Tampere3 Korkeakoulujen opetusyhteistyö Koulutuksen siirto AMK-hallintokieli HE 73/2017 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta 6.9.2017
Ehdotuksen sisältö 1. Yhdistetään Tampereen yliopistot uudeksi säätiöyliopistoksi (Tampereen [uusi] yliopisto) ja mahdollistetaan Tampere3- korkeakoulukonserni 2. Parannetaan kaikkien korkeakoulujen mahdollisuutta opetusyhteistyöhön 3. Säädetään koulutuksen siirrosta yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta toiseen 4. Yhdenmukaistetaan ammattikorkeakoulujen hallintokielisäännös yliopistolain mukaiseksi 2
Tampere3 Yhdistetään Tampereen yliopisto (TAY) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) uudeksi säätiöyliopistoksi, joka aloittaisi 1.1.2019 Tampereen korkeakoulusäätiö perustettu 20.4.2017 Perustajat: Suomen valtio, Tampereen kaupunki ja 19 muuta yhteisöä ja säätiötä: Jane ja Aatos Erkon säätiö sr, Kaupan Liitto ry, Kauppias K.P. Ruuskasen säätiö sr, Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö sr, Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö sr, Pirkanmaan liitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Punainen Risti ry, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr, Tampereen kauppakamari ry, Tampereen Kauppaseura ry, Tampereen Suomalainen Klubi ry, Tampereen Teknillinen Seura ry, Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö sr, Tekniikan Akateemiset ry, Teknologiateollisuus ry, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Väinö Tannerin säätiö sr) TAY:n ja TTY:n toiminta, opiskelijat, henkilöstö sekä oikeudet ja velvollisuudet siirretään uudelle yliopistolle voimaanpanolailla Voimaanpanolaissa säädettäisiin uuden yliopiston ja sen ylioppilaskunnan järjestäytymisestä; mallina Aalto-yliopiston perustaminen. Tampereen kaupunki on sitoutunut luovuttamaan Tampereen ammattikorkeakoulun osake-enemmistön uudelle yliopistolle 3
Opetusyhteistyö Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua opetusta [eli kieltenopetusta] yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Kun opetus hankitaan sellaiselta suomalaiselta korkeakoululta, joka antaa kyseistä opetusta myös omille opiskelijoilleen, ammattikorkeakoulun ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Ammattikorkeakoulun tulee antaa pääosa sen koulutusvastuuseen kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse. Opetuksen, joka 1 tai 2 momentin mukaisesti korvaa ammattikorkeakoulun oman opetuksen, on vastattava tutkinnon myöntävän ammattikorkeakoulun määrittelemiä tavoitteita. Rajattu opiskeluoikeus lain nojalla Vastaava säännös yliopistoista 4
Koulutuksen siirto Kun yliopiston koulutus lakkautetaan, yliopisto voi sopia toisen yliopiston kanssa opiskelijoiden siirtymisestä suorittamaan samaa tutkintoa kyseisessä yliopistossa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus jäädä kolmen vuoden ajaksi koulutuksen lakkauttamisesta suorittamaan tutkintoa siihen yliopistoon, jonka koulutus lakkautetaan, ottaen huomioon 41 :n 1 4 momentissa säädetty opiskeluoikeuden kesto. Vastaava säännös ammattikorkeakouluista 5
AMK hallintokieli Ammattikorkeakoulun hallintokieli on sen toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli. [vanha säännös, jota täydennetään] Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä. [lisäys, uusi 2 momentti] 6
Lausuntopalaute Tampere3 ja voimaanpanolaki Suurin osa lausunnonantajista suhtautuu hyvin myönteisesti yliopistojen yhdistymiseen ja Tampere3 kokonaisuuden muodostumiseen. Uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen valintatapaa olisi opiskelijoiden ja ammattiyhdistysten enemmistön mielestä pitänyt muuttaa siten, että yliopistoyhteisö valitsee yliopiston ensimmäisen hallituksen. HE:ssä ehdotetaan, että yhdistyvien yliopistojen hallitukset valitsevat jo valitsemansa Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen lisäksi myös yliopiston ensimmäisen hallituksen Ehdotuksella turvataan uuden yliopistokokonaisuuden toteutuminen ja sujuva siirtyminen uuteen yliopistoon. Yhdistämällä säätiön ja yliopiston ensimmäisten hallitusten valinta yhtenäiseksi prosessiksi yliopistolle saadaan toimintakykyinen hallitus jo perustamisvaiheessa. Menettely on sama kuin Aalto-yliopistoa perustettaessa. 7
20.4.2017 Säätiön perustami-nen Yliopiston järjestäytyminen 20.4.2017 Säätiön perustaminen 7/2017 Säätiön hallitus valitaan ja säätiö rekisteröidään 11/2017 Voimaanpanolaki tulee voimaan 1/2018 Yliopiston hallitus valitaan 3/2018 Yliopiston monijäseninen hallintoelin valitaan 1.1.2019 Yliopisto aloittaa 31.12.2019 Vähintään kaksi hallituksen jäsentä vaihtuu 31.12.2020 Vähintään kaksi hallituksen jäsentä vaihtuu Yliopiston hallitus päättää vaalijohtosäännöstä Nimitystoimikunta (3+3), PJ perustajist a Monijäseninen toimielin valitsee Yliopistoyhteisö valitsee vaaleilla TTY:n ja TAY:n hallitukset valitsevat TTY:n ja TAY:n hallitukset valitsevat Monijäseninen toimielin valitsee Säätiölaki Yliopistolaki Yliopistolaki Voimaanpanolaki Voimaanpanolaki Voimaanpanolaki Voimaanpanolaki Säätiön säännöt Prosessi Päättäjä Oikeusperuste Monijäseninen toimielin päättää prosessista Monijäseninen toimielin päättää prosessista Valmistelutoimivalta
Tampereen korkeakoulusäätiö hallitus Marja Makarow, FT, professori, johtaja, Biokeskus Suomi, 31.12.2021 asti (puheenjohtaja) J.T. Bergqvist, TkT, konsernijohtaja, Huurre Group Oy, 31.12.2021 asti Linda Soikkeli, FT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö, toimikausi 31.12.2021 asti Liisa Husu, VTT, professori, Örebron yliopisto, 31.12.2020 asti Pekka Puustinen, KTT, johtaja, asiakkuudet, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, 31.12.2020 asti Lauri Lyly, työteknikko, pormestari, Tampereen kaupunki, 31.12.2019 asti Risto Nieminen, akateemikko, TkT, professori emeritus, Aalto-yliopisto, 31.12.2019 asti 9
Lausuntopalaute opetusyhteistyö Lausuntopalaute oli pääosin myönteistä. Esitettyä opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta kannatti 55 ja vastusti seitsemän (Akava, Insinööriliitto, OAJ, YLL, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, Suomen Ekonomit ry, HYY) lausunnonantajaa. Yhdeksän ei ottanut kantaa. Esitystä vastustavat pelkäävät uudistuksen johtavan duaalimallin rapautumiseen, yhtenäistyviin osaamistavoitteisiin ja valinnanvapauden tosiasialliseen vähenemiseen. Aalto-yliopisto, Arene ry, EK, Sivistystyönantajat, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen kaupunki esittivät, että esitystä olisi muutettu siten, että yhteistyöstä ulkomaisten korkeakoulujen kanssa voisi sopia samoilla ehdoilla kuin suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto esittivät, että yliopistojen mahdollisuus hankkia opetusta ammattikorkeakouluilta rajattaisiin koskemaan vain kandidaattitutkintoon kuuluvaa opetusta. Tällöinkin yliopiston tulisi antaa pääosa ja sisällöllisesti keskeisimmät osat itse. Tamy katsoi, että esityksen mukaista opetusyhteistyötä voisi tohtorintutkinnoissa tehdä vain yliopistojen välillä. 10
Lausuntopalaute koulutuksen siirto Lausuntopalaute oli pääosin myönteistä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vastusti ainoana koulutuksen siirtoa koskevaa säännöstä. Se katsoo kolmen vuoden siirtymäajan olevan liian lyhyt. Insinööriliiton mielestä kolme vuotta on ehdoton minimi siirtymäajalle. Useat lausunnonantajat (Arene, EK, HY, ISY JAMK, JY, Karelia-amk, LTY, Sivistys-työnantajat, TAMK, Turun amk, Unifi, VY ) toivoisivat lyhyempää, 1 2 vuoden siirtymäaikaa. AYO, HY ja TY esittivät, että lainsäädännössä tulisi olla siirtymäaikasäännös myös niitä tilanteita varten, jolloin koulutus lakkautetaan ilman, että on tehnyt sopimusta koulutuksen siirtämisestä toiseen korkeakouluun. Myös opiskeluoikeuden jatkaminen vuodella ja velvollisuus tarjota siirtymistä myös oman korkeakoulun sisällä lähialoille nostettiin esiin yksittäisissä lausunnoissa. VY ja JYU katsovat, että koulutuksen siirtotapauksissa tulisi olla mahdollisuus siihen, että suurin osa tutkintoon kuuluvasta opetuksesta hankitaan opiskelijat vastaanottavalta korkeakoululta. 11
Lausuntopalaute AMK-hallintokieli Lausuntopalaute oli yksinomaan myönteistä Kaikki lausunnonantajat joko kannattivat ehdotusta ammattikorkeakoulujen hallintokieltä koskevan sääntelyn yhdenmukaistamisesta yliopistoja koskevan sääntelyn kanssa tai eivät ottaneet siihen kantaa. Ammattikorkeakoulut pitävät ehdotusta yhdenvertaisuutta lisäävänä. Yhtenäisyys yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tässä suhteessa nähdään hyvänä. Joissakin tapauksessa ehdotus voi aiheuttaa käännöskustannuksia. Toisaalta muutosta ei pidetä käytännössä ongelmallisena toteuttaa. Edistää perustuslain mukaisia tavoitteita Selkeytettävä [perusteluissa], että koskee vain julkisia hallintotehtäviä erotuksena opetus- ja tutkintoasioista. 12