MUSICA BOREALIS Su 21.2.2016 klo 16 Kuopion kaupungintalo Matritum Ensemble Elena Hämäläinen, sello Dimas Ruiz, oboe David Jareño, piano Unander- Scharin Norgård Sibelius Räisänen Nielsen - Grieg
OHJELMA Carl Unander- Scharin: Gedänkstätte oboelle ja pianolle Per Nørgård: Solo Intimo op. 8 sellolle Jean Sibelius: Malinconia op. 20 sellolle ja pianolle VÄLIAIKA Tomi Räisänen: Diabolic Dialogue oboelle ja sellolle Carl Nielsen: Fantasistykker op. 2 oboelle ja pianolle 1 Romance 2 Humoresque Edward Grieg: Sonaatti A- molli, op. 36 sellolle ja pianolle 1 Allegro agitato 2 Andante molto tranquillo 3 Allegro - Allegro molto e marcato
Onko olemassa jotain tiettyä piirrettä, joka yhdistää pohjoismaalaista musiikkia? Todennäköisesti ei. Joitain kansanmusiikkivaikutteita voi olla kuultavissa, mutta tärkeämpää on ymmärtää voimakkaat yhtymäkohdat eurooppalaiseen traditioon. Ovathan kaikki pohjoismaat olleet tiiviissä yhteydessä esimerkiksi Saksaan ja 1800- luvulla myös Pariisi oli tärkeä keskus, johon taiteilijat matkustivat. Vaikka osa ohjelman säveltäjistä on määritelty kansallissäveltäjiksi, kukaan heistä ei ole yrittänyt säveltää tyypillistä kansallismusiikkia. Tänä päivänä Nielsen, Grieg ja Sibelius edustavat maidensa klassista musiikkia, mutta sen määritelmän he ovat saaneet vasta jälkikäteen. Kaikki kolme ovat kamppailleet luodakseen universaalia musiikkia ja heidän musiikkinsa ominaispiirteet juontavat heidän omasta taiteilijuudestaan. He eivät ole säveltäneet tietyllä tyylillä, koska ovat suomalaisia, norjalaisia tai tanskalaisia. Suomalainen, norjalainen ja tanskalainen musiikki sen sijaan on paljon velkaa heille. Aikaisempien sukupolvien pohjoismaalaiset säveltäjät ovat jättäneet merkittävän perinnön jälkipolvien säveltäjille. Osalle he ovat toimineet innoituksena, osalle painolastina. Tänä päivänä, niin kuin aiemminkin suuret maestrot, säveltäjät ovat kosmopoliitteja, jotka ammentavat useista eri lähteistä. Aivan kuten Tomi Räisänen, Carl Unander- Scharin ja Per Nørgård tekevät. Jean Sibeliuksen (1865-1957) kohtasi suuri suru vuonna 1900, kun hänen nuorin tyttärensä Kirsti kuoli lavantautiin. Vain kuukausi tragedian jälkeen valmistui Fantasia sellolle ja pianolle, joka myöhemmin sai nimen Malinconia op. 20. Sibelius sävelsi intensiivistä, sisäänpäin kääntynyttä surua pursuavan konserttikappaleen ystävälleen kapellimestari- sellisti Georg Schnéevoigtille. Piano- osuus on hyvin virtuoottinen ja Sibelius halusikin piano- osuuden olevan yhtä tärkeä sellon kanssa, kaiketi pianisti Sigrid Schnéevoigtia, Georgin puolisoa, ajatellen. Carl Nielsen (1865-1931) oli viulisti ja pianisti, joka soitti myös useita puhallinsoittimia työskennellessään soittokunnassa. Fantasiakappaleet oboelle ovat osa hänen varhais- tuotantoaan (1889), mutta niissä on jo kuultavissa hänen oma jälkiromanttinen tyylinsä. Edward Griegin (1843-1907) Sellosonaatti op. 36 on hänen laajin kamarimusiikkiteoksensa. Vuonna 1883 veljelleen säveltämän sonaatin ensiesitti Ludwig Grütmacher Dresdenissä Edward Griegin soittaessa pianoa. Grieg käyttää sonaatissa omia teoksiaan: toinen osa alkaa marssilla, joka on lainaa Sigurd Jorsalfar - näyttämömusiikista op. 22 ja finaali muistuttaa pianokonserttoa. Kolmannessa osassa on myös kansanmusiikkivaikutteita, jotka ovat tuttuja hänen laulu- ja orkesterimusiikista. Dimas Ruiz
Carl Unander- Scharin (synt. 1964) on ruotsalainen säveltäjä, tenori, professori, laulunopettaja ja uuden teknologian tuoja interaktiivisiin oopperaesityksiin. Hänet on valittu Ruotsin Kuninkaallisen Musiikkiakatemian jäseneksi. Gedänkstätte valmistui tilausteoksena vuonna 2015 ja sen ensiesitys oli Tokiossa International Double Reed konferenssissa, jossa sen esitti Tukholman oopperan soolo- oboisti Fredrik Söhngen. Teos sai alkunsa Unander- Scharinin Berliinin matkalla pari vuotta aikaisemmin. Se oli hänen ensimmäinen matkansa yhdistyneeseen Berliiniin; edellisestä matkasta oli kulunut 26 vuotta. Edellisillä matkoillaan hän oli käynyt sekä Itä- että Länsi- Saksassa ja muurin vaikutus ihmisten määrittelemiseen oli tehnyt suuren vaikutuksen nuoreen taiteilijaan. Berliinissä hän vieraili "Gedänkstätte Berliner Mauer" - museossa, joka toimii muistomerkkinä Berliinin muurin uhreille. Teoksessaan Unander- Scharin yrittää yhdistää lapsuutensa muistot jakautuneesta Berliinistä nykypäiväiseen yhdistyneeseen ja täysin muuttuneeseen kaupunkiin. Kappale on jaettu kahteen osaan, ensimmäisessä kuvaillaan kamppailua vapauden ja sovinnonteon puolesta, toisessa "Mit Sehnsucht", kaivaten, soitetaan ylitsepääsemättömän muurin vieressä. Carl Unander- Scharin Tomi Räisänen (s. 1976) opiskeli sävellystä Sibelius- Akatemiassa vuosina 2000-06. Räisäsen tällä hetkellä noin kahdeksankymmentä nimikettä sisältävä teosluettelo kattaa musiikkia sooloteoksista kamari- ja vokaalimusiikin kautta orkesteriteoksiin ja konserttoihin. Useissa teoksissa on hyödynnetty elektronisia keinovaroja. "Diabolic Dialogue" on alun perin klarinetille ja sellolle kirjoitettu dialogi siinä mielessä, että siinä on sovellettu klassisen retoriikan muotokaavaa, jota on käytetty aikaisemmin erityisesti barokkimusiikissa. Kappale jakautuu seuraaviin taitteisiin: Exordium (johdanto), Narratio (asian esille tuominen), Propositio I & II (mielipiteen painottaminen, tarkennus), Confutatio (vasta- argumenttien kumoaminen), Confirmatio (teesin vahvistus) sekä Peroratio (lopetus). Tomi Räisänen Per Nørgård (synt. 1932) on tanskalainen säveltäjä, teoreetikko ja sävellyspedagogi, yksi aikamme kuuluisimmista pohjoismaalaisista säveltäjistä. Hän sai paljon vaikutteita Sibeliukselta, Nielseniltä ja Vagn Holmboelta, jonka johdolla hän opiskeli sävellystä. Nørgårdille myönnettiin Sibelius- palkinto vuonna 2006. SOLO INTIMO sonata, quasi una fantasia per cello opus 8 (1953) soitetaan usein yhdessä vuonna 1980 valmistuneen SOLO IN SCENA - teoksen kanssa muodostaen Sonaatin nro 2 soolosellolle, Sonata in due tempi. Nørgårdin kiinnostus selloon heräsi jo opiskeluaikoina, jolloin hän sävelsi useita teoksia sellistiystävälleen. Häntä kiehtoi, miten pelkällä yhdellä jousella, neljällä kielellä ja viidellä sormella oli mahdollista saada aikaan niin laaja äänenkirjo. Solo intimo on hänen viimeinen nuoruudentyönsä sellolle, mutta ensimmäinen, jonka hän itse hyväksyy ammattilaistöiden listalle. Teos alkaa hitaalla Adagio molto - osiolla, jossa useimmat päämotiivit esitellään. Nørgårdin omien sanojen mukaan siinä on jo kuultavissa hänelle myöhemmässä vaiheessa tyypillisiä pitkiä ääniä, joissa ei tapahdu mitään ja jotka voivat koetella kuuntelijan tarkkaavaisuutta. Kehittelyjakso Piú andante on
värikkäämpi, mutta huipun saavutettaessa palataan taas alun tempoon ja laskeudutaan vähitellen alun staattisiin tunnelmiin. Elena Hämäläinen ESIINTYJISTÄ: Pianisti David Jareño Bautista opiskeli Madridissa Conservatorio Profesional de Alcalá de Henaresissa opettajanaan Miriam Bastos ja Milanossa Conservatorio Superior de Música G. Verdi opettajanaan Paolo Bordoni. David on opiskellut myös orkesterijohtoa Andrés Zarzon ja Miguel Romean johdolla. Vuonna 1991 David sijoittui kolmanneksi W.A. Mozart - pianokilpailussa Madridissa. Hän on äänittänyt Itinerant Records ja TheRecordingConsort levymerkeille sekä Espanjan televisiolle. David on aktiivinen kamarimuusikko ja mm. Matritum Ensemblen, Cámara Quercusin ja Camara2:n perustajajäsen. Vuonna 2003 David aloitti kamarimusiikinopettajana ja säestäjänä ylemmän asteen konservatoriossa El Escorialissa, mistä hän siirtyi kaksi vuotta myöhemmin nykyiseen työpaikkaansa Real Conservatorio Superior de Música Madridiin. Oboisti Dimas Ruiz Santos opiskeli Real Conservatorio Superior de Músicassa Madridissa oboensoittoa Juan Carlos Báguenan johdolla. Dimas jatkoi opintojaan Göteborgin yliopistossa opettajanaan Mårten Larsson. Hän on opiskellut myös orkesterinjohtoa opettajinaan Andrés Zarzo ja Miguel Romea. Vuodesta 2006 lähtien Dimas on toiminut oboensoitonopettajana Madridissa. Työnsä ohessa hän on keikkaillut Madridin orkestereissa ja soittanut kamarimusiikkia mm. Matritum Ensemblessä. Suomeen hän saapui ensi kertaa työn merkeissä vuonna 2009, jolloin hän työskenteli pari kuukautta Sinfonia Lahdessa. Syksystä 2014 lähtien Dimas on toiminut Kuopin kaupunginorkesterin oboen varaäänenjohtajana. Sellisti Elena Hämäläinen opiskeli sellonsoittoa ensin Turun Musiikkiakatemiassa Erkki Lahesmaan johdolla ja myöhemmin Göteborgin yliopiston orkesteriakatemiassa Johan Sternin johdolla. Orkesterikokemusta kertyi myös mm. Orkester Nordenista Ja European Union Youth Orchestrasta. Vuosina 2003-2006 Elena opetti sellonsoittoa Turun koululaitoksessa. 2007-2010 Elena toimi Malmön oopperaorkesterin sellistinä ja hoiti myös äänenjohtajan sijaisuuksia. Vuonna 2010 Elena kutsuttiin Matritum Ensemblen jäseneksi. 2011-2012 hän työskenteli Oviedon kaupunginorkesterin varaäänenjohtajana. Vuodesta 2014 Elena on työskennellyt freelance-
muusikkona Kuopion seudulla keikkaillen kaupunginorkesterissa ja kamarimuusikkona barokki- kokoonpanoista nykymusiikkiin. Kamarimusiikin ystävät! Tervetuloa viettämään yhteismusisoinnin juhlaa Musiikkikeskuksella toimivien musiikkioppilaitosten yhteiselle Talvikamari- festivaalille 22.- 28.2.! Seitsemän päivää - viisitoista konserttia - pop- up- konsertteja eri puolilla Kuopion keskustaa. Vapaa pääsy! www.kuopionkonservatorio.fi/talvikamari KUOPION KAMARIMUSIIKKISEURA KIITTÄÄ TUESTA JA YHTEISTYÖSTÄ: VALTION MUSIIKKITOIMIKUNTA SUOMEN KULTTUURIRAHASTO SUOMEN KULTTUURIRAHASTON POHJOIS- SAVON RAHASTO KORDELININ SÄÄTIÖ OLVI- SÄÄTIÖ KUOPION KONSERVATORIO KUOPION KAUPUNKI
www.kukamus.fi Kuopion kamarimusiikkiseura