Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:



Samankaltaiset tiedostot
Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Suomen kielioppia edistyneille

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

JOKA -pronomini. joka ja mikä

Kieli merkitys ja logiikka

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.


SUMERI 2. HY ma 10-12,

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

5. Paikallissijat/obliikvisijat

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Kieli merkitys ja logiikka

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Reetta Minkkinen

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Fredin ja Eskon sanomat

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

Suomen akkusatiivi: funktionaalinen näkökulma 1

SANATYYPIT JA VARTALOT

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Laskelmia uudenvuodenpuheista

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

9.1. Mikä sinulla on?

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Predikaattilogiikkaa

Odpowiedzi do ćwiczeń

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

Kopulalauseen tyypin ON HAUSKA KATSELLA PELIÄ merkitys ja käyttö sanomalehtitekstissä

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

Titta Hänninen

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas.

Moi kaikille! Finský praktikum Titta Hänninen

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.

Kieli merkitys ja logiikka

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

PUHEKIELEN PRONOMINIT

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään


Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia)

Löydätkö tien. taivaaseen?

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Transkriptio:

Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP) on primaarinen subjekti. Melkein kaikkiin verbeihin liittyy pakollinen subjekti-np (eli täydennys). Primaarinen NP on vain poikkeuksellisesti jokin muu lauseenjäsen esim. objekti. Tällaisina poikkeuksellisina verbeinä voidaan pitää kausatiiviverbejä tyyppiä harmittaa: Minua harmittaa. Näillä verbeillä on valinnainen subjekti: Minua harmittaa, että myöhästyin junasta. Semanttinen määritelmä Objektilla ei ole selvää yhtenäistä merkitystehtävää. Prototyyppisessä tapauksessa se ilmaisee tekemisen tai toiminnan kohteen tai tuloksen (sen, mihin toiminta vaikuttaa). Tällöin subjektitarkoite esim. aiheuttaa muutoksen objektitarkoitteen tilassa tai sijainnissa: He rakensivat talon. Muita esimerkkejä: Tytöt potkivat palloa. Pojat leipoivat kakkua. Voitko tulla illalla? Tänne rakennettiin uusi talo. Tristan koputti ovelle. Ekskurssi: Epäsuora objekti Verbillä voi olla subjektin lisäksi kaksi muuta täydennystä (juoda x lähettää). Siinä tapauksessa voi puhua bitransitiiviverbistä. Toista sanotaan tavallisesti objektiksi eli suoraksi objektiksi, toista taas adverbiaaliksi, datiiviobjektiksi tai epäsuoraksi objektiksi. Lähetän kirjeen sinulle. Lähetän kirjeen Tampereelle. Muodollisesti objektiksi jäsennetään: Käännän kirjeen suomesta tšekkiin. nomini akkusatiivissa tai partitiivissa (subst., pronomini, numeraali jne.) Pekka osti omenan. Näen sinut. Ota viisi! I. infinitiivi Haluan nukkua. sivulause (objektilause tai epäsuorakysymys) Näen, että hän tulee. Hän sanoi, että hän tulee. partisiippirakenne (objektipartisiippirakenne) Näen hänen tulevan.

Totaaliobjekti on nimitys akkusatiivisijaiselle objektille. Totaaliobjektilla ilmaistaan rajattuutta, joka koskee joko tilannetta (Katsoin ohjelman loppuun) tai tarkoitettua määrää (Löysin lapset pihalta). Itse akkusatiivimuodon valinta riippuu NP:n tyypistä (Löysin sinut ~ lapsen ~ lapset) ja lauseen rakenteesta (Löysin lapsen, Pihalta löydettiin itkevä lapsi). Akkusatiiviobjekti muodoltaan kielteisessä lauseessa osoittaa merkityksen myönteisyyttä, esim. Eikös oteta vielä yhdet. Partitiiviobjekti eli partitiivisijainen objekti esiintyy kielteisessä lauseessa (En halua tätä omenaa). Muuten sillä ilmaistaan rajaamattomuutta, joka koskee koko tilannetta (Katselen televisiota) tai tarkoitettua määrää (Löysin mustikoita). Eräät verbit kuten epäillä, harrastaa, rakastaa ja hävettää saavat pelkästään partitiiviobjektin. Objektin sijojen distribuutio Objektin sija riippuu muutamista asioista (sijanvaihteluun vaikuttavat siis eri tekijät): 1.objektinlaadusta a. tarkoitteiden lukumäärä (sg: Kirjoitin kirjeen, pl: Kirjoitin kirjeet); b. puhutaanko joukosta tai aineesta kokonaisuutena (Kirjoitin kirjeet, Kirjoitin kirjeitä, Juo maito!, Juo maitoa!) 2. lauseesta (kieltävä / myönteinen) a. lauseen myönteisyys ja kielteisyys (Kirjoitin kirjeen, En kirjoittanut kirjettä) Lause tavallisesti on merkitykseltään kielteinen tai epäilevä ja sen objekti partitiivissa, kun siinä esiintyy: A. kieltoverbi (Etkö tunne minua ~ minut? Eikö sitä voi kertoa! ~ Eikö sen jo voi kertoa!) B. III. inf. abessiivissa (Maahanmuuttajalle annetaan siis lupa olla tekemättä mitään.) C. III. inf. elatiivissa (Estä muita tekemästä muutoksia.) D. kielteiset adjektiivit kuten turha, hankala, vaikea, mahdoton... (Mielestäni on turha selittää sitä. Minun oli vaikea järjestää tätä asiaa [ei onnistunut] ~ tämä asia [onnistui].) E. kielteiset adverbit kuten turhaan, tuskin, harvoin... (Tuskin kirjoitan loppuun tätä kirjettä.) b. onko lauseessa perussubjekti vai ei (Kirjoitin kirjeen. Kirjoita kirje! Kirjoitetaan kirje.) c. lauseen aspekti (Kirjoitin kirjeen, Kirjoitin kirjettä, Hän on korjaamassa kattoa, Hän korjaa katon huomenna, Hän ampui hirveä, Hän ampui hirven.) 3. verbinlaadusta a. irresultatiivinen verbi (Nightwish on etsinyt uutta laulajaa.) b. asenneverbi kuten kannattaa, kunnioittaa, rakastaa (Hän rakastaa sinua.) c. tunneverbi kuten surra, hävetä, ikävöidä (Hän suri sitä. Vrt. Hän suri itsensä kuoliaaksi.) Yhteenveto Partitiivia käytetään silloin, 1. kun lause on sisällöltään kielteinen tai epäilevä tai 2. kun verbin ilmaisema tekeminen on kesken, toiminta ei ole loppunut tai prosessi on käynnissä, eikä johda tulokseen vaan jatkuu (lause on aspektiltaan raajamaton) tai 3. kun predikaattina esiintyy partitiivi-valenssiverbi (rakastaa, vihata...) tai 4. kun objekti ilmaisee epämääräistä tai summittaista määrää (jaollinen käsite: abstrakti, aine-, kollektiivi tai monikko-sanat). Akkusatiivia käytetään muissa tapauksissa eli silloin, kun ei käytetä partitiivi. I) T-päätteellistä akkusatiivia käytetään silloin, kun objekti on monikossa tai persoonapronomini;

II) N-päätteellistä akkusatiivia käytetään silloin, kun objektisana on yksikössä ja samalla a) subjekti on nominatiivissa (Minä ostan auton, vrt. Minun täytyy ostaa auto) tai b) lause on geneerinen (Jokainen suutari korjaa jonkin kengän.) tai c) subjekti yhdistyy predikaattiin (Ostan auton). III) Päätteetöntä akkusatiivia käytetään silloin, kun a) predikaatti on 1. tai 2. persoonan imperatiivissa (Ostakaa auto! vrt. Hän ostakoon auton!) tai b) predikaatti on passiivinen (Meille ostetaan auto.) tai c) lauseessa on ns. genetiivi-subjekti ja samalla subjekti ja objekti erottuvat (Meidän kannattaa ostaa auto. vrt. Hänen täytyy hillitä itsensä.) tai d) objekti on kardinaali-lukusana paitsi sanaa yksi (Ostin kolme omenaa. vrt. Ostin vain yhden.) tai e) objekti esiintyy permissiivisessä infinitiivi-rakenteessa, jonka hallitsevan lauseen verbi on passiivissa tai 1./2. persoonan imperatiivissa (Anna minun ostaa auto! Hänen annetaan ostaa auto. vrt. Minä annan sinun ostaa auton. Lupaa tehdä se! Luvattiin tehdä se. vrt. Lupasin tehdä sen.) tai f) objekti esiintyy partisiippirakenteessa ja sekä hallitsevan lauseen predikaatti että partisiippi ovat passiivissa (Sieltä luultiin löydetyn avain. vrt. Luulin hänen löytäneen avaimen. Luulin sieltä löydetyn avaimen.) tai g) objekti esiintyy rakenteessa infinitiivi-adverbiaalin kanssa ja hallitsevan lauseen verbi on passiivissa tai 1./2. persoonan imperatiivissa (Vahtimiehiä pyydetään raahaamaan mies pois. vrt. Pyydän sinua raahaamaan miehen pois.) tai h) kyse on pelkästään substantiivin attribuuttina olevan infinitiivin objektista (Ehkä minulla on syytä uskoa se. Minulla on lupaa saada se. Minulla on tapana / aikomus / aikomuksena / tarkoitus / tarkoituksena ostaa lehti. vrt. Olen aikeissa myydä auton. Aion myydä auton. Hän sai luvan rakentaa talon.) Tiivistelmäkaavio