LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 151/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 321 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2007 ASIA Paskonevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alajärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Paskonevan turvetuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungin Kurejoen ja Menkijärven kylissä, noin 10 km Alajärven keskustasta lounaaseen. Paskonevalla ei ole aloitettu turvetuotantoa, mutta suo on ojitettu vuonna 1984. Paskonevan tuotantokelpoinen pinta ala on 53,5 ha. Vapo Oy on 18.10.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 28.2. ja 4.3.2005 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Paskonevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Tuotantoalueella ei ole aikaisempia ympäristölupia tai siihen rinnastettavia päätöksiä tai vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaista lausuntoa.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 Ympäristöministeriön 11.4.1995 vahvistamassa Etelä Pohjanmaan seutukaavassa Paskonevan alue on varattu turvetuotantoalueeksi. Seutukaavassa Paskonevan itä, ja länsipuolelle on merkitty asutusalueen raja. Paskonevan koillis itäpuolella, lähimmillään noin 3,4 kilometrin etäisyydellä sijaitsee kulttuurimaisema alue. Hankealueen lounaispuolella, noin 3,4 kilometrin etäisyydellä sijaitsee puolustusvoimien käyttöön varattu erityistoimintojen alue. Lounaispuolella sijaitsee myös noin 4 kilometrin etäisyydellä pienlentokenttä, lähimmillään noin 3,6 kilometrin etäisyydellä tärkeä pohjavesialue ja noin 4 kilometrin etäisyydellä virkistysalue. Paskonevan hankealueesta 79,85 ha on hakijan omistuksessa ja 0,15 ha on vuokrattu. Vuokrasopimus päättyy vuonna 2034. Turvetuotantoon soveltuva pinta ala on 53,5 ha. Suoalueen kunnostus turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1984. Alue on sarkaojitettu 41 ha:n alalta ja loppuosa 14,5 ha on metsäojitettua. Turvetuotantoa ei alueella ole vielä aloitettu. Paskoneva on pääosin osittain metsätalouskäyttöön ojitettujen suomaiden ympäröimä. Lähin asutus sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Suunnitellun tuotantoalueen länsipuolella on yksityistä turvetuotantoa. Lähin järvi on suon länsipuolella, noin 2,8 km:n etäisyydellä sijaitseva Menkijärvi. Asutuksen ja suon välissä on peltoja sekä metsämaita. Ympäristöhallinnon Hertta tietojärjestelmän ja Etelä Pohjanmaan seutukaavan mukaan hankealueen läheisyydessä (3 km:n säde) ei ole suojelukohteita. Hankealueen läheisyydessä ei ole myöskään pohjavesialueita tai arvokkaita pienvesiä. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan Paskoneva sijoittuu Vähäjoen (47.048) valuma alueelle. Vähäjoen valuma alue kuuluu Kurejoen alueeseen (47.04) ja edelleen Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47). Vähäjoen valuma alueesta valtaosa on kangasmaita (45,2 %) ja turvemaita (24,0 %). Paskonevan kuivatusvedet laskevat laskuojaa pitkin Isonevanpuron, Mertapuron ja Vähäjoen kautta Kurejokeen, joka laskee Lappajärveen. Vähäjokeen johdetaan myös osa Lamminnevan turvetuotantoalueen kuivatusvesistä ja yhdessä niiden osuus Vähäjoen valuma alueesta laskussa Kurejokeen on 4,3 %. Vähäjoen valuma alue laskussa Kurejokeen on noin 64,0 km 2, keskivirtaama noin 0,61 m 3 /s ja keskialivirtaama noin 0,03 m 3 /s. Kurejo
3 en valuma alue on noin 707 km 2, keskivirtaama 6,71 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,85 m 3 /s. Kurejoen vesi on humuksista ja rehevää. Kurejokeen on istutettu kuhaa ja siikaa. Kuhaistutukset ovat onnistuneet. Joessa kalastaa vuosittain noin 30 henkilöä. Rapukanta tuhoutui 1960 luvulla. Vähäjoessa kalastus on vähäistä. Lappajärven pinta ala on 142 km 2, keskisyvyys 7,5 m ja suurin syvyys 38 m. Vesi on humuksista ja lievästi rehevää. Lappajärven tila on huonontunut ja siellä on sinileväkukintoja. Järven tilaa on pyritty parantamaan erilaisin kunnostusprojektein. TURVETUOTANTO Paskonevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1984. Turvetuotantoa ei ole aloitettu. Paskonevalla on suunniteltu tuotettavan pääasiassa energiaturpeita; jyrsin ja mahdollisesti myös palaturvetta. Arvioitu vuosituotantomäärä on n. 28 000 m 3 (444 000 MWh). Paskonevan arvioidun vuosituotannon rahallinen arvo tulee olemaan noin 190 000 ja koko turvevaran arvo n.3,1 milj.. Tuotantopäiviä on 30 50 vuodessa. Alueella on kaksi aumaa. Tukikohta sijaitsee alueen pohjoisosassa. Yhtiöllä on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Vapo Oy:n omistamia tuotannosta poistuneita alueita pyritään ensisijaisesti ottamaan ruokohelpin viljelyyn tai myymään ja vuokraamaan perinteiseen maatalouskäyttöön. Kivisillä suopohjilla tärkein jälkikäyttömuoto on metsitys. Olosuhteiden salliessa poistuneita alueita voidaan myös hyödyntää vesienkäsittelyn tehostamisessa perustamalla niille esim. kasvillisuussuodattimia. Vuorattujen alueiden jälkikäyttömuodon päättää maanomistaja. Turvetuottajalla on vuokratuilla alueilla sopimuksen mukaan velvollisuus siistiä alue tuotantovaiheen jälkeen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Paskonevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1984. Paskonevan vesienkäsittelymenetelminä tullaan käyttämään sarkaoja altaita, päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita (2 kpl), virtaamansäätöä ja pintavalutusta. Tuotantoalueelle on rakennettu laskeutusaltaat. Tuotantoalueen luoteisosaan rakennetaan 2,5 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä (4,7 % valuma alueesta), jolle vesi pumpataan ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän alue on hakijan hallussa. Alue on aikoinaan sarkaojitettu, joten kentän toiminta vaatii ojakatkojen rakentamista
4 Päästöt vesistöön Paskonevan vesistökuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi Suomen kuormitustarkkailun antamien ominaiskuormituslukujen (keskiarvo vuosilta 2000 2002) ja suon tuotantokelpoisen pinta alan mukaan. Paskonevan kuormitusta laskettaessa pintavalutuskentän on arvioitu vähentävän kiintoainekuormitusta 60 %, typpikuormitusta 30 % ja fosforikuormitusta 50 %. Paskonevan brutto ja nettokuormitus on esitetty seuraavassa taulukossa. Pöly, melu ja liikenne Pinta ala (ha) Kiintoaine (kg/v) brutto netto Typpi (kg/v) brutto netto Fosfori (kg/v) brutto netto Paskoneva 53,5 867 642 342 246 8,10 5,43 Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa, erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Hyvin maatunut turve, auman läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä. Pöly leviää tuulen mukana. Tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi, kun tuulen nopeus on yli 10 m/s. Muualla tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä vyöhykkeellä, joka ulottuu noin 500 metrin päähän tuotantoalueen reunasta. Silmälle näkymättömiä pienhiukkasia voi ulottua 1000 metrin päähän ulottuvalla vyöhykkeellä. Pölyäminen ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla. Keskimäärin päiviä, jolloin jokin turvetuotantoon kuuluva työvaihe on menossa, on kesän aikana 30 50 kpl. Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuotannon ja kuljetuksen aikana. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa 30 50. Kaikkein meluisimpien työvaiheiden aikana päiväajan 55 db:n ohjearvo voi ylittyä 200 300 metrin etäisyydellä ja yöajan 50 db:n ohjearvo noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Ohjearvojen ylittyminen voidaan estää työkoneiden valinnalla ja töiden jaksottamisella. Jyrsinpolttoturve toimitetaan asiakkaalle pääasiassa talvikuukausien (marraskuu huhtikuu) välisenä aikana. Paskonevan keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus tulisi olemaan yhteensä noin 230 rekan ajosuoritetta tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Paskonevan turvetoimitukset toimitettaisiin työmaantien kautta Menkijärventietä (N:o 711) valtatielle N:o 16 ja edelleen käyttökohteisiin. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy toukoelokuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöauto liikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä ei kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokau
5 den aikana. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset. Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytettävän kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on Paskonevalla 24 975 litraa. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, joka on rakenteeltaan sellainen että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantoalueella varastoissa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään 15 000 litraa. Määräykset eivät siten vaadi öljysäiliöiden säilyttämistä suojavallitilassa. Polttoainesäiliöt ja voiteluaineet säilytetään tukikohta alueella. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on Paskonevalla 1,4 tonnia. Voiteluainejätettä syntyy noin 167 litraa vuodessa. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun hoitaa Säiliö Cistern Puts Oy, joka toimittaa jätteet edelleen Ekokemille. Paikallinen jäteyrittäjä noutaa sekajätteet (noin 1 m 3 /tuotantokausi) ja toimittaa ne kaatopaikalle. Romumetalli (noin 111 kg/tuotantokausi) toimitetaan paikalliselle romuliikkeelle. Aumamuovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuille varastoalueille. Varastoitu muovi hyödynnetään energiana tai kierrätetään. Vapo Energia pyrkii lisäämään aumamuovin hyötykäyttöä. Hankealueen jätehuoltosuunnitelma päivitetään tarvittaessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Paskonevan tuotantoalueen kasvillisuus ja linnusto on jo aikoinaan kokenut muutoksen, kun suo on ojitettu ja muokattu turvetuotantoa varten. Hankkeesta ei tässä vaiheessa aiheudu muutoksia nykytilanteeseen. Tuotannon päätyttyä alue siirtyy vaiheittain jälkikäyttöön, joka voi olla maatalous, metsätalous tai kosteikko. Kullekin biotoopille kehittyy silloin nopeasti sitä vastaava eliöstö. Jälkikäyttövaiheessa maisema muuttuu vastaavasti. Hankealueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Paskonevan ja lähellä sijaitsevan Lamminnevan (275,9 ha) yhteenlaskettu suora ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 48 henkilötyövuotta. Vaikutus pintavesiin, kalatalouteen ja muuhun käyttöön Paskonevan kuivatusvesien vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin laskuojia seuraaviin Isonevan ja Mertapuroon. Näissä puroissa
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 6 Paskonevan turvetuotanto aiheuttaa noin 40 µg/l lisäyksen typpipitoisuuteen ja noin 1 µg/l lisäyksen fosforipitoisuuteen. Isonevan ja Mertapuro ovat vähävetisiä metsäpuroja, joiden veden laatu on valmiiksi valuma alueen peltomaista johtuen melko huono. Puroilla ei ole kalataloudellista tai virkistyskäyttöä. Lappajärven kuormituksesta Paskonevan ja lähellä sijaitsevan Lamminnevan turvetuotannon osuus on melko pieni (0,3 1,0 %), ja tuotantoalueet muodostavatkin ainoastaan noin 0,2 % järven valumaalueesta. Järveä kuormittaa turvetuotannon lisäksi ainakin hajaasutuksen ja maitohuoneiden jätevedet, turkistarhaus, perunatärkkelysteollisuus, maatalous sekä metsäojitukset. Hakijan tietojen mukaan nevojen alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Toiminta ei siten aiheuta korvattavaa talousvesihaittaa. Paskonevan kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle ja naapurikiinteistöjen muulle käytölle, jotka voisivat perustaa hakijalle korvausvelvollisuutta. Koska hakija pitää laskuojat niiden hyvän toiminnan edellyttämässä kunnossa, ei ojiin rajoittuvilla maa ja metsätalouskiinteistöillä aiheudu vettymishaittoja. Lappajärvi sijaitsee hankealueeseen nähden etäällä ja turvetuotanto muodostaa järven kuormituksesta vain noin prosentin. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että Paskonevan turvetuotannolla ei ole ollut eikä tule olemaan huomattavia vaikutuksia järven kalastoon tai kalastukseen. Nykytilanteessa turvetuotanto on yksi kuormituslähde muiden joukossa kuitenkin niin, että valtaosa kuormituksesta tulee muista lähteistä. Kalatalouden kannalta muutokset ovat olleet siinä määrin vähäisiä, että niistä ei ole aiheutunut, eikä tule jatkossakaan aiheutumaan korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia. Hakijan käsityksen mukaan Paskonevan turvetuotantotoiminta ei jälkikäyttövaiheineen vaaranna pohjavesialueiden veden laatua tai antoisuutta. Paskonevaa lähin asutus sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Näin ollen tuotantoalueelta tuulen mukana mahdollisesti kulkeutuvasta pölystä ei aiheudu kenellekään haittoja. Hakija katsoo, että hankealueelta ei aiheudu sellaisia ympäristöön kohdistuvia pölyvaikutuksia, jotka aiheuttaisivat hakijalle korvausvelvollisuutta missään muodossa ja perusta erityisiä määräyksiä toimintatavoille tuotannossa ja tarkkailuvelvoitteen asettamiselle.
7 Hankealueen ja asutuksen välisen etäisyyden vuoksi meluhaitat jäänevät hyvin vähäisiksi. Kuljetusreitin välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, joten turvekuljetuksista ei myöskään aiheutuisi meluhaittoja. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle nimetään palo ja pelastusorganisaatio ja työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on liittänyt hakemukseensa Paskonevan turvetuotantoalueen tarkkailuohjelman. Hakija on esittänyt suoritettavaksi käyttö, päästöja vesistötarkkailua. Hakija on katsonut, että erillistä pöly ja melutarkkailua ei ole tarpeen järjestää, eikä kalataloudellisen tarkkailun tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ole perusteita. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Lappajärven kunnassa ja Lapuan ja Alajärven kaupungeissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 6.4. 6.5.2005 välisenä aikana Ympäristölupavirasto on 30.3.2005 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Lappajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Alajärven kaupungilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Järviseutu lehdessä 31.3.2005 ja Lapuan Sanomat lehdessä 5.4.2005. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että vain osalle (32 ha) Paskonevan kuivatusvesistä on esitetty pintavalutuskäsittelyä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vain tällä alueella voidaan tuottaa turvetta. Paskonevan muulle osalle (23 ha) esitettyä puhdistusmenetelmää ympäristökeskus ei pidä riittävänä. Lisäksi ympäristökeskus on vaatinut, että tuotannosta pidetään käyttö ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus, vesistö ja vaikutustarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti.
Muistutukset ja mielipiteet 8 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Kurejoella on merkitystä kotitarve ja virkistyskalastuskohteena ja se toimii Lappajärven kalojen kutualueena. Lappajärvellä on vapaaajankalastajia noin 7 000 ja ansiotarkoituksessa kalastavia noin 100, joista yli kymmenen on varsinaisia ammattikalastajia. Vedenlaadun heikkeneminen ja kalalajiston vinoutuminen ovat järven kalatalouden suurimpia ongelmia. Lappajärven kalastoa on hoidettu kalanistutuksin ja tehopyynnein. TE keskus on todennut, että Paskonevan vesiensuojelutoimenpiteet ovat riittävät. Mikäli lupa myönnetään, tulee siinä määrätä, että luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Lupaehdot on määrättävä tarkistettaviksi ja tarkistuksen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien, ainakin Vapo Oy:n omistuksessa olevien turvetuotantoalueiden lupaehtojen tarkistuksen kanssa. 3) Lappajärven kunnan ympäristölautakunta on huomauttanut, että Lappajärveen tulevaa kuormitusta on pyritty vähentämään Lappajärvi Life ja Ympäristöystävällinen Järviseutu hankkeilla. Kaikkiin kuormitusta lisääviin hankkeisiin on suhtauduttava kriittisesti. Paskonevan kuormitus on saatava mahdollisimman pieneksi, jos lupa turvetuotannolle myönnetään. Kuivatusvesien käsittelyssä tulee ehdottomasti käyttää parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa. 4) Lappajärven kunta on yhtynyt Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon. 5) AA (Metsäpirtti RN:o 5:53, Kurejoki, Alajärvi) on huomauttanut, että Isonevanpuro on muistuttajan omistaman kiinteistön kohdalla erittäin tulvaherkkä ja vesi nousee pellolle. Jos ja kun kuivatus lisää vesikuormaa Isonevanpuroon, menee kyseinen pelto käyttökelvottomaksi. Vesipiiri avasi puron 20 vuotta sitten ja ongelma poistui, mutta ongelma on palannut takaisin. Mikäli Paskonevan turvetuotanto aloitetaan, pitää puro avata uudestaan alajuoksulta ja syventää tuntuvasti. 6) Vimpelin kunnan ympäristölautakunta on huomauttanut, että Lappajärvi Life ja Ympäristöystävällinen Järviseutu hankkeiden puitteissa on tehty paljon Lappajärven veden parantamiseksi. Ve
9 siensuojelutoimenpiteiden tulee olla paremmat kuin hakemuksessa on esitetty. 7) Kiinteistöyhtymä Rintamäki M L ja Sadeharjut (Toivola RN:o 12:76, Savonkylä, Lappajärvi) on vaatinut Paskonevan kuivatusvesien käsittelyä siten, ettei lisäkuormitusta Mertapuroon, Vähäjokeen, Kurejokeen ja Lappajärveen synny. Muuten on vaarana, että Lappajärven kunnostukseen käytetyt rahat valuvat hukkaan. Lappajärveä on kunnostettu kahdella hankkeella: Lappajärvi Life ja Ympäristöystävällinen Järviseutu hankkeiden tavoitteena on ollut järven tilan parantaminen ja kokonaiskuormituksen vähentäminen. 8) BB ja CC (Mestarila RN:o 30:0, Savonkylä, Lappajärvi) ovat samoin perustein kuin Kiinteistöyhtymä Rintamäki M L ja Sadeharjut vaatineet kuivatusvesien käsittelyä siten, ettei lisäkuormitusta Mertapuroon, Vähäjokeen, Kurejokeen ja Lappajärveen synny. 9) DD ja EE (Riviera RN:o 33:0 ja Pellonpää RN:o 12:79, Savonkylä, Lappajärvi) ovat samoin perustein kuin Kiinteistöyhtymä Rintamäki M L ja Sadeharjut vaatineet kuivatusvesien käsittelyä siten, ettei lisäkuormitusta Mertapuroon, Vähäjokeen, Kurejokeen ja Lappajärveen synny. 10) Järviseudun kalastusalue ja Kurejoen osakaskunta ovat vastustaneet hanketta. Muistuttajat eivät hyväksy tuotantoalueen valumavesien laskemista purojen kautta Kurejokeen ja edelleen Lappajärveen. Alueen osakaskunnat ja kalastusalue ovat vuosia ponnistelleet Lappajärven tilan parantamiseksi. Myös muiden tahojen toteuttamissa hankkeissa on käytetty merkittäviä summia julkisia varoja kuormituksen vähentämiseksi ja järven tilan parantamiseksi. Hakijan vastine Kuivatusvesien käsittelyä koskevien lausuntojen ja muistutusten osalta hakija on todennut, että Paskonevan vesienkäsittelyä tullaan tehostamaan ympärivuotisella pintavalutuksella. Hakija on katsonut, että Paskonevalle esitetty vesienkäsittely täyttää BAT periaatteen vaatimukset. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyjen tarkkailua ja ilmoituksia koskevien vaatimusten osalta hakijalla ei ole huomautettavaa. Pohjanmaan TE keskuksen lausunnon osalta hakija on todennut lisäksi, että hakijan käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana siten, että lupaehdot tarkistetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. AA:n muistutuksen osalta hakija on todennut, että Paskoneva on ojitettu jo 1980 luvulla. Paskonevan tuotantokuntoon laittaminen ei näin ollen lisää virtaamia Isonevanpurossa vaan pikemminkin hakemuksessa esitetyt vesienkäsittelyn tehostamistoimet tasaavat niitä.
10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Paskonevan turvetuotantoon Alajärven kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 53,5 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen turvetuotannon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi
11 Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Turvetuotanto on järjestettävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän pölypäästöjä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
12 10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 11) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 320 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu kuntoonpanon aloittamisvuodelta on suoritettava kyseisen vuoden loppuun mennessä.
13 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Paskoneva on uusi tuotantoalue, jonka kuntoonpano on aloitettu vuonna 1984. Alue on kokonaan ojitettu. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, mikä määrätään kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Pintavalutus on määrätty käytettäväksi ympärivuotisesti. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Paskonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
14 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi pintavalutuksen on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on tarpeen lupamääräys 6). Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11). Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja niiden vaikutukset osaltaan vesistössä. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan, Lappajärven kunnan, Vimpelin kunnan ympäristölautakunnan, Kiinteistöyhtymä Rintamäki M L ja Sadeharjujen, BB ja CC:n, DD ja EE:n sekä Järviseudun kalastusalueen ja Kurejoen osakaskunnan lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyjen Lappajärven tilaa koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että lupamääräysten mukaisesti toteutettuna Paskonevan turvetuotanto ei aiheuta sanottavaa kuormituslisäystä Lappajärveen. Vesienkäsittelyä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksissä 1), 2), 3), 4) ja 5). Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 12) ja 13) ja vesiensuojelurakenteiden valmistumis ja käyttöönottoilmoitusta koskevat vaatimukset lupamääräyksessä 3). Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan TE keskuksen vaatimuksen kalataloudellisesta tarkkailusta huomioon lupamääräyksessä 13). Lupaehotojen tarkistamista koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto ottaa huomioon luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskevassa ratkaisussa. AA:n vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että kyse on jo ojitetusta alueesta, joten laskuojan virtaamat eivät tule sanottavasti kasvamaan. Uudet vesienkäsittelyrakenteet tasaavat virtaamia. Lupamääräyksen 14) mukaisesti luvan saajan on osallistuttava las
15 kuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2017 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Tuotantoalueen kuntoonpanoa saadaan jatkaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6
16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan turvetuotantoalueen, jonka pinta ala on 30 300 ha ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2 940 euroa.
17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius. LiS/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.1.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Kartta Paskonevan turvetuotantoalueesta. Liite 2
Liite 3 PASKONEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan Isonevanpuroon johdettavista vesistä pintavalutuskentän ylä ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph.
Raportointi Laadunvarmistus Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan Isonevanpuroon johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syyslokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.