LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 114/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 238 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2008 ASIA HAKIJA Räyringinjärven luusuan sulkeminen kalan kulkua rajoittavilla verkoilla, Veteli Räyringin kalastuskunta HAKEMUS Räyringin kalastuskunta on 28.8.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa kalankulun rajoittamiseen Räyringinjärven luusuassa Vetelin kunnassa. Asian aiemmat vaiheet AA, BB, CC, DD, EE, FF ja GG ovat 22.5.2006 ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytäneet, että ympäristölupavirasto määräisi lainvastaisesti asetetut verkot poistettavaksi Räyringinjärven luusuasta Vetelin kunnassa 2000 euron sakon uhalla. Hakemuksen mukaan verkkoihin takertuu virran mukana roskia, jotka yhdessä verkkorakenteen kanssa padottavat vettä ja siten nostavat järven vedenkorkeutta. Ympäristölupavirasto on 6.6.2007 päätöksellään nro 57/2007/4 velvoittanut Räyringin kalastuskunnan poistamaan Räyringinjärven luusuan alapuolelle uoman poikki asettamansa kaksi verkkoa tai hakemaan niille ympäristölupaviraston lupaa tuhannen euron sakon uhalla kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Perusteluissa ympäristölupavirasto on todennut, että verkot nostavat järven vedenkorkeutta siten, että siitä saattaa aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuja haitallisia seurauksia Räyringinjärven rannalla oleville kiinteistöille. Yksityisen edun loukkauksen osalta toimenpiteille ei ole haitankärsijöiden suostumusta. Verkoilla ei myöskään ole kalastuslain 27 :n mukaista lupaa, jota edellytetään järven sulkemiselle kalakannan hoitoa varten. Päätös on tullut lainvoimaiseksi 16.7.2007. Ympäristölupavirasto on 5.6.2008 päätöksellään nro 66/2008/4 myöntänyt Räyringin kalastuskunnalle luvan Räyringinjärven kunnostamiseen. Kunnostusta koskevan lupa asian yhteydessä hakija on ensin hakenut lupaa myös kalankulun rajoittamiseen Pesuojan patoon rakennettavalla välpällä, mutta myöhemmin peruuttanut hake
2 muksen tältä osin ja todennut, että padon mahdolliset muutostyöt tullaan selvittämään nyt kyseessä olevan, Räyringinjärven sulkemista koskevan lupa asian yhteydessä. Suunnitelma Räyringinjärvi on osa Kruunupyynjoen vesistöaluetta. Järven pintaala on noin 377 ha ja keskisyvyys noin 2 m. Järven valuma alueen koko on 1 320 ha ja tilavuus noin 7,6 milj. m 3. Veden viipymä järvessä on noin kaksi vuotta. Räyringinjärven vedet laskevat Porasenjokeen järven länsirannalta Lassilan kylän kohdalta alkavan Pesuojan kautta. Tulovesille ei ole pääuomaa. Merkittävimpiä tulovesiuomia ovat Alaspäässä sijaitsevat Peräsaarenluoma ja Pöyhösenoja sekä Finnilänlahteen laskevat Pollarikoskenoja ja Finnilänkanava. Räyringinjärven länsipuolella on Natura 2000 verkostoon kuuluva alue, joka ei ulotu järven rantaan. Räyringinjärven lähtövirtaamat Pesuojan yläpäässä ovat: Ylivirtaama HQ 1,158 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 0,750 m 3 /s Keskivirtaama MQ 0,152 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 0,019 m 3 /s Alivirtaama NQ 0,000 m 3 /s Pesuojan virtaamat laskussa Porasenjokeen ovat seuraavat: Ylivirtaama HQ 1,98 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 1,28 m 3 /s Keskivirtaama MQ 0,26 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 0,02 m 3 /s Alivirtaama NQ 0,00 m 3 /s Pesuojan padon harja on tasossa N 60 +85,21 m ja patoaukon leveys on 2,0 m. Pato on rakennettu vesistötoimikunnan 29.11.1952 antaman päätöksen nro 29/1952 nojalla. Vesistötoimikunta on päätöksessä antanut tarkoitusta varten perustetulle perkausyhtiölle luvan Räyringinjärven laskuojan perkaamiseen ja padon rakentamiseen. Räyringinjärven kalasto on vuoden 2003 happikadon ja sitä seuranneiden kalakuolemien jälkeen saatettu hakijan toteuttamin istutuksin poikkeuksellisen hyvään kuntoon. Tällä hetkellä merkittävimmät saaliskalat ovat siika ja ahven. Hyvän tilanteen ylläpitämiseksi kalastuskunta on päätynyt rajoittamaan kalan kulkua paitsi särkien järveen tulon estämiseksi myös järvessä olevien arvokalojen lähdön estämiseksi. Toimenpide on välttämätön yleisen edun vuoksi ja yksinomaan kalataloudellisin perustein. Ilman kulkuestettä on perustellusti pelättävissä, että aikaisemmin vallinnut tilanne, jossa järven valtaavat ylitiheät särki ja lahnakannat, toistuisi. Kulkuesteenä tullaan käyttämään lasku uoman poikki sijoitettua silmäkooltaan 6 millimetristä kalaverkkoa sekä ylisyöksypatoon sijoitettua silmäkooltaan 25 millimetristä sihtiverkkoa. Tällä hetkellä padon
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 3 yläpuolella, noin 10 metriä Pesuojan suulta sijaitsee 12 mm:n paunettiverkko, joka on kiinnitetty rantapuihin. Verkkoja pidetään paikallaan vain tarvittaessa syksyllä ja keväällä, jolloin kalastuskunnan jäsenet valvovat ja puhdistavat niitä. Hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta alapuolisen vesistön kalakannoille. Hakijan tiedossa ei ole sellaista nousevaa luonnonkalakantaa, jonka kulun estäminen heikentäisi järven virkistyskalastusmahdollisuuksia. Valvottu ja hyvin hoidettu verkkorakenne ei hakijan mukaan voi aiheuttaa Räyringinjärvessä sellaista padotusvaikutusta, josta olisi haittaa ranta alueiden rakennuksille tai muulle maankäytölle. Perhonjoen kalastusalue on todennut hallintopakkoasian yhteydessä antamassaan 30.6.2006 päivätyssä lausunnossa, että Pesuojan ylisyöksypadon virtaama aukkoon asennetusta metalliverkosta on koitunut Räyringinjärvelle suurta kalataloudellista hyötyä ja sen paikallaan pitäminen on ollut perusteltua. Kalastusalueen mukaan verkko ei ole vaikuttanut juuri millään lailla Räyringinjärven vedenkorkeuksiin tai Pesuojan virtaamiin. Kalastusalue on todennut, että verkko on ollut tarpeellinen, koska särkien on havaittu kulkevan Pesuojan kautta Porasenjoesta Räyringinjärveen ja toisaalta järveen istutettujen siikojen on havaittu hakeutuvan alavirran suuntaan. Pato ja padon edustalle asennettu paunettiverkko sijaitsevat Pesuojassa HH:n ja II:n omistaman kiinteistön Vanhasaari RN:o 4:21 (Räyrinki, Veteli) sekä JJ:n ja KK:n omistaman kiinteistön Kotasaari RN:o 4:15 (Räyrinki, Veteli) välisellä rajalla. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vetelin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 4.7.2008. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että Räyringinjärven valuma alue on pieni ja laskuojan virtaama on vähäinen, minkä vuoksi järven laskuoja ylisyöksypadon alapuolella muistuttaa ruohottunutta valtaojaa eikä se ole esimerkiksi vesiliikennekelpoinen. Pato estää kalan nousun tulva aikaa lukuun ottamatta. Patoaukossa oleva verkko on saattanut ajoittain hieman padottaa vettä roskien tukittua sitä. Padon ylävirran puolelle vähintään 30 cm etäisyydelle padosta tulisi asentaa toinen samanlainen, pohjaan ulottuva verkko keräämään pintaroskat. Tällöin patoaukon verkko pysyisi
4 puhtaana. Molempien verkkojen säännöllisestä puhdistamisesta tulee huolehtia. Ympäristökeskus on todennut, että hakemus on perusteltu eikä luvan myöntämiselle ole ympäristökeskuksen mukaan estettä mikäli edellä mainitut seikat otetaan huomioon. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Räyringinjärvi on hajakuormituksesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vuoksi rehevöitynyt. Veden pitkä viipymä edistää sisäisen kuormituksen syntymistä. Särjet ja lahnat ovat olleet dominoivia lajeja ja järven särkikalavoittoisuutta on pyritty vähentämään tehokalastuksin. Talven 2003 happikato tuhosi järven kalaston ja tilalle istutettiin siikaa, joka on menestynyt erittäin hyvin. Myös ahven ja haukikannat ovat voimistuneet. TE keskus on katsonut, että kalan kulkua voidaan rajoittaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Veden vapaasta virtauksesta on kuitenkin huolehdittava puhdistamalla verkkoja säännöllisesti. Hankkeen kalataloudellinen hyöty kohdistuu lähinnä ylivirtaamatilanteisiin. Rajoittamalla kalan kulkua hidastetaan kalastuksen kannalta vähäarvoisempien kalakantojen vahvistumista järvessä ja vähennetään toivotuimpien saalislajien menettämistä kalastuksesta. Järven kalaston nykyinen tila vastaa aiempaa paremmin kalastuksen ja kalakannan hoidon tavoitetilaa ja kalan kulkua rajoittamalla voidaan edistää hyvän tilan säilymistä. Hankkeella parannetaan jo toteutuneista sekä suunnitelluista kalaston hoitotoimenpiteistä saatavaa kalataloudellista hyötyä. 3) Perhonjoen kalastusalue on todennut, että verkko on asennettu työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön kehotuksen mukaisesti estämään istutettujen siikojen kulku järven laskuojaan. Laskuoja on maatalouden peruskuivatusviemäri, jossa siialla ei ole selviytymismahdollisuuksia. Kalastuskunta on pitänyt verkkoa patoaukossa varsinkin keväisin, koska silloin siian on havaittu hakeutuvan virtapaikalle. Osakaskunta on valvonut verkon puhtaana pysymistä, joten verkolla ei varmaankaan ole ollut padotusvaikutusta. Järvessä on tällä hetkellä hyvä siikakanta ja siian on todettu lisääntyvän järvessä. Kalastuskunnalle tulisi myöntää tarvittaessa lupa rajoittaa kalankulkua Räyringinjärven luusuassa. 4) AA (Huhmarniemi RN:o 4:17, Räyrinki, Veteli), BB (Koivuranta RN:o 4:18, Räyrinki, Veteli), GG (Niemi RN:o 6:172, Räyrinki, Veteli), DD (Koivuranta RN:o 6:261, Räyrinki, Veteli) ja FF (Koivuniemi RN:o 6:200, Räyrinki, Veteli) ovat vaatineet yhteisessä muistutuksessaan hakemuksen hylkäämistä tarkoituksettomana ja haitallisena sekä verkkojen poistoa välittömästi. Verkot ovat olleet paikoillaan useita vuosia ilman lupaa. Ranta asukkaiden mukaan vedenpinta on verkkojen olemassaolon aikana ollut kevättalvella ja keväällä ainakin 10 15 cm aiempaa korkeammalla. FF:n omistamien peltojen (noin 5
5 ha) viljely on vaikeutunut huomattavasti ja AA:n puutarhassa veden nousu on ollut selvästi havaittavissa. Verkkojen kalataloudellisesta hyödystä ei ole näyttöä. Hakijan väite siitä, etteivät verkot padota vettä, on virheellinen. Verkko, jonka langan paksuus on 2 mm ja lankojen väli 25 mm, pienentää patoaukkoa jo sellaisenaan ja vaikutus moninkertaistuu verkkoon tarttuvien roskien ja talvella jäätymisen seurauksena. Verkkojen roskaantuminen tapahtuu niin nopeasti, ettei kalastuskunta voi pitää niitä puhtaina. Muistuttajat ovat lisäksi todenneet mm., että järven vedenkorkeus määräytyy yksinomaan ylisyöksypadon kynnyskorkeuden perusteella. Yläveden ja alaveden korkeusero padolla on ollut 45 cm. On valheellista väittää, että Pesuojasta nousisi kalaa järveen. Hakija on pyrkinyt kytkemään nyt kyseessä olevat verkkorakenteet vireillä olevaan järven kunnostushankkeeseen, mutta mitään asiallista yhteyttä näillä ei ole. 5) LL ja MM (vuokralaisina tilalla Koivuniemi RN:o 6:200, Räyrinki, Veteli) ovat todenneet, että padon päälle sijoitettu verkko kerää roskia ja nostaa vedenpintaa pahimmillaan jopa useita kymmeniä senttimetrejä. Vesi nousee muistuttajien pelloille. Muistuttajat ovat joutuneet useasti puhdistamaan hoitamattomia verkkoja ja patoa, jotta peltojen viljely on ollut mahdollista. Veden korkeuden nousu haittaa peltojen käyttöä ja aiheuttaa ravinteiden huuhtoutumista, mikä on järven kunnostamisen kannalta haitallista. Hakemus tulee hylätä. Padon hoidosta vastaavat tulee velvoittaa pitämään pato puhtaana veden vapaan virtaamisen turvaamiseksi. Velvoitteen laiminlyönnistä tulisi määrätä korvausvelvollisuus rannan asukkaille ja peltojen viljelijöille. Lisäksi muistutuksen saatteen olevassa, Toivo Leppävuoren allekirjoittamassa kirjeessä on todettu muistuttajien vaativan korvauksia myös jo aiheutuneista vahingoista. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. AA:n ym. sekä LL ja MM:n muistutusten johdosta hakija on todennut, että ajoittaisesta, lyhytaikaisesta roskaantumisesta huolimatta padon virtausaukko on suurimmalta osin pysynyt avoinna mahdollistaen veden vapaan kulun kynnyskorkeuteen nähden, eikä verkolla ole hakijan näkemyksen mukaan voinut olla muistutuksissa mainittuja padotusvaikutuksia. Padotusvaikutus on siten kohdistunut lähinnä valunnan kestoon varsinaisten korkeusvaikutusten sijaan. Maininta ranta alueiden peruskuivatukselle aiheutuneista haitoista ei ole yksiselitteinen. Tarkastelujaksolla esiintyneet paikalliset sääolosuhteet ovat olleet jossain määrin poikkeuksellisia. Esimerkiksi kuukausittaiset sademäärät ovat ajoittain olleet pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella. Tämä on pitänyt järven vedenpinnan luontaisesti tavanomaista korkeammalla. Hakijan havaintojen mukaan ranta alueiden peruskuivatustila on paikoitellen heikentynyt joko ojituksessa olevien puutteiden tai maan painumisen myötä. Tästä saattaa aiheutua haittaa maanviljelylle. Kyseiset vaikutukset ovat seurausta
6 järven luusuassa sijaitsevan virtausaukon hydrologisesta mitoituksesta eivätkä siten ole suoraan kytköksissä verkon paikallaan oloon. Verkon kalataloudellinen merkitys on kiistaton. Järven kunnostushankkeen tarkoituksena on paitsi vedenlaadun parantaminen, myös nykyisen kalastollisen tilanteen säilyttäminen. Selityksen liitteestä käy ilmi, että Räyringinjärveltä ei ole yhtenäisiä luotettavia mittaustietoja vedenkorkeuksista. Vedenkorkeudeksi on mitattu N 60 +85,30 m. Peruskartassa vedenkorkeudeksi on merkitty +85,30 m. Kevään 2000 tulvakorkeus oli N 60 +85,55 m. Tätä tulvakorkeutta ja aiempia hajanaisia tietoja hyödyntäen voidaan arvioida kerran 50 vuodessa esiintyvän tulvakorkeuden (HW 1/50 ) olevan N 60 tasossa +85,80 m. Padon harja on nykyisellään tasossa +85,20 m ja harjan leveys on 2 m. Räyringinjärven vedenkorkeuden laskennalliset tunnusluvut ovat N 60 tasossa seuraavat: Ylivesi HW Keskiylivesi MHW Keskivesi MW Keskialivesi MNW Alivesi NW 85,71 m 85,59 m 85,33 m 85,24 m 85,20 m YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Sinä aikana, kun verkko on ollut asennettuna, vedenkorkeudet ovat vaihdelleet välillä 85,20 85,33 m. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Räyringin kalastuskunnalle luvan Vetelin kunnassa sijaitsevan Räyringinjärven laskuojan sulkemiseen kalan kulkua rajoittavilla verkoilla hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Pesuojan padon juoksutusaukkoon saadaan asentaa silmäkooltaan 25 mm verkko 25.2.2008 päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevien piirustusten mukaisesti. Padon ylävirran puolella saadaan pitää kalaverkkoa, jonka silmäkoko on 6 mm tai suurempi. 2) Luvan saajan on huolehdittava verkkojen säännöllisestä puhdistuksesta ja muutoinkin pidettävä verkot tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 3) Luvan saajan on asennettava selvästi näkyvään paikkaan Pesuojan padon ja sen ylävirran puolelle lupamääräyksen 1) mukaisesti asetetun verkon yläpuolelle senttimetrijaotuksella varustettu veden
7 korkeusasteikko. Luvan saajan on havaittava veden korkeuksia Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4) Mikäli verkkojen paikallaan pitäminen aiheuttaa haitallista padotusta, verkot on poistettava. 5) Hankkeesta aiheutuva vahinko on korvattava. 6) Lupa voidaan korvauksetta peruuttaa tai sen ehtoja muuttaa, jos sulkemisesta aiheutuu muu kuin vähäiseksi katsottava vahingollinen seuraus, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty. Perustelut Räyringinjärvi on pienehkö järvi, jonka ainoastaan puro yhdistää muuhun vesialueeseen. Kalan kulun rajoittaminen Räyringinjärven luusuassa on tarpeen järven kalakannan hoitoa varten. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta ei aiheudu mainittavaa haittaa eikä vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuja muutoksia vesiympäristössä. Luusuaan sijoitetulla verkolla ja lupamääräyksen 2) verkkojen puhdistamisella estetään verkkojen tukkiutumisen muutoin aiheuttamaa padotusta. Hankkeen haitallisia vaikutuksia on ehkäisty määräämällä, että verkot tulee poistaa, mikäli ne aiheuttavat haitallista padotusta. Mikäli hankkeesta on ennen luvan myöntämistä aiheutunut korvattavaa vahinkoa, vahingonkärsijä voi vaatia luvanhaltijalta korvausta näistä vahingoista. Vahingonkärsijä voi vaatia luvanhaltijalta korvausta myös luvan myöntämisen jälkeen aiheutuvista ennakoimattomista vahingoista tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Vahinkojen korvaamista tai toimenpiteitä koskeva hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Lainkohdat Kalastuslain 27 :n 1 momentti Vesilain 1 luvun 15 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n, BB:n, GG:n, DD:n ja FF:n sekä LL ja MM:n vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa ratkaisun perusteluihin.
8 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 770 euroa Ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan kyseessä on muu vesilain mukainen päätös, jota koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 770 euroa.
9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Tapio Kovanen Pertti Seppänen Liisa Selvenius Hurme Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Tapio Kovanen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen) Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius Hurme. LiS/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.12.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 610 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.