SUUR 2 2017 HALSSILA Halssilan asukasyhdistyksen virallinen tiedotuslehti www.suurhalssila.fi Toivotamme lukijoillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018! Halssilan Asukasyhdistys ry, hallitus KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ INSINÖÖRIN TEHOKKUUDELLA Harkitsetko asunnon myyntiä? Marjaana Sävilammi-Kettunen kiinteistönvälittäjä vuokravälittäjä diplomi-insinööri kauppatieteiden kandidaatti liikennelentäjä Tehokkaat näytöt, lyhyt myyntiaika, vankka aluetuntemus ja myyntitaito. KEVÄTKAMPANJA: Meiltä myös kauppakirjat, myyntiprovisio vuokrasopimukset, 3,85 % testamentit, kiinteistöarviot ja muut asiakirjat. Meiltä myös kauppakirjat, vuokrasopimukset, Kiinteistönvälitysyrittäjä testamentit, kiinteistöarviot Kangasniemeltä ja muut asiakirjat. Maria Lumi Oy Puh. 0400 341 410 Yliopistonkatu Metsontie 8, 40400 A, 4. krs, Jyväskylä, 40100 JYVÄSKYLÄ Halssila www.marialumi.fi Remonttipalvelu Keittiö- ja sisustusremontit helposti ja vaivattomasti! Varaa maksuton suunnitteluaika: keittiomaailma.fi SUUNNITTELU MITTAUS - A la Carte-keittiöt - Petra-keittiöt - wc-kalusteet - kodinhoitohuoneet - liukuoviset säilytysjärjestelmät KOTIIN- KULJETUS REMONTTI- PALVELU (myös LVIS) RAHOITUS TAKUU SUOMALAISET KALUSTEET KODIN KAIKKIIN TILOIHIN TÄYDEN PALVELUN KEITTIÖMAAILMA JYVÄSKYLÄ Tourulantie 13 (Iskun yhteydessä) MA-PE 10-18, LA 10-14 Puh. 0207 109 520
2 SUUR-HALSSILA Suomen juhlavuosi Tämän lehden ilmestyessä juhlimme Itsenäisen Suomen 100 vuoden taivalta monin tavoin. Syytä juhlimiseen todellakin on, meillä on asiat hyvin sekä asukkailla että valtiolla, myös suhteessa naapurimaihimme. Halssilan historiassa viimeiset sata vuotta on myös ollut voimakkaan kasvun ja kehityksen aikaa ja monet vaiheet nivoutuvat valtakunnallisiin historian tapahtumiin, kuten FT Janne Haikarin kirjoituksesta voimme lukea. Täällä on viljelty maata, asuttu tehtaan asuntoloissa, hakattu perustus- ja katukiviä jälleenrakentamisen ja nikkaroitu taloja ylijäämämateriaaleista. Saatu kirjasto, uudet koulut ja kaupat, viemärit ja jopa valoladutkin! On koettu myös Mitähän kaikkea seuraavat sata vuotta tuovat tullessaan, kehitys ei voi pysähtyä! Halssilan Asukasyhdistys aloitti toimintansa 1991 ja alkuvuodet olivat erittäin puuhakkaita. Tällä vuosikymmenellä toiminta ja hallintoon osallistuminen on hiipunut, mikä tuntuu kyllä olevan varsin yleistä kaupunkilähiöissä ja yhdistystoiminnassa yleensäkin. Minä aloitin puheenjohtajana 2010 ja nyt tuntuu, että takki on tyhjä, jään pois toiminnasta. Yhdistys kaipaa uusia aktiivisia toimijoita ja hallituksen jäseniä, mikäli toimintaa halutaan ja voidaan jatkaa. Yhdistyksen syyskokoukseen 3.12. saapui vain kaksi osanottajaa, joten tulevaisuus on todella vakavasti uhattuna. Kiitän kaikkia yhdistyksen toiminnassa mukana olleita ja kymmeniä yhteistyökumppaneitamme hienoista kokemuksista ja ponnisteluista Halssilan asukkaiden hyväksi mm. oman kirjastomme säilyttämiseksi. Toivon kaikille iloista mieltä, onnea ja menestystä ja hyvää yhteistyötä edelleen oman kylämme parhaaksi! Juha Sirkka, puheenjohtaja Kuulumisia koulunmäeltä Syksy taittuu talveen, ja pimeys valtaa tilaa päivänvalolta. Valoa on luvassa, kun sytytämme kynttilät ikkunoihin Suomen juhlavuoden huipentuessa 6.12.2017 kotimaamme 100-vuotisjuhlaan. Halssilan koulussa juhlimme itsenäisyyttä jo marraskuun lopulla yhdessä kotiväen kanssa. Joulukuun alussa koko kouluväki kokoontuu perinteiseen tapaan tanssiaistapahtumaan. Suomi on tänä päivänä monella mittarilla arvioituna yksi maailman turvallisimmista ja parhaimmista paikoista syntyä, kasvaa ja oppia. Hyvinvointi ei ole syntynyt itsestään, vaan se on vaatinut paljon työtä. Meidän kaikkien yhteinen tehtävämme onkin pitää huolta siitä, että lapset, lapsenlapset ja heidän jälkeensä tulevat sukupolvet saavat saman mahdollisuuden hyvään elämään. Suomen juhlavuoden teema, Yhdessä, on aina ajankohtainen. Tarvitsemme tahtoa ja taitoa pitää huolta toinen toisistamme ja yhteisestä, ainutlaatuisesta ja ainoasta maapallostamme. Suomalaisen hyvinvoinnin ja sen myötä menestyksemme merkittävin tekijä on ollut maksuton ja kaikkien saavutettavissa oleva koulutus. Jo 1800-luvulla syntyi vahva ymmärrys koulutuksen merkityksestä, kun suomenkielisen kansakoululaitoksen perustaminen Jyväskylään annettiin Uno Cygnaeuksen tehtäväksi. Koko kansan koulutusjärjestelmää lähdettiin kehittämään viisaasti ja rohkeasti. Sittemmin kansakoulua seurasi peruskoulu, jonka tavoitteena oli ja on edelleen antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle yhdenvertaiset mahdollisuudet turvalliseen kasvuun ja hyvään oppimiseen perheen taustasta tai varallisuudesta riippumatta. Tänä päivänä peruskoulu antaa lapselle ja nuorelle monenlaisia taitoja ja tietoja. Koulussa opitaan ja kasvetaan yhdessä ja yhteisössä. Siellä hiotaan särmiä, iloitaan onnistumisista ja opitaan myös epäonnistumisen kokemuksista. Tutkitusti suomalaiset koululaiset pärjäävätkin erinomaisesti yhteistoiminnallisissa ongelmanratkaisutehtävissä. Haastetta koululle ja kodeille yhdessä on erityisesti siinä, miten poikien suoriutumista voidaan parantaa ja koulumotivaatiota lisätä. Sananlasku Oppia ikä kaikki, kuvaa hyvin tavoitetta asenteesta, jossa uuden oppiminen ja opittujen taitojen harjaannuttaminen on osa ihmisen elämänkaarta sen kaikissa vaiheissa. Kouluopetuksen ja laajaalaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille hyvä yleissivistys ja osaamista, jota niin arki- kuin työelämäkin edellyttää. Oman ja yhteisön historiaan tutustuminen, sen tunteminen ja ymmärtäminen luo puolestaan juuret, joiden varaan oma identiteetti rakentuu. Tutustuminen omaan alueeseen ja kotikaupunkiimme on osa koulutyötä koulussa ja siten osa oppimista ja yhteisöllisyyttä. Useissa tutkimuksissa suomalaiset ovat arvioineet itsensä ja oman elämänsä hyvin onnellisiksi. Taisipa olla jossakin otsikko, jonka mukaan hätyyttelimme onnellisuustilastojen kärkisijaa. Ajassa, jossa on monenlaista epävarmuutta ja huolta, on tärkeää huomata, miten pienistä asioista onnellisuus monesti syntyy. Lapsen ilo ensilumesta, tyytyväisyys lempiruoasta koululounaalla tai odotettu uimahalliretki vanhemman kanssa muistuttavat siitä, että onnen murusia, pienempiä ja isompia on siellä ja täällä meidän kaikkien poimittaviksi. Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää ja onnea tulevaan vuoteen 2018. Meri Lumela Terveisiä kirjastosta Talvi on saapunut ja tätä kirjoittaessani ulkona tupruttaa lunta oikein kunnolla. Toivottavasti saamme kunnon talven, sopivasti lunta ja pakkasta. Keski-kirjastojen verkkosivusto keskikirjastot.fi on uudistunut Keski-kirjastojen verkkokirjastoa on nyt uudistettu niin, että se toimii samalla tavalla, olipa sivuston käyttäjällä puhelin, tabletti tai tietokone. Sivustoon kannattaakin käydä tutustumassa. Sivustolla on paljon lukuvinkkejä. Sieltä näkee myös ne monet tapahtumat, joita eri kirjastoissa järjestetään. Kirjastolla on myös paljon e-aineistoja. Esim. emagzin kautta voit lukea kotona mm. Kamera-lehteä tai Iltasanomia. E-kirjoja on jo aikamoinen kokoelma, ja jopa soittoa, laulamista ja äänittämistä on mahdollista opiskella verkkokurssin avulla kotona. Voit lainata esim. ukulele-soittokurssin. Ja sen ukulelenkin saa kirjastosta lainaan. Muistutuksena vielä, että verkkokirjastossa on huoltajan ja alle 15-vuotiaiden huollettavien kortit linkitetty niin, että huoltaja voi kirjauduttuaan omalla kortillaan uusia myös huollettavien lainat. Tämän edellytyksenä on, että myös lapsen kortille on kirjastossa laitettu nelinumeroinen pin-koodi. Jos koodia ei vielä ole, sen saa kirjastosta. Kertyneiden varaus- ja myöhästymismaksujen maksaminen on mahdollista myös verkon kautta. Minimimaksu on yksi euro. Alle 15-vuotiaan maksut näkyvät huoltajan maksutiedoissa, joten myös niitä voi maksaa samalla kertaa. Verkkokirjastossa on mahdollista myös tallentaa oma lainahistoria. Lainahistorian voi laittaa päälle verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Lainahistoriaan tallentuu sen jälkeen lainatut teokset ja niitä pääsee katsomaan Lainani-sivun kautta. Asiakkaat näkevät ainoastaan oman lainahistoriansa. Lainahistorian kartuttamisen voi lopettaa milloin haluaa, mutta silloin sieltä poistuvat myös jo kerätyt tiedot. Lisätietoa ja ohjeita palvelujen käyttämiseen voi lukea Keski-kirjastojen verkkosivuilta tai kysyä kirjaston henkilökunnalta. Keväällä järjestimme kyselyn aikakauslehdistä. Vastauksia ei tullut kovin paljon, mutta joitakin uusia lehtiä nousi esille. Lehtiin varattu määräraha ei lisäänny, joten kun ensi vuodelle on tilattu uusia lehtiä, on joitakin jouduttu jättämään pois. Toivottavasti kaikki kuitenkin löytävät itselle sopivaa luettavaa. Kirjastokortilla museoon Tammikuun loppuun 2018 saakka on mahdollista tutustua Alvar Aalto -museoon, Jyväskylän taidemuseoon ja Suomen käsityön museoon ilman pääsymaksua. Tarvitaan ainoastaan keskisuomalainen kirjastokortti. Talvikuukausina järjestettävä kampanja on muodostunut jo perinteeksi nyt viidettä kertaa. Juhlapyhät aiheuttavat pieniä muutoksia aukioloaikoihin: ti 5.12. kirjasto on avoinna klo 11 16 Itsenäisyyspäivänä ke 6.12. kirjasto on suljettu Joulupäivänä ma 25.12. kirjasto on suljettu Tapaninpäivänä ti 26.12. kirjasto on suljettu Uudenvuodenpäivänä ma 1.1. kirjasto on suljettu Muuten normaalit aukioloajat: ma, ti ja to klo 13 19 ke ja pe klo 11 16 arkipyhien aattoina klo 11 16 Toivotamme kaikille mukavaa loppuvuotta ja hyvää joulun ja uuden vuoden aikaa. Hilkka Paukkeri vastaava kirjastonhoitaja Mitä olisi Halssilan seutu ilman kirkkoa Lakkaako kirkonkello soimasta Aittovuoren rinteellä Halssilassa, sitä monet tämän kaupunginosan asukkaat pohtivat. Eikä vain Halssilan asukkaat vaan myös laajan ja moninaisen Huhtasuon Kangaslammin, Kangasvuoren sekä Pupuhuhdan väki. Huhtasuon alueen väestö menetti jo kirkkonsa rakennuksessa olevien ongelmien takia ja heitä on kuljetettu Halssilan kirkkoon jumalanpalvelukseen. Miten käy Halssilan kirkolle, lehtitetojen mukaan sekin on ns. tappolistalla. Tuleeko kauniiseen kirkkorakennukseen grynteri kiinteistösijoittaja, kirpputori vai tanssisalonki, tai sulautetaanko se kerrostalon osaksi, sitä voitte vain arvailla. Vuodesta 1969 asti on Halssilassa kirkko ollut. Valkoisena mäntyjen välissä hohtavana, uudesta aikakaudesta enteilevä, rohkea luomus. Kaunis. Ja entä alttaritaulu? Melkein kuin valoteos, taivaisiin kurkottava, antaen ajatuksia jostakin tuonpuoleisesta, kuitenkin paremmasta elämästä toivoa antavana. Nyt kirkkomme mahdollinen korjaus olisi liian vaikea ja kallis. Toisaalta ei ole ihme, jos pohjakerroksesn ilmassa on tiettävästi muutakin kuin happea kun melkein 40 vuoteen huollot ja mahdolliset korjaukset on tiettävästi lyöty laimin. Että sillä lailla! Ei Halssilan ja Huhtasuon alueen seurakuntaväki ole ahdistuksensa kanssa yksin: Lohikosken kirkko suljettiin jo aikoja sitten, kerrotaan että myös Keljon kirkko on jätetty tavallaan heitteille, Kypärämäen kirkkorakennus on nyt asuintiloina ja tontille rakennetaan rivitaloja (sen kirkon ostaneet tekivät kuulema miljoonatilin). Sivullisesta näyttää sille, että viiden (5) aluekirkon hävittäminen/myyminen ei ole Jyväskylän ev.lut. seurakunnassa sattumaa vaan osa isompaa suunnitelmaa. Mielestäni kirkon johto itse huomaamattaan vieraannuttaa väestöä kirkollisuudesta vaikka kauppakeskuksesta vuokraamilla tiloilla yrittää aivan muuta. Kuitenkin, kun ei ole lähikirkkoa, on helppo jättäytyä sunnuntaina kotisohvalle. Entä miten käy kerhoikäisille lapsille, partiolaisille, koululaisille, tähän asti heille kirkko on tullut tutuksi tuleville aikuisseurakuntalaisille. Nyt näiden ryhmät on hajotettu sinne tänne vuokratiloihin, kirkko jää vieraaksi. Voimme vain muistella, miten liikuttavaa oli kun Halssilan koululaiset astelivat kauniisti rivistöinä Halssilan kirkkoon lukuvuotta aloitettaessa ja lopetettaessa. Arvaan, että edellisen kappaleen kumoaa seurakunnan ylin johto rinta puhuen ja kädet kohotettuina Mutta onhan meillä Seppä! Niin on, on kassat ja kaikki - joskaan ei sentään seurakunnan vuokraamissa tiloissa. Ja seurakunta maksaa Sepän omistajille 15 000 euroa joka kuukausi = 180 000 euroa vuosi, 1,8 milj. euroa 10 vuodessa + kalustamiskustannukset yms. Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola 15.11.17 että kirkko on rakennuksena yhteisön arvokas symboli ja se luo ympärilleen tunnetta pyhästä. Entä Ahti Vielma, taannoinen apulaiskaupunginjohtaja kirjoitti 27.10.17: Kaunis kirkko kutsuu jo olemuksellaan ihmistä jumalanpalveluksiin, häihin, ristiäisiin, hautajaisiin, hiljentymään, ottamaan joulua vastaan, laulamaan, konsertteihin, keskusteluihin, yms. Hypermarketin sisään on mahdoton rakentaa tilaa, jossa olisi sama tunnelma kuin kirkossa. Missä on Sepässa alttari, urut, risti? Eikö srk:n johdon olisi syytä vakavasti uudelleen harkita meillä jo olevien aluekirkkojen edes muutaman korjaamista. Selvitettäköön rakennusalan asiantuntijoilla korjausmahdollisuudet ja kustannukset. Verrattakoon ehdotuksia ja kustannuksia eikä musta tuntuu. Moni täällä ja muillakin alueilla toivoo hartaasti, etteivät kirkonkellot ja urut lakkaisi soimasta kotikirkoissamme. Toivon, että me itse kukin panisimme kädet ristiin apua ylhäältä anoen. VELI VIHONEN, halssilalainen
3 SUUR-HALSSILA Hoivatkaa, kohta poissa on veljet. Muistakaa, heille kallis on maa. Telkänpesän palvelukodissa asuu neljä 100 vuotiasta henkilöä. Siiri Heiskanen, Erkki Pitkänen, Ulla Rask ja Olavi Vainiomäki. Heillä on kai- killa ollut pitkä, työteliäs ja hyvä elämä. He ovat kaikki olleet vuosikymmeniä omalta osaltaan kantamassa vastuuta isänmaan asioiden hoitami- sesta. Meille nuoremmille on kunnia-asia hoivata heitä hyvin. Saamme Telkänpesässä tehdä arvokasta työtä heidän puolesta, jotka ovat olleet rakentamassa Suomea maailman parhaaksi maaksi. Olkaamme kiitollisia itsenäisestä Isänmaasta, 100 vuotiaasta Suomesta. Muistakaamme erityisesti niitä sukupolvia, joiden elämäntyön ja uhrauksien ansiosta voimme nyt elää turvallisessa, vakaassa ja hyvinvoivassa Suomessa. Telkänpesän väki toivottaa onnea 100 vuotiaalle Suomelle sekä SuurHalssila-lehden lukijoille hyvää joulua! Pauliina Takala Ulla Rask syntyi 28.12.1916 Pietarsaaressa. Ulla on työskennellyt Keski-Suomen Yhteiskoulussa (KESY) tyttöjen liikunnanopettajana. Ulla on ollut vuosikymmeniä aktiivinen naisvoimistelija. Ulla on Telkänpesän vanhin asukas ja hän täyttää joulun jälkeen 101 vuotta. Erkki Pitkänen syntyi 27.9.1917 Sortavalan maalaiskunnassa. Erkki on työskennellyt opettajana Jyväskylän maalaiskunnassa. Erkille ovat tärkeitä lapset ja muut perheenjäsenet sekä veteraaniasiat. Erkki on saanut kutsun Presidentin linnaan Sauli Niinistön vastaanotolle 6.12.2017. Siiri Heiskanen syntyi 20.6.1917 Rautalammin Hanhitaipaleen kylässä. Siirillä on ollut hyvä ja antoisa elämä. Siiri kertoo, että hänen pitkän iän salaisuus on ollut kova työnteko ja halu huolehtia lähimmäisistään. Olavi Vainiomäki syntyi 29.7.1917 Korpilahdella. Elämäntyönsä Olavi on aloittanut Tourulan asetehtaalta. Olavi on käsistään taitava ja muutoinkin hän luova persoona. Hän on harrastanut kuorolaulua, kirjoittamista ja puutöitä. Olavi on kirjoittanut kirjoja ja yhä edelleenkin hänellä paljon ajatuksia, joista hän haluaisi kirjoittaa. Kiharoita väriä raitoja Lahjakortti on hyvä valinta Annelin Parturi-Kampaamo MA PE 7.30 16.30 Majavankuja 6, Ma-pe 9 17 puh. 040 504 5647 / 041 505 7145 Kiitos kuluneesta vuodesta. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
4 SUUR-HALSSILA Halssilan 6.luokkien (A,B,C) taideteoksia Osa töistä suomalaisia kansallissymboleja (karhu, kielo, suomenpystykorva), osa suomalaisia kuuluisia taideteoksia
SUUR-HALSSILA Halssilan ja Aittorinteen päiväkotien ja Ilvespuiston kuulumisia Tänä syksynä yhtenä kantavana teemana alueemme varhaiskasvatuksessa on ollut Suomi 100. Tähän teemaan liittyi koko maan tasolla kampanja Kutsu kansanedustaja kylään. Mehän kutsuimme ja iloksemme neljä keskisuomalaista kansanedustajaa saapuikin elokuun lopulla vierailemaan arjessamme. Aittorinteellä kävivät Touko Aalto ja Mauri Pekkarinen ja Halssilassa Aila Paloniemi ja Susanna Huovinen. Ohjelmassa oli alueemme varhaiskasvatukseen tutustumista, vierailua ja toimimista lasten kanssa ryhmissä ja keskustelua henkilökunnan kanssa. Eskarit olivat kiinnostuneita kansanedustajan työstä, hallituksesta ja presidentistä. Kuka tietää vaikka joukossa olisi tulevia kansanedustajia. Touko ja Mauri pääsivät lisäksi Aittorinteen ja Lokin eskareiden järjestämälle kansanedustajien kyselytunnille. Ennen kyselytuntia eskarit pääsivät kättelemään kansanedustajia ja se oli jännä ja tärkeä juttu. Kyselytunnilla Touko ja Mauri eivät päässeet helpolla, heiltä kysyttiin mm. osaavatko he korjata pyörää, autoa ja putkia, mitä he leikkivät kun olivat pieniä, onko heillä sisaruksia ja onko kulkupelinä limusiini. Kaikki vierailut olivat onnistuneita ja koimme, että varhaiskasvatuksesta oltiin aidosti kiinnostuneita. Saimme olla ylpeitä alueestamme; työntekijöistä ja ennen kaikkea lapsista jotka aitoudellaan hurmasivat kaikki vierailijamme. Nämä olivat upeita kohtaamisia ja ainutlaatuisia kokemuksia lapsille ja meille aikuisille. Toinen näyttävä juhlavuoteemme liittyvä tilaisuus oli 10.10., jolloin Jyväskylän kasvun ja oppimisen palvelut juhlivat satavuotiasta Suomea. Päivän aikana lasten musiikkiesityksiä oli tarjolla eri puolilla Jyväskylää. Meidän alueen lapset ilahduttivat kulkijoita Telkänpesässä, alueemme K- marketeissa, huoltoasemalla, Jyskän varastomyymälässä ja yhteislaulajaisissa Ilvespuistossa. Halssilan eskarit viihdyttävät myös Linkki-asiakkaita bussireiteillä matkallaan Veturintallin jameihin. Suomi 100 -teema on näkynyt myös monipuolisesti toiminnassa lasten kanssa ja upeat työt ihastuttavat kaikissa ryhmissä. Tärkeänä osana on ollut Suomen upea luonto. On retkeilty lähimetsissä ja päästy ihmettelemään ja ihailemaan upeaa ja puhdasta luontoa. On kerätty mustikoita ja puolukoita ja niistä on syntynyt mm. monenlaisia herkkuja. Retkillä ovat kulkeneet mukana trangiat ja pressut ja parempaa herkkua tuskin voi ollakaan kun metsässä trangialla keitetty voipottu! Aleksis Kiven jäljillä Mauri Kunnasta mukaillen on kuljettu Jukolan ja Impivaaran maisemiin. Sinne meidät ovat johdattaneet Halssilan päiväkodin työntekijät esittämällä alueen lapsille Seitsemän veljestä. 5.12. Aittorinteellä ja Halssilassa aloitetaan päivä lipun nostolla ja Maamme laululla. Ruokailu on juhlavampi ja varmaa on, että myös pienet Suomen liput liehuvat joka toimipisteissämme. Lokissa nautitaan vanhempien kanssa Suomi 100v hakukahveja herkkujen kera. Suomi 100 juhlavuosi huipentuu Halssilassa 13.12. jolloin vietämme koko päiväkodin yhteistä iltajuhlaa, Linnoissa juhlitaan, tulkaa mukaan katsomaan Suomen 100v synttäreistä jutellessa ja mietittäessä Aittorinteen ja Lokin lasten kanssa mikä on parasta Suomessa, eräs eskari totesi Suomi 100v aika vanhalta kuulostaa! Lisäksi todettiin, että Voi asua turvassa omassa talossa Kun Suomessa ei ole sotaa Suomessa on hyvää ruokaa, monipuolista ja terveellistä 5 Suomessa on kiva asua kun siellä on paljon kavereita Suomessa on parasta kun täällä puhutaan suomea Suomessa on kiva uida ja Suomessa voi leikkiä Suomessa kaikista parasta on Turku, koska sieltä voi lähteä laivalla Suomessa on kiva olla luonnossa ja kallioilla Onnea satavuotias Suomi! Juhlavin ajatuksin ja terveisin Anne Sarkonen ja Halssilan, Aittorinteen ja Ilvespuiston väki Kansanedustajien kyselytunnilla Aittorinteen päiväkodissa- Touko Aalto ja Mauri Pekkarinen. Aittorinteen Onnimannit metsäretkellä. Kyllä maistuu voipottu! Halssilan Kettujen juhlavaa taidetta. Suur-Halssila on Halssilan asukasyhdistyksen julkaisema lehti Suur-Halssila jaetaan joka kotiin Tuohimutkan, Aittorinteen, Aholaidan, Kivistön, Halssilan ja Halssilanrinteen alueella Jakelu: Halssilan koulun 5. luokat Suur-Halssilan sisällöstä vastaa Halssilan asukasyhdistyksen hallitus Painosmäärä: 3000 kpl Ladonta ja sivunvalmistus: Grafipepe Ky, Virastotie 7 Muurame, p. 0400 641 024 Email: petri@grafipepe,fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki 2017
6 SUUR-HALSSILA Halssilan 6.luokkien (A,B,C) taideteoksia
Jyväskylän seurakunnan tapahtumia Halssilan seurakuntakeskuksessa: Lähetyksen puuhapäivä to 7.12. klo 10 16. Tehdään yhdessä lähetysmyyjäisiin myytäviä. Voit tulla koko päiväksi tai vain osaksi aikaa. Torstai-tapaaminen to 7.12. klo 13. Lähetysterveisiä. Vieraana lähetyssihteeri Ainoleena Laitinen. Messu, 2 adventtisu 10.12. klo 10, Esko Helenius, Heli Nieminen. Raamattupiiri to 14.12. klo 17. Raamatun tutkimista keskustellen ja ajatuksia vaihtaen. Tule rakentumaan yhdessäolosta! Lähetysmyyjäisten leivontatalkoot pe 15.12. klo 8 16. Voit tulla koko päiväksi tai vain osaksi aikaa. Jouluinen musiikki-ilta pe 15.12. klo 19. Anna-Maijan musiikkikoulun oppilaat soittavat ja laulavat. Harri Hytönen, huilu. Iltapala. Liput 12 ovelta, tuotto Jyväskylän rauhanyhdistyksen toiminnan tukemiseen. Lasten kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 16. Kerhojen ja pyhäkoulujen joulujuhla. Lähetyskahvio su 17.12. klo 17 18. Kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 18. Miesten tupa-ilta ke 20.12. klo 18. Vieraana pastori Esko Helenius. Torstai-tapaaminen to 21.12. klo 13. Joulun tunnelmissa vuotta päättämässä. Vieraana pastori Esko Helenius. Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14, Niina Kari, Heli Nieminen. SUUR-HALSSILA SEPPÄ JO SYNTYESSÄÄN Huhtasuon alueseurakunnan kulunut vuosi on ollut seurakunnallisen elämän kannalta melko kaaoksellinen. Omalta osaltaan kaaos jatkuu Halssilan kirkon sulkemisella vuoden vaihteessa. Kaikessa toiminnassamme emme aina osaa olla seppiä syntyessämme, mutta tärkeintä on mielestäni se, että yritämme parhaamme ja teemme sen, minkä kykenemme. Ja siihen me olemme yrittäneet myös seurakunnan osalta. Ja yrityksen puutteesta ei varmaan voida puhua, kun katseemme seurakunnassa on siirtynyt Huhtasuon alueseurakunnan alueella olevaan kauppakeskus Seppään. Sepän kauppakeskuksen seurakunnan tila haastaa meitä työntekijöitä yhä enemmän ihmisten pariin sinne, missä ihmisiä eniten liikkuu ja näkyy. Sepässä, joka sen sloganin mukaan on jokaisen jyväskyläläisen olohuone, mekin haluamme toimia. Olla takomassa yhteistä hyvää ja lisäksi julistamassa evankeliumia ja lähimmäisen rakkautta omalta osaltamme keskellä hälyn ja markkinameiningin. Tuomalla pyhää ja hiljaisuutta sinne, mistä sitä kaikkein vähiten osaisi etsiä. Ajatus saattaa ensin tuntua kovinkin käsittämättömältä ja täytyy tunnustaa, että välillä kaikki ne asiat, joita vieraalle maalle meneminen on tuonut eteen, tuottaa tunteen, että tätäkö me todella haluamme. Monien esirukouspyyntöjen ja vahvojen esirukoilijoiden avulla tie on kuitenkin vienyt siihen, että toiminta on alkanut ja palaute on ollut pääasiassa hyvää! Aralla mielellä olemme siis aloitelleet, koska haluaisimme olla Sepässä nimenomaan ihmisiä varten. Sen takia me tarvitsisimme tukenne lisäksi myös mielipiteitänne siitä, mitä muuta kuin läsnäoloamme meiltä odotetaan. Tule siis Seppään, sen toiseen kerrokseen, ja tuo kysymyksesi, ihmettelysi ja ajatuksesi meille! Koska vain yhdessä me rakennamme tätä seurakuntaa ja yhdessä me muodostamme sellaisen yhteisön, jossa toteutuu Jeesuksen asettaman lähetysja kastekäskyn sanoma. 7 Oletko sinäkin seppä syntyessäsi ja haluat takoa silloin kun siihen on mahdollisuus? Toivon näkeväni juuri sinut Sepässä. Voit tulla hakemaan sinne hetken rauhaa hiljaisessa huoneessa rukouksen parissa. Voit tulla osallistumaan eri tapahtumiin, joista ilmoitamme Henki&elämä-lehdessä, netissä ja mahdollisuuksien mukaan myös tässä julkaisussa. Voit tulla myös tilaan vain hämmästelemään ja ihmettelemään! Mutta ennen kaikkea toivon ja pyydän, että jaksaisit kantaa Sepän tilan, sen työntekijät ja kaiken toiminnan rukouksin siivin Pyhän Jumalan luokse! Päivi Kärkkäinen vt. aluekappalainen Joulupäivän sanajumalanpalvelus ma 25.12. klo 10, Päivi Kärkkäinen, Heli Nieminen. Messu su 31.12. klo 10, Annemari Siistonen, Petri Tiusanen. Kirkkokahvit. Kauppakeskus Sepässä (Ahjokatu 3-5) seurakunnan tilassa, 2. krs. Seurakunnan tilat ovat avoinna ma-pe klo 10 20, la klo 9 19, su 11 19. Tavattavissa seurakunnan työntekijöitä. Diakoniatyöntekijä tavattavissa perjantai-iltaisin klo 18 20 keskustelua varten. Nuorten avoimet ovet ti 15 19, to 15 19.30, la 15 19. Hiljainen rukoushetki arkisin ma-pe klo 12, Hiljainen huone. Joulun lahja, diakonian joulukeräys la 9.12. klo 9 19 ja su 10.12. klo 11 16, Lisätietoa ja lahjatoiveet osoitteessa: www.vapaaehtoistyo.fi Kauneimmat joululaulut la 9.12. klo 16, Päivi Kärkkäinen, Hannes Asikainen, Gospel Covertajat. Kauppakeskus Seppä, Sepän paja, 1 krs. HALSSILA-KIRJA Nakertaen XVI kaupunginosa Kirja on julkaistu Halssilan asukasyhdistys ry:n toimesta. Kirjaa myyvät asukasyhdistyksen jäsenet. Hinta 26 e toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2018! Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 17. Päivi Kärkkäinen, Heli Nieminen, Gospel Covertajat. Tulus-kuoron joulukonsertti ti 12.12. klo 17.30 ja klo 19. Olen löytänyt tähden kirkkaimman, joht. Anu Mäki-Latvala ja Esa Jaakkola, Esko Turpeinen (kitara), Mikko Miettinen (huilut) ja Ilona Rimpilä (basso). Mukana myös tanssija Anne Turpeinen. Liput 8/5 eur. 15,90e Lähetysmyyjäiset la 16.12. klo 10 14. Nuorten kauneimmat joululaulut ma 18.12. klo 18. Hyvää ja Rauhallista Joulua jokaiseen kotiin! Jalkahoitoa Tuohimutkassa T:mi Aija Kauppinen Latvatie 4 B 8 puh. 040 412 0747 Tervetuloa! Halssilan asukasyhdistys ry yhteystiedot: puheenjohtaja@ suurhalssila.fi sihteeri@suurhalssila.fi talous@suurhalssila.fi lehti@suurhalssila.fi tapahtumat@ suurhalssila.fi ENNAKKOTILAUKSET 18.12. mennessä
8 SUUR-HALSSILA Halssilan 6.luokkien (A,B,C) taideteoksia Osa töistä suomalaisia kansallissymboleja (karhu, kielo, suomenpystykorva), osa suomalaisia kuuluisia taideteoksia
SUUR-HALSSILA 9 Roskatonta joulua! Joulunpyhät ovat raskasta aikaa roskiksille. Jäteastiat pursuilevat viimeistään tapaninpäivänä joulupapereista, styroksista, muovista ja pahvista. Ähky on välillä niin mahdoton, että pitää ihan kantta raottaa... Voisiko joulua viettää keveämmin ja kestävämmin? Alla joulun lajitteluohjeet sekä vinkkejä roskattomampaan jouluun: Joulun lajitteluopas: Joulukalenterit Joulukalentereiden pahviosat laitetaan keräyskartonkiin, suklaakalentereiden muovinen sisusta sekajätteeseen. Voit myös askarrella itsellesi kalenterin, joka kestää vuodesta toiseen. Joulukortit Joulukortit laitetaan keräyskartonkiin tai sitten niitä voi käyttää vaikkapa askarteluun. Joulukukat Kuihtuneet kukat laitetaan biojätteeseen tai kompostiin. Usein valmiissa asetelmissa on muutakin rekvisiittaa, kuten muovisia omenoita tms. Säästä koristeet ja käytä ne uudelleen seuraavana vuonna. Joulukukkien käärepaperit Väripaperit laitetaan sekajätteeseen, muovit joko muovinkeräykseen tai sekajätteeseen, silkkipaperit keräyskartonkiin ja alumiinifoliot keräysmetalliin. Voit säästää siistit kääreet seuraavaa vuotta varten. Joulukuusi Jyväskylässä joulukuuset voi joulun jälkeen viedä joko oman talon jätekatokseen (rivi- ja kerrostalot) tai hyötykeräyspisteeseen (omakotitalot) sunnuntaihin 7.1.2018 mennessä. Kuusen voi myös hakettaa ja kompostoida omassa kompostissa tai polttaa pilkottuna esimerkiksi saunan tulipesässä. Jouluvalot Rikkinäiset kynttiläsarjat, jouluvalokaapelit ja muut sähkölaitteet viedään SER-keräykseen. Kinkun rasva Kinkun rasva laitetaan joko jähmettyneenä sanomalehteen käärittynä biojätteeseen tai hyytymättömänä muovirasiaan pakattuna sekajäteastiaan. Sitä ei saa kaataa viemäriin! Kynttilä- ja tuikkufoliot Kynttilöiden ja tuikkujen foliot laitetaan keräysmetalliin. Foliovuoat Foliovuoat laitetaan huuhdeltuina keräysmetalliin. Lahjanarut Muovinarut laitetaan kuivajätteeseen, paperinarut keräyskartonkiin. Voit myös säästää narut ja käyttää seuraavana vuonna uudestaan. Lahjapaperit Lahjapaperit tulee laittaa sekajätteeseen. Voit myös säästää ne seuraavaa vuotta varten ja käyttää uudelleen. Muovipussit ja pakkausmuovit Muovit laitetaan joko muovinkeräykseen tai sekajätteeseen. Paristot Käytetyt paristot viedään paristoja myyvien liikkeiden keräyspisteisiin. Pakkauslaatikot Pahvi- ja kartonkipakkaukset laitetaan keräyskartonkiin tai niitä voi käyttää uudestaan esimerkiksi säilytyslaatikoina tai lahjapakkauksina. Ruoka Jouluruokia kannattaa varata sen verran kuin syö, biojätettä niillä on turha ruokkia joulunakaan. Perheessä voi esimerkiksi kysyä jokaisen lempiruokaa ja valmistaa sitten niitä. Jos perinteiset jouluruuat eivät innosta, mikset söisi vaikkapa pizzaa, sushia tai texmexiä. Styrox-pakkaukset Pakkausstyrox kuuluu joko muovinkeräykseen tai sekajätteeseen. Uudenvuoden raketit Rakettien jäänteet laitetaan jäähtyneinä sekajätteeseen. Harkitse myös, voisiko asuinalueellanne järjestää yhteisen ilotulituksen. Se säästää paitsi ympäristöä myös lompakkoa. Uudenvuoden tinat Tinat tulee viedä vaaralliseen jätteeseen. Kannattaa myös harkita, voisiko tinanvalannasta luopua kokonaan ja tehdä muita uuden vuoden taikoja. Jos välttämättä haluat valaa tinaa, käytä samat tinat uudestaan seuraavana vuonna tai käytä tinan korvikkeena sulatettua sokeria. teksti: Paula Wilkman, JAPA ry Joulukuussa kasvohoidot -10% (koodi Halssila) Kulmien microblading 199,- (299,-) Anna lahjaksi hetki omaa aikaa - hetki hyvää oloa hetki kauneudelle. LAHJAKORTTIMYYMÄLÄ PALVELEE : ma to 12. 18.12. klo 12-18 ma pe 18. 22.12. klo 12-18 Lahjakortit helposti myös netistä. PALVELUNI Timanttimikrohionta, Ditelle -hoidot, happihoidot, RF -hoidot Kulmien 3 D Mikroblading, Mikroneulaus Erikois- ja peruskasvohoidot Yumi kestotaivutus ripsille Meikkaus ja kestovärjäykset Ihokarvanpoistot sokeroinnilla Jalka,- käsi,- ja vartalohoidot MIIAMARI KAUNEUS & HYVINVOINTI Kosmetologi Miia-Mari Kähkönen Supikuja 5, HALSSILA, Jkl, puh. 040 1363 200 miiamari.fi 24 ajanvaraus Käännöspalvelu Elina ja Miguel López Kielet: suomi-englanti-espanja S-posti: punto.translations@hotmail.com Puhelin: 040 701 2529 PARTURI-KAMPAAMO HIUSTYYLISTÄ LUONNOLLISTA KAUNEUTTA HIUKSILLE JA IHOLLE Joululahjaksi voi antaa myös yhdessäoloa. Kuva: Lastipyörälainaamo 10 upeaa KASVIVÄRIÄ luonnolliseen värjäykseen Luonnonkosmetiikkaa SUOMESTA TUTUSTUMISTARJOUS! -10 % ensimmäinen kasvivärjäys tai ME-tuote Kiitos teille kaikki ihanat asiakkaamme tästä vuodesta! Joulurauhaa ja Onnea uudelle vuodelle 2018 T. Ritva (045-1127688) ja Moona (040-5261294)
10 SUUR-HALSSILA 100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa Halssilan kaupunginosan historia on suunnilleen samanmittainen kuin itsenäisen Suomen. Alueella oli asutusta jo 1800-luvun lopulla, mutta 1920-luvun vaihteessa Halssilan kasvu kiihtyi. Schaumanin vaneritehdas päätti vuonna 1919 rakentaa työläisilleen asuinalueen Kivistölle, ja kaupungin tehdastyöläiset löysivät asuintontteja samalta suunnalta myös omatoimisesti 1920-luvulla. Halssilan mäkiseen maastoon, Aittovuoren ja Jyväsjärven kainaloon kasvoi tiivis työläisyhteisö samaan aikaan kun Suomi otti ensi askeleitaan itsenäisenä valtiona. Miten Halssilan historia heijastelee satavuotiaan itsenäisen Suomen historian käännekohtia ja murroksia? Tässä kirjoituksessa tarkastelen kaupunginosan vaiheita valtakunnallisen historian kehyksissä. Päällimmäisenä on tietenkin todettava, että Halssilan syntyä ja kasvua selittää erityisesti kaupungistuminen, joka on leimannut koko Suomen historiaa itsenäisyyden aikana. Elinkeinojen muutos on vetänyt suomalaisia maaseudulta kaupunkeihin. Suomen itsenäistyessä alle 20 prosenttia suomalaisista asui kaupungeissa. Nyt, sata vuotta myöhemmin kaupungeissa ja niiden kehysalueilla asuu jo 70 prosenttia kansasta. Jyväskylä on pysynyt kaupunkien kilpailussa kasvukeskuksena, ja sadassa vuodessa noin 6000 asukkaan kaupunginosaksi kasvanut Halssila on osaltaan ottanut vastaan muuttovirtojen tuomia uusia kaupunkilaisia. Samalla myös asuinrakentamisen historia Halssilassa on kuin tiivistelmä koko maan kehityksestä. Halssilassa voi kävellen tavoittaa lähes koko kaupunkimaisen asuntoraken- tamisen kirjon viimeisen sadan vuoden ajalta. Työläisten pienet tai vuosien varrella monikulmaisiksi laajennetut puutalot Halssilanmäellä edustavat 1920- ja 1930-luvun tyypillistä urbaania rakentamista, vaikka ne rakennettiinkin nimenomaisesti kaupungin virallisten rajojen ulkopuolelle pakoon korkeita tonttihintoja ja ahdistavia rakennussääntöjä. Tuohimutkan, Halssilanmäen ja Halssilanrinteen tyyppitalot olivat 1940-luvun lopun ja 1950-luvun ratkaisu sotavuosia seuranneeseen asuntopulaan. Maaltamuuton kiihtyessä 1960-luvulla maankäyttöä haluttiin kaupungeissa tehostaa, ja Halssilan alueelta elementtikerrostaloille löydettiin tilaa Aittorinteeltä ja Aholaidasta. Rivitalosta tuli koko kansan asumismuoto 1970-luvulla, ja Halssilanrinteelle rakennettiin tiivis rivitalokylä vuosikymmenen lopulta alkaen. Samalla alkoi täydennysrakentamisen aika, joka ripotteli kerros-, rivi- ja omakotitaloja eri puolille kaupunginosaa 1990- ja 2000-luvulla. Uudella vuosituhannella Aittovuorelta löydettiin vielä uuttakin tilaa omakotiasutukselle, ja kaupunginosaan kuuluvasta Äijälänrannasta tuli 2010-luvun rakentamisen näyteikkuna vuoden 2014 asuntomessualueena. Miltä Suomen historian käännekohdat ovat näyttäneet halssilalaisista ikkunoista? Sisällissodan ja sitä seuranneiden vihanpidon vuosien jännitteet olivat alueella konkreettisesti läsnä. Aholaidan talon isäntä Frans Ahola toimi aktiivisesti suojeluskunnassa vuodesta 1918 alkaen. Hänen sukuaan sota koetteli kovalla kädellä, sillä kaksi Fransin veljeä kaatui valkoisten riveissä samana päivänä, 24.3.1918. Tätä taustaa vasten ei liene yllättävää, että Frans Ahola oli mukana myös lapuanliikkeessä ja Isänmaallisessa kansanliikkeessä. Hän oli masinoimassa oikeistoradikaalien vallankumousta Mäntsälän kapinan aikaan, kun Jyväskylään kokoontuneet Mäntsälän miesten tukijoukot saivat juuri Aholaidan tilalta tukikohdan kokouksilleen. Halssilassa saatiin todistaa 1930-luvulla myös oikeiston väkivaltaisen suoran toiminnan uusinta muotoa, kyydityksiä. Halssilan alueen maan omistivat vanhastaan paikalliset talonpojat, jotka 1920-luvulla saivat naapureikseen ihmisiä aivan toisesta yhteiskuntaluokasta. Pääosa alueelle muuttaneista lukeutui työväestöön, josta sisällissodan punainen puoli oli saanut voimansa. Juuri tämä korosti itsenäisyyden kahden ensimmäisen vuosikymmenen jännitteisyyttä Halssilassa. Työläiset ja muut vähäväkiset hankkivat tonttinsa varakkailta talollisilta. Halssilan kartta 1940. Halssilan kartta 1922. Samalla kuitenkin Halssilan kasvu itsessään kertoo vihollisten kanssakäymisestä. Keskinäiset epäluulot Aholan kaltaisten valkoisten aktivistien ja punaisen työväestön välillä olivat peittelemättömiä, mutta tonttikaupat voidaan silti nähdä yhtenä ruohonjuuritason ilmiönä, joka piti koko Suomea koossa levottomana aikana. Vastapuolta ei vihattu niin paljon, etteikö tämän kanssa olisi voitu käydä kauppaa. Myös seuraavia kansakunnan kohtalonvuosia jouduttiin todistamaan konkreettisesti aivan omilla kotikulmilla. Vuosina 1939 1945 Halssilan arki mukautui sota-ajan vaatimuksiin. Talkoilla tehtiin polttopuita ja säännöstely koetteli ruokahuoltoa. Sankarihautoihin oli kannettava kaatuneita myös Halssilasta. Rintama kulki kaukana, mutta pommikoneet ulottivat sodanuhan sisämaahan. Vuoden 1939 viimeisenä päivänä venäläisten pommikoneet ottivat kohteekseen Tourulan kivääritehtaan. Osa pommeista harhautui kohteestaan. Yksi niistä osui Tuohimutkassa olleeseen pommisuojaan, jossa kymmenen halssilalaista sai surmansa. Maailmansodan jälkeisiä vuosia on historiantutkimuksessa kutsuttu vaaran vuosiksi. Kommunistien vallankaappausta pelättiin. Halssilan kaltaisen työläiskaupunginosan näkökulmasta samat vuodet olivat vapautumisen vuosia. Maan alle pakotetut kommunistit pääsivät nyt toimimaan avoimesti. Punainen maailmankuva ei enää ollut samanlainen taakka kuin 1920- ja 1930-luvulla. Työväenliikkeen nousu näkyi Halssilassa Vaajakosken maantien varressa. Sinne rakennettiin työväentalo, jossa työväenjärjestöt saattoivat nyt edistää aatettaan. Talosta tuli vilkas kohtaamispaikka, ja mitä kauemmas vaaran ja vapautumisen vuosista siirryttiin, sitä enemmän talon toiminnassa näkyi sodanjälkeisen ajan suuri murros. Suomi vaurastui ja vapaa-aika lisääntyi. Työväentalolla tanssittiin, esitettiin näytelmiä ja painittiin. Suomalaisten elintason kohoaminen näkyi muutenkin kaupunginosan katukuvassa. Autot tulivat kaduille ja kaupungin yhdyskuntasuunnittelun päänäyttelijöiksi. Vaajakosken moottoritie on 60-lukulaisen kaupunkisuunnittelun puhtaimpia ilmentymiä koko Suomessa. Kun kaupunkeja rakennettiin autoilun tyyssijoiksi, vesistöjen tarjoamilla virkistysmahdollisuuksilla tai maisematekijöillä ei ollut suurta merkitystä. Liikennevirroille haettiin mahdollisimman nopeita väyliä, jotta autoilu pääsisi vapaasti kasvamaan. On toki hyvä muistaa, että Suomesta ja koko maailmasta oli 1960-luvun lopulla vaikea löytää Jyväsjärveä saastuneempaa järveä. Viimeisen 50 vuoden ajalta Suomen historiassa riittää käännekohtia ja mullistuksia. Öljykriisi 1970-luvulla ja suuri lama 1990-luvun alussa ravisuttivat koko yhteiskuntaa. Poliittisessa elämässä kuohuntaa ja jyrkkää vastakkainasettelua on ollut 1970-luvulla ja 2010-luvulla. Tehdastyö vähenee Suomessa, mutta uutta työtä löytyy ainakin IT-alalta, joka 1990-luvun lopulta alkaen muutti sekä elinkeinoelämää että jokaisen suomalaisen arkea. Globaalia terroritekoa jouduttiin todistamaan Suomessa 2017. Suomi on muuttunut monin tavoin. Miltä lähihistoria näyttää Halssilan tirkistysaukosta? On vaikea paikantaa viime vuosikymmenten kehitystä konkreettisesti Halssilaan. Kenties helpointa on nostaa esiin muutos alueen identiteetissä. Kaupunginosan voimakkaan kasvun, työelämän muuttumisen ja vanhan työväenliikkeen yleisen kuihtumisen myötä Halssila ei ole enää samalla tavoin työläiskaupunginosa kuin se oli vielä 1960-luvulle tultaessa. Toisaalta paljon arjen historiaa on vielä piilossa. Lamavuosien muistitietoa ei vielä ole tallennettu museoihin tai arkistoihin. Tulevaisuudesta 1990-lukua, 2000-luvun alkua ja tätä päivää katsotaan uusin silmin, onpa kyse sitten yksittäisen ihmisen elämänkaaresta, kaupunginosan kehityksestä tai kansakunnan vaiheista. Historia ei ole päättymässä. Halssilankin lähihistoriaa tullaan kirjoittamaan tulevina vuosikymmeninä näkökulmista, jotka muotoutuvat vasta tulevaisuudessa. FT Janne Haikari
SUUR-HALSSILA 11 Taas on vuosi kallistumassa loppua kohden. Päivät lyhenevät lyhenemistään, ennen kuin saavutamme kulminaatiopisteen eli talvipäivän seisauksen. Vuosi 2017 on kulkenut pitkälti samoja latuja kuin aikaisemmatkin vuodet. Osaltani se on tarkoittanut seuraavaa: 12 14 harjoituskertaa viikossa, kotisivujen päivittämistä, talous- ja jäsenasioiden hoitamista, seuran sisäistä ja ulkoista tiedottamista ja viestintää. Vastuulleni on myös kuulunut mm. avustuksien haku, JKL Cup, uusien joukkueiden/ryhmien kokoaminen ja organisointi sekä muu seuratoiminnan kehittäminen. Tiivistettynä, ei päivääkään ilman Nousua. Olen kuitenkin siinä onnellisessa asemassa että olen saanut tehdä työtä, joka on sydäntäni lähellä. ELÄMÄÄ NOUSUN SATEENVARJON ALLA Usein pysähdyn miettimään menneisyyttä, vuosia jolloin omat lapset olivat pieniä ja 30 vuoden takaiseen aikaan, jolloin perheeni kanssa muutimme Halssilan alueelle. Muistan kuin eilisen päivän, kun kaksi vanhinta lastamme ohjattiin liikunnan pariin, urheiluseuraan nimeltään Jyväskylän Nousu. Tieto ko. seuran toiminnasta saatiin Halssilan koulun välityksellä. Oli talviaika, lunta maassa ja vaimoni kanssa vietiin pojat Halssilan liikuntapuistoon, jossa vuonna -85/86 syntyneille pojille pidettiin ulkoharjoituksia. Kaikki neljä lastamme ovat olleet mukana urheiluseuratoiminnassa ja kokeilleet eri urheilulajeja. Nyt lapsemme ovat aikuisia ja rakentavat omaa tulevaisuuttaan omilla ehdoillaan. Mistä itse olen saanut kipinän urheiluun? ilmeisesti verenperintönä, sillä isäni oli kiinnostunut urheilusta ja seurasi urheilutapahtumia tiiviisti, joten muistan elävästi sen ajan, olin viisi vuotias ja korvat kiinni radiossa, kuunnellen urheiluselostuksia. Nuorena katsoin kaikki television välityksellä tulevat, suurimmat urheilulähetykset, riippumatta siitä, mihin vuorokauden aikaan ne lähetettiin. Yksi lapsuuden sykähdyttävimmistä hetkistä oli vuoden 1968 pidetyt Meksikon kesäolympiakisat, kun pituushyppääjä Bob Beamon hyppäsi pituutta uskomattomat 890 cm sekä Kaarlo Kangasniemen olympiakulta painonnostossa. 70-luvun puolessa välissä kotiimme hankittiin videot. Videot olivat kovassa käytössä, kun piti nauhoittaa kaikki suurimmat urheilutapahtumat. Videoita uusittiin aina teknisen kehityksen myötä. Nauhoitettuja kasetteja kertyi iso kasa ja vanhoja urheilutapahtumia katselin aina uudestaan ja uudestaan. Sama kiinnostus urheiluun on siis säilynyt lapsuudesta tähän päivään saakka. Vuotta 2018 on hyvä rakentaa Nousun osalta vakaalle pohjalle. Alustavia keskustelua tulevista vuoden 2018 muutostarpeista on käynnistetty. Muutokset kohdentuvat liikuntakerhojen ohjaustoiminnan uudelleen organisointiin, koskien tulevaa kesäkautta ja sen jälkeistä aikaa. Tulevan kevätkauden aikana kartoitetaan uusia liikuntakerho-ohjaajia. Jos olet kiinnostunut lasten ohjaustoiminnasta, koskien 3 12 vuoden iässä olevia lapsia, niin ota rohkeasti yhteyttä (Jarmo Hyvärinen, 044-2778332 sp. jarmojuhanihyvarinen@gmail. com). Nousu kouluttaa uudet ohjaajat seuran sisäisellä koulutuksella. Myös muut seuran perustoiminnat käydään läpi mutta näistä kaikista muutostarpeista tiedotetaan tulevan kevätkauden aikana. Kevätkaudelle 2018 liikuntakerhoihin ilmoittautuminen on käynnissä. Harjoitusviikkoja on 11 (vkot 3 14) ja toimintamaksu on 55 / lapsi. Harjoitukset pidetään Halssilan koulun liikuntasalissa. Ilmoittautuminen viikon kaksi (2) loppuun mennessä. Kotisivuilta löytyy yksityiskohtaista tietoa ryhmien toiminnasta. Liikuntakerhoihin ilmoittaudutaan täyttämällä ryhmien kotisivuilla oleva ilmoittautumislomake. Talvikauden liikuntakerhosivut löytyvät osoitteesta: http://jyvaskylannousu.sporttisaitti.com/ kerhot/talvikausi/ Myös joukkueisiin mahtuu mukaan. Joukkuesivut löytyvät osoitteesta: http://jyvaskylannousu.sporttisaitti.com/ joukkueet/ Nyt on aika rauhoittua joulun viettoon, olla perheen, läheisten, ystävien ja tuttujen kanssa. Kiitän hyvästä yhteistyöstä Halssilan koulua ja Halssilan asukasyhdistystä sekä Nousun toiminnassa mukana olevia henkilöitä. HYVÄÄ JOULUA JA RAUHALLISTA VUOTTA 2018 Jarmo Hyvärinen Hiukset kauniiksi: kuohkeutta kiharoin Kiiltoa väriä raitoja Leikkausmallin kohennus Rauhallista Rakkauden täytteistä Joulua. Voimia, Reippautta ja Rohkeutta v. 2018. Palvelut: Telkäntie 2, 40400 Jyväskylä puh. (014) 272 522 Huolto- ja remonttityöt Nurmialueiden hoito ja haravointi Pensaiden ja puiden leikkaukset Kattojen ja kourujen puhdistukset TAKSI HALSSILASSA Taksiliikenne Kekkonen Oy, Karhunkierros 7 Ennakkotilaukset ja hintatiedustelut 0500 343 615/Ari Kekkonen 050 384 8900 Henkilöauto 1+4 050 411 3017 Henkilöauto 1+4 Meillä on kaupungin SIISTEIN lastenkirppis ja lastenvaatekauppa! Käsintehtävät lumityöt 050 432 7792 sovatek.fi/kiinteisto 040 961 7539 Vaajakoskentie 144, 40420 Jyskä Avoinna: ma-to klo 10 17, pe ja la töitä tilauksesta JOULUMYYJÄISET 16.12. klo 9-15 Pöytä 12 Varaus p. 050 3399 973 - Su 10.12. Ippe Mansikka - Ke 20.12. 5 tanssit sis narikan, solistina Rainer Bollström - Ti 12.12. Taru & Tonika - Ti 26.12. Rainer Bollström & Graniitti - Su 17.12. Väliaikainen - Su 31.12. Jussi Roponen & Kalevi Sunilan yhtye Kivistön työväentalo, Vaajakoskentie 29. JOUwww.kivistontyovaentalo.fi
12 SUUR-HALSSILA Anna hetki aikaa itsellesi tai Ystävällesi H Ilahduta H H lahjakortilla! H H Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa H H Toivotamme mukavaa Joulunaikaa & OnnenHetkiä v. 2018! t. Niina, Jaana & Terhi Toivotamme hyvää Joulua ja onnea alkavalle vuodelle 2018! SEPPÄLÄN APTEEKKI HUHTASUON APTEEKKI Pizzeria Eeden Runkotie 2, Halssila P. 050 572 0004 www.pizzeriaeeden.fi Avoinna: ma-pe 10.30 21.00 la 11.00 21.00 su 12.00 21.00 Lounas arkisin ma-pe klo 10.00 14.00 8e normaali pizza/kebab/falafel/salaatti/taksari Kaikkiin annoksiin sisältyy paikan päällä syödessä salaatti, 0,33 l juoma ja kahvi. AUTO-MÄENPÄÄN KORJAAMOPALVELUT ON NYT LÄHELLÄ VAAJAKOSKENTIE 78 - TULE TUTUSTUMAAN! Auto-Mäenpää tarjoaa nyt Halssilassa asiakkaille entistä laajemmat ja monipuoliset AD-korjaamopalvelut kaiken merkkisille autoille Audista...Volkswageniin ja huollot kattavat AD-ketjun 24 kk lisäturvan kaikille huoltotöille ja osille. Uusina korjaamopalveluina: matkailuautojen ja pakettiautojen huollot, varaa huoltoaika autollesi jo tänään ajanvarauksesta. Auto-Mäenpää Ky, www.adautomaenpaa.fi Auto-Mäenpää Ky, www.adautomaenpaa.fi Puh: 014-620986 ja 040-7600656 Vaajakoskentie 78, 40400 Jyväskylä. Puh: 014-620986 ja 040-7600656 Vaajakoskentie 78, 40400 Jyväskylä Uudet aukioloaikamme: ma-to 8.00 16.30, pe 8.00 15.30 Tervetuloa rentouttavaan jalkahoitoon. Ajanvaraukset 050 339 1122 Huom! numeromme on muuttunut HOITOLA LAVENDO Kaija Haimakainen, jalkahoitaja AT, perushoitaja Telkäntie 2 C, Jyväskylä, www.lavendo. i Avoinna: MA - TO klo 9-16 tai sop. mukaan LAHJAKORTTI - lahjoista parhain Lahjakortteja ostettavissa hoitolan ovelta jouluun saakka ma-su klo 8-17. Maksuehdot/ohjeet löytyvät noutopisteestä. pukinkonttiin Lahjakortiti Uutuutena meiltä myös jalkahoidot sekä suihkurusketukset! Muita palveluitamme: Lahjakortit Parturi-kampaamo palvelut ( Opiskelijatyöt joulukuun loppuun -40% ) Ripsienpidennykset Geelikynnet Hierontapalvelut Sokeroinnit Kestotaivutukset Halssilan asukasyhdistys ry 2017 hallitus Puheenjohtaja Juha Sirkka, 0400 547 487 Varsinaiset jäsenet: Anne Ojanen vpj., Elina Lopez, Maija-Leena Matikainen, Marita Ojanen Varajäsenet: Marita Halinen, Kristiina Juntunen, Ari Koponen, Susanna Nurmi Käytössämme on kanta-asiakaskortti joka käy kaikkiin palveluihimme ja joka 10. palvelu on -50% Koko perheen käyttöön! 24h nettiajanvarauksemme löydät www.bellastar.fi--> ajanvaraus Halssila tai puh: 045-2304000 Netti sivultamme näet myös kuukausittain vaihtuvat tarjoksemme! HALSSILA-KIRJA Nakertaen XVI kaupunginosa Kirja on julkaistu Halssilan asukasyhdistys ry:n toimesta. Kirjaa myyvät asukasyhdistyksen jäsenet. Hinta 26 e