MUISTIO 1(6) 21.9.2017 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SÄHKÖISEN TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA Aika: torstai 7.9.2017, klo 9.00-12.00 Paikka: STM, Meritullinkatu 8, kh Vaikuttamo Osallistujat: Päivi Sillanaukee, STM, pj (+) Kirsi Varhila, STM, varapj (+) Anna-Maija Karjalainen, VM (+) - varalla Maria Nikkilä, VM ( ) Mikael Forss, Kela (+) - varalla Marina Lindgren, Kela ( ) Pekka Kahri, THL (-) - varalla Salla Säkkinen, THL ( ) Ritva Kujala, Valvira (+) - varalla Vesa Mettovaara, Valvira ( ) ArtoYlipartanen,Tietosuojavaltuutetun toimisto (-) - varalla Marita Höök, Tietosuojavaltuutetun tsto ( ) Tarja Myllärinen, Suomen Kuntaliitto (-) - varalla Anu Nemlander, Suomen Kuntaliitto (+ ) Markku Tervahauta, Kuopion kaupunki (+) Lync - varalla Anu Niemi, Siun sote ( ) Kirsti Ylitalo-Katajisto, Oulun kaupunki (+) - varalla Maire Ahopelto, Kainuun sote ( ) Jukka T. Salminen, Vantaan kaupunki (+) - Tuula Heinänen, Espoon kaupunki ( ) Markku Mäkijärvi, HUS (+)Lync - varalla Pertti Mäkelä, HUS ( ) Antti Jokela, PSHP (+)Lync - varalla Eija Tomás, PSHP ( ) Yrjö Koivusalo, VSSHP (-) - varalla Pirkko Kortekangas, VSSHP (+)Lync Markku Suokas, LPY (+) - varalla Ari-Pekka Nurmela, LPY ( ) Marja Ritala, Suomen Apteekkariliitto (-) - Ari Jansen, Apteekkariliitto (+) Anna Simonsen, Samfundet Folkhälsan (+)Lync - varalla Johan Huldén, Samfundet Folkhälsan ( ) Pysyvät asiantuntijat: Mikko Huovila, STM (-) Maritta Korhonen, STM (+) Tiina Pesonen, STM (+) Vesa Jormanainen, THL (+) Marina Lindgren, Kela (+) Karri Vainio, Kuntaliitto (-) Saara Hassinen, Terveysteknologian liitto (-) Sihteeristö Anne Kallio, STM (+) Karoliina Ratia, STM (+) Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 160 74126 e-mail: kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
2(6) 9.00-10.00 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja korosti, että neuvottelukunnan tehtävänä on vuoropuhelu eri toimijoiden kesken. Digitalisaation myötä eri toimijoiden keskinäisriippuvuus lisääntyy koko ajan. 2 Edellisen kokouksen ptk Hyväksyttiin 3 Uuden pysyvän asiantuntijan kutsuminen 4 Sote-uudistuksen tilanne esittelijä Päivi Sillanaukee Minna Saario Diti-yksikön päällikkönä kutsutaan pysyväksi asiantuntijaksi. STM:n organisaatiokaavio STM:n organisaatio on muuttunut 1.9. alkaen. Uusi organisaatio palvelee paremmin yhteistyötä sekä kentän että valtiollisten toimijoiden välillä. Keskinäisriippuvuus osastojen välillä on suuri. Sote-järjestelmään liittyvät sähköiset järjestelmät ja digitalisaatio ovat osa julkisen sektorin isoa kuvaa. Uutena osastona aloittaa ohjausosasto (OHO), sen sisällä on neuvottelukunnasta vastaava Diti-yksikkö. Kirsi Varhila vetää OHO-yksikköä kunnes osastopäällikkö valitaan. Liisa-Maria Voipio-Pulkki vetää HPO-yksikköä Kirsi Varhilan sijaisena. Keskustelu: Onko STM:llä konsulttisopimusta? Nyt kartoitetaan maailmalta tietoa reformeista. Think tankit ja kvkonsulttiyhtiöt kartoitetaan tavoitteena löytää kansainvälinen sparrausporukka sote-uudistuksen käyttöön. Myös kotimaassa on tästä osaamista. Yhtä hovihankkijaa ei ole, vaan Hanselin sopimuksen perusteella hankitaan esim KAtyöhön osaamista. esittelijä Päivi Sillanaukee ja Kirsi Varhila Reformiministeriryhmä ohjaa sote-uudistusta. Virkamiesvalmistelu käy jatkuvaa vuoropuhelua poliittisen prosessin kanssa. Kansliapäälliköistä muodostuva virkamiesohjausryhmä katsoo isoja linjoja ja lainvalmistelun laatua maakuntaja sote-uudistuksessa. Rinnalla toimii sote-virkamiesohjausryhmä, jota vetää kansliapäällikkö. Perustuslakivaliokunnan huomiot kohdistuivat pääosin valinnanvapauteen. Pohja pysyy samana, mutta tehdään perustuslain vaatimat tarkistukset. Järjestäjällä on päävastuu julkisella puolella, mutta pyritään lähes samaan tasoon valinnanvapaudessa. Vaikutusarviointi on aloitettu. Tavoitteena on reformiministerien käsittely syys-lokakuussa ja lausuntokierroksen alkaminen marraskuussa, lausuntoaika 6 viikkoa. Maaliskuussa 2018 hallitus antaa esityksen eduskunnalle ja toukokuun lopussa laki olisi säädettynä siten, että maakunnat voisivat aloittaa 1.6.2018. Valinnanvapauspilotit:
5 Sote-digin valmistelun tilanne 3(6) Nykyinen palvelusetelikokeilu voidaan laajentaa ja siihen voi tulla uusia hankkeita, näille haku lokakuussa. Tämän vuoden rahasta kohdennetaan myös Kelalle rahoitusta valinnanvapauden tietojärjestelmäratkaisuihin. Tarkoituksena on säätää valinnanvapauspilottien kriteereistä ja tämän jälkeen voidaan käynnistää uusi haku maaliskuussa 2018, jolloin pilotit voivat käynnistyä kesäkuussa 2018. Luova-lainsäädäntö: Lausunnot on saatu ja niiden läpikäynti on menossa. Tavoitteena saada lainsäädäntöesitys eduskuntaan vuoden 2018 alussa. Mietinnässä voisiko LUOVA aloittaa jo vuoden 2019 alusta vaikka sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2020 alusta. Sote-valvonnan näkökulmasta olisi hyvä, että valvova viranomainen olisi organisoitunut jo ennen sote-uudistuksen alkamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia koskeva lainsäädäntö: Toivottu sujuvuutta lainsäädäntöön. Laki pitää sisällään sekä yksityisen että julkisen sektorin velvoitteen rekisteröitymiselle. Aikajänne mietinnässä. Maku- ja sote-uudistuksessa tiedonhallinnalla on iso merkitys. Valinnanvapaus vaikuttaa koko maakunnan johtamisjärjestelmään ja sen työkaluihin. Kun asiakas ei ole sidottu oman maakunnan tuotantoon, järjestäjän fokuksessa on tietointegraatio. Keskustelu käytiin seuraavista teemoista: Valinnanvapaus: Vaiheistus liittyen valinnanvapauteen, missä järjestyksessä palvelut tulevat valinnanvapauden piiriin. Suurten kaupunkien esittämä alueellinen vaiheistus olisi hankala toteuttaa yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti eikä siihen olla menossa. Valinnanvapauden tietojärjestelmätoteutus: Kela rakentaa valinnanvapauden tietojärjestelmää ja tarvitsee yksityiskohtaisen tiedon tehtävistä ratkaisuista. Kelan edustaja otetaan mukaan valinnanvapauslakiryhmään. Nyt kentällä käytössä oleva palvelusetelijärjestelmä on todettu toimivaksi. Toisaalta nyt suunniteltavat ratkaisut on mietittävä tulevaan maailmaan, jossa siirrytään organisaatiokeskeisestä enemmän MyData-tyyppiseen ajatteluun. Tiedonhallinta: Tulossa pitkät siirtymät, kun siirrytään vanhasta uuteen. On päästävä seuraamaan yksilötasolla arvoketjujen muodostumista, jotta voidaan seurata vaikuttavuutta. Tuottajalla ja järjestäjällä on oltava vahva insentiivi arvoa tuottavan palveluketjun muodostamiseen. Siksi digitaalisuudella ja tiedonhallinnalla on iso merkitys uudistukselle. Palvelupaketit: Nykyisten palvelupakettien pilottitoteutus on organisaatiokohtainen. Pyrittävä isompaan tietokokonaisuuteen,esimerkiksi viiden tietoaltaaseen. Liite asiakohta 5 esittelijä Minna Saario ja Maritta Korhonen, STM Keskustelu käytiin seuraavista teemoista:
4(6) Digitalisaatio: Digitalisaatio tarkoittaa toiminnan muutosta tietotekniikan avulla, siinä on monta tasoa; asiakas, tuottaja, järjestäjä ja kansallinen taso. On löydettävä tavat yhdistää digikehittäminen toiminnan kehittämiseen. Toiminnan muutos ja tiedolla johtaminen korostuvat ohi tietojärjestelmäintegraation. Yhtenäispolitiikan pitäisi lähteä toiminnan muutoksesta eikä ICT-toteutuksista. Koko digitaalisen maailman muutos on luultavasti suurempi kuin sote-muutos ja tähän tarvitaan valtakunnallista visiota. Ministeriön roolina on luoda mahdollisuuksia, avoimia rajapintoja ja ohjaavaa lainsäädäntöä. Muodostettavat yhtiöt: VIMANA tukee maakuntia, joilla on tietty käyttövelvoite. Sotedigi-kehitysyhtiö keskittyy kehittämään uusia sote-palveluita, jotka jaetaan VIMANAn kautta. Pieni riski päällekkäiselle toiminnalle on tunnistettu. Molempien tulee keskittyä ydintoimintaansa. Molemmat tulevat VM:n omistajaohjaukseen. Huomioitava, että ICT-palvelutuotannon järjestely on eri asia kuin palvelutuotanto. Järjestelmäintegraatio on käynnistynyt ja siihen on 15 milj kansallista rahoitusta. Valtion toimet yhtiöiden perustamisessa tähtäävät kehittämiseen ei niinkään maakuntien tukemiseen. Riskinä on päällekkäinen kehittämistyö. Kaiken perustana ovat toimivat asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja suurimmat paineet kohdistuvat niiden toimivuuteen. 10.00-11.15 6 Maksuasetus ja Kanta-rahoitusmallin valmistelu 7 Sote-tieto hyötykäyttöön strategia Liite asiakohta 6 esittelijä Maritta Korhonen, STM Tavoitteena pysyvämpi malli, mutta vielä vuodelle 2018 ei pystytä tekemään isoa muutosta rahoitusmallissa. Vuoden 2018 maksuasetus annetaan lokakuun aikana ja sen mukaisesti eri toimijat rahoittavat Kanta-käytön. Kantapalvelujen kehittäminen rahoitetaan edelleen valtion momentilta. Keskustelu: Vuodelle 2019 tämä pitäisi saada valtion budjettiin. Sähköinen maailma on osa yhteistä yhteiskunnallista infraa. Toivomuksena oli, että Kanta-maksut olisivat ensi vuonna valtion budjetissa. Nykyinen malli aiheuttaa laskutuskuluja, jotka ylittävät laskun määrä, hallintokulut ovat kohtuuttomat verrattuna tuottoon. Tämä puoltaa rahoitusmallin muuttamista. Maakunnat rahoitetaan jatkossa valtion budjetista, onko järkeä pyörittää raha Kanta-laskujen kautta takaisin. Jos valtio maksaa, kuinka säästyvä osa (esim apteekit, yksityinen terveydenhuolto) kohdennetaan digitalisaatioon? Sama kysymys tulee eteen myös sotedigiyhtiön kohdalla. On hyvä, että asiakkaat maksavat sillä se sitouttaa palveluihin. Maksavien asiakkaiden tulisi olla myös mukana palvelujen kehittämispäätöksissä. Toinen asia on, tarvitseeko maksun olla transaktioperusteinen.
Strategian puoliväliarviointi tehdään syksyllä 2017. Neuvottelukunnan evästykset asiaan. Liite asiakohta 7 esittelijä Anne Kallio, STM Strategian toimeenpanon johtoryhmän toimikausi on päättynyt elokuun alussa. Työtä jatkaa toimeenpanon työvaliokunta neuvottelukunnan toimiessa ohjausryhmänä. Rahoittajayhteistyön jatkamiseksi johtoryhmä esittää TEM:n, Tekesin ja Sitran edustajien kutsumista neuvottelukunnan asiantuntijoiksi. STM julkaisi oman strategiansa 5.9. (linkki). Eri ministeriöillä on strategioita liittyen digitalisaatioon. Tavoitteena on, että valtionhallinto toimisi yhtenäisemmin. Ylimmän johdon tasolta tuki eri ministeriöiden strategioille ja eri hankkeiden väliselle suhteelle. Linkitys valtionhallinnon kokonaisuuteen vaikuttaa myös budjetointiin. Palataan tämän tarkastelun jälkeen rakenteeseen ja rahoittajien asiantuntijoiksi kutsumiseen. 5(6) Sote-tiedon tietoturvallisen käytön lainsäädäntö: sai rahoitusta budjetistaa, lakiesitys menee syksyllä eduskuntaan. Todennäköisesti lupaviranomainen muodostetaan itsenäisenä toimijana THL:n kylkeen. Esitys menee 28.10. valtioneuvostoon. Tilaston määritelmää on tarkennettava, sillä tilasto käsitteenä sisältää rajoituksia tiedon saamiselle EU:n tilastoasetuksessa. Tiedon louhinnassa tietyillä viranomaisilla on oikeus yhdistellä tietoa jo ennen kuin ne ovat tilastoja. Tilastot voisivat siirtyä mahdollisesti jatkossa yhdelle viranomaiselle. Asia on prosessissa. 8 Komission julkinen kuuleminen terveys- ja hoitoalan kehityksestä digitaalisilla sisämarkkinoilla http://europa.eu/rapid/press-release_ip-17-2085_fi.htm Liitteet asiakohta 8 esittelijä Anne Kallio ja Teemupekka Virtanen, STM Keskustelu Suomen kannasta asiaan, neuvottelukunnan evästykset. Vastausaika 12.10.2017 saakka. Suomen äänen kuulumiseksi valmistelussa neuvottelukunnan jäseniä pyydetään organisoimaan vastaaminen omalla tahollaan. Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyen Suomella on tavoitteena olla globaalissa kilpailussa mukana. Suomi keskustelee ehealth-viikon järjestämisestä puheenjohtajuuskaudellaan syksyllä 2019. 11.15-12.00 9 Kanta-palveluiden vuosi 2017 ja näkymät vuodelle 2018 Liite asiakohta 9 esittelijät Minna Lindgren, Kela ja Vesa Jormanainen, OPER/THL Tähän mennessä vuodesta 2011 THL:n ja Kelan tekemisiin on sidottu yhteensä 64M.
6(6) Kantassa on kolmenlaista kehitystä: perustyö, lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset sekä innovaatiokehittäminen. Näitä kaikkia on kannattavaa tehdä keskitetysti. Nämä on myös sovitettava yhteen. Lainsäädäntöprosessin kytkeminen aikaa vievään tietojärjestelmärakentamiseen on haastavaa, viime tingan muutokset ovat erittäin hankalia hoitaa. Eri hankkeiden (UNA, ODA, Virtuaalisairaala, THL-Kela-hankkeet) synkronointi on tarpeellista jo ennen kuin maakunnat astuvat kehiin. Jatkossa rahoitus kulkee Sotedigi-rahoitusaparaatin kautta ja se tuo koordinaatiota. 10 Robotiikka Liite asiakohta 10 esittelijä Jukka Lähesmaa, STM Siirretään varsinainen käsittely seuraavaan kertaan. Tällä hetkellä tehdään hyvinvointirobotiikan ohjelmaa, AiRo-ohjelma. Käsittelyssä kuumimmat teemat; kotihoito, kuntoutus ja hyvinvointivalmennus. 11 Muut asiat STM:n strategia: STM:n strategia on julkaistu sisäisesti 5.9. ja sitä työstetään edelleen. Strategia julkaistaan STM100 -juhlan yhteydessä. Linkki strategiaan toimitetaan neuvottelukunnalle sen jälkeen. LPYn varahenkilö muuttuu, Ismo Partanen toimii uutena varahenkilönä. 12 Seuraavat kokoukset 22.11.2017 klo 13-16 Pääteemana robotiikka Sotedigiyhtiön liiketoiminta 13 Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo 11.55. LIITTEET JAKELU TIEDOKSI Osallistujat Jäsenet Asiantuntijat Pöytäkirja liitteineen on avoimesti nähtävillä Innokylässä