2013 Satelliitti ja antenniliitto SANT ry:n ohje Tekninen valiokunta, 2013, 12.9.2013 TYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ Tässä ohjeessa paneudutaan ensisijaisesti pientalon antenniasennuksen ja yhteisantennitalon antenni ja verkkoasennuksen riskeihin ja niiden minimointiin. Työturvallisuus koskee kaiken kokoisia yrityksiä vaikka työturvallisuuslakia (738/2002) sovelletaan pääasiassa työsopimuksen perusteella tehtävään työhön. Yksityisyrittäjää koskee lähinnä yhteisellä rakennustyömaalla työskentelyyn liittyvät velvoitteet. Töiden suunnittelu ja valmistelu sekä turvallisuusohjeet ja varusteet ovat tarpeellisia myös yksityisyrittäjälle.
12.9.2013 1(24) TYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ Sisällys 1 Työsuojelu työpaikalla... 3 1.1 Työsuojelun tavoitteet... 3 1.2 Työturvallisuusriskit antenniasennustöissä... 3 1.3 Vastuu antenniurakointitöiden turvallisuudesta... 3 1.4 Kiinteistön omistajan ja haltijan vastuu kattotöissä... 4 2 Riskitekijät korkeilla paikoilla työskenneltäessä... 5 2.1 Katolla ja seinällä työskentelevälle asetettavat vaatimukset... 5 Nuoria työntekijöitä koskevat vaatimukset... 6 2.2 Työskentely yhteisellä työpaikalla kuten rakennustyömaalla... 6 2.3 Korkean paikan töiden suunnittelu... 6 2.4 Yksintyöskentely... 6 2.5 Työskentely ympäristö... 7 3 Työsuojelun toimintaohjelma, vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi... 7 4 Antenniasennustöiden työturvallisuusriskit ja niiden minimointi... 8 4.1 Pientalon antenniasennukseen liittyvät työturvallisuusriskit ja niiden hallinta... 8 4.2 Yhteisantennitalon antennivastaanoton kunnostukseen tai uudistukseen liittyvät työturvallisuusriskit ja niiden hallinta... 9 5 Henkilökohtaiset suojavälineet, tikkaat, telineet ja henkilönostimet... 10 5.1 Henkilökohtaiset suojavälineet... 10 5.2 Tikastyöskentely... 12 5.3 Työpukit ja telineet... 13 5.4 Henkilönostimet... 13 5.5 Putoamissuojaus... 14 6 Antenni ja teletöihin opastus ja perehdytys sekä ammattitaidon ylläpito... 15 6.1 Uusi työntekijä... 15 6.2 Vanha työntekijä... 15 6.3 Ammattitaidon ylläpito... 15 6.4 Kuvallinen henkilökortti... 15 6.5 Työturvallisuuskorttikoulutus... 16 6.6 Ensiapukoulutus... 17
12.9.2013 2(24) 6.7 TeIepätevyys ja OL liityntäverkkopätevyys... 17 6.8 Sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset... 20 6.9 Tulityökorttikoulutus... 20 6.10 Henkilönostimen käyttökoulutus... 21 Liitteet:... 22 Lähteet... 23
12.9.2013 3(24) TYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ 1 Työsuojelu työpaikalla 1.1 Työsuojelun tavoitteet Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkykyä. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Kun työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa, on työpaikalla helppo luoda yhteisiä työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojelu koskee kaiken kokoisia yrityksiä niin muutaman henkilön kuin kymmenien ja satojen työntekijöiden yritystä. Työturvallisuuslakia (738/2002) sovelletaan pääasiassa työsopimuksen perusteella tehtävään työhön. Yksityisyrittäjää koskee lähinnä yhteisellä työmaalla työskentelyyn liittyvät velvoitteet (kts. kappale 2.2). Töiden suunnittelu ja valmistelu sekä turvallisuusohjeet ja varusteet ovat tarpeellisia myös yksityisyrittäjälle. 1.2 Työturvallisuusriskit antenniasennustöissä Antenniasennukseen liittyy erilaisia työturvallisuusriskejä, joista erityishuomiota vaatii ainakin korkealla työskentely sekä sähkötyöturvallisuus. Tässä ohjeessa paneudutaan ensisijaisesti pientalon antenniasennuksen ja yhteisantennitalon antennija verkkoasennuksen riskeihin ja niiden minimointiin. Katto ja seinätyön erityispiirteet edellyttävät työturvallisuuden huomioimista työn kaikissa vaiheissa. Yhteisantennitalossa antenniurakoitsija asentaa ja ylläpitää antennijärjestelmän päävahvistinta, jolloin on huomioitava sähkötyöturvallisuus mm. liitettäessä päävahvistin sähköverkkoon, suoritettaessa antennijärjestelmän potentiaalintasaus sekä maadoitettaessa antennimastoa. Työnantajan ja yksityisyrittäjän on syytä tapauskohtaisesti huomioida myös muut työturvallisuusriskit. Etenkin, kun osallistutaan uudisrakentamiseen yhteisellä työmaalla, on siellä toimivien tahojen tunnettava lainsäädännön asettamat vastuut ja velvoitteet. 1.3 Vastuu antenniurakointitöiden turvallisuudesta Vastuu antenniurakoinnin työturvallisuudesta on ensisijaisesti töiden teettäjällä eli työnantajalla. Työnantaja vastaa, että seuraavat asiat ovat asianmukaiset: - töiden suunnittelu ja valmistelu - turvallisuusohjeet - menettelytavat - viranomaisohjeistuksen edellyttämät turvallisuusvälineet ja niiden käyttö ja hoitoohjeet.
12.9.2013 4(24) Työnantaja vastaa siitä, että antenniasennustyön tekijöillä on työn edellyttämä ammattitaito, tarvittavat työkohteen tiedot ja ohjeet. Työtekijöitä on kuultava ja heiltä on varmistettava, että työhön liittyvät vaarat ymmärretään ja että työturvallisuuteen liittyvät ratkaisut toteutetaan. Työntekijän kuuleminen auttaa varmistamaan, että työntekijät ovat sitoutuneet työterveys ja työturvallisuustoimiin ja parannuksiin. Työntekijän velvollisuudet Työntekijä on velvollinen noudattamaan turvallisuus ja menettelyohjeita sekä käyttämään ja hoitamaan turvallisuusvälineitä. Työntekijä on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaidon mukaisesti huolehdittava käytettävissään olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Tapaturmavakuutus Työnantajan velvollisuutena on ottaa tapaturmavakuutus työsuhteessa oleville työntekijöilleen työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Jos työnantaja on teettänyt vuoden aikana yhteensä vain alle 12 työpäivää, hän on tapaturmavakuutusvelvollisuudesta vapautettu. Tapaturmavakuutusmaksun suuruus vaihtelee työn vaarallisuuden ja toimialan mukaan. Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia työsuhteessa olevia työntekijöitä työntekijän palkasta tai iästä riippumatta. Myöskään työsuhteen kestolla ei ole merkitystä. Pääasiallisen toimeentulonsa yrittäjätyöstä saavat yrittäjät eivät ole velvollisia ottamaan itselleen lakisääteistä tapaturmavakuutusta, mutta voivat ottaa itselleen vapaaehtoisena samansisältöisen vakuutuksen. Yhtiömuotoisissa yrityksissä vakuutus on otettava myös sellaisille yrityksen omistajille, yhtiömiehille ja osakkaille, jotka työskentelevät yrityksessä ja omistavat yrityksestä enintään 50 %. [1] 1.4 Kiinteistön omistajan ja haltijan vastuu kattotöissä Kiinteistön omistajan ja haltijan vastuulla on luoda katolla työskenteleville määräysten mukaiset, turvalliset työolosuhteet eli huolehtia riittävistä kattoturvavarusteista sekä niiden kunnossapitämisestä. Katolla sijaitsevalle savupiipulle, ilmanvaihtolaitteelle sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on järjestettävä tarkoituksenmukainen katkeamaton kulkutie. [2] Kuva 1. Vuonna 1983 ja sen jälkeen valmistuneissa kiinteistöissä on 8 metriä ja sitä pidemmissä talotikkaissa oltava määräysten mukainen turvakisko tai selkäsuojus. Kuvassa vanhemman kiinteistön tikkaat. (kuva P.A.Mäkinen) Kuva 2. Katolla sijaitsevalle ilmanvaihtolaitteelle on rakennettu katkeamaton kulkutie. Antennimasto joudutaan usein asentamaan eri paikkaan, jolloin on huomioitava erityisesti työturvallisuusohjeistus. (kuva P.A.Mäkinen)
12.9.2013 5(24) Katon kaikkien turvavarusteiden tulee asennettuna kestää niille tarkoitettu kuorma, niiden tulee olla ilmaston rasituksia vastaan riittävän kestävät ja ne on tarkastettava säännöllisesti. Kattoturvavarusteilla tarkoitetaan mm. - talotikasta, joka on kiinteästi asennettu sekä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettu (palvelee yleensä nuohousta, ilmastointilaitteiden huoltoa yms.) - lapetikasta sekä - kattosiltaa. Antennimasto ja antennit voidaan joutua asentamaan katolle tai seinälle paikkaan, jossa ei ole kiinteitä kattoturvavarusteita. Näissä tapauksissa antenniasennustöitä tekevän on erityisesti huomioitava ja noudatettava antenniasennuksen ja kattotyöskentelyn turvallisuusohjeita. 2 Riskitekijät korkeilla paikoilla työskenneltäessä Katolla, seinällä ja muilla korkeilla paikoilla työskentelyyn liittyy työlle ominaisia riskitekijöitä, joita ovat esimerkiksi henkilöiden tai työvälineiden ja materiaalien putoamisvaara. Erityistä vaaraa aiheuttavia tekijöitä ovat mm.: - kiinteiden tikkaiden ja kattosiltojen kunto tai rakenteelliset puutteellisuudet - katon jyrkkyys - liukkaus, lumi ja jää - sääolosuhteet, kuten tuuli, sade ja ukkonen - putoamissuojainten kiinnitysmahdollisuuksien puutteet - siirrettävien tikkaiden epävakaisuus ja pystytysalustan liukkaus - työvälineiden, materiaalien tms. putoaminen - radiotaajuiset säteilylähteet - kohteessa oleva väestöhälytin - mahdolliset pyörivät tuuligeneraattorit ja tutkalaitteet. Korkeilla paikoilla työskentelyyn liittyvät riskit pitää tunnistaa, arvioida ja ennakoida ennen työn aloittamista. Vaarojen ennakointi edellyttää, että työn suunnitteluun, johtamiseen ja toteuttamiseen osallistuvat henkilöt ovat ammattitaitoisia ja kyseiseen työhön soveltuvia. [3] 2.1 Katolla ja seinällä työskentelevälle asetettavat vaatimukset Työturvallisuuskeskus yhdessä tietoliikenneoperaattorien kanssa on asettanut vaatimuksia katolla ja seinällä työskentelevälle. Henkilön tulee olla 18 vuotta täyttänyt, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ja ammattitaidoltaan tehtävään soveltuva henkilö. Henkilön terveydentilasta hankitaan tarvittaessa työterveyshuollon lausunto. Käytettäessä tilapäistä työvoimaa, on varmistettava henkilön soveltuvuus kyseessä olevaan työhön. Ohjeiden tarkoittama katolla ja seinällä työskentely perustuu vapaaehtoisuuteen. Tietoliikenneoperaattorit edellyttävät, että katolla ja seinällä työskentelevällä on - ensiapukoulutus (vähintään SPR:n Hätäensiapukurssia vastaavat taidot) - työsuojelukoulutus - sähkötyöturvallisuuskoulutus - tarvittaessa tulityökoulutus (tai kattotulityökortti) - tarvittaessa tieturvakoulutus (tie ja katualueella työskentelevä). Esimies vastaa siitä, että työntekijä perehdytetään tehtäviinsä, katto ja seinätyötä koskeviin työsuojeluohjeisiin sekä suoja ja pelastautumislaitteiden käyttöön käytännön työnopastuksella. Esimiehen tulee varmistua, että ohjeet on ymmärretty. [3]
12.9.2013 6(24) Nuoria työntekijöitä koskevat vaatimukset Nuorelle työntekijälle erityisen haitallisia työtehtäviä ovat mm. työt, joissa esiintyy nuoren työntekijän ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta, huomattavaa vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään. Erityisen vaarallista on yksintyöskentely, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturmavaara. Valtioneuvoston asetuksesta nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (15.6.2006/475) voidaan poiketa vain, jos nuori työntekijä osallistuu em. töihin ammatillisessa koulutuksessa opettajan johdolla ja valvonnassa. Tämä edellyttää lisäksi asianosaisen työsuojeluviranomaisen poikkeuslupaa. 2.2 Työskentely yhteisellä työpaikalla kuten rakennustyömaalla Yhteisellä työpaikalla toimivien tahojen vastuut ja velvollisuudet määritellään työturvallisuuslaissa ja Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Kun urakoitsija ja tämän työntekijät työskentelevät katoilla, seinillä ja vastaavissa olosuhteissa, heidän on noudatettava myös työmaan ja yrityksen omia työsuojeluohjeita ja kiinteistön omistajan kanssa tehtyä sopimusta. Nämä ohjeet liitetään työn tilaajan ja urakoitsijan väliseen sopimukseen ja varmistetaan, että ne saatetaan tiedoksi myös urakoitsijan työntekijöille. [3] Lisäksi sopimuksessa todetaan yleensä myös urakoitsijan koneille ja laitteille asetettavat vaatimukset. Urakoitsija hankkii henkilöstölleen tarvittavat suojavälineet ja vastaa niiden käytöstä ja määräaikaistarkastuksista. 2.3 Korkean paikan töiden suunnittelu Ennakkosuunnittelulla ja työn toteutuksen suunnittelulla on huolehdittava siitä, että katto ja seinätyöt voidaan suorittaa turvallisesti aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville. Suunnittelussa on otettava huomioon tarvittavat henkilöresurssit ja mm. liikenne, kulkutiet, työmenetelmät, tarvikkeiden ja laitteiden nostot ja siirrot, putoamissuojaus sekä pelastamisja pelastautumismahdollisuudet. Ennakkosuunnittelu on turvallisuustekijöiden osalta tehtävä asennuspaikalla riittävän yksityiskohtaisesti ennen töiden aloittamista. Erityistä varovaisuutta on noudatettava suunniteltaessa uutta tai saneerattavaa työkohdetta, kun rakenteiden kestävyyttä ei vielä tunneta. Asennukset ja niissä käytettävät työmenetelmät eivät saa aiheuttaa vahinkoa kiinteistön rakenteille tai haitata kiinteistön turvajärjestelmien käyttöä. [3] 2.4 Yksintyöskentely Yksintyöskentelyä tulee välttää katto ja seinätöissä. Jo suunnitteluvaiheessa tulee miettiä työryhmän tarvittava vahvuus. Mikäli työ arvioidaan sellaiseksi, että yksintyöskentelylle ei ole esteitä, turvallisuusnäkökohtiin tulee kuitenkin kiinnittää erikoisesti huomiota. Jos yksintyöskentelevä ammattihenkilö kokemuksensa ja saamansa opastuksen perusteella huomaa, ettei työtä voi siihen liittyvän vaaran tai muun syyn vuoksi suorittaa yksin, hänen on pyydettävä apua eikä häntä saa velvoittaa tekemään työtä yksin. Yksintyöskentelytilanteissa on työntekijän määräajoin, sovitun järjestelmän mukaisesti, ilmoittauduttava tai työntekijään otetaan yhteys säännöllisesti mukana kuljetettavien yhteydenpitovälineiden avulla. [3]
12.9.2013 7(24) 2.5 Työskentely ympäristö Antenneja, mastoa, laitteita ja kaapelointia suunniteltaessa tulee niiden sijoituspaikat mahdollisuuksien mukaan valita siten, ettei asennus ja huoltotyön aikana jouduta putoamisvaaralliselle alueelle. Ensisijaisesti tulee pyrkiä kaapeleiden sisäasennuksiin tai sellaisiin asennuksiin, joissa työ voidaan tehdä henkilönostokoria käyttäen. Tikasasennuksia tulee välttää, mutta jos tikkailta joudutaan työskentelemään, huomioidaan tikastyöskentely ohjeistus [Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta, 205/2009, 32 Tikkaat, katso myös kappale 5). Maston ja maston tukiputken suunnittelussa huomioidaan antennien ja maston tuulikuormalaskelmat. Tuulikuormien laskemista on käsitelty tarkemmin ST käsikirjassa 12, Antennijärjestelmät. [4] Asennettaessa antenneja katolle tai seinälle, jossa on esimerkiksi matkapuhelinverkon tukiasemia tai muita lähettimiä, on varmistuttava, ettei niiden säteilykeiloista aiheudu vaaraa työn suorittajille. Matkaviestintukiasemien turvallisuusetäisyyksiä on käsitelty liitteessä 3. Väestöhälyttimenä toimiva suurtehohälytin voi käynnistyessään aiheuttaa turvallisuusriskin. Mikäli hälyttimen tehoa ei saada työn ajaksi katkaistua, tulee antennilaitteiden suunnittelua niiden läheisyyteen välttää. 3 Työsuojelun toimintaohjelma, vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi Työnantajalla tulee olla työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelman laadinta on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikenkokoisia yrityksiä. [5] Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Yksittäisinä tavoitteina voi olla esimerkiksi fyysisen työympäristön parantaminen hankkimalla työtä keventäviä apuvälineitä tai uusia työvälineitä. Tavoitteena voi olla myös työn psyykkisen kuormittavuuden vähentäminen työtehtäviä vaihtelemalla ja uudelleen muotoilemalla tarkoituksena lisätä siten työviihtyvyyttä ja työmotivaatiota. Työsuojelun toimintaohjelman sisältö vaihtelee yrityskohtaisesti. Isossa yrityksessä on nimettynä työsuojelupäällikkö ja lisäksi työsuojeluvaltuutettu, jos työpaikassa säännöllisesti vähintään 10 työntekijää. Pienessä muutaman hengen yrityksessä työsuojelu hoidetaan yhteisesti keskustellen. Liitteessä 1 on esitetty yrityksen työsuojelun toimintaohjelmamalli, jonka ohessa on työolosuhteiden ja kuormitustekijöiden arviointikaavake sekä kehittämisohjelmakaavake. Lisätietoja työsuojelun toimintaohjelman laatimisesta löytyy Työturvallisuuskeskus TTK:n wwwsivuilta osoitteesta http://www.ttk.fi/tyosuojelu/tyosuojelun_toimintaohjelma. Vaaratekijöiden tunnistamisesta ja riskien arvioinnin menetelmiä on käsitelty Työturvallisuuskeskus TTK:n www sivuilla osoitteessa http://www.ttk.fi/tyosuojelu/vaaratekijoiden_tunnistaminen_ja_riskien_arviointi.
12.9.2013 8(24) Kuva 3. Kun riski kasvaa kohtalaiseksi tai sitä suuremmaksi, on ryhdyttävä toimenpiteisiin riskin alentamiseksi. Jo vähäinen riski on huomioitava ja riskin alentamista on harkittava (lähde: STM:n Riskien arviointi, työsuojeluoppaita ja ohjeita 14, 2003) 4 Antenniasennustöiden työturvallisuusriskit ja niiden minimointi Työnantajan velvollisuutena on ennakkosuunnittelulla ja työn toteutuksen suunnittelulla huolehtia siitä, että katto ja seinätyöt sekä muut asennustyöt voidaan suorittaa turvallisesti. Työturvallisuuden toteuttamiseksi työntekijän on noudatettava niitä määräyksiä ja ohjeita, joita työnantaja antaa. Ohjeet voivat olla esimerkiksi suullisia yleisohjeita työn tekemiseksi tai yksityiskohtaisia kirjallisia ohjeita esimerkiksi osana yrityksen toiminnanohjaus tai laatujärjestelmää. SANT ry:n teknisen valiokunnan työryhmä listasi selvityksessään 11.7.2013 seuraavia pientalon antenniasennukseen sekä yhteisantennitalon asennustöihin liittyviä työturvallisuusriskejä. Selvityksen yhteydessä työryhmä laati myös suosituksen riskien minimointitoimenpiteistä. Selvityksen yhteenvetokalvot ovat liitteessä 2. 4.1 Pientalon antenniasennukseen liittyvät työturvallisuusriskit ja niiden hallinta Työturvallisuusriskit: Asennustöiden riskit on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Työturvallisuusriskejä on ainakin seuraavissa antenniasennukseen liittyvissä työtehtävissä: - katolle nouseminen - katolla liikkuminen - maston asennus katolla tai seinällä - antennien asennus mastoon - sähkötyöturvallisuus - kaapelointi Katolla työskentelyyn liittyy aina vähintäänkin merkittävä työturvallisuusriski, jota on pyrittävä minimoimaan. Työturvallisuuden hallinta pientalon antenniasennuksissa:
12.9.2013 9(24) Työturvallisuusriskejä voidaan minimoida työturvallisuusohjeistuksella, jossa on huomioitu mm. työskentelyolosuhteet, turvavarusteet ja työohjeet. Oikeilla toimenpiteillä työturvallisuusriski on mahdollista saada vähäiseksi. Korkean paikan työskentelyn työturvallisuusriskejä on mahdollista minimoida mm. seuraavilla toimenpiteillä: - huomioidaan tikastyöskentelyn ohjeistus ja tarvittaessa käytetään henkilönostinta - kiinteistön omien kiinteiden tikkaiden, kattotikkaiden ja kulkureittien hyödyntäminen - huomioidaan katon rakenne (jyrkkyys, pinnoitus) työskentelyä suunniteltaessa ja katolla noustessa ja siellä työskenneltäessä - asennustöitä vältetään tekemästä huonoissa sääoloissa (sateella, tuulella, talvella yms.), asennustöitä ei tehdä ukonilmalla - antennit asennetaan työkorkeudessa mastoon, esimerkiksi katolla vakaalla alustalla käyttäen asianmukaisesti kiinnitettyjä turvavaljaita - maadoitustöissä käytetään henkilöä, joka tuntee maadoitustöiden oikeaoppiset menetelmät. 4.2 Yhteisantennitalon antennivastaanoton kunnostukseen tai uudistukseen liittyvät työturvallisuusriskit ja niiden hallinta Työturvallisuusriskit: Asennustöiden riskit on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Työturvallisuusriskejä on ainakin seuraavissa yhteisantennitalon antenni ja verkkoasennustehtävissä: - katolle nouseminen - katolla liikkuminen - maston asennus katolla tai seinällä - antennien asennus mastoon - sähkötyöturvallisuus - kaapelointi - ympäristöturvallisuus Katolla työskentelyyn ja sähkölaitteiden asennukseen liittyy aina vähintäänkin merkittävä työturvallisuusriski, jota on pyrittävä minimoimaan. Työturvallisuuden hallinta yhteisantennitalon antennivastaanoton kunnostuksessa ja uudistuksessa: Työturvallisuusriskejä voidaan minimoida työturvallisuusohjeistuksella, jossa on huomioitu mm. työskentelyolosuhteet, turvavarusteet ja työohjeet. Oikeilla toimenpiteillä työturvallisuusriski on mahdollista saada vähäiseksi. Korkean paikan työskentelyn työturvallisuusriskejä on mahdollista minimoida mm. seuraavilla toimenpiteillä: - huomioidaan tikastyöskentelyn ohjeistus ja tarvittaessa käytetään henkilönostinta - kiinteistön omien kiinteiden tikkaiden, kattotikkaiden ja kulkureittien hyödyntäminen - huomioidaan katon rakenne (jyrkkyys, pinnoitus) työskentelyä suunniteltaessa ja katolla noustessa ja siellä työskenneltäessä
12.9.2013 10(24) - asennustöitä vältetään tekemästä huonoissa sääoloissa (sateella, tuulella, talvella yms.), antenniasennustöitä ei tehdä ukonilmalla - antennit asennetaan työkorkeudessa mastoon, esimerkiksi katolla vakaalla alustalla käyttäen asianmukaisesti kiinnitettyjä turvavaljaita Päävahvistimen ryhmäjohdon asentajalla tulee olla sähköalan koulutus ja/tai riittävä työkokemus. Asentajan työnantajalla tulee olla vähintään S3 pätevyys (yritys merkitty Tukesin sähköurakoitsijarekisteriin). Yhteisantennijärjestelmän potentiaalintasaus ja antennin maadoitustyöt tekee henkilö, jolla sähköalan koulutus ja/tai riittävä työkokemus. Kaapelointitöissä huomioidaan tikastyöskentelyn ohjeistus sekä muu työmaan työturvallisuus. Asennustöistä tiedotetaan asukkaita ja kiinteistössä liikkujia. Mahdollinen vaara alue merkitään. 5 Henkilökohtaiset suojavälineet, tikkaat, telineet ja henkilönostimet 5.1 Henkilökohtaiset suojavälineet Mikäli muut toimenpiteet eivät ole riittäviä tapaturman tai sairastumisen vaaran estämiseksi, tulee työntekijän käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä. Henkilökohtaiset suojavälineet ovat varusteita, joita työntekijä pitää työtä tehdessään suojana terveydenhaitan tai tapaturman estämiseksi. Suojavälineet hankkii työnantaja ja työntekijä on velvollinen käyttämään hänelle määrättyjä suojavälineitä. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/1993) edellyttää, että käytettävät henkilönsuojaimet, mukaan luettuna suojavaatetus, ja niiden lisävarusteet ovat tyyppitarkastettuja. Suojaimet on varustettava CE merkillä ja muilla tarvittavilla merkinnöillä. Turvavaljaat Turvavaljaat tulee olla kyseiseen työhön hyväksyttyjä. Turvavaljaat tulee tarkistaa silmämääräisesti aina ennen käyttöä. Jos edellä mainituissa suojavälineissä havaitaan vikoja tai puutteita, on tästä ilmoitettava välittömästi esimiehelle, joka päättää jatkotoimenpiteistä. Mikäli edellä mainitut suojavälineet ovat joutuneet poikkeuksellisen kovan rasituksen kohteeksi, tulee ne tarkastaa perusteellisesti ennen kuin ne otetaan uudelleen käyttöön. Turvavaljaat tulee tarkastaa kerran vuodessa. Tarkastuksen saa suorittaa vain siihen pätevyyden hankkinut henkilö. Tarkastustuloksista on pidettävä kirjaa. Kyseisten suojavälineiden suurin sallittu käyttöaika on 10 vuotta. Tarkastuksessa vialliseksi havaitut tai yli ikäiset turvavälineet tehdään käyttökelvottomiksi ja hävitetään.
12.9.2013 11(24) Kuva 4. Turvavaljaat tulee olla kyseiseen työhön hyväksyttyjä. Kuva 5. Mikäli putoamisvaaraa ei ole muutoin poistettu, katolla työskenneltäessä tulee kytkeytyä kiinnityspisteeseen ja käyttää kokovaljasta. Suojajalkineet Suojajalkineiden on suojattava tarvittavissa määrin työntekijän jalkoja mekaanisilta, kemiallisilta ja lämpötilan aiheuttamilta vammoilta. Jalkineiden tulee olla myös kärkivahvistetut, vettä ja kemiallisia aineita kestävät. Rakennustyömailla suojajalkineiden tulee olla varustettu teräsvälipohjalla. Antenniasentajan on käytettävä suojajalkineita kun on: - jalkatapaturman vaara - työskenneltäessä varastossa ja korjaamoissa - työskenneltäessä rakennuksilla - työssä missä on jalkojen paleltumisvaara Suojakypärä Suojakypärää on käytettävä aina rakennustyömaalla. Myös työskenneltäessä kunnostus ja uudistuskohteissa suojakypärän käyttö on suositeltavaa aina, kun tilanne sitä vaatii. Myös työmaalla vierailevan henkilön on käytettävä suojakypärää. Kuulosuojaimet Aina kun työmaan melutaso ylittää 85 db rajan tulee työntekijöiden käyttää kuulosuojaimia. Kuulosuojaimia on käytettävä myös työskenneltäessä moottorisahan, poran, kiviporan, pulttipistoolin tms. kanssa. Jo lyhyempiaikainenkin altistuminen melulle saattaa aiheuttaa kuulon heikkenemistä tämän vuoksi on tärkeää käyttää kuulosuojaimia aina siellä missä niitä tarvitaan.
12.9.2013 12(24) Silmien suojaimet Silmien suojainten tulee olla riittävän tehokkaat suojaamaan silmät mekaanisen tai kemiallisen vaikutuksen aiheuttamalta vahingolta taikka vahingolliselta säteilyltä. Tavalliset silmälasit eivät ole silmien suojaimet, vaan saattavat päinvastoin rikki mennessään vahingoittaa silmiä. Hengityssuojaimet Työskenneltäessä paikassa missä esiintyy haitallisessa määrin pölyä, savua, kaasuja tai höyryjä on käytettävä tarkoitukseen sopivaa hengityssuojainta. Suojakäsineet Asentajan on käytettävä suojakäsineitä, jotta kädet eivät vahingoittuisi mekaanisen tai kemiallisen vaikutuksen johdosta. Käsineitä suositellaan käytettävän aina esimerkiksi pylvästyöskentelyssä sekä maakaapelin vedossa. Varoitusvaatteet Rakennustyömaalla tulee käyttää heijastavaa varoitusvaatetusta (esim. turvaliivit), jotta työntekijä näkyy hyvin. 5.2 Tikastyöskentely Tikkaiden käyttö on suunniteltava asianmukaisesti. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Nojatikkaita saadaan käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen sekä muihin vastaaviin lyhytaikaisiin, kertaluonteisiin töihin. Nojatikkaiden pituus saa olla enintään kuusi metriä. Työnantajan tulee arvioida tikkaiden käytön vaarat ja arvioida vaarojen merkitys. Tikkaita käyttäville työntekijöille on annettava opetus ja ohjeet tikkaiden turvallisesta käytöstä ja niiden käyttöön liittyvistä vaaroista. A tikkaita saa käyttää työtelineiden sijaan työalustana vain, kun työtelineitä ei voida kohtuudella edellyttää työn lyhytkestoisuudesta tai muusta vastaavasta seikasta johtuen. Tällöin A tikkaita saadaan pääsääntöisesti käyttää työalustana vain siten, että työntekijä seisoo niillä alle metrin korkeudessa. Kuitenkin A tikkaita saadaan käyttää työalustana siten, että työalusta on 1 2 metrin korkeudessa, kun A tikkaiden seisontavakavuus täyttää soveltuvin osin työpukille asetettavat vakavuusvaatimukset. A tikkaita ei saa käyttää töissä, joissa joudutaan käyttämään huomattavan suurta voimaa vaativia työkaluja eikä töissä, joissa aiheutuu A tikkaiden kaatumisvaara tai palonvaara. A tikkaita saa käyttää vain painumattomalla ja tasaisella alustalla. Tikkaiden on oltava mitoitukseltaan, lujuudeltaan, jäykkyydeltään, seisontavakavuudeltaan, materiaaliltaan ja tyypiltään rakennustyömaan työtehtäviin ja käyttöolosuhteisiin soveltuvat. Tikkaiden askelmien, rajoittajan ja nivelen sekä lukitushakojen lujuuden ja jäykkyyden on oltava riittävät. Tikkaat on asetettava tukevalle alustalle siten, että ne eivät kaadu eivätkä luista. Ne on asetettava oikeaan nojakulmaan tikkaiden liukumisen estämiseksi sekä käytettävä liukuesteitä ja tikkaiden yläpäässä kaatumisen estäviä laitteita. Tikkaat on tarvittaessa erotettava ympäristöstään, esimerkiksi riittävän havaittavalla kulkuesteellä tai kulun estävällä lippusiimalla. (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta, 205/2009, 32 Tikkaat)
12.9.2013 13(24) 5.3 Työpukit ja telineet Työpukin korkeus saa olla enintään 2 metriä ja leveys tulee olla vähintään 400 mm (vähintään 300 mm alle 1 metrin korkea työpukki). Työtelineet tulee pystyttää käyttöohjeiden mukaisesti. Pystyttäjän tulee olla riittävän pätevä henkilö tai telineet tilataan valmiiksi pystytettyinä asiantuntijaliikkeestä. Ennen käyttöönottoa telineille on suoritettava asianmukainen tarkastus. Tarkastus on uusittava viikoittain käytön aikana. Tarkastuksesta tulee pitää pöytäkirjaa. Tarkastuksessa on huomioitava: - kuka telineet on pystyttänyt - kuka telineet on tilannut - mihin tarkoitukseen telineitä käytetään - telineiden kunto - telineiden ankkurointi ja tuenta - työtasojen kiinnitys, leveys ja laatu - kaiteiden oikeellisuus ja kunto - telineiden nousutiet - siirrettävien telineiden pyörien lukitus ja tuenta. Telineiden kokoamisohjeet ja tarkastuspöytäkirjat tulee olla aina työmaalla saatavilla. Siirrettävien telineiden pyörät tulee olla käytön aikana lukittuina. Jos työtaso on yli 2 metrin korkeudella, telineessä tulee olla metrin korkuinen kaide, välijohde ja jalkalista. Tarkastuspäivämäärä sekä työtelineen sallittu kuorma tulee näkyä telinekortista. 5.4 Henkilönostimet Seinätöissä, joissa on putoamisen vaara, työt tulee pääsääntöisesti tehdä nostokorista käsin. Käyttäjän tulee saada koulutus henkilönostimen käyttöön sekä perehdytys työssä käytettävän laitteen teknisiin ja turvallisuusominaisuuksiin, jonka antaa esim. nosturin vuokraajan edustaja. Nostimen käyttäjän ja nostettavan tulee olla 18 vuotta täyttänyt, terveydeltään tehtävään sopiva henkilö, jolla on työhön soveltuva näkö ja kuulo. Henkilönostimen käyttäjällä on oltava sen käyttöön työnantajan kirjallinen lupa. Työnantajan on ennen luvan antamista varmistettava, että käyttäjällä on riittävät kyvyt työvälinen käyttämiseen. Käyttöpaikka on suunniteltava etukäteen. Maapohjan kantavuus on varmistettava. Ympäristössä olevat vaarat, kuten sähköjohtojen läheisyys, rakenteisiin törmääminen ja liikennejärjestelyt on huomioitava. Vaara alue on merkittävä lippusiimalla ja pimeällä merkkivaloin. Kadun sulkemiseen tarvitaan lupa. Nostimessa on aina käytettävä tukijalkoja ja lisätukilevyjä. Vältettävä kaltevaa alustaa, jos mahdollista. Renkaiden tulee olla irti maasta ja nostimen on oltava vaakasuorassa. [3] Nostotyön yleiset edellytykset henkilönostoissa 1. henkilönosto on sallittu vain näkyvyyden ollessa hyvä ja nostotilanteen sellainen, ettei sääolosuhteista aiheudu vaaraa työn turvalliselle suorittamiselle; 2. jos nostolaitteen kuljettajan ja henkilönostokorissa työskentelevien henkilöiden välinen etäisyys haittaa merkkien ymmärrettävyyttä tai jos heidän välillään ei ole näköyhteyttä, yhteydenpito on varmistettava käyttämällä radiopuhelinta tai vastaavaa menetelmää; 3. henkilönostokoria ei saa käyttää tavaran nostoon, eikä nostolaitteella henkilönoston aikana saa nostaa muuta kuormaa; Henkilönostokorissa saa kuitenkin kuljettaa henkilön työssään tarvitsemat työkalut ja tarvikkeet kuitenkin niin, ettei henkilönostokorin suurinta sallittua kuormaa ylitetä;
12.9.2013 14(24) 4. henkilönostokorin siirtelyä työntekijöiden yläpuolella tulee välttää mahdollisten putoavien esineiden vaaran vuoksi; 5. nostolaitteen kuljettajan on jatkuvasti seurattava henkilönostokorin liikkeitä eikä hän saa poistua nostolaitteen hallintalaitteiden välittömästä läheisyydestä henkilönostotyön aikana; 6. nostolaitteen tukijalkojen on oltava tukiasennossa tukevalla alustalla; 7. nostotyön valvojan on tarvittaessa oltava työpaikalla henkilönostotyötä tehtäessä [6] Ennen työskentelyn aloittamista kokeillaan käyttöohjeen mukaan turvalaitteiden toiminta: - Varalaskun toiminnan selvittely ja kokeilu - Hätäpysäytyksen kokeilu - Äänimerkin kokeilu - Työtason portin toimivuus - Työliikkeiden kokeilu ääriasentoihin asti. Henkilönostokorissa tai työtasolla työskenneltäessä on käytettävä suojakypärää ja kokovaljaita. Työn aikana on pysyttävä korin tai työtason sisäpuolella. Kurkottelua korin tai työtason ulkopuolelle on vältettävä. Nostimelle ei saa aiheuttaa sivuttaiskuormia. Laitetta ei saa käyttää myrskyn tai ukonilman aikana. Henkilönostokorissa sähkökäyttöisten työvälineiden on oltava pienoisjännitteellä (enintään 50 V AC tai 120 V DC) tai suojaerotusmuuntajan välityksellä syötettyjä tai sähkön syötön tulee olla suojattu enintään 30mA:n vikavirtasuojalla. Käytettäessä vikavirtasuojausta on varmistettava henkilönostokorin maadoitus (henkilönostokorissa olevan pistorasian suojamaadoituksen lisäksi oleva) ellei ole erityistä syytä käyttää maapotentiaalista eristettyä koria. Pienoisjännitemuuntajan, suojaerotusmuuntajan ja vikavirtasuojan tulee sijaita korin ulkopuolella. Henkilönostinta ei saa käyttää tavaroiden siirtoon eikä hissinä. Lisäohjeita löytyy STM:n julkaisusta Siirrettävät henkilönostimet turvallisen käytön ohjeet (Työsuojeluoppaita ja ohjeita 31. 2002). [3] 5.5 Putoamissuojaus Mikäli putoamisvaaraa muutoin ei ole poistettu, kaltevalla kattopinnalla ja tarvittaessa myös tasakatolla liikuttaessa tai työskenneltäessä tulee kytkeytyä kiinnityspisteeseen ja käyttää kokovaljasta. Kattotyössä käytetään ensisijaisesti itsestään kelautuvia, vaimentimella varustettuja köydensäätölaitteita liikkumisturvallisuuden lisäämiseksi. Turvaköyden kiinnityspisteenä käytetään kattopollaria, harjapuomia, turvakiskoa, turvavaijeria tai muuta luotettavaa, lähintä yläpuolella olevaa kiinnityspistettä, joka kestää mahdollisen putoamisen aiheuttaman kuormituksen. Kiinnityspisteen kestävyys tulee varmistaa ennen työn aloittamista. Kiinnityspisteen tulee kestää 10 kn:n kuormitus. Ankkuripisteiden mitoituksesta on ohjeita mm. standardissa EN 795:2012. Uusilta ankkuripisteiltä edellytetään 12 kn kuormituksen kestävyys. [3] Henkilönostokorissa tulee käyttää putoamissuojana kokovaljasta. Työnaikaiset turvaköydet on poistettava työn päätyttyä.
12.9.2013 15(24) 6 Antenni ja teletöihin opastus ja perehdytys sekä ammattitaidon ylläpito 6.1 Uusi työntekijä Antenniasennustöistä vastaavien henkilöiden (työnjohtaja, teletöiden vastuuhenkilö, sähkötöidenjohtaja tms.) tulee huolehtia, että uusi työntekijä, vaikka hän olisi sähkö, tele, tai ICT alan ammattilainen, perehdytetään tulevaan työhönsä kunnolla. Uudelle työntekijälle tulee kertoa urakoitsijan vastuuorganisaatio ja menettelytavat eri tilanteissa. Paras vaihtoehto on, jos urakoitsijalla olisi käytössään kirjalliset ohjeet uudelle työntekijälle. Tällöin työntekijä voi rauhassa tutustua niihin, eikä synny tilannetta, että epähuomiossa jäisi jokin tärkeä asia huomioimatta. 6.2 Vanha työntekijä Antenniasennustöistä vastaavan henkilön tulee aina antaessaan asentajalle uutta työtä opastaa tämä kyseiseen työhön. Työsuojelun kannalta tärkeät asiat kuten katolla tai seinällä tapahtuvan antenniasennuksen työturvallisuusohjeistus ja maston maadoituksen työohje tulee käydä läpi työtä annettaessa. Mikäli työ sisältää uusia työmenetelmiä, tulee nämä opastaa työntekijöille ennen työn aloittamista. 6.3 Ammattitaidon ylläpito Sähkö, tele ja ICT alalla on jatkuvalla työn ohessa tapahtuvalla koulutuksella suuri merkitys ammattitaidon ylläpitämisen ja sen kehittämisen kannalta. Näin on myös antenniurakoinnissa. Tiedoissa ja taidoissa kehittyminen vaatii jokaiselta alan ammattilaiselta oma aloitteisuutta ja aktiivisuutta ottaa asioista selvää ja hakeutua tarjolla olevaan koulutukseen. Antenni ja teleurakoitsijalla on velvollisuus huolehtia henkilöstönsä riittävästä ammattitaidosta ja sen ylläpitämisestä esimerkiksi erilaisilla kursseilla, täydennyskoulutusohjelmilla tai yrityksen sisäisillä kehitys ja koulutustilaisuuksilla. Jatkuvan kouluttautumisen ja osaamisen ylläpitämiselle on tarvetta, sillä esimerkiksi tele ja sähköalalla noudatettavat standardit, erilaiset asennustavat ja menetelmät muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Alan lainsäädäntö ja viranomaismääräykset kuten Viestintäviraston määräys 65/2013 M, kiinteistön sisäverkot ja teleurakointi, vaikuttaa työskentelykäytäntöihin, asennusmenetelmiin ja arkirutiinien suorittamiseen. Satelliitti ja antenniliitto SANT ry järjestää yhdessä Sähköinfo Oy:n kanssa antennialan koulutusta. Antenniverkko ja IPTV koulutusohjelma (1+1 päivää) on täydennyskoulutusohjelma, joka antaa perustiedot kiinteistön antenni ja IPTV jakelusta (tekniikka, suunnittelu, asennus, ylläpito). Joka syksy järjestettävä Antennialan tekniikkapäivä käsittelee antennialan ajankohtaisia liiketoimintaan ja käytännön asennustoimintaan liittyviä kysymyksiä. Antennialan tekniikkapäivä ja Sähköinfon Telepätevyyspäivä ovat myös hyväksytty Setin telepätevyyden ylläpitokoulutukseksi. Lisäksi eri laitetoimittajat ja valmistajat sekä verkko operaattorit (Digita, DNA,..) järjestävät omaa järjestelmäkohtaista koulutusta. 6.4 Kuvallinen henkilökortti Velvoite pitää yhteisellä rakennustyömaalla henkilötunnistetta, johon on merkitty myös veronumero, tuli voimaan 1.9.2012. Velvoite koskee kaikkia työmaa alueella työskenteleviä henkilöitä. Kuvallisessa tunnistekortissa tulee olla nykyisin henkilön nimi ja yritystiedot ja lisäksi Verohallinnon antama veronumero. Henkilökorttia on suositeltavaa pitää esillä myös muissa asennuskohteissa liikuttaessa asiakkaiden tiloissa (kts. kuva x). Lisätietoja SANT ry:n henkilökortista löytyy SANT:n www sivuilta (> Liity jäseneksi > Jäsenedut).
12.9.2013 16(24) Kuva 6: Yhteisellä työmaalla työskentelevällä pitää olla kuvallinen tunnistekortti, josta ilmenee mm. henkilön veronumero. SANT ry:n logolla varustettuja henkilökortteja voivat tilata jäsenyritysten edustajat Feedback Oy:ltä. 6.5 Työturvallisuuskorttikoulutus Tehokas työturvallisuus ja työsuojelu ovat määrätietoista ja järjestelmällistä toimintaa ja perustuvat työpaikalla yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Työsuojelu koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Kun työsuojelu kuuluu osana päivittäiseen työntekoon, on helppo luoda toimivia työturvallisuuskäytäntöjä. Turvallinen työskentely perustuu ennakointiin ja työn tekemiseen harkiten ja suunnitelmallisesti. Eri ammatteihin ja työtehtäviin liittyy erilaisia vaaratekijöitä. Ammattitaitoinen työntekijä tuntee ja tietää työnsä vaaratekijät ja osaa varautua niihin. Työturvallisuudesta on säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002). Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Suomessa on käytössä valtakunnallinen työturvallisuuskorttijärjestelmä. Kortin avulla on tarkoitus parantaa työturvallisuutta ja tiedonkulkua erityisesti ns. yhteisillä työpaikoilla, joilla toimii useiden yritysten työntekijöitä samaan aikaan. Tämä koskee erityisesti alihankintatyötä tekeviä työntekijöitä, esimerkiksi teleurakointiyrityksen henkilökuntaa. Työturvallisuuskortin haltijoista valtakunnallista rekisteriä ylläpitää Työturvallisuuskeskus. Kortin saadakseen on käytävä päivän mittainen kurssi, joka on jaettu viiteen osioon 1) tapaturmien torjunta 2) yleiset liikkumista, järjestystä ja henkilökohtaisesta suojautumista koskevat ohjeet 3) suurimmat riskitekijät, kuten koneet, tulipalovaara, sähkö ja kaatumiset 4) yhteistyö 5) toiminta onnettomuustapauksissa. Kurssiin sisältyy kirjallinen koe. Kurssille voi osallistua kuka tahansa, eikä kurssi edellytä pohjatietoja. Kurssin hyväksyttävästi läpäisseet saavat työturvallisuuskortin, joka on voimassa viisi (5) vuotta. Jokaisen antenni ja teleurakoitsijan tulee lisäksi antaa turvalliseen työntekoon työpaikka ja tehtäväkohtainen opastus, jota työturvallisuuskortti ei korvaa.
12.9.2013 17(24) Kuva 7. Työturvallisuuskortti on voimassa viisi vuotta ja voimassaoloaika on merkitty korttiin. Työturvallisuuskorttijärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen. Useat yritykset ovat kuitenkin jo ilmoittaneet, että ne vaativat työturvallisuuskorttia kaikilta työntekijöiltä, jotka tulevat tekemään niille alihankintatöitä. Tämä koskee erityisesti kunnossapito, huolto, kuljetus ja rakennustehtävissä toimivia. Koulutus ja korttikustannukset maksaa työnantaja. [6] 6.6 Ensiapukoulutus Ensiapuvalmiutta koskeva yleissäännös on annettu Työturvallisuuslaissa. Lisäksi mm. Työturvallisuuskeskuksen yhdessä tietoliikenneoperaattorien kanssa laatimassa Katto ja seinätyön työsuojeluohjeessa (2005) edellytetään, että katolla ja seinällä työskentelevällä henkilöllä on vähintään SPR:n Hätäensiapukurssia vastaavat taidot. Myös sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 edellyttää, että töissä, jotka suoritetaan sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä, tulee olla riittävä määrä ensiapukoulutettuja henkilöitä, jotka osaavat antaa ensiapua sähköiskuissa ja palovammojen hoidossa. Koulutus voidaan järjestää esimerkiksi seuraavasti: Suomen Punaisen Ristin hätäensiapukurssi, joka sovelletaan erityisesti sähkötapaturmien ensiapuun Suomen Punaisen Ristin järjestämä laajempi ensiapukurssi, esim. EA1 muu ensiapukoulutus, joka käsittää ainakin palovammoihin annettavan ensiavun sekä puhallus ja painantaelvytyksen opettamisen ja niiden käytännön harjoittelemisen. Kolmen vuoden välein suositellaan pidettäväksi uusintakurssi, jossa harjoitellaan elvytystoimenpiteitä. [6] 6.7 TeIepätevyys ja OL liityntäverkkopätevyys Teleurakointi oli aiemmin viranomaisen valtuutusta edellyttävä ja sittemmin ilmoituksenvaraista toimintaa, kunnes ilmoitusvelvollisuus Viestintävirastolle päättyi 1.1.2008. Alan luotettavuuden vuoksi Henkilö ja Yritysarviointi Seti Oy käynnisti vapaaehtoisen teleurakoitsijoiden hyväksyntäjärjestelmän vuonna 2003, joka on vakiinnuttanut asemansa teleurakoitsijoiden pätevyyden osoituksessa. Telepätevyyskriteerit on määrittänyt telepätevyyslautakunta, johon kuuluvat kiinteistö, urakointi ja tietoliikennealan keskeiset järjestöt. Seti Oy myöntää hakemuksesta kriteerit täyttävälle urakoitsijalle AT, A tai T pätevyystodistuksen. Viestintäviraston määräyksessä 65/2013 M kiinteistön sisäverkot ja teleurakointi todetaan, että teleurakointitöiden suorittaminen ammattimaisesti edellyttää erityistä osaamista. Teleurakoinnilla tarkoitetaan yhteisantennijärjestelmän ja verkon sekä yleiskaapelointijärjestelmän asennusta ja ylläpitoa. Viestintäviraston määräyksessä suositellaan käyttämään sisäverkkotöissä asiansa osaavaa tele tai antenniurakoitsijaa. Määräyksen perustelumuistiossa MPS 65 kuvataan Seti Oy:n telepätevyysjärjestelmä.
12.9.2013 18(24) SETI telepätevyys (henkilöpätevyys) on ensisijaisesti tarkoitettu antenni ja teleurakointiyrityksen teletöiden vastuuhenkilöille. SETI telepätevyyttä voivat hakea ja hyödyntää myös telealan muissa työtehtävissä toimivat henkilöt osoituksena ammattitaidostaan. Telepätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähkö tai telealan koulutus ja riittävä teletöihin perehdyttävä työkokemus. Henkilökohtainen telepätevyystodistus on voimassa viisi vuotta. Pätevyystodistus uusitaan, kun henkilö on todistuksen voimassaoloaikana toiminut alan tehtävissä ja osallistunut vähintään kerran soveltuvaan täydennyskoulutukseen (telepätevyyden ylläpito). Yksityiskohtaiset tiedot telepätevyystodistusten koulutus ja työkokemusvaatimuksista löytyy Seti Oy:n verkkosivuilta www.seti.fi > Telepätevyydet. Kuva 8. Telepätevyysluokkia on kolme: AT: antenniverkko ja tietoverkkotyöt, A: antenniverkkotyöt, T: tietoverkkotyöt OL liityntäverkon kuitutöiden pätevyys Seti Oy antaa hakemuksesta OL asiantuntijasertifikaatin henkilölle, jolla on liityntäverkkotöihin (tietoliikenne) soveltuva sähkö tai telealan koulutus ja vaadittava työkokemus optisen liityntäverkkokaapeloinnin työnjohto, asennus, ylläpito tai asiantuntijatehtävistä. OL yrityssertifikaatti myönnetään hakemuksesta yritykselle, jolla asentaa ja/tai ylläpitää optisia liityntäverkkoja (tietoliikenne) sekä täyttää vaadittavat yrityskriteerit. OL urakoitsija hallitsee mm. optisen liityntäverkon rakenteen ja mitoituksen, kaapelien käsittelyn, kuitujen asennuksen jatkoksissa ja päätteissä sekä testaukset ja mittaukset. Urakoitsija tuntee myös optisten kaapelien asennukseen ja ylläpitoon liittyvät työturvallisuusriskit. Yksityiskohtaiset tiedot OL sertifioinnin pätevyysvaatimuksista löytyvät Seti Oy:n verkkosivuilta www.seti.fi > Liityntäverkkopätevyydet. Kuva 9. OL yrityssertifikaatti myönnetään hakemuksesta optisia liityntäverkkoja asentavalle tai ylläpitävälle yritykselle.
12.9.2013 19(24) 6.8 Sähkötyöturvallisuuskoulutus Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) on määritellyt ohjeessaan TUKES ohje S10 sähkötyöturvallisuutta koskevaksi standardiksi SFS 6002:n. Standardin mukaan kaikille sähköalan töitä tekeville henkilöille, mukaan luettuna työjohto, käyttötoiminta, suunnittelu ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus. Sähkötyöturvallisuuskoulutuksen antamisen ja työhön opastamisen velvoite kuuluu työnantajalle. Standardin SFS 6002 mukaan työnantajan on huolehdittava työtä koskevan opastamisen lisäksi sähkötyöturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta. Koulutuksen voi antaa urakointiyrityksen sisäisenä koulutuksena esimerkiksi yrityksen sähkötöidenjohtaja tai koulutuksen voi ostaa ulkopuolisen yrityksen tai yksityisen henkilön myymänä palveluna. Sähkötyöturvallisuuteen liittyvään yleiseen koulutukseen tulee sisältyä vähintään seuraavat asiat: sähkön vaarat ja tapaturmat keskeiset sähkötyöturvallisuuteen kuuluvat viranomaismääräykset sähkötyöturvallisuutta koskevien keskeisten säännösten ja standardin SFS 6002 asiat. Kokeella tai vastaavalla tavalla varmistetaan, että koulutukseen osallistuneet henkilöt tuntevat ja ymmärtävät koulutuksen sisällön. Koulutuksesta on annettava todistus tai sitä vastaava dokumentti. Tällainen dokumentti voi olla esimerkiksi henkilölle annettava sähkötyöturvallisuuskortti, josta ilmenee suoritetun koulutuksen ajankohta ja koulutuksen viimeinen voimassaoloaika (kts. kuva x). Kuva 10. Seti Oy:n myöntämä sähkötyöturvallisuuskortti. Työnantajan on lisäksi huolehdittava siitä, että koulutuksessa annetut tiedot pysyvät ajan tasalla. Tämän takia yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus on uusittava enintään viiden (5) vuoden välein. Jos työntekijän tehtävissä tai sähkötyöturvallisuuteen liittyvissä vaatimuksissa tapahtuu olennaisia muutoksia, suositellaan koulutus uusittavaksi lyhyemmällä väliajalla. Kun tehdään muita töitä sähkölaitteistossa tai niiden läheisyydessä kuten esimerkiksi antenniverkon kaapelointia, tulee myös näiden töiden tekijöille antaa soveltuva sähkötyöturvallisuutta koskeva opastus. Tietoa sähkötyöturvallisuuskoulutuksen järjestämisestä saa esimerkiksi Sähköinfo Oy:n verkkosivuilta www.sahkoinfo.fi > koulutus. [6]
12.9.2013 20(24) 6.8 Sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset Voimassa olevat määräykset sähköasennusten turvallisuudesta on annettu kauppa ja teollisuusministeriön (KTM) päätöksessä sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999). Sähköasennusten (sähkölaitteistojen) katsotaan täyttävän päätöksen liitteessä annetut olennaiset turvallisuusvaatimukset, jos sähköasennukset suunnitellaan, rakennetaan ja korjataan soveltaen standardeja ja julkaisuja, joiden vastaavuus olennaisiin turvallisuusvaatimuksiin on vahvistettu. Sähköturvallisuusviranomainen Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) vahvistaa ja julkaisee luettelon standardeista ja pitää luetteloa yleisesti saatavilla. Tukes ohjeessa S10 on lueteltu ne standardit ja julkaisut, joita noudattamalla ministeriön päätöksen olennaiset turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Tukes ohjeet löytyvät osoitteesta www.tukes.fi. Sähköturvallisuusasioiden tunteminen voidaan osoittaa esimerkiksi suorittamalla sähköturvallisuustutkinto. Tutkintoja on kolmen tasoisia (l, 2 ja 3) ja tutkinnon läpäisseet saavat siitä osoitukseksi todistuksen, joka on voimassa 5 vuotta sen myöntämispäivästä. Lisätietoja sähköturvallisuustutkintojen sisällöstä, vaatimuksista ja tutkintojen järjestämisestä on Tukes ohjeessa S04. Sähköturvallisuustutkintotodistusta vaaditaan esimerkiksi, kun henkilö hakee sähköpätevyystodistusta, jota edellytetään sähköurakointia harjoittavan yrityksen sähkötöiden johtajalta. Henkilökohtaisen sähköpätevyyden (1, 2 tai 3) saamisen edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on riittävä koulutus ja työkokemus. Sähköpätevyystodistuksia myöntää Henkilö ja Yritysarviointi Seti Oy. Yksityiskohtaiset hakuohjeet ja pätevyysvaatimukset ovat Seti Oy:n verkkosivuilla www.seti.fi. [6] 6.9 Tulityökorttikoulutus Erilaisista tulitöistä aiheutuu Suomessa vuosittain suuri määrä tulipaloja, omaisuusvahinkoja ja henkilövahinkoja. Pitkälti näistä syistä johtuen on tulitöistä aiheutuvien henkilö ja omaisuusvahinkojen torjumisesta tilapäisillä tulityöpaikoilla vahvistettu standardi SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus asennus, huolto ja korjaustöissä. Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaara. Katto ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat mm. eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja kernieristyksen kuumentamalla tapahtuva kiinnitys. (Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton Tulitöiden suojeluohje 2004). Tyypillisiä sähköalan töissä tehtäviä tulitöitä ovat mm. hitsaus, polttoleikkaus, laikkaleikkaus ja kuumailmapuhaltimen käyttö. Pelastustoimi ja työturvallisuuslaki edellyttävät, että palovaarallisia töitä tekevä henkilö on saanut riittävästi opastusta ja ohjausta työn tekemistä varten. Ammatillinen pätevyys voidaan osoittaa esimerkiksi ammattitutkinnoin ja vastaavasti tulityökortti on todistus tulitöiden turvallisuuspuolen pätevyydestä. Vakuutusyhtiöt edellyttävät tulitöiden tekijöitä tilapäisellä tulityöpaikalla aina voimassa olevaa tulityökorttia eli todistusta hyväksytysti suoritetusta tulityöturvallisuuskoulutuksesta. Tilapäisellä tulityöpaikalla tulitöitä tekevällä henkilöllä on siis oltava Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) myöntämä voimassa oleva tulityökortti, joista SPEK ylläpitää valtakunnallista rekisteriä. Suomessa myönnetty tulityökortti on voimassa Pohjoismaissa ja vastaavasti muissa Pohjoismaissa myönnetty tulityökortti hyväksytään Suomessa. Tulitöissä on noudatettava kyseisen maan määräyksiä ja ohjeita.
12.9.2013 21(24) Kuva 11. Tulityökortti on voimassa viisi vuotta ja voimassaoloaika on merkitty korttiin. Tulitöiden turvallisuuskoulutusjärjestelyn oleellisimmat asiat ovat: Kaikki koulutukseen osallistuvat suorittavat päivän mittaisen kurssin, olivatpa sitten ensikertalaisia tai korttiaan uusivia. Kurssin sisältö perustuu standardiin SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus asennus, huolto ja korjaustöissä. Kaikki uudet tulityökortit ovat voimassa viisi (5) vuotta. Tulityökoulutuksessa painottuu harjoittelu, sillä teoriaopetuksen lisäksi kurssilla harjoitellaan oikeita turvatoimenpiteitä ja alkusammutusta. Tulityökorttikoulutukseen sisältyy tarvittavat viittaukset yleisiin paloturvallisuusasioihin. Eri työpaikkojen palosuojeluohjeistukseen liittyvä koulutus annetaan ulkopuolisille urakoitsijoille ja asentajille yleensä työpaikan perehdytyksen osana aina ennen töiden aloittamista. Varsinkin teollisuudessa saattaa olla omia laitoskohtaisia menettelyohjeita ja säännöksiä, jotka kaikkien alueella työskentelevien tulee tuntea ja noudattaa. Jokaisella työpaikalla on oma kokoontumisalueensa, johon kaikkien henkilöiden tulee palohälytyksen sattuessa mennä. Jokaisen ulkopuolisen henkilön on syytä selvittää nämä käytännöt ja myös noudattaa niitä. Työpaikkojen automaattisten paloilmoitinlaitteistojen olemassaolo ja toiminta on myös syytä tuntea. Joillakin työpaikoilla saattaa paloilmoituksen antamiseen liittyä erityistoimenpiteitä. Esimerkiksi yleiseen hätänumeroon 112 soittamisen lisäksi saatetaan vaatia ilmoitus tehdasalueen vartiointiin hälytysajoneuvojen perille opastusta ja ajoreitin vapaana olon varmistamista varten. Tietoa tulityökorttikoulutuksen järjestämisestä ja yleisistä paloturvallisuusasioista saa esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) verkkosivuilta www.spek.fi. [6] 6.10 Henkilönostimen käyttökoulutus Erilaisten henkilönostimien turvallinen käyttö edellyttää, että työntekijä osaa oikeat ja turvalliset työmenetelmät ja työntekijöille annettu opastus ja ohjaus on suunnitelmallista. Tämä opastus ja koulutusvastuu on työturvallisuuslain mukaan työnantajalla. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä on selvillä häntä koskevista vaaroista ja hänen työympäristössään olevista työvälineistä sekä hänen välittömässä työympäristössään olevia työvälineitä koskevista muutoksista riippumatta siitä, käyttääkö työntekijä itse näitä työvälineitä. Erityisesti työnantajan tulee antaa työntekijälle opastusta ja ohjausta henkilönostimen - turvallisesta käytöstä