D. Polttoleikkaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Polttoleikkaus on yleisimmin käytetty terminen leikkausmenetelmä myös valukkeiden poistamisessa. Sen käyttöä puoltavat mm. laitteiston pienet hankintakustannukset ja hyvä leikkausjälki. Polttoleikkaus on hyvin joustava, helppo- ja monikäyttöinen menetelmä. Se sopii 0,5 2500 mm aineenvahvuuksien leikkaukseen, siis myös hyvin valimotarkoituksiin. Kuva 167. Polttoleikkausta Menetelmä soveltuu sekä käsin- että koneleikkaukseen. Polttoleikkaus on lähes yksinomaan käytetty menetelmä seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen leikkauksessa ohutlevyjä lukuun ottamatta. Polttoleikkauksessa leikkauksen aloituskohta teräksestä kuumennetaan kaasuliekin lämmön avulla syttymislämpötilaan. Sen jälkeen lisätään leikkaushappi, jonka muodostama happisuihku suorittaa varsinaisen polttoleikkauksen ja puhaltaa palamisjätteet pois leikkausurasta. Kuumennusliekkiin käytetään happea ja polttokaasua, joka tavallisesti on asetyleeniä tai propaania. Polttoleikkausmenetelmiin kuuluvat kaasutalttaus ja jauheleikkaus. Valimossa termistä leikkausta tai hitsauskorjausta suorittavat henkilöt ovat saaneet aiemmin alan koulutuksen, ja siksi tässä yhteydessä ei ole syytä kovin tarkasti puuttua siihen koulutuksen muotoon. Kuitenkin ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa edellytetään näiden toimintojen tuntemusta. Siksi tässä yhteydessä käydään lyhyesti ja kertauksen vuoksi nämä perusasiat läpi. D.1 Polttoleikkauksen valmistelu Valimossa polttoleikataan yleensä käsivaraleikkauksella, jolloin poltinta kuljetetaan ja ohjataan yksinomaan käsin. 21.3.2010 - Pekka Niemi Polttoleikkaus - 1
Kuva 168. Polttoleikkausta käsivaraisesti istuma-asennosta (saadaan käsille tukea jaloista ja vartalosta) Leikkauksen onnistumiseen vaikuttavat: suuttimen kunto hapen paine leikattavan aineen pinnan puhtaus (huomaa esim. pureutunut kaavaushiekka tai lämpökäsittelyslagi) polttimen kuljetusnopeus (ohuilla aineilla suurempi kuin paksuilla aineilla) kuljetuksen tasaisuus. D.2 Toimenpiteet ennen leikkausta 1. Määritä leikkauskohta ja suunnittele leikkaustapahtuma. 2. Puhdista leikkauskohta. 3. Aseta kappale niin, että leikkaushapella ja kipinöillä on vapaa läpikulku. 4. Ota huomioon tulipalovaara leikkauskipinöiden leviämisestä ympäristöön. Pyri estämään se rajaamalla leikkaustapahtuma sille sopivalle alueelle. 5. Valitse sopiva suutin ja tarkista tiivistepintojen puhtaus ja kunto. 6. Kuumennus: sytytä liekki ja säädä. 7. Avaa kaasupullot. 8. Säädä letkupaineet polttimen valmistajan ohjeiden mukaan, esim. asetyleeni 0,8 1,0 bar happi 2 10 bar. On huomioitava, että vain leikkaushapen painetta nostamalla voidaan lisätä leikkausnopeutta. Tästä seuraa vain huonompi leikkausjälki ja suurempi hapen kulutus. Tarkista myös, että paineet ovat leikkauspolttimen valmistajan ohjeiden mukaiset. 21.3.2010 - Pekka Niemi Polttoleikkaus - 2
D.3. Polttoleikkausliekin sytytys 1. Polttoleikkausliekkiä sytytettäessä polttimen varren venttiili avataan n. 3 4 kierroksen verran. 2. Sen jälkeen sytytys tapahtuu siten, että avataan asetyleeniventtiili reilusti auki. Varmistu, että mahdollinen ilma poistuu letkusta. 3. Lisää hieman happea. 4. Sytytä leikki sytyttimellä. 5. Liika asetyleenin aiheuttaa kirkkaasti palavan liekin. 6. Jos poltin paukahtelee, asetyleenivirtaus on liian pieni. 7. Jos liekki irtoaa poltinputkesta, asetyleenivirtaus on liian suuri. 8. Lisää sytytysliekkiin happea, säädä normaali liekki. Jos liekki muuttuu asetyleenivoittoiseksi leikkaushapen kuristinta avattaessa, se säädetään normaaliksi joko avaamalla lämmitysliekin happea tai kuristamalla asetyleeniventtiiliä. Liekin on oltava normaali leikkaushapen virratessa. Tämä tarkistus on aina tehtävä ennen leikkauksen aloitusta. Kuva 169. Leikkausliekin säätäminen. a) asetyleenivoittoinen liekki b) normaali liekki c) happivoittoinen liekki 21.3.2010 - Pekka Niemi Polttoleikkaus - 3
D.4 Polttoleikkauksen suoritus D.4.1 Leikkauksen aloittaminen ja eteneminen 1. Laske sydänliekki n. 3 5 mm:n päähän leikattavasta pinnasta. 2. Esilämmitä kappaleen aloituskohta punahehkuun (n. 900 ºC). 3. Avaa leikkaushappiventtiiliä n. puoli kierrosta tai paina vipu pohjaan. 4. Kuljeta poltinta oikealla ja mahdollisimman tasaisella nopeudella (seuraa kipinäsuihkua). 5. Leikkauksen loppuessa leikkaushappiventtiili on suljettava heti. D.4.2 Kuumennusliekin sammutus Sulje ensin polttimen varren asetyleenikuristin ja sen jälkeen leikkauslaitteen kuumennushappikuristin. D.4.3 Polttoleikkaus Seuraavassa kuvasarjassa esitetään polttoleikkaustapahtuma. Kuva170. Avataan kaasupullo Kuva 171. Sytytetään asetyleeni Kuva 172. Asetyleeni sytytetty Kuva 173. Happi sytytetty Kuva 174. Säädetään normaali liekki Kuva 175. Normaali liekki sytytetty 21.3.2010 - Pekka Niemi Polttoleikkaus - 4
Kuva 176. Lämmitetään leikattava kohta Kuva 177. Aloitetaan leikkaus Kuva 178. Leikataan Kuva 179. Leikkaus lopetettu, kappaleet irtoavat Kuva 180. Leikkaus tapahtunut D.5 Jauhekaarileikkaus Kuva 181. Leikkauspoltin D.5.1 Kaasujen paineet Ainepaksuuksien vuoksi kaasujen paineet ovat korkeammat verrattuna levyn leikkaukseen. Paineet vaihtelevat sen mukaan, leikataanko pienellä leikkauspolttimella vai isolla leikkauspolttimella, kun ainepaksuus on yli Ø 400 mm. Nestekaasun paine n. 1,5 2,0 bar, hapen paine on jopa 20 bar. Korkeaseosteista leikattaessa lisänä käytetään erittäin hienoa rautajauhetta. D.5.2 Rautajauhe Rautajauhe (25 kg/säkki) laitetaan erilliseen säiliöön, josta se paineilman avulla letkua pitkin syötetään suuttimeen, missä se sekoittuu leikkaushappeen. Jauhesäiliössä paine on n. 0,8 2,0 bar vaihdellen leikkauspolttimen koon mukaan. Jauhesäiliön painetta ja paineilman sekä leikkausjauheen seossuhdetta voidaan säätää erikseen jauheen ulostuloventtiilistä. 21.3.2010 - Pekka Niemi Polttoleikkaus - 5
Jauheleikkauksessa olennaista on saada jauhesäiliöstä tulevan paineilman ja jauheen seos oikeaksi hyvän leikattavuuden saavuttamiseksi. Jos tulee vähän jauhetta, niin silloin ei voi leikata korkeaseosteista. Jos taas jauhetta tulee liikaa, kaikki jauhe ei pala, jolloin railo tukkeutuu. Pahimmillaan suutin menee tukkoon. Vain kokemuksen kautta saa sopivat suhteen, sillä kaikki jauheleikkauskolvit ja -säiliöt ovat yksilöllisiä. Kuva 182. Jauheen annostelusäiliö D.5.3 Leikkaustapahtuma Suuri osa teräsvalukappaleista leikataan valujen monimuotoisuuden vuoksi käsivaraisesti. Käsivaraisessa polttoleikkauksessa pitää olla hyvä ja tukeva istuma-asento, jossa kädet saavat tukea hyvin esim. polvista. Suurilla ainepaksuuksilla käytettävä hapen paine/virtaus on niin suuri, ettei pysty leikkaamaan tuetta. Tukemalla saa myös staattista kuormitusta pienennettyä. Takatulisuojat ovat pakolliset letkujen räjähtämisvaaran vuoksi. Kappale asetetaan leikattavaksi sellaiseen asentoon, että leikkausrailoon näkee koko ajan, jotta voi hallita leikkaustapahtumaa. Pahin on railon tukkeutuminen, jolloin kuona tulee silmille. Railoon näkemisellä ehkäistään myös leikkaushaavat (kolo leikattavaan kappaleeseen). Viidessä sekunnissa voi aiheuttaa jopa tuntien korjaushitsauksen. Pyörähdyskappaleet leikataan mahdollisuuksien mukaan pyörityspöydällä manipulaattorin avulla. Kappale asetetaan pyörityspöydälle vaakasuoraan ja polttoleikkaussuutin kohdistetaan leikattavaan kohtaan. Pyörityspöydän pyöritysnopeutta pitää voida säätää portaattomasti eri ainepaksuuksien vuoksi. 21.3.2010 - Pekka Niemi Polttoleikkaus - 6
KERTAUSTEHTÄVIÄ B.1 1. Mainitse muutama pääkohta hiomakoneen käytössä huomioitavista toimintavoista. 2. Millaisia tietoja löydät hiomakoneen informaatiokyltistä? 3. Mainitse hiomakoneen työkalunvaihdon pääkohdat. 4. Mainitse muutama valukappaleen puhdistamisen työasennossa huomioitava näkökohta. 5. Hiontatyössä esiintyy muutamia yleisiä työvirheitä. Millaisia ne esimerkiksi voivat olla? 6. Määrittele muutama työskentelyohje valukkeen katkaisutapahtumaan. 7. Mikä on hiilikaaritalttauksen toimintaperiaate? 8. Millaisia vaikutuksia hiilikaaritalttaus saattaa aiheuttaa valukappaleen perusaineeseen? 9. Mihin kahteen yleiseen termiseen leikkausmenetelmään valukkeiden leikkaus voidaan jakaa? 21.3.2010 - Pekka Niemi Polttoleikkaus - 7