1 PÄÄTÖS Nro 75/09/2 Dnro PSY-2009-Y-34 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2009 ASIA HAKIJAT Oulujärven säännöstelyyn liittyvän kalatalousvelvoitteen toimeenpano vuosina 2009 2013, Vaala, Kajaani ja Paltamo Oulujärven kalastusalue Jaalangan osakaskunta Kainuun vapaa-ajankalastajat ry Metsähallitus Niskan osakaskunta Paltamo I osakaskunta Paltamo II osakaskunta Paltaniemen Jormuan osakaskunta Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajat ry Saarenrannan osakaskunta Salmenrannan osakaskunta Säräisniemen osakaskunta Vuolijoki Manamansalon osakaskunta Vuottolahden osakaskunta Väätäjän osakaskunta Hakijoiden edustaja: Pasi Korhonen Kauppakatu 34 A 3 87100 Kajaani
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY... 3 VAATIMUSTEN OIKEUDELLINEN PERUSTE... 4 VAATIMUSTEN KALATALOUDELLISET PERUSTELUT... 5 Yleistä... 5 Järvitaimenen pienpoikasistutukset... 5 Vähintään 35 cm:n mittaisten järvitaimenten istuttaminen... 5 Pohjasiikaistutukset... 6 MERKINTÄ... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennykset... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset ja vaatimukset... 8 Hakijan kuuleminen ja selitys... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 10 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 11 KÄSITTELYMAKSU... 11 Ratkaisu... 11 Perustelut... 11 Oikeusohje... 11 MUUTOKSENHAKU... 12
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Oulujärven kalastusalue, Jaalangan osakaskunta, Kainuun vapaaajankalastajat ry, Metsähallitus, Niskan osakaskunta, Paltamo I osakaskunta, Paltamo II osakaskunta, Paltaniemen Jormuan osakaskunta, Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajat ry, Saarenrannan osakaskunta, Salmenrannan osakaskunta, Säräisniemen osakaskunta, Vuolijoki Manamansalon osakaskunta ja Vuottolahden osakaskunta ovat ympäristölupavirastoon 23.3.2009 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa vaatineet, että Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen 22.1.2009 tekemää päätöstä Oulujärven istutusvelvoitteen toimeenpanosta vuosina 2009 2013 muutetaan seuraavasti: Järvitaimenen istutusvelvoitteen rahallisesta arvosta 15 % muutetaan taimenen pienpoikasiksi (0+ tai 1-v), jotka Oulujärven sijasta istutetaan Oulujärveen laskeviin jokiin. Loput taimenistutukset toteutetaan keskimitaltaan vähintään 35 cm:n mittaisilla poikasilla. Planktonsiian istutusvelvoitteesta 200 000 kappaletta vaihdetaan pohjasiiaksi, jotka istutetaan Niskanselän alueelle. Kaikki toimenpiteet on esitetty toteutettavaksi nykyisten lupapäätösten mahdollistamalla tavalla siten, ettei velvoitteen reaaliarvo muutu. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Fortum Power and Heat Oy on 17.9.2008 päivätyllä kirjeellään toimittanut Oulujärven istutusvelvoitteen vuosien 2009 2013 toimeenpanosuunnitelman Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle hyväksyttäväksi. Oulujärven kalastusalue ja lähes kaikki Oulujärven osakaskunnat ovat 28.10.2008 antaneet Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön pyynnöstä lausunnon istutusvelvoitteen toteuttamisesta. Lausunnossa kalastusalue ja osakaskunnat ovat esittäneet Oulujärven nykyisen, huonosti tuottavan toimenpidevelvoitteen muuttamista erityisesti taimenen ja siian istutuskäytäntöjen ja istutettavien kalojen koon osalta. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus on pyytänyt lausunnoista vastineen luvanhaltijana toimivalta Fortum Power and Heat Oy:ltä. Vastineessaan luvanhaltija on suhtautunut myönteisesti muun muassa esitettyihin taimenen pienpoikasistutuksiin ja osittain myös taimenen istutuskoon kasvattamiseen. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus ei kuitenkaan ole katsonut tarpeelliseksi ottaa muutosesityksiä huomioon. Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen 22.1.2009 antaman päätöksen mukaan vuosina 2009 ja 2010 Oulujärveen istutetaan 20 000 vähintään 25 cm:n mittaista järvitaimenta, 500 000 kesänvanhaa planktonsiikaa sekä 200 000:n 65 mm:n mittaisen kuhan arvoa vastaava määrä kesänvanhaa kuhaa. Kustakin istukaslajista 40 % istutetaan Niskanselälle, 40 % Ärjänselälle ja 20 % Paltaselälle. Vuoden 2010 aikana neuvotellaan tarpeesta ja mahdollisuuksista käyttää järvitaimenen istutuksissa suunnitelmakauden loppuosalla kokonaan tai osittain isompia istukkaita Oulujärven alueella ja pienpoikasia Oulujärveen laskevissa joissa.
Työ- ja elinkeinokeskus on perustellut päätöstään muun muassa seuraavasti: Oulujärvellä toteutettiin vuosina 2005 2007 koe, jossa tutkittiin erikokoisten taimenistukkaiden menestymistä. Tutkimuksen loppuraportti valmistuu vuoden 2010 alussa. Alustavien tulosten mukaan noin 35 cm:n mittaisina istutetut taimenet eivät tuota siinä määrin parempaa saalista kuin pienemmät istukkaat, että istutuskoon muuttaminen olisi tässä vaiheessa perusteltua. Muuttamistarvetta ja -mahdollisuuksia tarkastellaan uudelleen tutkimuksen loppuraportin valmistuttua. Taimenen pienpoikasten käyttö velvoitteessa edellyttää istutuspaikkojen ja -määrien suunnittelua ennen istutusten aloittamista. Koska tällaista suunnitelmaa ei ole esitetty, on asiasta syytä neuvotella tarkemmin taimenistukkaiden kokoa koskevan neuvottelun yhteydessä vuonna 2010. Taimenistutukset on viime vuosina keskitetty yhteen paikkaan selkää kohti. Tavoitteena on ollut saada mahdollisimman suuri istukasmäärä yhteen paikkaan, jolloin petokalojen, lähinnä hauen, aiheuttamat tappiot jäävät useisiin paikkoihin istuttamiseen verrattuna pienemmiksi. Lisäksi istutukset on pyritty tekemään alueille, joilla haukia on mahdollisimman vähän. Merkintätulosten perusteella Manamansalon Teeriniemestä vapautetut taimenet saadaan saaliiksi eri puolilta Niskanselkää, suureksi osaksi Säräisniemen edustalta. Merkittävästä vaelluksesta Oulujokeen ei ole havaintoja. Aiemmissa merkintätutkimuksissa on havaittu, että myös Palta- ja Ärjänselälle istutetut taimenet vaeltavat Niskanselälle. Taimenen istutuspaikkojen muuttamiselle ei istukkaiden leviämisen tai pois vaeltamisen perusteella ole tarvetta. Istutuspaikkoja voidaan kuitenkin kierrättää, mikäli käyttökelpoisia paikkoja on tarjolla, niin että kullakin selällä on vuosittain käytössä vain yksi istutuspaikka. Oulujärven Paltaselälle on vuodesta 2008 alkaen istutettu pohjasiikaa osana Hyrynsalmen reitin toimenpidevelvoitetta. Velvoitteen enempi vaihtaminen pohjasiiaksi ei ole perusteltua, ennen kuin pohjasiian menestymisestä on saatu lisätietoa. Oulujärven kalastusalueen hallitus on kokouksessaan 23.2.2009 käsitellyt työ- ja elinkeinokeskuksen päätöstä ja päättänyt yksimielisesti tehdä siitä valituksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle. Muut hakijatahot ovat päättäneet yhtyä kalastusalueen valitukseen. 4 VAATIMUSTEN OIKEUDELLINEN PERUSTE Oulujärven kalataloudelliset velvoitteet on määrätty Pohjois-Suomen vesioikeuden 11.6.1984 antamassa päätöksessä nro 26/84/II, korkeimman hallinto-oikeuden 19.9.1985 antamassa päätöksessä sekä vesiylioikeuden 31.3.1993 antamassa päätöksessä. Päätökset sallivat muutoksia istutuslajien ja istukkaiden koon ja määrän suhteen, kunhan velvoitteen rahallinen arvo ei muutoksissa heikkene. Muutoksia on tehty muun muassa korvaamalla hauen istutusvelvoite kokonaan kuhalla vuodesta 1999 alkaen.
5 VAATIMUSTEN KALATALOUDELLISET PERUSTELUT Yleistä Nykyiset siian ja taimenen velvoiteistutukset tuottavat Oulujärven kalataloustarkkailutulosten mukaan erittäin huonoa tulosta. Taimensaalis on viime vuosina jäänyt poikkeuksetta alle 200 kg:aan tuhatta istukasta kohden, mitä voidaan pitää kannattavuuden alarajana. Vuonna 2005 Oulujärven taimensaalis oli enää 5 700 kg (173 kg/1 000 istukasta). Siian osalta tilanne on vielä heikompi. Vuonna 2005 siikasaalis oli kalataloustarkkailun mukaan 9 tonnia, kun se 1990-luvulla oli 51 77 tonnia vuodessa. Istutusten huonoa tuottoa ei voida selittää kalastuksen määrällä tai sen kohdentumisella. 1990-luvun alkupuolella, kun taimenistutukset tuottivat melko hyvää tulosta, koti- ja virkistyskalastajatalouksien määrä oli 3 700 3 800. Vuosina 1983 1988 kalastavia talouksia oli jopa 3 900 5 100. Tällä vuosituhannella kalastavien talouksien määrä on enää 2 300. Myös ammattikalastajien määrä on vähentynyt. Lisäksi 25 cm:n kokoisten taimenten selviytymisen kannalta tuhoisien välikoon verkkojen määrä on vähentynyt, koska kalastus on kohdistunut kasvavassa määrin kuhan kalastukseen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan pienet (20 30 cm:n kokoiset) taimenistukkaat voisivat olla istutuskustannusten kannalta käyttökelpoisimpia. Oulujärvellä 25 cm:n mittaisilla poikasilla tehtyjen istutusten takaisinsaanti ei ole kuitenkaan lisääntynyt istutuspaikkaa, istutusajankohtaa tai muita tekijöitä muuttamalla. Järvitaimenen pienpoikasistutukset Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toteuttaman pienten purojen kunnostus- ja taimenpotentiaalitutkimuksen perusteella on esitetty, että nykyisten smoltti-istutusten tuloksellisuutta voitaisiin parantaa istuttamalla pienempiä poikasia patoaltaiden sivuvesiin. Lisäksi nykytietämyksen mukaan viljeltyjen lohikalojen laitostuminen ja käytetyt viljelymenetelmät voivat osaltaan heikentää istutettavan poikasmateriaalin laatua ja siten sen selviytymistä vesistössä. Virtavesiin istutettavien pienpoikasten voidaan olettaa sopeutuvan ympäristöönsä paremmin kuin järveen istutettavat smoltit. Vähintään 35 cm:n mittaisten järvitaimenten istuttaminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien, Oulujärven taimenistutuksia koskevien tutkimusten tulokset antavat viitteitä siitä, että järveen tehtävien istutusten tuloksellisuutta voitaisiin parantaa suurentamalla istutuskokoa. Tutkimusten mukaan istutuskoon suurentaminen vähentää kiistattomasti istukkaisiin kohdistuvaa haukipredaatiota. Oulujärven haukikanta on todettu erittäin vahvaksi, ja siten on perusteltua olettaa, että predaatio on yksi keskeinen tekijä 25 cm:n istukkailla toteutettujen taimenistutusten heikkoon tuottoon. Lisäksi isompikokoiset järvi-istukkaat tuottavat tutkimusten mukaan myös alkukesällä istutettuina, koska ne pystyvät käyttämään ravinnoksi yli 10 cm:n mittaisia muikkuja ja kuoreita. Taimenen istutuskoon suurentamisesta on kertynyt hyviä kokemuksia myös muilta järviltä. Kostonjärvellä 1990-luvun alussa käynnistetyt taimenen istutuskokeilut kookkaammilla yksilöillä vaikuttivat kalataloustarkkailun mukaan myönteisesti yksikkösaaliisiin.
Kainuun työ- ja elinkeinokeskus on päätöksessään viitannut toistaiseksi julkaisemattomiin riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimustuloksiin. Hakijat ovat pitäneet oudoksuttavana alustavien, julkaisemattomien tutkimustietojen käyttämistä viranomaispäätösten perusteena etenkin, kun Oulujärveltä on saatavilla paljon aikaisemmilta vuosilta kertynyttä tutkimustietoa. Oulujärven kalastusalue on huomioinut taimenen kalastuksen säätelyn käyttö- ja hoitosuunnitelmassaan sekä tekemällä alamitta- ja kalastusrajoituspäätöksiä, joiden keskeisenä tavoitteena on taimenkannan elvyttäminen ja istutusten tuloksellisuuden parantaminen. 6 Pohjasiikaistutukset Siikaistutusten tuloksellisuuden parantamisesta vaihtamalla siikamuotoa planktonsiiasta pohjasiiaksi ei ole olemassa selkeää, tutkimukseen pohjautuvaa näyttöä. Tarkkailutulosten mukaan nykyiset istutukset eivät tuota tulosta. Velvoitetarkkailun osana tutkituista Ärjän- ja Niskanselän siikanäytteistä vain noin kolmannes on ollut istutettua planktonsiikaa. Oulujärven muikkukanta on erityisen vahva, ja yleisen tietämyksen mukaan planktonsiika häviää ravintokilpailussa muikulle. Esitys vaihtaa osa planktonsiikaistutuksista pohjasiikaistutuksiksi perustuu olettamukseen, että pohjaravintoa hyödyntävä pohjasiika voisi menestyä paremmin kuin muikun kanssa samasta ravintoresurssista kilpaileva planktonsiika. Kokeilussa ei menetettäisi mitään, koska nykyiset istutukset eivät tuota tulosta. Lisäksi yli puolet istutusmäärästä istutettaisiin edelleen planktonsiikana. MERKINTÄ Pohjois-Suomen vesioikeus on 11.6.1984 antamallaan päätöksellä nro 26/84/II vesihallituksen hakemuksesta muuttanut Oulujärven vedenjuoksun säännöstelylupaan sisältyvää, kalanistutusta koskevaa lupamääräystä 10. Korkein hallinto-oikeus on muuttanut määräystä 19.9.1985 antamallaan päätöksellä. Vesiylioikeus on Oulujärven säännöstelyn lopputarkastusasiassa 31.3.1993 antamallaan päätöksellä osittain muuttanut vesioikeuden päätöstä. Säännöstelyluvan haltija oli tuolloin vesi- ja ympäristöhallitus. Lupamääräys kuuluu muutettuna seuraavasti: "Kalakannan säilyttämiseksi Oulujärveen on istutettava vuosittain keskimäärin viisisataatuhatta (500 000) planktonsiian ja kuhan yhden kesän vanhaksi kasvatettua poikasta niin, että siian osuus tästä määrästä on vähintään kolme neljäsosaa (3/4), kaksikymmentätuhatta (20 000) yli 25 cm:n pituista järvitaimenen poikasta sekä kolmesataatuhatta (300 000) esikesäiseksi kasvatettua hauen poikasta. Siian poikasista voidaan enintään yksi kolmasosa istuttaa myös vastakuoriutuneina planktonsiianpoikasina, jolloin määrän on oltava suurempi siten, että sata (100) kappaletta vastakuoriutunutta vastaa yhtä kappaletta yhden kesän vanhaa poikasta. Osa haukiistutuksista on vuodesta 1994 lähtien suoritettava Oulujärveen laskevien sivuvesistöjen suualueille. Muhosjokeen on istutettava vuosittain kolmetuhatta (3 000) vähintään yksikesäiseksi kasvatettua harjuksen poikasta ja viisitoistatuhatta (15 000) hauen vastakuoriutunutta poikasta.
Istutuksesta voidaan enintään puolet kunkin kalalajin määrästä korvata muulla vesistöjen kalakantojen hyväksi suoritettavalla toimenpiteellä, jonka maa- ja metsätalousministeriö katsoo tuloksiltaan vastaavan vähintään korvattavan istutuksen vaikutusta. Vuosittaiset istutukset ja muut kalakantojen hyväksi suoritettavat toimenpiteet on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaan ja noudattaen sen antamia ohjeita. Ministeriön on ennen ohjelman hyväksymistä kuultava siitä niitä jako- ja kalastuskuntia, joiden etua tai oikeutta toimenpiteet koskevat. Luvan saajan on ilmoitettava vuosittain velvoitteen suorittamisesta ministeriölle. Luvan saajan on tarkkailtava istutuksen tai sen sijaan määrättyjen toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastukseen ja kalastoon maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma tulee esittää hyvissä ajoin ennen istutusten aloittamista maa- ja metsätalousministeriön hyväksyttäväksi. Mikäli ministeriö ei hyväksy näitä suunnitelmia, tulee luvan saajan tai Oulujoki Osakeyhtiön saattaa asia tältä osin erikseen vesioikeuden ratkaistavaksi. Tarkkailutuloksista luvan saajan tulee antaa vuosittain tieto maa- ja metsätalousministeriölle sekä, ellei toisin sovita, niille jako- ja kalastuskunnille, joiden etua istutustoimenpiteet saattavat koskea. Mikäli tarkkailun tulokset tai istutustoimenpiteistä muutoin saatavat kokemukset antavat siihen aihetta, voidaan tässä päätöksessä määrättyä istutusvelvoitetta muuttaa istutettavien kalalajien tai niiden koon ja määrän suhteen luvan saajan ja ministeriön keskenään sopimalla tavalla, huolehtien kuitenkin siitä, ettei velvoitteiden rahallinen arvo siitä heikkene. Samoin voidaan tarkkailusuunnitelmaa myöhemmin muuttaa, mikäli se toimenpiteiden jatkuessa osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi. Ennenkuin muutoksista sovitaan, niistä on kuultava edellä mainittuja jako- ja kalastuskuntia sekä Oulujoki Osakeyhtiötä. Mikäli muutoksista ei luvan saajan ja ministeriön kesken päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa erikseen hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Myös Oulujoki Osakeyhtiö voi toimenpiteiden suorittajana saattaa tämän kysymyksen hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Tässä lupaehdossa määrätyt istutukset on suoritettava ensimmäisen kerran täysimääräisinä sen kalenterivuoden aikana, joka seuraa tämän lupaehdon lainvoimaiseksi tuloa. Istutus- ja tarkkailuohjelmat on toimitettava maa- ja metsätalousministeriön hyväksyttäväksi vähintään kuusi (6) kuukautta ennen istutuksiin ryhtymistä." Maa- ja metsätalousministeriö ja Imatran Voima Oy ovat 7.4.1995 tehneet sopimuksen, jolla valtio on siirtänyt muun muassa Oulujärven säännöstelyn vesioikeudellisen luvan siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen Imatran Voima Oy:lle. Säännöstelyn nykyinen luvanhaltija on Fortum Power and Heat Oy. Korkein hallinto-oikeus on 17.2.2005 antanut päätöksen, jolla se on poistanut maa- ja metsätalousministeriön 15.7.2004 tekemästä, Oulujärven ja Muhosjoen velvoiteistutussuunnitelman hyväksymistä koskevasta päätöksestä valitusosoituksen ja jättänyt päätöstä koskevan valituksen tutkimatta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Oulujärven säännöstelyn kalanistutusvelvoitteiden toteuttamissuunnitelman sisältö ei kuulu maaja metsätalousministeriön lopullisesti päätettäväksi, vaan velvoitteita koskevat erimielisyydet tulee saattaa hakemuksella Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi vesilain mukaisesti. 7
Maa- ja metsätalousministeriö on 27.9.2007 päivätyllä kirjeellään siirtänyt kalataloudellisten toimenpidevelvoitteiden toteuttamissuunnitelmien hyväksymisen työvoima- ja elinkeinokeskuksille. 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on 13.5.2009 täydentänyt hakemustaan ja ilmoittanut, että Väätäjän osakaskunta on liittynyt hakijaksi. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Vaalan ja Paltamon kunnissa ja Kajaanin kaupungissa 11.6. 13.7.2009. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 11.6.2009 Kainuun Sanomissa. Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hakemus on hylättävä. Perusteluina työ- ja elinkeinokeskus on esittänyt seuraavaa: Taimenen pienpoikasten käyttö edellyttää istutuspaikkojen ja -määrien suunnittelua ja sopimista käytännön järjestelyistä, kuten poikasten kuljettamisesta ja levittämisestä, ennen istutusten aloittamista. Tällaista suunnitelmaa ei ole tässä yhteydessä eikä aiemminkaan esitetty. Tarkemman suunnitelman puuttuessa asian käsittely siirrettiin ja on työ- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan edelleen perusteltua siirtää koko taimenvelvoitteen toteuttamistapaa koskevan neuvottelun yhteyteen vuonna 2010. Oulujärven taimenistutusten tuloksellisuutta koskevien tutkimusten lopputulemana on käytössä olevalla resurssilla saatava erikokoisten istukkaiden määrä huomioon ottaen ollut, että istutuksista saadaan paras tuotto istuttamalla velvoitepäätöksen mukaisia isoja määriä kerralla alueille, joilla on mahdollisimman vähän istukkaita syöviä petoja, ja säätelemällä kalastusta niin, ettei taimenia kalasteta liian pieninä. Taimenen istutuspaikkoja on siksi viime vuosina vähennetty, ja istutukset on pyritty tekemään mahdollisimman vähähaukisille alueille. Uusimpien merkintätietojen perusteella näyttää siltä, että istukkaat pyydetään pääosin liian pieninä, jopa alamittaisina. Oulujärven kalastusalueen päätökset tukevat nykymuotoisten istutusten onnistumista. Työ- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan ei ole perusteita olettaa, että taimenen istukaskoon kasvattaminen 10 cm:llä parantaisi istutuksista saatavaa tulosta. Koska istutuskoon vaikutusta selvittävän merkintätutkimuksen (istutukset 2005 2007) tulosten tiedettiin valmistuvan vuoden
2009 lopulla, työ- ja elinkeinokeskus hyväksyi velvoitteen toimeenpanosuunnitelman taimenen osalta ainoastaan vuosille 2009 2010, jotta velvoitteen toteuttamistapaa voidaan tarvittaessa muuttaa. Siikaistutuksia koskevien vaatimusten johdosta työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että pohjasiikaa esiintyy luontaisesti Jäämereen laskevissa vesistöissä, joissa pohjaravintoa syöviä kalalajeja (ahven, kiiski, särki) on vähän ja ravintokilpailu siten vähäistä. Oulujärven kalayhteisö poikkeaa tästä oleellisesti, ja pohjasiian menestyminen on siksi epävarmaa. Oulujärven Paltaselälle on vuodesta 2008 alkaen istutettu pohjasiikaa osana Hyrynsalmen reitin toimenpidevelvoitetta. Velvoitteen enempi vaihtaminen pohjasiiaksi ei ole perusteltua ennen kuin pohjasiian menestymisestä on saatu lisätietoa. 3. Fortum Power and Heat Oy Fortum Power and Heat Oy on ilmoittanut, ettei se vastusta luvan mukaisia muutoksia istutusvelvoitteeseen, kunhan velvoitteen rahallinen arvo ei muutu. Muistuttajan mukaan esitetyt muutokset eivät kuitenkaan antaisi nykyistä parempaa tulosta, joten se ei ole pitänyt esitettyjä muutoksia perusteltuina. Muistuttaja on katsonut, että 15 % taimenvelvoitteen rahallisesta arvosta voidaan muuttaa pienpoikasistutuksiksi. Sitä ennen on kuitenkin sovittava istutuspaikoista ja määristä sekä muista käytännön järjestelyistä. Istutusjärjestelyt ja niiden suunnittelu aiheuttavat kustannuksia, jotka tulee ottaa huomioon osana velvoitteen rahallista arvoa. Muistuttaja ei ole vastustanut taimenistukkaiden koon kasvattamista 10 cm:llä. Se ei ole kuitenkaan pitänyt perusteltuna muuttaa taimenvelvoitetta niin, että koko 85 %:n osuus velvoitteen rahallisesta arvosta toteutettaisiin 35 cm:n mittaisilla poikasilla. Istukaseriä voidaan muistuttajan mukaan antaa pieniä määriä osakaskunnille jatkokasvatettavaksi, jolloin vastuu siirtyy osakaskunnille heti, kun poikaset on siirretty verkkoaltaisiin. Planktonsiian korvaamista pohjasiialla muistuttaja ei ole pitänyt perusteltuna. Muistuttaja on viitannut vuonna 2008 aloitettuihin Paltaselän pohjasiikaistutuksiin ja todennut, että niiden tuloksista saadaan tulevina vuosina tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisessä. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella planktonsiika on pohjoisen pohjasiikaan verrattuna erittäin hyvin kasvava laji. Siian kasvuun ja siikasaaliiseen vaikuttavat todennäköisesti siikamuotoa enemmän ravintokilpailu ja ympäristötekijät. Ei ole myöskään varmuutta, että pohjoisten vesien pohjasiika menestyisi Oulujärvellä. Vaikka planktonsiikaa on siikanäytteistä tällä hetkellä vain kolmannes, se on takavuosina ollut enemmistönä. 9 Hakijan kuuleminen ja selitys Ympäristölupavirasto on 15.7.2009 varannut hakijoille tilaisuuden antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakijat ovat ilmoittaneet, etteivät ne näe selityksen antamista tarpeelliseksi, koska muistutuksissa ei ole tullut esille mitään, mikä ei olisi ollut tiedossa hakemusta laadittaessa. Hakijat ovat pitäytyneet hakemuksessa esittämissään vaatimuksissa kaikilta osin.
10 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Oulujärven säännöstelyyn liittyvä istutussuunnitelma jätetään vuosia 2009 2010 koskevilta osin voimaan Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen 22.1.2009 tekemän päätöksen mukaisena ja hakemus tältä osin hylätään. Sen jälkeen, kun kyseisen päätöksen mukainen järvitaimenistutusten tarkistamista koskeva neuvottelu on käyty, säännöstelyn luvanhaltijan on vuoden 2010 loppuun mennessä toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle hakemusasiana perusteltu suunnitelma Oulujärven säännöstelyyn liittyvän istutusvelvoitteen toimeenpanemiseksi vuosina 2011 2013. Suunnitelma tulee laatia niin, että osa järvitaimenen istutusvelvoitteen rahallisesta arvosta toteutetaan pienpoikasistutuksina Oulujärveen laskeviin jokiin ja puroihin. Lisäksi suunnitelmassa on esitettävä muut tarpeelliset tarkistukset järvitaimenen istutusvelvoitteeseen sekä suunnitelma siian istutusvelvoitteen tarkistamisesta aikatauluineen. Tarvittaessa ympäristölupavirastolle tulee samassa yhteydessä toimittaa hakemus kalatalousvelvoitetta koskevien määräysten muuttamiseksi. RATKAISUN PERUSTELUT Oulujärven planktonsiika- ja järvitaimenistutusten tulokset ovat muun muassa velvoitetarkkailusta saatujen tietojen perusteella heikkoja. Hakijan istutussuunnitelmaan vaatimien muutosten tarkoituksenmukaisuudesta ei ole kuitenkaan kaikilta osin esitetty riittävän luotettavaa selvitystä. Istutussuunnitelman muuttamista koskevan päätöksenteon pohjaksi saataneen lisää tietoa, kun vuosina 2005 2007 tehtyihin taimenmerkintöihin perustuvat tutkimustulokset valmistuvat. Myös pohjasiikaistutusten tarkoituksenmukaisuudesta on odotettavissa lisätietoa lähivuosina. Tästä syystä Kainuun työja elinkeinokeskuksen 22.1.2009 tekemän päätöksen mukainen istutussuunnitelma jätetään voimaan vuoden 2010 loppuun asti ja säännöstelyn luvanhaltijalle määrätään velvoite toimittaa vuosia 2011 2013 koskeva istutussuunnitelma hakemusasiana ympäristölupavirastolle. Hakijat ovat esittäneet vaatimiensa muutosten toteuttamista voimassa olevien lupamääräysten mahdollistamalla tavalla. Määräykset antavat mahdollisuuden muuttaa istutettavia kalalajeja sekä istutettavien kalojen kokoa ja määrää luvanhaltijan ja työ- ja elinkeinokeskuksen keskenään sopimalla tavalla niin, ettei velvoitteiden rahallinen arvo kuitenkaan heikkene. Mikäli kalatalousvelvoitetta koskevien määräysten muuttaminen tulee asiassa saatavien selvitysten perusteella tarpeelliseksi, luvanhaltijan on jätettävä ympäristölupavirastolle myös lupamääräysten muuttamista koskeva hakemus. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen vaatimus hylätä hakemus otetaan huomioon ratkaisusta ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 22 1 ja 4 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksua ei peritä. Perustelut Kysymyksessä on korvausasian luonteinen asia. Haittaa kärsivän asianosaisen aloitteesta vireille pannun korvausasian käsittelystä ei peritä maksua. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Satu Kouvalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Satu Kouvalainen (esittelevä jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SKK/ph Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 2.11.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 690 182; telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.