ULVILAN KAUPUNKI POISTOSUUNNITELMAN PERUSTEET Kaupunginhallitus 4.12.2017 Valtuusto xx.xx.201x 1. JOHDANTO Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen 22.11.2016 suunnitelman mukaisten poistojen tekemisestä kunnissa ja kuntayhtymissä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa kunnissa käytettäviä poistoaikoja ja menetelmiä. Yksittäinen kunta voi poiketa annetuista ohjeista perustellusta syystä ja selostettava olennaiset poikkeamat tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ulvilan kaupungin hallintosäännön 58 :n mukaisesti valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke ja hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Tässä asiakirjassa on määritelty Ulvilan kaupungin poistosuunnitelman perusteet sekä kirjanpidossa käytettävät poistoajat ja menetelmät. 2. SOVELTAMISALUE Poistosuunnitelma koskee pysyvää vastaavaa omaisuutta, joka jakautuu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ja niiden hankintamenoihin. Pysyviin vastaaviin kuuluvat maa ja vesialueet, rakennukset ja rakennelmat, kiinteät rakenteet ja laitteet, koneet ja kalusto, muita aineellisia hyödykkeitä sekä ennakkomaksuja ja keskeneräisiä hankintoja sekä osakkeita ja osuuksia, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana tilikautena. Aineettomien hyödykkeiden menoja voivat olla kehittämismenot, liikearvo, aineettomat oikeudet, sekä muut pitkävaikutteiset menot kuten ATK ohjelmistot. 3. POISTOPOHJAN MÄÄRITTÄMINEN 3.1 Hyödykkeen hankintamenon aktivoiminen Hankitun tai valmistetun aineelliseen omaisuuteen kuuluvan hyödykkeen, jonka arvioidaan tuottavan tuloa useana tilikautena, hankintameno kirjataan poistoina kuluksi kullekin tilikaudelle hyödykkeen vaikutusaikana. Tilikaudelle kuuluvalla poistolla vähennetty jäännös hankintamenosta merkitään pysyviin vastaaviin taseessa (aktivointi). Aineettomaan omaisuuteen kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen toimilupien, patenttien, lisenssien, tavaramerkkien sekä muiden vastaavien oikeuksien hankintameno on aktivoitava, jos oikeuden arvioidaan tuottavan tuloa useampana tilikautena. Perustamis ja tutkimusmenot kirjataan aina tilikauden kuluksi. Kehittämismenot voidaan aktivoida, ja tehdä suunnitelman mukaiset poistot vaikutusaikana, mikäli niiden odotetaan tuottavan tuloa useampana tilikautena. Ellei vaikutusaikaa voida luotettavalla tavalla määritellä, kehittämismenot on poistettava enintään kymmenessä vuodessa. Kehittämismenoja ei saa aktivoida muina pitkävaikutteisina menoina.
3.2 Pysyvien vastaavien hankintameno Suunnitelmapoistojen pohjana on pysyvien vastaavien hankintameno. Hyödykkeen hankintamenoon luetaan pääsääntöisesti sen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet välittömät menot. Hankintahintaan sisällytetään esimerkiksi rahti, maahantuonti, ja asennusmenot. Mahdolliset saadut alennukset vähentävät hankintamenoa. Ostohintaan sisältyvää arvonlisäveroa ei lueta hankintamenoon. Pysyvien vastaavien hyödykkeen valmistuksessa käytettyjen kaupungin palveluksessa olevien henkilöiden palkat sosiaalikustannuksineen voidaan sisällyttää hankintamenoon, mikäli henkilöiden valmistukseen käyttämien työsuoritusten määrä on kirjanpidossa kohdistettu valmistettavalle hyödykkeelle. 3.3 Pysyvien vastaavien hankintahinta (aktivointiraja) poistolaskennassa Pysyvä vastaava aktivoidaan, kun arvonlisäverolla vähennetty hankintameno on vähintään 10.000 euroa ja taloudellinen pitoaika vähintään kolme (3) vuotta. Mikäli hankinta koostuu useasta eri osasta, joiden yhteenlaskettu hankintameno on vähintään aktivointirajan ylittävä, se viedään pysyviin vastaaviin ja kirjataan poistosuunnitelman mukaisina poistoina kuluksi. Aktivointirajan alittavat hankinnat kirjataan suoraan hankintavuoden kuluksi. 3.4 Hankintamenon rahoitusosuus Mikäli hyödykkeen hankintaan saadaan valtionosuutta, investointiavustusta tai liittymismaksua, johon ei liity palautusvelvollisuus tai muuta rahoitusosuutta, saatu määrä kirjataan hankintamenon vähennykseksi. Poistolaskennassa arvoperustana pidetään saadulla rahoitusosuudella vähennettyä hankintamenon määrää. Taseen liitetietona esitetään olennaisuuden periaatetta noudattaen pysyvän vastaavan koko hankintameno ja siitä investointiavustuksella, valtionosuudella tai muulla rahoitusosuudella katettu määrä. 3.5 Pysyvien vastaavien perusparannusmenot Perusparannusmenot tulee aktivoida, kun ne parantavat hyödykkeen tulon tai palvelutuottamiskykyä alkuperäistä suuremmaksi. Hyödykkeen tulon tai palveluntuottamiskyky katsotaan kasvaneen, jos perusparannus johtaa: hyödykkeen taloudellisen pitoajan ja hyödykkeen tuotantokapasiteetin kasvuun suoritteiden laadun merkittävään parantumiseen tai tuotantoprosessin kustannusten merkittävään vähentymiseen Pysyvien vastaavien hyödykkeen perusparannusmeno kirjataan erilliseksi pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintamenoksi, jolla on oma poistosuunnitelmansa. Ulvilan kaupungin teknisen toimialan antaman selvityksen mukaan koulujen, päiväkotien, sotekiinteistöjen ja virastojen rakennustekninen käyttöikä Ulvilassa on noin 50 vuotta huomioiden käytetyt ratkaisut ja rakenteet. Rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan lähtökohtaisesti 50 100 vuoden käyttöiällä. Myös asuinrakennuksien rakennustekninen käyttöikä on usein 50 vuotta. Näin ollen on perusteltua, että poistosuunnitelman mukainen taloudellinen pitoaika sekä hallinto ja laitosrakennusten että asuinrakennusten osalta on 40 vuotta sekä uudisrakennusten että perusparannus ja laajennushankkeiden osalta. Rakennusten pitkää teknistä käyttöikää Ulvilassa puoltaa aktiivinen jatkuva ylläpito ja rakennusten kunnon jatkuva seuranta. Koska talotekniikka vanhenee ensimmäisenä nykyisissä rakennuksissa, tulee talotekniikan investoinneille ja laitosinvestoinneille määrittää rakennusteknisiä investointeja lyhyempi käyttöaika. Tekninen
käyttöikä on talotekniikan ja laitosinvestointien osalta noin 30 vuotta, maksimissaan 40 vuotta, joten taloudellisena pitoaikana voidaan pitää 20 vuotta. Talotekniikan aktiivinen uusiminen mahdollistaa myös rakennusteknisten investointien pitkän käyttöiän Perusparannusmeno aktivoidaan pitkävaikutteisiin menoihin, jos se koskee esimerkiksi osakehuoneistoa, joista ei tehdä suunnitelman mukaisia poistoja. Tällöin aktivoiduille menoille määritellään oma poistosuunnitelmansa. 4. POISTOMENETELMÄ Kunnan pysyviin vastaaviin kuuluvilla rakennuksille poistomenetelmä on tasapoistomenetelmä. Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto poistetaan sekä tasapoisto että menojäännöspoistomenetelmällä. 4.1 Poistoajan pituus Pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan vaikutusaikana. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa, jona pysyvän vastaavan hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kuntaa tuloa tuottamalla tai aikaa, jona hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kunnan palvelujen tuottamista. Pysyvien vastaavien hyödykkeen taloudellinen pitoaika on lyhyempi kuin tekninen pitoaika, joka riippuu hyödykkeen teknisestä käyttökelpoisuudesta kunnan harjoittamassa toiminnassa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poisto ohjeen liitteen 1 poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Ulvilan kaupunki ei kaikilta osin noudata alarajoja. Ulvilan kaupungin käyttämät poistoajat ovat kuitenkin kirjanpitolautakunnan määrittämien vaihteluvälien sisällä. 4.2 Poistolaskennan aloittaminen Keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä kirjanpitolain 1336/1997 mukaan maa alueista, osakkeista ja osuuksista, arvonkorotuksista eikä vastikkeetta saadusta pysyvästä vastaavasta. Poistot pysyvien vastaavien hankintamenosta aloitetaan, kun hyödyke on otettu käyttöön toiminnassa. Kesken kuukauden valmistuneiden hyödykkeiden osalta poistot kirjanpidossa aloitetaan käyttöönottoa seuraavan kuukauden alusta. 4.3 Poistosuunnitelman muuttaminen Mikäli pysyvien vastaavien hyödykkeen tulonodotukset tai palvelutuotantokyky muuttuu olennaisesti, voidaan poistosuunnitelmaa joutua muuttamaan. Aiempien tilikausien poistoja ei oikaista. Poistosuunnitelmaa muutetaan vain muutostilikaudelle ja sitä seuraaville tilikausille suunnitelmapoistoina. Poistosuunnitelmaa voidaan muuttaa myös silloin, mikäli havaitaan tilinpäätöstä laadittaessa, että tulevia tulonodotuksia tai palvelutuotantokykyä ei ole olemassa ollenkaan. Tällöin kysymykseen tulee arvonalennuskirjaus, joka tehdään kyseiseen tilinpäätökseen. Jos hyödykkeen käyttö palvelutuotannossa on lopetettu, eikä sille kolmen seuraavan vuoden aikana tule käyttöä, on jäljellä oleva poistamaton menojäännös poistettava kirjanpidosta.
5. ARVONKOROTUKSET JA ARVONALENTUMISET 5.1 Arvonkorotukset Arvonkorotuskohteet on rajattu pysyviin vastaaviin kuuluviin maa ja vesialueisiin sekä arvopapereihin. Arvonkorotusta vastaava määrä on merkittävä omaan pääoman sisältyvään arvonkorotusrahastoon. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava ja arvonkorotusrahastoa on vastaavasti alennettava. 5.2 Arvonalentumiset Tilinpäätösperiaatteiden mukaan kukin hyödyke ja tase eriin merkittävä erä tulee arvostaa erikseen. Jos pysyvien vastaavien hyödykkeen tulonodotus tai sen arvo palvelutuotannossa arvioidaan olevan pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Arvonalentumista osoittavia seikkoja ovat mm.: omaisuuserä vahingoittunut hyödykkeen käyttömäärässä tai tavassa palvelutuotannossa on tapahtumassa muutoksia lähitulevaisuudessa tulonodotukset tai palvelutoimintaan liittyvät odotukset ovat tai tulevat olemaan huonommat kauden aikana on tapahtunut tai lähitulevaisuudessa on tapahtumassa merkittäviä haitallisia muutoksia teknologia tai markkinaympäristössä (liikelaitos) tai kunnan toimintaympäristössä 6. PIENHANKINNAT Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan olennaisuuden ja varovaisuuden periaatteet huomioon ottaen voidaan vähäarvoisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot kirjata tilikauden kuluksi, vaikka se tuottaa tuloa tai on palvelutoiminnan käytössä useamman tilikauden aikana, mikäli hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa enintään 10.000 euroa eikä kirjaustavalla ole vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudellisesta asemasta annettavaan kuvaan. Ulvilan kaupungin hallintosäännön 58 :n mukaisesti kaupunginhallitus päättää pienhankintarajasta. Kaupunginhallitus on vahvistanut 4.12.2017 pienhankintarajaksi 15.000 euroa. 7. POISTOSUUNNITELMAN VOIMAANTULO Tämä poistosuunnitelma astuu voimaan 1.1.2017. 31.12.2016 mennessä valmistuneet ja hankitut käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan vanhan poistosuunnitelman poistoaikojen mukaisesti. 1.1.2017 jälkeen valmistuneet ja hankitut käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tarkistettujen poistoaikojen mukaisesti poistosuunnitelman perusteissa esitettyjä periaatteita noudattaen.
ULVILAN KAUPUNKI Valtuusto xx.xx.xxxx / xx POISTOSUUNNITELMA 1.1.2017 ALKAEN Kirjanpitolautakunta suosittelee poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiselle ole erityisiä hyödykekohtaisia perusteita. Poistoaikaan voi vaikuttaa myös sovellettava poistomenetelmä. Poistoaika valitaan normaalisti lyhyemmäksi kuin on se aika, jona hyödykettä käytetään palvelutuotannossa. POISTOSUUNNITELMA Kilan suositus 31.12.2016 valmistunut/han- 1.1.2017 valmistunut/hankittu kittu käyttöomaisuus käyttöomaisuus PYSYVÄT VASTAAVAT Tasapoisto Menojäännös- Tasapoisto Menojäännös- Tasapoisto Menojäännöspoisto poisto poisto Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot 2-5 vuotta ei suositella 3 vuotta 2 vuotta Aineettomat oikeudet 5-20 vuotta ei suositella 5 vuotta Liikearvo 2-5 vuotta ei suositella 2 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot 2-5 vuotta ei suositella 5 vuotta 5 vuotta Osallistuminen toisen yhteisön - tiehankkeisiin 15-20 vuotta ei suositella 20 vuotta - ratahankkeisiin 30-40 vuotta ei suositella 40 vuotta - väylähankkeisiin (sovelletaan vastaavanlaisen 30 vuotta hyödykkeen hankintamenoa koskevia päätöksiä) Osake- ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot 5-10 vuotta ei suositella 10 vuotta Muut 2-10 vuotta ei suositella 3 vuotta 10 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 20-50 vuotta 5 % - 10 % 40 vuotta 40 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset 20-30 vuotta 10 % - 15 % 20 vuotta 20 vuotta Talousrakennukset 10-20 vuotta 15 % - 20 % 15 vuotta 15 vuotta Vapaa-ajan rakennukset 20-30 vuotta 10 % - 15 % 20 vuotta 20 vuotta Asuinrakennukset 30-50 vuotta 5 % - 10 % 40 vuotta 40 vuotta Kallioluolat ja tunnelit 30-70 vuotta 4 % - 10 % 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 15-20 vuotta 15 % - 20 % 15 % 15 % Sillat, laiturit ja uimalat 10-30 vuotta 10 % - 25 % 25 % 25 % Muut maa- ja vesirakenteet 15-30 vuotta 10 % - 20 % 20 % 20 % Vedenjakeluverkosto 30-40 vuotta 7 % - 10 % 10 % 10 % Viemäriverkosto 30-40 vuotta 7 % - 10 % 10 % 10 % Kaukolämpöverkko 20-30 vuotta 10 % - 15 % 10 % 10 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 15-20 vuotta 15 % - 20 % 25 vuotta 20 vuotta Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 10-12 vuotta 20 % - 22 % 10 vuotta Maakaasuverkko 20-25 vuotta 12 % - 15 % 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot 15-20 vuotta 15 % - 20 % 15 vuotta Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10-20 vuotta 15 % - 25 % 25 vuotta 20 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15-20 vuotta 15 % - 20 % 10 vuotta 15 vuotta Liikenteen ohjauslaitteet 10-15 vuotta 20 % - 25 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10-15 vuotta 20 % - 25 % 10 vuotta 10 vuotta Koneet ja kalusto Rautaiset alukset 15-20 vuotta 15 % - 20 % Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8-15 vuotta 20 % - 27 % Muut kuljetusvälineet 4-7 vuotta 25 % - 27 % 5 vuotta 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet 5-10 vuotta 25 % - 30 % 5 vuotta 5 vuotta Muut raskaat koneet 10-15 vuotta 20 % - 25 % 10 vuotta 10 vuotta Muut kevyet koneet 5-10 vuotta 25 % - 30 % 5 vuotta 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5-15 vuotta 20 % - 30 % 5 vuotta 5 vuotta ATK-laitteet 3-5 vuotta 30 % - 40 % 3 vuotta 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet 3-5 vuotta 30 % - 40 % 3 vuotta 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto käytön mukainen poisto käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa ei poistoaikaa PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa * Jollei kirjanpitovelvollinen voi luotettavalla tavalla arvioida vaikutusaikaa, on hankintameno poistettava enintään kymmenessä vuodessa.