä tiivistää
vastaus tehtävän kannalta olennaiseen. Sähköinen koe mahdollistaa myös vastaamisen monipuolistamisen. Koejärjestelmän ohjelmilla on mahdollista laatia esseevastausten lisäksi esimerkiksi piirroskuvia, taulukoita ja diagrammeja. Kokelaan on hyvä osata yksinkertaisten diagrammien, kaavioiden ja taulukoiden tuottaminen esimerkiksi Libre Office Calc - taulukkolaskentaohjelmalla. Kuva-aineistojen täydentämiseen tai yksinkertaisten havainnekuvien ja/tai kaavioiden tuottamisessa voi käyttää mitä tahansa ylioppilaskoejärjestelmän piirto-ohjelmaa (Libre Office Draw, Libre Office Impress, Pinta, Gimp). Tuotosten liittäminen vastaukseen tapahtuu kuvankaappauksen avulla. Parhaiten kokeeseen voi valmistautua opiskelemalla monipuolisesti opetussuunnitelman tavoitteiden edellyttämää osaamista. Aineistojen käyttö tehtävien lähtökohtana lisääntyy. Tekstiaineistojen lisäksi kokeessa materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi kuvia, videoita, ääntä, karttoja, mainoksia, taulukoita, tilastoja ja mittaustuloksia. Monimuotoisten aineistojen käyttö ja niiden analysoinnin, arvioinnin ja tulkinnan tulisi olla luonteva osa terveystiedon opiskelua. Lisäksi kannattaa harjoitella terveystiedolle tyypillisen tekstin, yksinkertaisten diagrammien, kaavioiden ja taulukoiden tuottamista sekä kuva-aineistojen täydentämistä sähköisillä välineillä. Myös Abitti-koejärjestelmään kannattaa tutustua.