Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos haastaa perinteisen luonnonsuojelun Ympäristötiedon foorumin Suomi 100 -seminaari Ympäristöministeriön Pankkisali, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 15.12.2017
Maapallon ilmasto lämpenee Suomen ilmasto muuttuu luontotyyppien ja eliölajien olosuhteet muuttuvat Lämpötila viimeisen 12 kk:n aikana vrt. 1981-2010 keskiarvo Maapallon keskilämpötila v. 1979-11/2017 Lähde: ECMWF Copernicus Climate Change Service Vuosina 2015 ja 2016 maapallon keskilämpötila oli yli asteen korkeampi kuin esiteollisena aikana. Lähde: Hawkins et al. (2017) DOI:10.1175/BAMS-D-16-0007.1 Suomen ilmasto on lämmennyt 2,3 astetta vuoden 1850 jälkeen. Mikkonen et al. (2015) http://www.metsa.fi/
Fossiiliset CO 2 - päästöt (GtCO 2 /v) Fossiiliset ja maankäytön muutosten CO 2 - päästöt (GtCO 2 /v) Päästöjen rajoittaminen ei enää pysäytä ilmastonmuutosta, mutta hidastaa ja rajoittaa sitä => helpottaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä Kehitysuria välttää globaali 2 C:n lämpeneminen Globaalit fossiiliset hiilidioksidipäästöt v. 2016 62% isommat kuin v. 1990 ja v. 2017 (arvio) 2% isommat kuin v. 2016 Suomen kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät kasvuun v. 2016 (Tilastokeskus 8.12.2017) Negatiiviset globaalit nettopäästöt http://www.globalcarbonproject.org/
Lämpötila ( C) Suomen ilmastoon kuuluu voimakas vaihtelu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen Repovesi CC BY-SA 3.0 Viimeisen 30 vuorokauden sää Kouvolassa Sademäärä (mm/vrk) SÄÄ Vuorokauden ylin lämpötila alin ILMASTO Tavanomainen ylin lämpötila alin Sademäärä 13.11.-12.12. vuonna 2017 vrt. 1981-2010 http://ilmatieteenlaitos.fi/viimeisen-30-vrk-saa
Lämpötila- ja lumiolot ovat jo muuttuneet Vuosikeskiarvojen trendit jakson 1961-2010 aikana Koko maa: Lämpötila: 0.3 C/10 v (tilastollisesti merkitsevä) Sademäärä: 11 mm/10 v (ei tilastollisesti vielä merkitsevä kasvu) Harmaat alueet: hila-aineiston suuri epävarmuus Varjostetut alueet: ei tilastollisesti merkitseviä trendejä Lumen syvyys: -1.2 cm/10 v (tilastollisesti hyvin merkitsevä) Aalto et al. (2016)
Lämpötila ( C) Suomen keskilämpötila kohoaa jatkossa 60-90% enemmän kuin maapallon keskimäärin Vuoden keskilämpötila ( C) Vantaalla Havainnot: 1953-2016 4 vaihtoehtoista skenaariota riippuen tulevista päästöistä Keskiarvo Vantaalla v. 1981-2010: 5.3 C Globaalit CO 2 -päästöt 5.6 C 3.6 C 3.3 C 1.9 C Muutos Suomessa 2070-2099 vrt. 1981-2010 Vuosi Lähde: Ruosteenoja et al. (2016)
Muutos 1981-2010 => 2040-2069 Muutos 1981-2010 => 2040-2069 Lämpötilat ja sademäärät kasvavat etenkin talvikuukausina Lämpötilan muutos ( C) Sademäärän muutos (%) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Talvisten vesisateiden osuus kasvaa Sulamis-jäätymissyklit lisääntyvät o: Ilmastomallien tulosten keskiarvona saatu paras arvio Varjostus: mallitulosten eroista aiheutuva epävarmuusväli Lähde: Ruosteenoja et al. (2016)
Ilmastovyöhykkeet 1971-2000 Polaari-ilmastot Tundrailmasto Kylmätalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Leutotalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Lähde: Jylhä et al. (2010)
(Gt C/vuosi) Päästöskenaario Ilmastovyöhykkeet 2020-luku 30 20 10 0 2000 2050 2100 Polaari-ilmastot Tundrailmasto Kylmätalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät A1B Leutotalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Lähde: Jylhä et al. (2010)
(Gt C/vuosi) Päästöskenaario Ilmastovyöhykkeet 2050-luku 30 20 10 0 2000 2050 2100 Polaari-ilmastot Tundrailmasto Kylmätalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät A1B Leutotalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Lähde: Jylhä et al. (2010)
(Gt C/vuosi) Päästöskenaario Ilmastovyöhykkeet 2080-luku 30 20 10 0 2000 2050 2100 Polaari-ilmastot Tundrailmasto Kylmätalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät A1B Leutotalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Lähde: Jylhä et al. (2010)
Lumipeite ohenee ja muuttuu epävarmemmaksi - talven suurin lumikuorma voi kuitenkin kasvaa etenkin pohjoisessa Lumen syvyys (cm) helmikuussa v. 2070-2099 Mittaukset v. 1981-2015 Arvio vuosisadan puolivälin lumiilmastosta HS 22.2.2016 v. 1981-2010 Mallinnettu talven suurin lumikuorma (kg m -2 ): pohjoisessa kasvaa ja etelässä pienenee RCP8.5 Lähde: Lehtonen et al. (2016a)
Kosteussisällön muutos (%-pisteinä) Maaperä kuivuu keväällä FORBIO ADAPT ILMAPUSKURI MONIMET Pohjois-Eurooppa Maaperän kuivuminen keväällä lumen ja roudan sulaminen aikaistuu Aiemmin harvinaisen kuivan maaperän episodit yleistyvät selvästi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Ruosteenoja et al. (2017) Suurehkojen yli 10 ha metsäpalojen arvioidaan lisääntyvän Lehtonen et al. (2016b) Kuva: A. Drebs
Yhteenvetoa ilmastonmuutoksista Suomessa Lämpötila nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella kuitenkin enemmän kuin kesällä. Kesällä kaikkein korkeimmat mitattavat lämpötilat kohoavat likimain samaa tahtia kuin keskilämpötilatkin Talvella sataa selvästi nykyistä enemmän, ja aurinkoa nähdään harvemmin. Sekä keskimääräiset että suurimmat sademäärät kasvavat, kuten myös sadepäivien määrä. Kesällä keskimääräinen sademäärä ei muutu paljon, mutta rankkasateiden arvioidaan voimistuvan Keskimääräiset tuulen voimakkuudet pysynevät lähes ennallaan. Voimakkaimpien tuulten osalta muutos on epävarma. Merellä jäät keskimäärin ohenevat ja jään pinta-ala pienentyy. Kuitenkin yksittäisiä runsasjäisiäkin talvia esiintyy vielä lähivuosikymmeninä. Muutosten voimakkuuden sanelee kasvihuonekaasujen päästöjen kehittyminen
Pääviestit Suomen luontotyypit ja eliölajit ovat alttiina sille, että ilmastolliset olosuhteet muuttuvat nopeammin kuin keskimäärin maapallolla On kiire hidastaa maailmanlaajuista lämpenemistä Vaikka päästöjen rajoittaminen ei enää pysäytä ilmastonmuutosta, se hidastaa ja rajoittaa sitä, mikä helpottaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä FORBIO ADAPT ILMAPUSKURI MONIMET 15
Lisätietoa: Ilmasto-opas.fi Portti artikkeleihin ilmastonmuutoksen vaikutuksista
Kirjallisuusviitteet Aalto, J., P. Pirinen, and K. Jylhä (2016), New gridded daily climatology of Finland: Permutation-based uncertainty estimates and temporal trends in climate, J. Geophys. Res. Atmos., 121, 3807-3823. doi:10.1002/2015jd024651 Hawkins et al. (2017) Estimating Changes in Global Temperature since the Preindustrial Period. Bull. Amer. Meteor. Soc., https://doi.org/10.1175/bams-d-16-0007.1 Jylhä, K., Tuomenvirta, H., Ruosteenoja, K., Niemi-Hugaerts, H., Keisu, K. and Karhu, J.A., 2010: Observed and projected future shifts of climatic zones in Europe, and their use to visualize climate change information. Weather, Climate, and Society, 2, 148-167. https://doi.org/10.1175/2010wcas1010.1 Lehtonen, I., Kämäräinen, M., Gregow. H., Venäläinen, A. and Peltola, H. 2016: Heavy snow loads in Finnish forests respond regionally asymmetrically to projected climate change. Nat. Hazards Earth Syst. Sci., 16, 2259 2271, doi:10.5194/nhess-16-2259-2016. Lehtonen I, A. Venäläinen, M. Kämäräinen, H. Peltola, H. Gregow, 2016b: Risk of large-scale fires in boreal forests of Finland under changing climate. Nat. Hazards Earth Syst. Sci., 16, 239 253, doi:10.5194/nhess-16-239-2016 Mikkonen, S., M. Laine, H. Mäkelä, H. Gregow, H, Tuomenvirta, M. Lahtinen and A. Laaksonen (2015), Trends in the average temperature in Finland, 1847 2013. Stochastic Environmental Research and Risk Assessment, 29(6), 1521-1529. doi:10.1007/s00477-014-0992-2 Ruosteenoja K., Jylhä K., Kämäräinen M., 2016: Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, 51, 17-50. Ruosteenoja, K., Markkanen, T., Venäläinen, A., Räisänen, P. & Peltola, H. 2017. Seasonal soil moisture and drought occurrence in Europe in CMIP5 projections for the 21st century. Climate Dynamics: 1 16. doi:10.1007/s00382-017-3671-4
Kiitos mielenkiinnosta! Kirsti.jylha@fmi.fi http://en.ilmatieteenlaitos.fi/plumes Ilmatieteen laitos Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki PL 503, 00101 Helsinki, puh. 029 539 1000 Meteorologiska institutet Erik Palméns plats 1, 00560 Helsingfors PB 503, 00101 Helsingfors tel. 029 539 1000 Finnish Meteorological Institute Erik Palménin aukio 1, FI-00560 Helsinki P.O.Box 503, FI-00101 Helsinki tel. +358 29 539 1000 Twitter: @meteorologit ja @IlmaTiede Facebook: FMIBeta 15.12.2017 18