Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Samankaltaiset tiedostot
Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Vuorovaikutuksien mittamallit

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

Hiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista

Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria

STANDARDIMALLI. Perus- Sähkö- Elektronin Myonin Taun hiukka- varaus perhe perhe perhe set

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Fysiikan nykytila ja saavutukset

Perusvuorovaikutukset

Lataa Maailmanviiva - Jukka Maalampi. Lataa

Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

(Hiukkas)fysiikan standardimalli

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Aineen rakenteesta. Tapio Hansson

Fysiikan maailmankuva 2015

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku. Oili Kemppainen

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

8. Hiukkasfysiikka ja kosmologia

FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

Mahtuuko kaikkeus liitutaululle?

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Fysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa

Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa

Atomimallit. Tapio Hansson

Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Neutriino-oskillaatiot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria

Kvarkkiaineen tutkimus CERN:n ALICE-kokeessa

Kosmos = maailmankaikkeus

CERN-matka

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

KERTAUSTEHTÄVIEN RATKAISUT

Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Uudet kokeet testaavat maailmankaikkeuden kohtalon: Muuttuuko kaikki aine lopulta säteilyksi?

Atomimallit. Tapio Hansson

Alkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Maailmankaikkeuden synty ja aineen perusrakenne

Kosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

FYSH300 Hiukkasfysiikka valikoe, 4 tehtavaa, 3h. Palauta kysymyspaperit ja taulukot vastauspaperisi mukana!

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Bohr Einstein -väittelyt. Petteri Mäntymäki Timo Kärkkäinen

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Mikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire

Sisältö. Artikkelit. Viitteet. Artikkelilisenssit

Flrysikko Higgs iuhli. löytymistä 4. z.totz

12. Hiukkasfysiikka Peruskäsitteitä. Antihiukkaset

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Lataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking. Lataa

Osassa 1 käsiteltiin siirtymää klassisesta fysiikasta moderniin fysiikkaan, fysiikan suhdetta muihin tieteenaloihin ja roolia tieteellisessä

FY8_muistiinpanot. Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä. 10. marraskuuta :00

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Hiukkaskiihdyttimet. Tapio Hansson

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

FYS08: Aine ja Energia

tutkijankloppi pani fysiikan uusiksi...

Paula Eerola

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä

MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY

Transkriptio:

Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012

Miten käsitys aineen perimmäisestä rakenteesta on kehittynyt aikojen kuluessa? Mitä ajattelemme siitä nyt?

Käsitys aineen perusosasista

Kvanttien maailma Klassisen fysiikan lait eivät päde atomitasolla Esimerkiksi energia voi muuttua vain portaittain. Kvanttiteoria: Hiukkasilla ja säteilyllä sekä aalto- että hiukkasluonne. Tapahtumia ei voi ennustaa tarkasti.

Ensimmäiset hiukkaset Protonia ja elektronia pidettiin jonkin aikaa aineen perusosina. Neutroni löydettiin 1932 Paul Dirac keksi antihiukkaset 1928. Ensimmäinen aineen tarpeeton muoto. Neutriino 1931-1956 Myoni 1938 Pioni 1945 Jne

Hiukkasten kukkatarha Tarpeettomia, ei-pysyviä hiukkasia alettiin löytää runsaasti. Kiihdyttimillä löydettiin kymmenittäin erilaisia hadroneita. Nyt tunnetaan noin 400. 1960-luvulla keksittiin kvarkkimalli: Hadronit muodostuvat kolmesta kvarkista tai kvarkista ja antikvarkista

Perusvuorovaikutukset Vahva V Sähkömagneettinen Gluonit Fotoni Kvarkit Protonit Pionit jne Ydin Atomi Valo Kemia Elektroniikka Gravitaatio Heikko Gravitoni? Bosonit Aurinkokunta Galaksit Mustat aukot Auringon toiminta Beeta-aktiivisuus Neutriinot

Symmetria Emmy Noether keksi sata vuotta sitten yhteyden Luonnon säilymislaki Teorian symmetria Energia säilyy Liikemäärä säilyy Varaus säilyy Jne. Fysiikan matemaattiset teoriat rakennetaan symmetriaperiaatteiden pohjalta.

Vuorovaikutus Voimien vaikutus kuvataan välittäjähiukkasten avulla e- e- φοτονι e- e-

Kvanttisähködynamiikka QED Symmetriaan ( mittasymmetriaan ) perustuva kvanttiteoria aineen ja sähkömagneettisen kentän vuorovaikutukselle Voiman välittäjä on fotoni Kaikkein tarkin fysiikan teoria! Dirac Theory 1.0 QED 1.00115965221(4) Experiments 1.00115965246(20)

Sähköheikkoteoria Kun QED:n symmetriaa laajennettiin, saatiin sekä sähkömagneettista että heikkoa voimaa kuvaava mittateoria Vaatii symmetriaan särön, muuten aine olisi massatonta. Voimia välittävät fotoni ja välibosonit W ja Z

Kvanttiväridynamiikka QCD Vahvan voiman mittateoria Selittää kvarkkien sitoutumisen toisiinsa Sähkövarauksen vastine on väri, fotonin vastineita ovat gluonit (8 kpl)

Standardimalli = Sähköheikkoteoria + kvanttiväridynamiikka Kuvaa hiukkasfysiikan kannalta tärkeimmät kolme perusvuorovaikutusta Gravitaatio ei mene samaan muottiin!

CERNin teoreetikko John Ellis kirjoittaa taululleen standardimallin matemaattisen kaavan. Perushiukkasina kvarkit ja leptonit. Kolme perusvoimaa. Gravitaatio ei mukana. Massat tuottaa Higgsin kenttä.

Avoimia kysymyksiä Onko perushiukkasilla alkeellisempi alirakenne? Massan alkuperä Massahaitari Painovoiman kvanttiluonne

Lisää alirakenteita? MOLEKYYLIT ATOMIT YTIMET NUKLEONIT KVARKIT?? Jatkuuko ketju? Loppuvatko tutkimisen keinot?

Einstein: E = mc 2 Massa mittaa hiukkasen sisäistä energiaa. Sisäinen energia - osasten liike-energia - osasten vuorovaikutusenergia - osasten varsinainen massa Mitä on varsinainen massa?

Massan alkuperä Nykykäsitys: Avaruuden täyttää Higgsin kenttä, jonka vaikutus hiukkasiin ilmenee massana Higgsin hiukkasta ei ole vielä löydetty. Peter Higgs

Esitys Higgsin mallista Sali täynnä ihmisiä Higgsin kenttä Niinistö saapuu Hiukkanen saapuu Niinistö kerää ympärilleen väkeä. Eteneminen hidasta. Hiukkanen saa massan. Nopeus < valonnopeus.

Higgsin hiukkanen Hei, Sauli tulee Jennin kanssa! Higgsin kenttään syntyy häiriö Tieto leviää suusta suuhun läpi salin. Higgsin hiukkanen

CERNin LHCkokeissa etsitään Higgsin hiukkasta

Massahaitari

Neutriinot saattavat avata massahaitarin arvoituksen

Painovoiman kvanttiluonne Vaikea ongelma. Voiman luonne toinen kuin muissa vuorovaikutuksissa Lupaavin teoria supersäieteoria Hiukkaset ovat erilaisia säikeiden värähtelyjä 10- ulotteisessa avaruudessa. Täysin uusi kuva aineesta!

Edellä esitetty selittää vain mitättömän osan maailmankaikkeuden aineesta ja energiasta!

Maailmankaikkeus Pimeää energiaa 73% (Kosmologinen vakio) Tavallinen aine 4% (josta vain noin 10% näkyvää) Pimeä aine 23% Neutriinot 0.1-2%

Maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä nopeudella

Pimeän aineen ja pimeän energian alkuperä ja luonne ovat tieteen suurimpia ratkaisemattomia kysymyksiä.