SAK:n äänestystutkimus 0 Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten intoa äänestää huhtikuussa 0 järjestettävissä eduskuntavaaleissa sekä eräitä äänestyspäätöksen taustalla vaikuttavia asioita. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin...0 välisenä aikana osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Haastateltu joukko edustaa maamme vuotta täyttänyttä väestöä ( vuotiaat) pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Haastattelujen kokonaismäärä on.00. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n toimeksiannosta. Äänestysaikeet eduskuntavaaleissa entiset, enemmistöllä selkeä käsitys puoluevalinnasta Suomalaisten selkeä enemmistö on aikeissa äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa. Tutkimukseen osallistuneista kaikkiaan 0 prosenttia kertoi, että äänestää varmasti, prosenttia melko varmasti. Äänestysaikeissa olevia on nyt hieman enemmän kuin syksyllä 00 ja osapuilleen yhtä paljon kuin 00. Tuloksen ei kuitenkaa voi sanoa kertovan mistään varsinaisesta äänestysinnon vahvistumisesta. ÄÄNESTYSAIKEET EDUSKUNTAVAALEISSA (%) Äänestää varmasti Ei osaa sanoa Varmasti ei äänestä Äänestää melko varmasti Todennäköisesti ei äänestä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % /0 0 /00 /00 /00 Eri väestöryhmien aikeet paljastuvat liitteenä olevasta kuviosta. Yleisesti ottaen voi kuitenkin todeta, että ikä vaikuttaa suunnitelmiin. Mitä varttuneemmasta henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin hän sanoi äänestävänsä varmasti. vuotta täyttäneistä prosenttia lukeutuu varmoihin äänestäjiin, kun alle vuotiaissa saman valinnan tehnyt joukko oli vain prosentin suuruinen. Lisäksi vastauksia jakavat mm. tulotaso ja ammattiryhmä. Talouden tulojen kasvaessa alttius sanoa äänestävänsä varmasti lisääntyy.keskimääräistä useampi toimihenkilö (ylempi ja alempi) sekä yrittäjä aikoo varmasti äänestää. Myös eläkeläiset voi lukea samaan joukkoon. Työttömät, opiskelijat ja työväestöön kuuluvat suhtautuvat selvästi epäilevämmin äänestämiseen.
Suurimpien puolueiden kannattajista varsinkin kokoomuslaiset ovat varmoja siitä, että äänestävät. Saman tekee myös perussuomalaisten enemmistö. Tämä joukko oli silti suhteellisesti ottaen pienempi kuin millään muulla suurista puolueista. PUOLUEVALINNAN VARMUUS (% niistä, jotka kannattavat jotain puoluetta), n=0 Täysin varma Melko varma Ei osaa sanoa Ei juurikaan varma Ei lainkaan varma 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Kuinka varma mielipide kannattamastaan puolueesta Kuinka varma siitä, ettei puoluekanta muutu ennen eduskuntavaaleja Ne, jotka pystyivät nimeämään, mitä puoluetta äänestäisivät eduskuntavaaleissa, saivat vastata kahteen puoluekantansa varmuutta selvittäneeseen lisäkysymykseen. Heistä yli 0 prosenttia on vähintään melko varma puoluekannastaan ja useampi kuin kolme neljästä ( %) uskoo yhtä varmasti, ettei muuta kantaansa ennen eduskuntavaaleja. Ikä vaikuttaa näkemyksiin puoluekannan varmuudesta. Kun esim. alle vuotiaista vain prosenttia kertoi olevansa täysin varma siitä, mitä puoluetta kannattaa, 0vuotta täyttäneistä niin ajattelee joka toinen. Keskimääräistä useampi maaseutumaisissa kunnissa sekä Itä ja PohjoisSuomessa asuva on varma omasta puoluekannastaan. Myös moni yrittäjä, ylempi toimihenkilö ja eläkeläinen kertoi olevansa täysin varma siitä, mille puolueelle antaa tukensa. t ja työttömät muodostavat tässä heidän vastinparinsa. Suurimpien puolueiden kannattajian käsitykset asiasta olivat varsin samantyyppiset. Vain vihreät erottuivat joukosta, koska heidän täysin varmojen kannattajiensa osuus jäi keskimääräistä pienemmäksi. Joukon iäkkäimmät ovat myös varmimmat siitä, etteivät muuta mieltään ennen eduskuntavaaleja. Eläkeikäisistä jopa 0 prosenttia on tästä täysin vakuuttunut. Vertailun vuoksi voi todeta, että alle vuotiaista vain prosenttia on yhtä varma omasta valinnastaan. Pohjois ja itäsuomalaiset sekä yrittäjät ovat muita puoluevalintansa pysyvyydestä erityisen varmoja väestöryhmiä. Maantieteellisesti muutos muuttuu sitä epätodennäköisemmäksi mitä maaseutumaisempaan ympäristöön siirrytään. Suurten puolueiden kannattajien välillä on jonkin verran eroa, vaikka kaikki he ovatkin suhteellisen varmoja valinnastaan. Vasemmistoliittolaisista löytää eniten niitä, jotka eivät varmasti enää vaihda puoluetta. Vihreissä tällä tavalla ajattelevia on suhteellisesti ottaen vähiten. Äänestyspäätöksen taustalla useita asioita Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin ajattelemaan kymmentä tekijää ja kertomaan, kuinka tärkeänä äänestyspäätökseen vaikuttavana tekijänä he pitävät ehdokkaiden niistä esittämiä näkemyksiä ja käsityksiä. Puoluekannan varmuutta koskevassa kysymyksessä asteikon positiivinen ääripää kuului erittäin varma, puoluekannan muuttumista koskevassa täysin varma, muilta osin asteikot olivat identtiset.
Enemmistön mielestä ehdokkaiden mielipiteet jokaisesta kysymyksen sisältäneestä tekijästä ovat vähintään melko tärkeitä valintaan vaikuttavia asioita. Silti kuusi aihealuetta erottui muista: sosiaaliturva, työelämän kehittäminen, hyvinvointipalveluiden kehittäminen, veropolitiikka, turvallisuuspolitiikka sekä ulkopolitiikka. Ehdokkaan esittämät näkemykset näistä vaikuttavat vähintään neljän viidesosan äänestyspäätökseen. KUINKA TÄRKEÄNÄ PITÄÄ EHDOKKAAN NÄKEMYKSIÄ ERÄISTÄ ASIOISTA ÄÄNESTYSPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄÄN (%), n=00 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei osaa sanoa Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Sosiaaliturva Työelämän kehittäminen 0 Hyvinvointipalveluiden kehittäminen Veropolitiikka Turvallisuuspolitiikka Ulkopolitiikka 0 0 Tasaarvoasiat 0 0 Maahanmuuttopolitiikka Suomen Natojäsenyys Ehdokkaan imago Tasaarvoasiat, maahanmuuttopolitiikka, Suomen Natojäsenyys sekä ehdokkaan imago ovat joillekuille itse asiassa melko suurelle joukolle tärkeitä, mutta niiden merkitys on silti jonkin verran vähäisempi kuin edellä mainittujen asioiden. Itse asiassa melko moni totesi, ettei pidä niistä esitettyjä ajatuksia kovin tärkeinä tekijöinä. Ehdokkaan imago ei ole sitä prosentille. Usempi kuin joka neljäs puolestaan kertoi, etteivät ehdokkaan näkemyksiä tasaarvoasioista ole tässä suhteessa kovinkaan merkittäviä. Maahanmuuttopoliikkaa ja Suomen Natojäsenyyttä koskevat argumentit eivät vaikuta karkeasti ottaen joka kolmannen päätöksiin. Liitteenä olevista graafisista esityksistä käy ilmi eräiden väestöryhmien käsitykset viidestä mielipiteitä eniten jakaneesta aihepiiristä. Naisista selvästi suurempi osa kuin miehistä pitää ehdokkaan tasaarvokysymyksistä esittämiä ajatuksia tärkeinä. Keskimääräistä useammin niin tekevät myös alle vuotiaat sekä etenkin vasemmistoliittolaiset ja vihreät. Myös :n kannattajien mielestä kyseessä on keskimääräistä enemmän äänestyspäätökseen vaikuttava tekijä. t ja työväestöön kuuluvat kiinnittävät asiaan hieman enemmän huomiota kuin muut ammattiryhmät. Yrittäjistä taas tekee selvästi harvempi tekee niin. Myös tulotasolla on vaikutusta: mitä enemmän taloudella on tuloja, sitä vähemmän asiaan tasaarvokysymyksiin kiinnitetään huomiota. Kansanedustajaehdokkaan maahanmuuttopolitiikkaa koskevat näkemykset merkitsevät ylivoimaisesti perussuomalaisille. Heistä melkein joka toinen ( %) pitää niitä erittäin tärkeänä omaan äänestyspäätökseensä vaikuttavana asiana.
Myös keskimääräistä useampi pääkaupunksieudulla asuva, opiskelija sekä eläkeläinen kuuntelee suhtellisen tarkasti, mitä ehdokas sanoo maahanmuuttoasioista. Asia on melko tärkeä myös useammalle kuin joka toiselle vuotiaalle. Toisaalta heistä keskimääräistä useampi ei kiinnitä asiaan juurikaan huomiota. Saman voi sanoa useasta yrittäjästä ja työttömästä. Ehdokkaan imago merkitsee sitä enemmän, mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse. Etenkin eläkeikäiset pitävät asiaa tärkeänä. Keskustalaiset erottuvat tästä syysä muiden suurten puolueiden kannattajista. Perussuomalaiset, vasemmistoliittolaiset ja vihreät eivät puolestaan pidä imagokysymystä itselleen aivan yhtä tärkeänä. Periaatteelliset työelämään liittyvät kysymykset tärkeitä äänestettäessä Haastattelija totesi haastateltaville, että kevään eduskuntavaaleja edeltävässä keskustelussa voi nousta esiin myös eräitä työelämään liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Tämän jälkeen hän luetteli viisi mahdollista tällaista teemaa ja pyysi kertomaan, voisiko vastaaja äänestää niitä kannattavaa ehdokasta tai puoluetta. ÄÄNESTÄISIKÖ EDUSKUNTAVAALEISSA EHDOKASTA TAI PUOLUETTA JOKA... (%), n=00 Kyllä äänestäisi Ei osaa sanoa Ei äänestäisi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Kannattaa veroalennuksia, vaikka se tarkoittaisi julkisten hyvinvointipalvelujen leikkauksia? Kannattaa niin sanottuja joustoja työelämään eli palkkojen alentamista, työaikojen pidentämistä ja irtisanomisten helpottamista? Kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista? Kannattaa yrityksille oikeutta palkata työntekijöitä pienemmällä palkalla kuin työehtosopimuksissa on sovittu? 0 On hallituksessa valmis tekemään työelämään liittyvät päätökset ilman, että niistä sovitaan yhdessä työntekijöiden ja työnantajien edustajien kanssa? Mikä tahansa kysymyksessä mainittu asia muodostasi enemmistölle esteen äänestää sitä kannattavaa kandidaattia tai polittiista ryhmittymää. Kaikkein useimmille esteeksi muodostuisi tilanne, jossa puolue tai ehdokas olisi hallituksessa valmis tekemään työelämään liittyvät päätökset ilman, että niistä sovitaan yhdessä työntekijöiden ja työnantajien edustajien kanssa. Valtaenemmistö totesi lisäksi jättävänsä tukematta niitä, jotka kannattavat sitä, että yrityksille annettaisiin oikeus palkata työntekijöitä työehtosopimuksissa sovittua pienemmällä palkalla.
Kolme neljästä suomalaisesta karttaisi sellaisten puolueiden tai ehdokkaiden äänestämistä, jotka kannattavat em. linjauksia. Kaksi kolmesta jättäisi tukematta niitä, jotka haluaisivat leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai niitä, jotka työelämään joustoja kuten palkkojen alentamista, työaikojen pidentämistä ja irtisanomisten helpottamista. prosenttia taas jättäisi äänestämästä niitä, jotka kannattavat veronalennuksia julkisten hyvinvointipalvelujen leikkaamisen kustannuksella. Yhteenvedon liitteenä olevista graafisista esityksistä käy ilmi eräiden väestöryhmien näkemykset kustakin kysymyksen sisältäneestä asiasta. Suhtautuminen on varsin johdonmukaista. Esim. yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt, kokoomuksen kannattajat sekä hyvätuloisten talouksien jäsenet ovat muita selvästi halukkaampia äänestämään puolueita tai ehdokkaita, jotka kannattavat mitä tahansa kysymyksessä esitettyä työelämän periaateratkaisua. Vähemmän ansaitsevat sekä poliittisen vasemmiston ja vihreiden kannattat puolestaan muodostavat heille vastavoiman, joka jättäisi kaikissa tapauksissa äänestämättä puheena olevia tahoja. Perussuomalaiset liittyvät jälkimmäisiin silloin kun pohditaan, äänestäisikö puoluetta tai ehdokasta, joka kannattaa työelämän joustoja eli kuten kysymyksessä määriteltiin, palkkojen alentamista, työaikojen pidentämistä tai irtisanomisten helpottamista. Muuten heidän näkemyksensä myötäilevät koko vastaajajoukon keskimääräisiä mielipiteitä. Vain harvat hyväksyvät ajatuksen oman työmarkkinaasemansa heikkenemisestä Periaatteellisempien kannanottojen lisäksi testattiin tutkimukseen osallistuneiden käsityksiä eräistä julkisuudessa talouskasvun nimissä vaadituista uudistuksista. Enemmistö suhtautui negatiivisesti jokaiseen, eikä hyväksyisi omalta osaltaan yhtäkään näistä. Kaikkein kielteisemmin suhtauduttiin irtisanomissuojan poistamiseen. Useampi kuin neljä viidestä ei hyväksyisi sitä. HYVÄKSYISIKÖ OMALLA KOHDALLAAN ERÄÄT TALOUSKASVUN NIMISSÄ VAADITUT ASIAT (%), n=00 Kyllä Ei osaa sanoa Ei 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Palkkojen alentamisen 0 Viikoittaisen työajan pidentämisen palkkaa nostamatta Työttömyysturvan heikentämisen 0 Irtisanomissuojan poistamisen Kolme neljästä suhtautui kielteisesti työttömyysturvan heikentämiseen. Viikoittaisen työajan pidentäminen palkkaa nostamatta tai palkkojen alentaminen ei olisi kahden kolmasosan mielestä hyväksyttävää.
Melkein joka kolmas voisi kuitenkin hyväksyä palkanalennukset ja usempi kuin joka neljäs työajan pidentämisen ilman rahakorvausta. Joka viides saattaisi hyväksyä jonkinlaisen työttömyysturvan heikentämisen. Irtisanomissuojan poistaminen kuitenkin kävisi vain kolmelletoista prosentille. Liitteenä olevat graafiset esitykset kertovat eri väestöryhmien käsitykset em. asioista. Tässäkin merkittävin näkemyksiä jakava linja asettuu niin, että sen toiselle puolelle (esitettyjä asioita keskimääräistä useammin tukemaan) asettuvat ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät, hyvätuloiset ja kokoomuslaiset, kun sen toiselta puolelta löytää etenkin vasemmistoliiton, :n ja vihreiden kannattajia, pienempituloisia ja itsensä työväestöön lukevia kansalaisia.
LIITEKUVAT
ÄÄNESTYSAIKEET KEVÄÄN 0 EDUSKUNTAVAALEISSA (%), n=00 0 0 0 0 0 0 0 Äänestää varmasti 0 Äänestätte melko varmasti Todennäköisesti ei äänestä Varmasti ei äänestä Ei osaa sanoa
ÄÄNESTYSAIKEET KEVÄÄN 0 EDUSKUNTAVAALEISSA (%), n=00 Äänestää varmasti Ei osaa sanoa Varmasti ei äänestä Äänestää melko varmasti Todennäköisesti ei äänestä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0
0 KUINKA VARMA MIELIPIDE KANNATTAMASTAAN PUOLUEESTA (%), n=00 Erittäin varma Melko varma Ei osaa sanoa Ei juurikaan varma Ei lainkaan varma 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0
KUINKA VARMA SIITÄ, ETTEI PUOLUEKANTA MUUTU ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA (%), n=00 Täysin varma Melko varma Ei osaa sanoa Ei kovin varma Ei lainkaan varma 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0 0 0 0
KUINKA TÄRKEÄNÄ PITÄÄ EHDOKKAAN NÄKEMYKSIÄ ERÄISTÄ ASIOISTA ÄÄNESTYSPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄÄN: ulkopolitiikka (%), n=00 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei osaa sanoa Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0 0 0 0 0 0
KUINKA TÄRKEÄNÄ PITÄÄ EHDOKKAAN NÄKEMYKSIÄ ERÄISTÄ ASIOISTA ÄÄNESTYSPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄÄN: tasaarvoasiat (%), n=00 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei osaa sanoa Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0
KUINKA TÄRKEÄNÄ PITÄÄ EHDOKKAAN NÄKEMYKSIÄ ERÄISTÄ ASIOISTA ÄÄNESTYSPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄÄN: maahanmuuttopolitiikka (%), n=00 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei osaa sanoa Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0 0
KUINKA TÄRKEÄNÄ PITÄÄ EHDOKKAAN NÄKEMYKSIÄ ERÄISTÄ ASIOISTA ÄÄNESTYSPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄÄN: Suomen NATOjäsenyys (%), n=00 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei osaa sanoa Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0 0 0 0
KUINKA TÄRKEÄNÄ PITÄÄ EHDOKKAAN NÄKEMYKSIÄ ERÄISTÄ ASIOISTA ÄÄNESTYSPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄÄN: ehdokkaan imago (%), n=00 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei osaa sanoa Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0 0
ÄÄNESTÄISIKÖ EDUSKUNTAVAALEISSA EHDOKASTA TAI PUOLUETTA, JOKA KANNATTAA VEROALENNUKSIA, VAIKKA SE TARKOITTAISI HYVINVOINTIPALVELUIDEN LEIKKAUKSIA (%), n=00 Kyllä äänestäisi Ei osaa sanoa Ei äänestäisi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0
ÄÄNESTÄISIKÖ EDUSKUNTAVAALEISSA EHDOKASTA TAI PUOLUETTA, JOKA KANNATTAA NS. JOUSTOJA TYÖELÄMÄÄN ELI PALKKOJEN ALENTAMISTA, TYÖAIKOJEN PIDENTÄMISTÄ JA IRTISANOMISTEN HELPOTTAMISTA (%), n=00 Kyllä äänestäisi Ei osaa sanoa Ei äänestäisi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0 0
ÄÄNESTÄISIKÖ EDUSKUNTAVAALEISSA EHDOKASTA TAI PUOLUETTA, JOKA KANNATTAA ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAAMISTA (%), n=00 Kyllä äänestäisi Ei osaa sanoa Ei äänestäisi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0
0 ÄÄNESTÄISIKÖ EDUSKUNTAVAALEISSA EHDOKASTA TAI PUOLUETTA, JOKA KANNATTAA YRITYKSILLE OIKEUTTA PALKATA TYÖNTEKIJÖITÄ PIENEMMÄLLÄ PALKALLA KUIN TYÖEHTOSOPIMUKSISSA ON SOVITTU (%), n=00 Kyllä äänestäisi Ei osaa sanoa Ei äänestäisi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0
ÄÄNESTÄISIKÖ EDUSKUNTAVAALEISSA EHDOKASTA TAI PUOLUETTA, JOKA ON HALLITUKSESSA VALMIS TEKEMÄÄN TYÖELÄMÄÄN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET ILMAN, ETTÄ NIISTÄ SOVITAAN YHDESSÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJIEN EDUSTAJIEN KANSSA (%), n=00 Kyllä äänestäisi Ei osaa sanoa Ei äänestäisi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0 0
HYVÄKSYISIKÖ OMALLA KOHDALLAAN ERÄÄT TALOUSKASVUN NIMISSÄ VAADITUT ASIAT: palkkojen alentamisen (%), n=00 Kyllä Ei osaa sanoa Ei 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0
HYVÄKSYISIKÖ OMALLA KOHDALLAAN ERÄÄT TALOUSKASVUN NIMISSÄ VAADITUT ASIAT: viikoittaisen työajan pidentämisen palkkaa nostamatta (%), n=00 Kyllä Ei osaa sanoa Ei 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0
HYVÄKSYISIKÖ OMALLA KOHDALLAAN ERÄÄT TALOUSKASVUN NIMISSÄ VAADITUT ASIAT: työttömyysturvan heikentämisen (%), n=00 Kyllä Ei osaa sanoa Ei 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0 0 0
HYVÄKSYISIKÖ OMALLA KOHDALLAAN ERÄÄT TALOUSKASVUN NIMISSÄ VAADITUT ASIAT: irtisanomissuojan poistamisen (%), n=00 Kyllä Ei osaa sanoa Ei 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KAIKKI 0 0 0 0 HelsinkiUusimaa EteläSuomi LänsiSuomi Pohjois ja ItäSuomi 0 0 Alle 0000 /vuosi 000 0000 /vuosi 000 000 /vuosi Yli 000 /vuosi 0
TUTKIMUSLOMAKE K Seuraavat eduskuntavaalit pidetään tämän vuoden huhtikuussa. Kuinka varmasti aiotte äänestää eduskuntavaaleissa? LUETTELE Äänestätte varmasti Äänestätte melko varmasti Todennäköisesti ette äänestä Varmasti ette äänestä Ei osaa sanoa K Kuinka tärkeänä pidätte ehdokkaan näkemyksiä seuraavista asioista äänestyspäätöstä tehdessänne? VAIHTOEHDOT Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Ei osaa sanoa ROTATOIDAAN ARVIOINTIKOHTEITA Ulkopolitiikka Turvallisuuspolitiikka Sosiaaliturva Hyvinvointipalveluiden kehittäminen Työelämän kehittäminen Veropolitiikka Tasaarvoasiat Maahanmuuttopolitiikka Suomen Natojäsenyys Ehdokkaan imago K Kevään eduskuntavaaleja edeltävässä keskustelussa noussee esille myös periaatteellisia työelämään liittyviä kysymyksiä. Äänestäisittekö sellaista ehdokasta tai puoluetta joka kannattaa VAIHTOEHDOT Kyllä äänestäisi Ei äänestäisi Ei osaa sanoa ROTATOIDAAN ARVIOINTIKOHTEITA Veroalennuksia, vaikka se tarkoittaisi julkisten hyvinvointipalvelujen leikkauksia Niin sanottuja joustoja työelämään eli palkkojen alentamista, työaikojen pidentämistä ja irtisanomisten helpottamista Yrityksille oikeutta palkata työntekijöitä pienemmällä palkalla kuin työehtosopimuksissa on sovittu On hallituksessa valmis tekemään työelämään liittyvät päätökset ilman, että niistä sovitaan yhdessä työntekijöiden ja työnantajien edustajien kanssa Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista
K Julkisessa keskustelussa on vaadittu talouskasvun nimissä seuraavia asioita. Hyväksyisittekö ne omalta kohdaltanne? VAIHTOEHDOT Kyllä Ei Ei osaa sanoa Palkkojen alentamisen Viikoittaisen työajan pidentämisen palkkaa nostamatta Työttömyysturvan heikentämisen Irtisanomissuojan poistamisen P Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin minkä puolueen tai muun ryhmittymän edustajaa Te äänestäisitte? Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Perussuomalainen puolue () Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreät Ruotsalainen kansanpuolue RKP Kristillisdemokraatit KD Joku muu puolue tai ryhmittymä, mikä? 0 Ei äänestäisi Ei osaa sanoa Ei halua sanoa P Kuinka varma mielipide Teillä on, jos ajattelette juuri kannattamaanne puoluetta; onko se erittäin varma, melko varma, ei juurikaan varma vai ei lainkaan varma? Erittäin varma Melko varma Ei osaa sanoa Ei juurikaan varma Ei lainkaan varma NIILTÄ, JOTKA SANOVAT JONKIN PUOLUEEN K Kuinka varma olette siitä, ettei puoluekantanne muutu ennen eduskuntavaaleja? Täysin varma Melko varma Ei kovin varma Ei lainkaan varma Ei osaa sanoa