toiminta- ja taloussuunnitelma

12.11.2010 Syyttäj älaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2015 ~~ "'.., -- l. 1. i:.

12.11.2010 Sisällysluettelo: Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosile 2011-2014...1 1. Johdon katsaus... 1 2. Toimintaympäristön keskeiset muutokset... 3 2.1. Lainsäädäntö... 3 2.2. Syyttäj äntoiminta... 4 2.3 Toiminnalliset linj aukset ja rakenteelliset muutokset..................6 3 Pitkäntähtäyksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet tunnuslukuineen...7 4 Suunnittelukauden toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi tunnuslukuinen... 7 4.1 Keskeiset rakenteelliset uudistukset... 7 4.2 Tietohallintohankeet... 8 4.2.1 Laitteet ja järjestelmät... 8 4.2.2 Summaarinen rikosprosessi... 8 4.2.3 Sakari-järjestelmän kehittäminen ja uusiminen sekä yhdistäminen poliisin uuteen Vitjaj ärj estelmään...... 8 4.2.4 Rahoituksesta... 9 4.3 T oimitilaratkaisut/toimitilastrategia... 9 4.4 Toimenpiteiden edellyttämät lisämäärärahatarpeetja lisähenkilöstötarpeet...10 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Syyttäjälaitoksen kehyslaskelma ja lisätarpeet Syyttäjälaitoksen voimavarat ja rahavirrat Tuloksellisuuden tunnusluvut Syyttäjälaitoksen henkilöstösuunnitelma, toteutumat, tuottavuustavoitteet j a eläkepoistuma 2005-2015 Syytäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet 2005-2015 Syyttäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet 2005-2015 (VM:n ohjeistama) Yhteenveto toimitilamuutoksista vuosina 2010-2015

12.11.2010 Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosille 2011-2014 1. Johdon katsaus Yhteiskunnan taloudellisen tilan heikkeneminen, ennen kaikkea toimeentulomahdollisuuksien polarisoituminen, on omiaan luomaan yhteiskunnallisia kärjistyksiä, joiden selvittelyssä saatetaan joutua turvautumaan lisääntyvässä määrin rikosoikeuteen. Syyttäjätoimen merkitys kasvaa siten myös tässä suhteessa, ts. sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden peittoala laajenee ja saa uusia painotuksia. Tämä puolestaan asettaa vaatimuksia osaamisen johtamiselle ja ajantasaistamiselle koulutuksen avulla. Oikeudenhoidon julkisuuskuva hahmottuu yhä voimakkaammin syyttäjäntoiminnan välityksellä. Käsitys oikeusturvasta muodostuu jo esitutkinnan aikana ja syyteharkinnallisten ratkaisujen yhteydessä. Juuri näihin rikosprosessin vaiheisiin liittyy suurin uutismielenkiinto. Odotukset syyttäjätoiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kasvavat myös tätä kautta entisestään. Syyttäjänvirastoihin saapuvissa asioissa ei ole odotettavissa suurta määrällistä muutosta nykytilaan verrattuna. Kuitenkin lainmuutoksen johdosta syyttäjälle tulevien pahoinpitelyrikosten määrä oletettavasti kasvaa. Myös nk. viharikosten määrä on kasvussa. Joka tapauksessa laskennallinen eli painotettu työmäärä, jonka tulisi kuvastaa todellisessa työmäärässä tapahtuvia muutoksia, mitä se ei kuitenkaan vielä täysimääräisesti tee, on kasvussa. Tämä johtuu rikosasioiden laadun vaikeutumisesta ja niiden laajentumisesta. Talousrikokset, kansainvälistyvä järjestäytynyt rikollsuus, nopeasti kasvava verkkorikollisuus ja ihmisten liikkumiseen sekä maahanmuuttoon liittyvä rikollisuus luovat lisääntyviä paineita rikosvastuun toteuttamiselle, jossa syytäjällä on ratkaiseva rooli. Sananvapausasioissa mahdollset perusoikeuksiin liittyvät ristiriidat tulevat entistä kärjekkäimmiksi koko ajan. Syytevallan järjestelyissä tulisikin jatkossa jättää valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen syytevaltaan vain tietyt, erikseen luetellut rikokset, silä nykyinen korkeimman oikeuden vahvistama tulkinta ei vastanne sittenkään po. järjestelyn syvintä tarkoitusta. Kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut varsin myönteistä se, että paikallssyytäjäresurssit ovat pysyneet varsin vakaina. Vuosittainen vaihtelu on ollut enintään 4 htv:tä (324,1-328). Kuluvalle ja ensi vuodelle saatu toimintamäärärahan tasokorotus on edelleen vahvistanut tasaisen tuloskehityksen edellytyksiä. Suunnittelukaudelle kaavaillut vuosittaiset määrärahakehykset näyttäisivät riittävän noin 320 paikallssyyttäjähenkilötyövuoden rahoittamiseen. WinCapita-jutun vaatimat kymmenen syyttäjähenkilötyövuotta pystytään 2012-2013 rahoittamaan siirtyvilä määrärahoila, jos siirtyvät määrärahat käytetään kokonaisuudessaan. Edes siirtyvillä määrärahoila ei ole mahdollista rahoittaa WinCapita-jutun

2 vaatimaa työpanosta enää 2014-2015. WinCapita-jutun vaatima työpanos tulisi rahoittaa erikseen koko kehyskaudella. Ruanda- ja WinCapita -juttuihin saadut erillset määrärahat ovat tasapainottaneet resurssitilannetta. Vuoden 2011 lopulla on nähtävissä, mikä tulee olemaan WinCapita -jutun todellinen resurssivaikutus. Vastaavasti Ruanda-jutun kohdalla tilanne on vielä auki. Koko suunnittelukaudelle olisi ensiarvoisen tärkeätä turvata tasaiset resurssit ja vielä siten, että ne olisivat hyvissä ajoin tiedossa. Henkilöstösuunnitelman mukaisella toimistohenkilökunnan virkojen lakkauttamisella ei ole mahdollista tasapainottaa puuttuvia syyttäjäresursseja, vaan se on tehtävä toimintamäärärahojen lisäyksellä viimeistään vuodesta 2014 eteenpäin. Organisatorisila järjestelyilä on varsin suuri merkitys sekä osaamisen johtamisen että resurssien määrän ja kohdentamisen kannalta. Vuoden 2011 alusta toteutuvien virastojärjestelyjen lisäksi jo samana vuonna on tarkoitus käynnistää Keski-Suomen ja Kanta- Hämeen syyttäjäntoimen järjestelyjen suunnittelu ja mahdollinen toimeenpano. Suunnittelukauden alussa 2012 syytäjänvirastoja olisi mahdollisesti enää 11. Oulun ja Lapin syyttäjänvirastojen yhteistoiminnan tiivistämistä olisi myös tarkasteltava. Palvelutoimistojen määrää voidaan vielä vähentää kaavailusta 27:stä. Nämä järjestelyt ovat taas yhteydessä keskeisimpien sidosorganisaatioiden, poliisin ja tuomioistuinten, rakennejärjestelyihin. Toimipaikkajärjestelyissä on otettava huomioon myös pitkäaikaisten vuokrasopimusten sitovuus. Kirjallinen menettely, esitutkinnan rajoittaminen ja sihteerivalmistelu eivät eräitä virastokohtaisia tarkistuksia lukuun ottamatta voi enää mainittavasti laajeta nykyisestään. Prosessia jouduttavana toimintamallnen olisi edelleen lisättävä syyttäjän osallistumista esitutkintaan. Usean syyttäjän työpanoksen keskittäminen laajoihin juttuihin nykyistä useammin parantaisi jutun ajamisen tasoa jo valmistauduttaessa oikeudenkäyntiin. Eurooppalainen tutkintamääräys vahvistaa entisestään syyttäjän yhteyttä esitutkintaan. Kriminaalipoliittista tarkastelua syyttäjän vahvistaman sovinnon liittämisestä rikosprosessiimme tulisi jatkaa. Suunnittelukaudella on nähtävissä ilmeinen tarve kohdentaa syyttäjäresursseja entistä enemmän erityisen laajoihin ja vaativiin eli ns. LA V A-asioihin. Se merkitsee muiden asioiden käsittelyn hidastumista, mikäli kokonaisresurssit pysyvät ennallaan. Eurojustia koskeva uusi lainsäädäntö tulee aiheuttaman lisäkustannuksia syyttäjälaitokselle. Lisäksi Eurojustin toiminnan yleinen laajeneminen asettaa yhä suurempia vaatimuksia syyttäjälaitoksen kansainväliselle toiminnalle. Lainsäädännöllsenä odotusarviona on, että paikallselle syyttäjälle tulee maanlaajuinen toimivalta. Sen vuoksi odotetaan myös, että suunnittelukaudella asianhallintajärjestelmä tukee nykyistä paremmin sekä syyttäjäntointa että koko rikosprosessiketjua esitutkinnasta täytäntöönpanoon asti. Tarkasteltaessa kokonaisuutena syyttäjälaitoksen velvoitteita ja asemaa rikosoikeudenhoidossa suunnittelukaudella 2012-2015 on todettava, että toimintamäärärahoihin tulee saada pysyvä tasokorotus. Mitkään tiedossa olevat lainsäädännön ja toimintaympäris-

3 tömme muutokset eivät kevennä syyttäjien työ määrää siinä määrin, että velvoitteiden samanaikaisesti kasvaessa resurssitarve kompensoituisi. 2. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2.1. Lainsäädännöllset muutokset Rikoslain kokonaisuudistuksen päätyttyä laajoja muutoksia rikoksia koskevaan lainsäädäntöön ei ole tämän hetken tietojen valossa odotettavissa. Kokonaan uudet taikka aikaisempaa vahingollisemmiksi kehittyvät ennestään tunnetut rikokselliset ilmiöt voivat kuitenkin johtaa uusiin kriminalisointeihin tai olemassa olevien säännösten tarkistamiseen. Tällaisia muutostarpeita voi ennakoida ilmenevän esimerkiksi tietoverkkoihin ja niiden käyttämiseen, laittomaan maahantuloon, ulkomaalaisperäisen työvoiman käyttämiseen, rasismiin, järjestäytyneen rikollisuuden taloudelliseen toimintaan soluttautumiseen sekä läheissuhteisiin liittyviin rikollisiin kosto- ja vainotekoihin. Myös aivan uudenlaisia rikosasioita voi tulla syyttäjälaitoksen hoidettavaksi, kun osallistumista kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan eri tavoin lisätään. Esitutkinta- ja rikosoikeudenkäyntilainsäädäntöön on tehty ja suunnitellaan tehtäväksi muutoksia, joista monila on suoranaisia vaikutuksia syyttäjäntoimintaan. Ehdotetun (HE 222/2010 vp.) esitutkintalain 5 lukuun on sisällytetty säännökset esitutkintayhteistyöstä syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välilä. Niilä vahvistetaan pitkälti jo nykyään noudatettuja käytäntöjä. Koska velvoite esitutkintayhteistyön tekemiseen perustuu uudistuksen toteutumisen jälkeen lakiin, on perusteltua olettaa, että yhteistyötä ryhdytään tekemään nykyistä laajemmin. Syyttäjien työpanoksesta tulee siloin siihen kulumaan nykyistä suurempi osuus. Suunnittelukauden aikana tulee myös voimaan laki eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä. Kysymys on vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen perustuvasta oikeusapuinstrumentista, jolla mahdollistetaan muun ohella todisteiden hankinta muusta unionin jäsenvaltiosta kansallisessa rikosprosessissa käytettäväksi. Syytäjällä tullee olemaan merkittävä tehtävä tutkintamääräyksen antamisessa. Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen uudistuu 1.1.2011 alkaen (sk 650/2010). Keskeinen muutos on se, että tulevaisuudessa käräjäoikeuden ratkaiseman asian osapuolet saavat valituksensa hovioikeuden varsinaiseen käsittelyyn vain hovioikeuden myöntämällä luvalla. Lisäksi prejudikaattiluonteisissa asioissa käräjäoikeuden ratkaiseman asian osapuolet voivat hakea muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta. Kysymyksessä olevan ennakkopäätösvalituksen edellytyksenä on, että korkein oikeus myöntää muutoksenhakuluvan. Uudistukseen liittyy myös muutos, jolla rajoitetaan hovioikeuksien velvollisuutta järjestää pääkäsittely muutoksenhakuasioissa. Uudistuksen pitäisi keventää syyttäjän työtä, koska tavoitteena on muun ohella vähentää hovioikeuksien käsiteltävänä olevien juttujen määrää ja vähentää laajoja pääkäsittelyjä. Aikaisintaan suunnittelukauden keski- ja loppuvaiheessa kuitenkin vasta selviää, saavu-

4 tetaanko nämä tavoitteet. Kun muistetaan aikaisempaan seulontamenettelyyn liittyneet ongelmat, ei tässä vaiheessa ole luotettavasti arvioitavissa, tuoko uudistus resurssien säästöä syyttäjälaitokselle. Oikeusministeriö tulee asettamaan työryhmän, jonka tehtävänä on ehdotuksen laatiminen oikeudenkäymiskaaren todistelusäännösten uudistamiseksi. Tämä syyttäjäntoimintaan merkittävästi vaikuttava hanke toteutunee suunnittelukauden aikana. Vielä ei kuitenkaan ole mahdollsta luotettavalla tavalla arvioida, tuleeko uudistus merkitsemään syyäj än työn lisääntymistä vai vähentymistä. Eurojustia koskeva uusi lainsäädäntö tulee voimaan 4.6.2011. Se edellyttää muun ohella päivystysjärjestelmän perustamista. Vielä ei ole tiedossa, edellyttääkö uusi järjestelmä paikan päällä Haagissa tapahtuvaa päivystämistä vai voidaanko päivystys hoitaa jäsenvaltiosta käsin. Päivystysjärjestelmän perustaminen merkitsee joka tapauksessa lisäkuluja syyttäjälaitokselle, koska päivystäjän täytyy olla syyttäjä. Merkittäviä syyttäjäntoimeen vaikuttavia lainmuutoksia voi aiheutua suunittelukaudella myös Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten implementoinnista taikka muista ylikansallisista syistä, kuten ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä. 2.2. Toiminnallset linjaukset Poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten toimintastrategian kehittäminen aikaisempaa huomattavasti laajempia ja vaativampia juttukokonaisuuksia tuottavaksi tullee vaikuttamaan syyttäjälaitoksen toimintaan suunnittelukaudella vieläkin merkittävämmin kuin rikollsuustilanteen ja rikos- ja prosessioikeutta koskevan lainsäädännön muutokset. Erityisesti järjestäytyneeseen ja muuhun vakavaan rikollisuuteen liittyvät rikoskokonaisuudet sisältävät sen myötä myös aikaisempaa useammin kansainvälisiä piirteitä. Sisäasiainministeriön poliisiosaston määräyksessä (SM Dno/2008/2027) tarkoitetussa vakavan rikollisuuden kohdetorjuntamenettelyssä tutkitaan jo nykyisin vuosittain useita kymmeniä erittäin laajoja ja vaativia asioita. Ne ovat tyypilisesti huume- ja talousrikosluonteisia, usein kansainvälisiä rikoskokonaisuuksia, joista monien tutkinnassa käytetään myös eri maiden yhteisiä tutkintaryhmiä (JIT). Syyttäjälaitoksen resurssit eivät ole kuitenkaan riittäneet kansainvälisten tutkintaryhmien toimintaan osallistumiseen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Osallistuminen olisi kuitenkin erittäin tärkeää esimerkiksi sen vuoksi, että kansainvälisen rikosasian mahdollisten oikeudenkäyntien oikeuspaikoista olisi päällekkäisyyksien välttämiseksi sovittava jo tutkinnan alkuvaiheessa. Kunkin kohdetorjuntajutun syyttäjäntehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää jo nykyisin säännönmukaisesti kahden tai useamman syyttäjän useamman kuukauden työpanosta vuosittain. Vakavissa ja laajoissa rikoskokonaisuuksissa on entistä useammin epäiltyinä ulkomaalaisia henkilöitä, mikä on omiaan vaikeuttamaan huomattavasti syyttäjäntehtävien hoitamista ja oikeudenkäyntien järjestämistä. Ilmiötä kuvaa myös ulkomaalaisten tutkintavankien lukumäärän jatkuva ja merkittäväkasvu. Tämä kehitys jatkunee koko suunnittelukauden ajan.

5 Ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten jatkuva lisääntyminen on vaatinut poliisia kohdistamaan aikaisempaa enemmän torjunta- ja tutkintavoimavaroja erityisesti ns. hit and run -tyyppiseen rikollisuuteen. Poliisin, tulln ja rajavartiolaitoksen kuluvan vuoden kolmen kesäkuukauden aikana toteuttamassa yhteisoperaatiossa, johon myös Valtakunnansyyttäjänvirasto osallistui, otettiin kiinni yli 200 rikoksista tai niiden valmistelusta epäiltyä ulkomaalaista. Ulkomaalaisten tekemäksi epäilyn rikollsuuden kehityspiirteiden valossa on ilmeistä, että syyttäjälaitoksen on suunnittelukauden aikana kohdennettava voimavaroistaan aiempaa suurempi osa virka-ajan ulkopuolella tai muuten välittömästi hoidettaviin syyttäj äntehtäviin. Myös puhtaasti kotimaisten rikosasioiden osalta on tavanomaista huomattavasti laajempien syyteasiakokonaisuuksien määrä lisääntymässä. Poliisin organisaatiouudistuksessa muodostetut suuret poliisilaitokset pystyvät jo lähtökohtaisesti tuottamaan entistä suurempia tekijäkeskeisiä juttukokonaisuuksia. Poliisi on lisäksi ryhtynyt voimakkaasti tehostamaan rikosten sarjoittamista, minkä seurauksena syytäjien hoidettavaksi tulee jatkossa aikaisempaa enemmän oman syyttäjänviraston toimialueen ulkopuolelle ulottuvia laajoja rikoskokonaisuuksia. Useamman kuin yhden syyttäjän työpanosta edellyttävien laajimpien ja vaativimpien, usein kansainvälisiä ulottuvuuksia omaavien asioiden lukumäärän lisääntymisen voidaan olettaa jatkuvan. Syyttäjien hoidettavina voidaan arioida vuosittain olevan jopa noin 100 tällaista esitutkinta-, syyteharkinta- tai oikeudenkäynti vaiheessa olevaa asiaa. Edellä kuvatun kehityksen vuoksi syyttäjälaitos joutuu suunnittelukauden aikana suuntaamaan huomattavia lisäresursseja syyttäjäparien ja -ryhmien avulla hoidettaviin laajimpiin ja vaativimpiin asioihin. Tämän voi arvioida merkitsevän ainakin 20 syyttäjän työpanoksen siirtämistä muista, vähemmän tärkeinä pidettävistä tehtävistä. Myös syyttäjälaitoksen päivystystoimintojen ja muunlaisen nopean reagointikyvyn kehittämiseen on suunnattava lisää voimavaroja. Ongelmaksi muodostuneen laajojen asioiden oikeudenkäyntien viivästymisen torjuminen edellyttää sitä, että syyttäjälaitoksen voimavaroja yleisemminkin kohdennetaan laajojen ja vaativien asioiden hoitamiseen yksinkertaisten ja tavanomaisten asioiden kustannuksella. Tämä tulee väistämättä merkitsemään viimeksi mainittujen rikosten käsittelyn hidastumista suunnittelukauden aikana, mikäli lisää syyttäjäresursseja ei saada. Toimintaympäristön kansainvälistyminen tulee jatkossa sitomaan syyttäj älaitoksen voimavaroja entistä enemmän myös muihin kuin varsinaisten rikosasioiden hoitamiseen liittyviin kansainvälisiin tehtäviin. Syyttäjälaitos joutunee esimerkiksi antamaan aikaisempaa enemmän asiantuntijatukea oikeusministeriölle erilaisissa, Suomea sitovien kansainvälisten rikos- ja prosessioikeudellisten sopimusten laatimiseen ja implementoimiseen liittyvissä tehtävissä. Kansainvälistymiseen liittyvät ammatiliset vaatimukset taas edellyttävät suomalaisten syyttäjien osallistuvan entistä useammin erilaisiin kansainvälisiin kokouksiin j a koulutustilaisuuksiin. Myös syytäjälaitoksen henkilöstön osallistumisen erilaisiin kriisinhallintatehtäviin voi ennakoida lisääntyvän entisestään.

6 Kokonaisuutena ilmeinen kansainvälistymiskehitys merkitsee syytäjälaitokselle resurssien kohdentamistarpeiden lisäksi myös huomattavaa taloudellsta lisärasitusta koko suunnittelukauden ajan. 2.3 Rakenteellset muutokset Syyttäjälaitoksen organisaatio uudistettiin vuonna 2007. Tuolloin maahan perustettiin 15 syytäjänvirastoa, joiden toimialueet noudattivat kihlakuntajaotusta ja pääosin myös maakuntajakoa. Uudet syyttäjänvirastot olivat, Helsingin syyttäjänvirastoa ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirastoa lukuun ottamatta, kooltaan 13-35 syyttäjän yksiköitä. Uudistuksen tavoitteena oli turvata toiminnallisesti riittävän suuret syyttäjäyksiköt, jotka kykenisivät itsenäisesti vastaamaan laadullisesti ja määrällisesti riittävien syyttäjäpalveluiden tuottamisesta omalla alueellaan. Tarkoituksena oli myös tehostaa syyttäjälaitoksen toimintaa ja ohjaamista sekä lisätä syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta. Jo tuolloin todettiin, että eräät syyttäjänvirastot jäivät vielä varsin pieniksi, vaikka esimerkiksi valtiontalouden tarkastusviraston analyysi (tarkastuskertomus 62/2003) oli viitannut siihen, että vasta yli 20 syyttäjän yksiköt ovat tuottavuusluvuiltaan muita tehokkaampia. Myös hallinnon ja alue kehityksen ministerityöryhmä kiinnitti huomiota eräiden virastojen pieneen kokoon. Syyttäjälaitoksen organisaatiota onkin kehitetty edelleen. Valtioneuvoston asetuksella syytäjänvirastojen toimialueista ja päätoimipaikoista annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta (613/2010) Päijät-Hämeen ja Kaakkois-Suomen syyttäjänvirastot on yhdistetty Salpausselän syyttäjänvirastoksi sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan syyttäjänvirastot Länsi-Suomen syyttäjänvirastoksi. Yhdistämiset tulevat voimaan 1.1.2011 lukien. Organisaation kehittäminen jatkuu suunnittelukauden aikana. Vuoden 2011 alussa käynnistetään sekä Kanta-Hämeen että Keski-Suomen syyttäjäntoimen järjestelyjen suunnittelu. Tavoitteena on, että mahdolliset virastojen yhdistämiset voitaisiin toteuttaa heti suunnittelukauden alussa. Syyttäjänvirastoja olisi tämän jälkeen koko maassa yhteensä 11. Lapin ja Oulun syytäjänvirastojen yhdistäminen lienee epärealistista, silä tällaisen viraston toimialue olisi paitsi käräjämatkoja silmällä pitäen myös hallinnollisesti katsoen hyvin suuri. Sen sijaan Lapin ja Oulun syyttäjänvirastojen kohdalla on syyä käynnistää muiden yhteistoimintamahdollisuuksien selvitystyö niin ikään vuoden 2011 alussa. Näin mahdollnen yhteistoiminta voitaisiin käynnistää jo suunnittelukauden alussa. Vuoden 2007 organisaatiouudistuksen yhteydessä syyttäjänvirastoile perustettiin päätoimipaikkojen lisäksi yhteensä 50 palvelutoimistoa. Palvelutoimisto perustettiin lähes kaikile niile paikkakunnile, joissa aikaisemmin oli syyttäjäyksikkö. Palvelutoimistoverkostoa on sittemmin karsittu. Valtakunnansyyttäjänvirasto on 18.1 0.20 1 0 tehnyt esityksen oikeusministeriön syyttäj änvirastoj en palvelutoimistoista antaman asetuksen (467/2009) muuttamisesta. Esityksen mukaan palvelutoimistoja olisi 1.1.2011 lukien 27.

7 Palvelutoimistoverkostoa tullaan suunnittelukauden aikana karsimaan edelleen. Järjestelyissä otetaan huomioon keskeisimpien sidosorganisaatioiden, kuten poliisin sekä käräjä- ja hovioikeuksien, sijaintia koskevat järjestelyt samoin kuin oikeus- ja virastotaloja koskevat toimitilahankeet henkilöstönäkökulmaa unohtamatta. 3 Pitkäntähtäyksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet tunnuslukuineen Syyttäjälaitoksen tehtävänä on huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta osana rikosasioiden käsittelyketjua tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen. Yhteiskunnallsena vaikuttavuustavoitteiden tunnus lukuna on käytetty sekä keskimääräistä käsittelyaikaa että pitkään (yli kuusi kuukautta ja yli vuoden) syyteharkinnassa avointen olevien asioiden määrää. Edellä mainittuja lukuja on seurattu erikseen erilaatuisten asioiden (tavanomaiset, erittelemättömät ja vaativat rikosasiat) osalta. Edellä mainitut mittarit ovat kohtuullisen hyvin mitanneet syyteharkinnan joutuisuutta. Tarkemmat luvut on esitetty liitteessä (liite 3). Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden muut ulottuvuudet ovat tähän mennessä jääneet varsinaisten mittareiden ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, ettei niile ole toistaiseksi saatu kehitetyksi kuvaavia mittareita. Vuoden 2011 aikana on tulossopimuksen mukaisesti kuitenkin tarkoitus jatkaa tätä kehitystyötä. 4 Suunnittelukauden toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi tunnuslukuineen 4.1 Keskeiset rakenteellset uudistukset Suunnittelukauden aikana mahdollsesti toteutettavat syyttäjänvirastojen yhdistämiset eivät sinänsä toisi henkilöstösäästöjä, silä virastojen henkilöstömäärä säilyisi entisellään, kun yhdistettävien virastojen virat lähtökohtaisesti siirrettäisiin uusien virastojen vastaaviksi viroiksi. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostaisivat kuitenkin johtavien kihlakunnansyyttäjien ja hallintosihteerien virat, joita kumpiakin voi olla vain yksi syyttäjänvirastoa kohden. Lisäksi on huomattava, että apulaispäällköitä ei ole nimitetty virkaan, vaan heidät on määrätty määräajaksi hoitamaan tiettyä tehtävää. Näin ollen virastoja yhdistettäessä tullaan erikseen harkitsemaan, montako apulaispäällkköä kussakin uudessa virastossa tarvitaan. Palvelutoimistoverkoston tiivistämisen seurauksena syyttäjänvirastojen toimistohenkilöstöä voidaan vähentää henkilöstötarvetta selvittäneen työryhmän ehdotusten mukaisesti. Vuoteen 2015 mennessä toimistohenkilöstön määrää on mahdollista vähentää noin 144 henkilöt yö vuoteen nykyisestä 152 henkilötyövuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna toimistohenkilökunnan määrää on jo vähennetty 35 henkilötyövuodella.

8 4.2 Tietohallntohankkeet 4.2.1 Laitteet ja järjestelmät Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen muuttaminen palvelukeskukseksi on siirtänyt OTTK:n palkkausmenoja syyttäjälaitoksen momentile. Tästä on vuodesta 2009 alkaen seurannut syyttäjälaitoksen IT -menoihin aluksi 282 000 euron lisäys, jonka ennakoidaan kuluvana vuonna olevan 380000 euron luokkaa ja nousevan tasaisesti suunnittelukauden loppuun 470000 euron tasolle. Käyttöjärjestelmä on uusittu vuonna 2006 ja se tulee elinkaarensa päähän huhtikuussa 2014, jota ennen uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Sähköposti- ja asianhallntajärjestelmien Lotus Notes -alustan tekniset ratkaisut tulevat arvioitaviksi myös suunnittelukaudella. Laitehankinnoissa on leasingin käyttö vakiintunut. Seuraavassa uusimiserässä (vuonna 2009 hankittujen laitteiden leasing-sopimus päättyy vuonna 2013) käytetään mahdollsuuksien mukaan valtion yhteistä työasemaratkaisua. Perustietotekniikan osalta on oletettavissa, että yksikkökustannukset eivät suunnittelukaudella nouse. Leasingin ansiosta laitekustannukset pysyvät suunnitellulla tasolla. Merkittävimmän osan IT -menoista muodostavat tuotannon kiinteät kustannukset, vakio- ja ylläpitopalvelut. Vakiopalvelujen menojen ennakoidaan lisääntyvän nykyisestä noin 880000 eurosta noin 1 000000 euro on ja ylläpitopalvelujen noin 350 000 eurosta noin 380000 euroon. 4.2.2 Summaarinen rikosprosessi Vuoden 2008 alusta on siirrty syytäjien sähköiseen rangaistusmääräyssovellukseen, josta aiheutuu ylläpito- ja kehittämismenoja. Kehittamismenojen on arvioitu olevan suunnittelukaudella noin 25 000 euroa vuodessa. Summaaristen rikosasioiden käsittelyn yksinkertaistaminen yhdistämällä rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyt on lainsäädännössä toteutettu sakon ja rikesakon määräämisestä anetulla laila (ns. sakkomenettelylaki, 754/2010). Laki tulee voimaan myöhemmin ja sen voimaantulosta säädetään laila. Voimaantulo odottaa poliisin tietojärjestelmän kokonaisuusimista, Vitja-hanketta, jonka on arvioitu ajoittuvan viimeistään vuodelle 2013. Uuden lain johdosta on rakennettava uusi summaarinen RMsovellus ja sen määrittelyvaihe toteutetaan 2011. Sovelluksen hinnaksi on arvioitu ainakin 200 000 euroa, joka on huomattavasti vähemmän kuin mitä nykyinen sovellus tuli maksamaan (noin miljoona euroa). Tämän jälkeen kustannukset olisivat vuosittain noin 50 000 euroa. 4.2.3 Sakari-järjestelmän kehittäminen ja uusiminen sekä yhdistäminen polisin uuteen Vitjaj ärj estelmään Syyttäjälaitoksessa käytetään edelleen 1990-1uvun alkupuolella kehitettyä syyttäjien ja käräjäoikeuksien yhteistä Sakari-asianhallntajärjestelmää, jossa syyttäjä on keskeinen toimija esitutkintaviranomaisen ja tuomioistuimen välissä. Sakarin teknologia on vanhaa ja riskialtista. Sakarissa on meneilään tietojärjestelmän migraatio, ts. sovelluskie-

9 4.2.4 Rahoituksesta len ja kirjaston vaihtaminen uudemman teknologian mukaiseksi. Tämän toimenpiteen kokonaiskustanukset ovat 150 000 euron luokkaa. Syyttäjien ja läheisimpien yhteistyötahojen eli poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja verottajan tietojärjestelmät ovat nykyisin huonosti yhteensopivia. Suunnittelukaudella on tarkoitus valmistautua Sakarin korvaamiseen uudella paremmin rikosprosessia tukevalla ja poliisin uuteen Vitja järjestelmään yhteensopivalla järjestelmällä. Poliisin Vitja-hankeessa on tavoitteena koko rikosasiain ketjun asian- ja dokumentinhallinnan uusiminen ja sähköistäminen niin, että kerran tallennettu tieto on muiden ketjussa seuraavien käytettävissä joustavasti tarkoituksenmukaisella tavalla. Syytäjälaitos on mukana oikeusministeriön syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallntajärjestelmän (aineistopanki) hankkeessa, jonka hankesuunnitelma valmistunee vielä vuoden 2010 aikana. Hankkeen ensimmäiset projektit ovat jo käynnissä. Hankekokonaisuus on hyvin laaja käsittäen yleisten tuomioistuinten puolella myös muut kuin rikosasiat ja laajennuksen nykyiseen Sakariin verrattuna käräjäoikeuksista hovioikeuksiin ja korkeimpaan oikeuteen. Hankeen kokonaiskustannusarvio valmistunee vuonna 2011, mutta hintaluokka lienee 15 miljoonaa. Tämä hanke on erittäin riippuvainen keväällä 2009 perustetusta poliisin Vitjahankeesta, jonka siis on määrä olla valmis vuoden 2014 alussa. Joka tapauksessa syyttäjien käytössä olevan järjestelmän tulee vuonna 2013 olla valmis vastaanottamaan esitutkintaviranomaisten Vitjalla sähköisesti siirtämät tiedot. Sakaria on silti koko ajan myös päivitettävä ja kehitettävä. Laajojen ja vaativien rikosasioiden käsittelyssä on tärkeää huomioida sähköisten mahdollisuuksien käyttäminen esitutkinta-aineiston laatimisessa, kokoamisessa ja siirtämisessä viranomaisilta toiselle sekä rikosprosessin myöhemmissä vaiheissa mm. eri oikeusasteissa. Järjestelmien tulee olla hyvin yhteensopivia. Suurimmat lähiajan säästöt on saavutettavissa Sakarin koodiston päivityksellä, joka ajoittuu suunnittelukauden alkuun. Tällaiseen kehitystyöhön, joka koituu myös uuden järjestelmän hyväksi, arvioidaan tarvittavan noin 50 000 euroa vuosittain. Syyttäjälaitoksen laskelmissa on vuonna 2011 varauduttu noin 2,1 miljoonan euron IT-menoihin. Suunnittelukauden loppupuolella menotaso olisi vähintään samaa luokkaa vuosittain. 4.3 T oimitilaratkaisutltoimitilastrategia Yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kanssa on luotu uusien oikeustalojen toiminta- ja työympäristöjen valtakunnallista konseptiaihiota sekä esiselvitys ja projektisuunnitelma jatko työskentelylle. Seuraavaksi tullaan syventämään oikeustalokonseptin kehittämistä oikeustalotoimijoile erityisesti asiakaspalvelun, istuntosalien ja osin taustatyötilojen osalta. Noudattamalla edellä kuvattua konseptimallia, voidaan saavuttaa kustannussäästöjä uusissa rakennushankeissa. Tämä tarkoittaa, että hankeiden aiheuttamat kustanuspaineet ovat näin toteutettuna pienemmät.

10 Ennen suunnittelukauden alkua on vielä valmistumassa uusi virastotalo Seinäjoelle, johon Pohjanmaan syyttäjänviraston Seinäjoen palvelutoimisto sijoittuu. Samalla lakkautetaan Kauhajoen ja Lapuan palvelutoimistot. Lisäksi valmistuu Ylivieskan oikeustalon laajennushanke, joka mahdollistaa Oulun syyttäjänviraston Ylivieskan palvelutoimiston sijoittamista oikeustaloon. Samalla lakautetaan myös Haapajärven palvelutoimisto ja sen henkilökunta sijoitetaan Ylivieskan palvelutoimistoon. Ennen suunnittelukauden alkua käynnistyy Kuopion oikeustalon laajennushanke, joka mahdollistaa Itä-Suomen syyttäjänviraston sijoittamisen Kuopion oikeustaloon. Samalla lakkautetaan Varkauden palvelutoimisto ja sen henkilökunta sijoitettaneen Kuopion palvelutoimistoon. Laajennushanke valmistuu suunnittelukauden alussa. Lisäksi käynnistyy Joensuun oikeus- ja poliisitalohanke. Itä-Suomen syyttäjänvirasto Joensuun palvelutoimisto on tarkoitus sijoittaa uuteen oikeustaloon. Tässä hankeessa on tarkoitus käyttää suunnittelussa ensimmäistä kertaa edellä kuvattua toimitila konseptiaihiota kokonaisuudessaan. Uuden talon on määrä valmistua suunnittelukaudella. Kotkan käräjäoikeus on siirtymässä Karhulasta Kotkaan. Vuodenvaiheessa aloittavan Salpausselän syyttäjänviraston Kotkan palvelutoimisto sijaitsee tällä hetkellä kosteusvaurioita kärsineessä tilassa Karhulassa. Jo ennen suunnittelukauden alkua etsitään mainitulle palvelutoimistolle uudet tilat Kotkasta. Selvitettävänä on, että löytyisikö nykyisestä talokannasta Kotkasta sopivat toimitilat muile oikeushallinnon yksiköile vai sijoittuuko palvelutoimisto suunnitteilla olevaan uuteen poliisitaloon. Ennen suunnittelukauden alkamista selvitetään myös mahdollisuudet järjestää Itä- Uudenmaan syyttäjänviraston päätoimipaikalle Vantaalle laajemmat tilat nykyisestä oikeus- ja poliisitalosta. Suunnittelukaudella on tarkoitus käynnistä Porin oikeustalon laajennushanke. Vuoden alusta käynnistyvän Länsi-Suomen syyttäjänviraston Porin palvelutoimisto on tarkoitus sijoittaa uusiin tiloihin. Samalla tulee harkittavaksi säilytetäänkö erilinen Rauman palvelutoimisto vai tuleeko myös Rauman palvelutoimiston henkilöstö sijoitettavaksi Porin pal vei utoimistoon. Hyväksytyissä kehyksissä on uusien toimitilahankkeiden osalta vuosile 2012-2015 varauduttu 70 000 euron lisäkustannuksiin toimitilavuokrissa. Uudet hankeet aiheuttavat lisäkustannuksia: vuodelle 2012 35000 euroa lisäkustannuksia ja vuosile 2013-2015 86 000 euroa. Alustava yhteenveto toimitilahankeista vuosina 2010-2015 ja niiden kustannusvaikutukset toimitilavuokriin esitetään liitteessä (liite 7). 4.4 Toimenpiteiden edellyttämät lisämäärärahatarpeet ja lisähenkilöstötarpeet WinCapita WinCapita -kokonaisuutta hoitaa vuonna 2011 kymmenen asialle määrättyä syyttäjää. Kyseisilä syytäjilä on kesään 2011 mennessä syyteharkinnassaan noin 50 juttukokonaisuutta, joista jokaista voidaan pitää vaativana talousrikosasiana. On ennakoitavissa,

11 että näiden juttujen pääkäsittelyt eivät ala ennen kuin pääjutussa on saatu käräjäoikeuden tuomio. Näin ollen pääkäsittelyt alkanevat 2011 kesälomakaudenjälkeen. Poliisilta valmistuu 2011-2012 noin 10 uutta juttukokonaisuutta sekä yli 400 llkoshyötyihin liittyvää esitutkintaa. On arvioitu, että vuonna 2011 WinCapita -kokonaisuus työllistää täysipäiväisesti 10 kokenutta syyttäjää. Työ on alkuvuonna 2011 esitutkintayhteistyötä ja syyteharkintaa sekä tarvittaessa pääkäsittelyjen valmistelua. Pääkäsittelyt alkanevat syksyllä 2011 ja viimeistään keväällä 2012. Ottaen huomioon esitutkinnassa ilmennyt rikosepäilyjen täydellinen kiistäminen sekä oikeus- ja näyttökysymysten riitaisuus, on ilmeistä, että suurin osa asioista etenee hovi oikeuksiin. Nämä pääkäsittelyt tapahtunevat 2012-2015. Syytäjälaitokselle tulisi osittaa vuosile 2012-2013 samansuuruisen lisärahoitus kuin vuodelle 2011. Vuosile 2014-2015 lisärahoituksen tarve laskee puoleen. Talousrikosten torjunta Syyttäjälaitokselle on vuodelle 2010 myönnetty valtioneuvoston viidennen harmaan talouden ehkäisyyn ja talousrikosten torjuntaan ohjelman toteuttamiseen myönnetty 500 000 euron lisämääräraha. Ohjelman täytäntöönpano jatkuu koko kehyskauden. Näin ollen vastaava määräraha tulisi myöntää myös kehysvuosile. Ns. LAVA-tarpeet V oidaan arvioida, että ns. LA V A-asiat suunnittelukaudella tulevat edellyttämään noin 20 syyttäjähenkilötyövuoden panosta. Jotta muiden asioiden käsittely ei kohtuuttomasti hidastuisi, olisi osoitettava kymmenen henkilötyövuoden, eli 868 000 euron lisäpanostus syyttäjälaitokselle koko suunnittelukaudelle.