Työ nro 9372 28.11.2014 15.8.2016 RAKENNETTAVUUSSELVITYS HYVÄMÄEN TYÖPAIKKA-ALUE TILA VANHA TIILITEHDAS, ALUE I RNO 10:247 ALUE II RNO 10:226 NURMIJÄRVI korkeudet N2000-järjestelmässä
1. TEHTÄVÄ Taratest Oy on toimeksiannosta laatinut rakennettavuusselvityksen, joka koskee Nurmijärven kunnassa vanhan tiilitehtaan aluetta. Alueen tutkimisen tarkoituksena on rakennettavuuden arvioiminen ja esirakentamisen suunnittelu. Aluetta tullaan käyttämään todennäköisesti teollisuusalueena. Esirakentaminen käsittää alustavasti alueen yleistasauksen alueelta saatavilla kaivumassoilla ja muualta tuotavalla betonimurskeella. Tutkittu alue sijaitsee Nurmijärvellä Hyvämäen alueella valtatie 25:n, Hyvämäentien ja Hanko Hyvinkää -rautatien rajaamana valtatie 25:n pohjoispuolella. Toimeksiantoon sisältyy maastotutkimusten päivittäminen ja raportointi piirustuksin sekä esirakentamisen suunnittelu. Ennestään kohteesta on laadittu SCC Viatek Oy:n (Sittemmin osa Rambollia) toimesta Nurmijärven kunnan tilaamana rakennettavuusselvitys, joka perustui SCC Viatekin ja Nurmijärven kunnan pohjatutkimuksiin. Lisäksi Nurmijärven kunta on teettänyt alueelta luontoselvityksiä. Rakennettavuusselvitys perustuu näihin aiempiin tutkimuksiin, ja Taratest Oy:n suorittamiin omiin pohjatutkimuksiin. 2. MAASTOTUTKIMUKSET Alueen pinnankorkeuksista on olemassa kaupungin pohjakarttaote, ja SCC Viatekin pohjatutkimusten yhteydessä pinnankorkeudet mitattiin kairauspisteistä. Tuolloin painokairauksia suoritettiin esirakennettavalla alueella 38 pisteessä, jotka sijoittuivat tasaisesti ympäri aluetta. Viidestä kairauspisteestä otettiin häiriintynyt maanäyte useammalta syvyydeltä, yhteensä 31 kpl, ja 2 pisteestä häiriintymätön maanäyte. Pohjavesiputkia asennettiin 3 kpl. SCC Viatekin tutkimuksissa näytteistä määritettiin vesipitoisuus ja maalaji silmämääräisesti. Viidestä näytteestä määritettiin rakeisuus. Kahdesta pisteestä otetuille neljälle näytteelle tehtiin ödometrikoe painumaominaisuuksien selvittämiseksi. Aiemmin tehtyjä pohjatutkimuksia päivitettiin Taratest Oy:n toimesta lisätutkimuksilla, joiden avulla samalla todettiin tehtyjen tutkimusten ajantasaisuus. Lisätutkimukset tehtiin seuraavasti: Rakennusalueella on suoritettu painokairaus neljässä ja siipikairaus kahdessa pohjatutkimuskartan osoittamassa pisteessä. Jokaisesta tutkimuspisteestä on otettu sarja häiriintyneitä maanäytteitä. Otetuista maanäytteistä on laboratoriossa määritetty luonnontilainen vesipitoisuus sekä maalaji rakeisuuden perusteella. Lisäksi maanäytteiden puhtaus on todettu silmävaraisesti.
Maastotyöt on suoritettu viikolla 3/2013. Pohjatutkimustulokset on esitetty liitteenä olevissa laboratoriotutkimuslomakkeissa sekä pohjatutkimuspiirustuksissa nro GEO 9372 001, 9372-L101-104 ja 9372-S101-102. Alueella otettiin ympäristönäytteitä seuraavasti: Sedimenttinäytteet pisteistä P500 ja P501 ja vesinäytteet pisteistä 401 403. 3. PINTASUHTEET Tutkittavalla alueella maanpinta vaihteli noin tasovälillä +77.0...+85.0 viettäen pääsääntöisesti pohjoisesta etelään. Alueella on savenoton jäljiltä leveydeltään enimmillään n. 70 m 2 kokoisia kuoppia, jotka ovat täyttyneet vedellä. Vedenpinnan korkeus kuopissa vaihtelee +77.0 ja +80.2 m välillä. Kairauspisteiden sijainti, maanpinnan ja kairauspisteiden korkeusasemat sekä alueen huomattavat rakenteet ja rakennelmat on esitetty SCC Viatekin pohjatutkimusasemapiirustuksessa (GEO 0652-101, päivätty 23.10.2002), Taratest Oy:n pohjatutkimuskartassa (GEO 9372 001), kairausdiagrammit (9372-L101-104 ja 9372-S101-102). 4. POHJASUHTEET SCC Viatekin pohjatutkimuksissa kairaukset päättyivät vanhan tiilitehtaan kaakkoispuolta lukuun ottamatta n. 7 21 m syvyydellä, eli tasolla +58.0 +73.0 m. 24 kairausta päätettiin määräsyvyyteen (7.0 17.0 m) ja 12 kpl kiveen tai kallioon. Tutkittavan alueen pohjoisimmissa osissa tiilitehtaan kaakkoispuolen 2 kairausta päättyivät n. 2.8 3.0 m syvyydellä, eli tasolla +81.2 86.4 m tiiviiseen maakerrokseen, kiveen tai kallioon. Alueella havaittiin ohuen pintamaakerroksen alla pääosin kairausten päättymistasoon saakka enimmäkseen savesta koostuvia pehmeikkökerroksia. Paikoitellen niiden välissä oli ohuita hiekkakerroksia. Pohjamaan lujuus oli hyvin heikkoa. Varsinkin alueen keskivaiheilla, savenottokuoppien ympärillä, oli syviä osuuksia, joilla kaira painui vapaasti. Savinäytteiden vesipitoisuudeksi määritettiin kuivapainosta laskettuna 30 70%. Silttisempien näytteiden vesipitoisuudet olivat välillä 21 36%. Aiemmin asennettujen kolmen pohjavesiputkien sijainnit oli asetettu melko tasaisesti eri puolille aluetta. Pohjavedenpinta oli pääosin n. 0.5 0.7 m maanpinnan alapuolella. Yksi pohjavesiputki oli muita vanhempi, ja ollut seurannassa syksystä 2000. Sen osalta alin pohjaveden pinta havaittiin 1 m maanpinnan alapuolella ja ylin pinta 0.4 m maanpinnan yläpuolella. Taratest Oy:n tutkimuksissa lisättiin kaksi uutta pohjavesiputkea, PVP 300 ja PVP 301, joista pohjavesi todettiin paineelliseksi.
Altaiden pohjasedimentissä P500-501 ja P504-506 oli havaittavissa kohonneita raskasmetallipitoisuuksia, mitkä olivat kuitenkin alle alemman ohjearvon (Valtioneuvoston PIMA-asetus 214/2007). Pisteestä P503 ei tuloksia saatu, koska näytteessä oli liikaa orgaanista ainesta. Vesinäytetutkimukset tehtiin pisteistä 401-406.Pisteessä 402 mitattu kresolipitoisuus oli 160μg/l ja pisteessä 404 mitattu kresolipitoisuus oli 110μg/l. Kresoli on vesieliöille myrkyllinen aine, jota ei saa päästää ympäristöön. Määrien haitallisuutta on kuitenkin vaikea määrittää, koska kresoleille ei ole määritetty haittapitoisuusraja-arvoa, johon tuloksia verrata. 5. RAKENNETTAVUUS Pohjasuhteiden perusteella alue voidaan jakaa Hyvämäentien suhteen itä- ja länsipuoleen. Itäpuolella rakentaminen voidaan suorittaa kevyiden rakennusten osalta ilman erityisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Länsipuolella rakentaminen edellyttää esikuormitusta ja tuettuja rakenteita sekä mahdollista stabilointia, joskin lähempänä Hyvämäentietä länsipuolellakin voidaan paikoin rakentaa ilman erityistoimenpiteitä. Alueen esirakentamisvaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista laatia yksityiskohtaista suunnitelmaa rakennuskohtaisista pohjanvahvistustoimenpiteistä, vaan ne suunnitellaan aikanaan osana rakennusten pohjarakennussuunnittelua. Painumatarkastelu tehtiin pisteistä PA213 ja PA214. Pisteessä P213 tarkastelu tehtiin 1m, 2m ja 5 m paksuisella betonimursketäyttökerroksella. Tarkastelupisteessä on noin 4 m paksu pehmeä savikerrros, jonka alla n. 3m paksuinen silttikerros. Siltin alla on 3 metrin paksuinen tiivis moreenikerros. Savelle on SCC Viatekin tekemien ödometrikokeiden perusteella pisteelle 213 käytetty seuraavia geoteknisiä suunnitteluarvoja: - tilavuuspaino 17,24 kn/m³ - moduuliluku m=5,24(keskimäärin) - jännityseksponentti β=-0,64(keskimäärin) Betonimursketäytöstä maakerroksiin aiheutuva tasainen kuorma on metrin täyttökerroksella 19 kn/m², kahden metrin täytöllä 38 kn/m² ja viiden metrin täytöllä 95 kn/m². GeoCalc-ohjelmalla painumiksi saatiin 20 vuoden aikana yhden ja kahden metrin täytöllä 350 mm. Suurin osa painumista (n.55%) tapahtuu kahden ensimmäisen vuoden aikana. Viiden metrin täytöllä (tasauksen mukaiseen korkoon) painumiksi saatiin 20 vuoden aikana 500 mm. Suurin osa painumista (n.55%) tapahtuu viiden ensimmäisen vuoden aikana. Liitteissä GEO 9372- P101 P103 on esitetty pisteen 213 painumatarkastelun tulokset.
Pisteessä P214 tarkastelu tehtiin 1m, 2m ja 4 m paksuisella täyttökerroksella. Tarkastelupisteessä on noin 6 m paksu pehmeä savikerrros, jonka alla n. 13m paksuinen silttikerros. Siltin alla on metrin paksuinen tiivis moreenikerros. Savelle on SCC Viatekin tekemien ödometrikokeiden perusteella pisteelle 214 käytetty seuraavia geoteknisiä suunnitteluarvoja: - tilavuuspaino 16,44 kn/m³ - moduuliluku m=55,87(keskimäärin) - jännityseksponentti β=1(keskimäärin) Betonimursketäytöstä maakerroksiin aiheutuva tasainen kuorma on metrin täyttökerroksella 19 kn/m², kahden metrin täytöllä 38 kn/m² ja neljän metrin täytöllä 76 kn/m². GeoCalc-ohjelmalla painumiksi saatiin 20 vuoden aikana yhden metrin täytöllä 15 mm, kahden metrin täytöllä 30 mm ja neljän metrin täytöllä (tasauksen mukaiseen korkoon) 60 mm. Suurin osa painumista (n.55%) tapahtuu viiden ensimmäisen vuoden aikana. Liitteissä GEO 9372-P104 P106 on esitetty pisteen 214 painumatarkastelun tulokset. 6. ESIRAKENTAMINEN Alueelta tulee kuoria humuspitoinen pintamaa pois ja läjittää se vastapenkereeksi alueen reunalle, etenkin etelän puoleiselle reuna-alueelle. Alueella olevat epätasaisuudet tasataan ja näin saatavat ylijäämämaat käytetään savenoton yhteydessä syntyneiden altaiden täyttöön. Alueella aloitetaan rakennekerrostäyttöjen tekeminen rakentamalla kelvolliset työmaatiet pinnantasaussuunnitelman mukaisiin tasoihin alueella liikkumisen mahdollistamiseksi. Länsipuolella kerralla tehtävä täyttökerrospaksuus on oltava 1 m, jotta pohjamaan murtumista ei pääse tapahtumaan. Kerralla tehtävä täyttö tehdään koko alueelle samanaikaisesti alkaen alueen alimmilta osilta ja laajentaen täytön edistymisen mukaan. Työtä aloitettaessa on tarkoituksenmukaista hyödyntää talvikautta. Itäpuolella kerralla tehtävä täyttökerrospaksuus on vastaavasti 1 m, ja tiivistys tapahtuu levityskalustolla. Täyttöjen tultua tehdyksi itäpuoli on valmis rakentamiseen. Länsipuoli on otettavissa käyttöön arviolta viiden vuoden kuluessa täyttöjen tultua tehdyksi lopullisiin tasoihin. Koko alueen lopulliset toteutuvat pohjarakenneratkaisut määritetään täytön tultua tehdyksi ja alueen suunnittelun edistymisen mukaan. Betonimurskeen käyttö ei sulje pois pohjamaan esikuormittamista, paalutusratkaisuja tai maapohjan stabilointia. Täyttöalueen ulkopuolisiin alueisiin rajoittuvat luiskat verhotaan alueelta saatavilla humusmailla.
Alueen ympäristöstä tulevat hulevedet tulee johtaa erillistä ojitusjärjestelmää pitkin kuormittamatta rakennettavien alueiden hulevesijärjestelmää etelänpuoliseen ojitusjärjestelmään. Rakennettavien alueiden hulevedet tulee johtaa erillisen viivästysjärjestelmän kautta etelänpuoliseen ojitusjärjestelmään. Viivästysaltaan mitoitus tulee olla sellainen, että 12 minuutin sadanta pystytään viivästyttämään 8 h ajaksi. Em. ohjeiden lisäksi tulee noudattaa soveltuvin osin InfraRYL 2010 ohjeita. Varsinaisessa rakennusvaiheessa pohjarakennustyöt suoritetaan erillisen maarakennustyöselityksen, suunnittelijan ohjeiden sekä seuraavien julkaisujen mukaisesti: RIL 132; Talonrakennuksen maarakenteet RIL 121; Pohjarakennusohjeet RIL 77; Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket RIL 126; Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus MaaRYL 2010 Tämä rakennettavuusselvitys tulee tarkistaa muun suunnittelun edistymisen mukaisesti. Mikäli kaivutöiden yhteydessä havaitaan poikkeamia pohjatutkimukseen nähden, tulee siitä ilmoittaa GEO-suunnittelijalle. Turvallisuussyistä aiemmin kaivetut altaat esitetään täytettäväksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Täyttöjen vaikutus länsipuolisen radan stabiliteettiin tulee tarkastaa Ratahallintokeskuksen ohjeiden mukaan. Juha Mäkinen, RI Toni Vuorinen, DI LIITTEET: Huom. ei mukana ympäristölupahakemuksessa - laboratoriotutkimuslomake 5 kpl - aiemmin tehdyt selvitykset ja pohjatutkimukset - pohjatutkimuskartta GEO 9372-001 - lisäkairaukset 9372-L101-104 ja S101-102 - täyttösuunnitelmat GEO 9372-207 208 - painumatarkastelu, piste PA213 GEO 9372-P101 P103 - painumatarkastelu, piste PA214 GEO 9372-P104 P106 - pohjavedenpinnan mittaus- asennuskortti PVP300 ja 301 - eurofins-näytetutkimustulokset sedimenttinäytteistä P500-501, P503-506 - eurofins-näytetutkimustulokset vesinäytteistä 401-406