HS Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin

Samankaltaiset tiedostot
KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

Teolliset tuhkapoisteet

MICROPULVA Ltd Oy

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Energian tuotanto ja käyttö

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

Lentotuhkapohjaiset Ecofax-tuotteet betonin valmistajille

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Täyskäännös kotimaiseen

Riikinvoiman ajankohtaiset

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Fortumin sivutuotteet

KILIKE hanke. Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) GREEN ENERGY CLEAN NATURE

Kampanjan tavoitteet

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016

KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018


HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

BioForest-yhtymä HANKE

Keski-Suomen energiatase 2016

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Vaskiluodon Voiman bioenergian

1 (7) Miikka Saarinen UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli P. Kouvo

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Jyväskylän energiatase 2014

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Talousvaliokunta Maiju Westergren

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot

Jyväskylän energiatase 2014

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/

Energiapoliittisia linjauksia

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän

Transkriptio:

CLEAN TECH

HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtaja Rajendra Pachauri korosti halpoja keinoja, joita ei tarvitse katua ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Ensimmäinen on energiatehokkuuden lisääminen. Suurimmat mahdollisuudet ovat rakennusteollisuudessa, ehdottomasti, ja maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Intiassa havaitsimme, että voimme vähentää uusien rakennusten energiankulutusta yli 40 prosenttia -Pachauri painottaa. Hän viittasi rakennusmateriaalien valintaan ja koko raaka-aineketjuun. Yksi merkittävistä hiilidioksidipäästöjen lähteestä on esimerkiksi sementtiteollisuus, joka Niels Bohr-instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan aiheuttaa viisi prosenttia hiilidioksidipäätösistä. Vaihtamalla sementtilaatua tai lisäämällä sementtiin esimerkiksi tietynlaista tuhkaa päästöt vähenisivät.

Teolliset tuhkapoisteet Micropulva Ltd Oy on hienojauhatus, luokitus ja rikastusteknologioita kehi;ävä ja markkinoiva yritys. Olemme kehi;äneet kierrätystalous ja Clean tech- teknologia ratkaisuja seuraaviin tuhkapoisteiden jalostamiseen lii;yviin sovellutuksiin: Kivihiilen poltossa syntyvästä hiilipitoisesta lentotuhkasta erotetun silikaactuo;een jalostaminen semenc ja betonituoteteollisuuden käy;öön sekä jalostusprosessissa syntyvän antrasiicrikasteen jalostaminen uusioenergiaksi. Turpeen energiakäytössä syntyvän lentotuhkan jalostaminen kaivosteollisuuteen sideaineeksi kove;uvaan kaivostäy;öön tai kalliorakentamisen tukirappaukseen sekä raskasmetalliköyhän karkeanfrakgon hyödyntäminen lannoitesovellutuksissa. REF tuhkien sisältämän hiilen ero;aminen uusioenergiakäy;öön. Micropulva saanut kehitetyille teknologioille 3 menetelmäpatenca. Kivihiilen poltossa syntyvän lentotuhkan jalostusprosessi on valmis ote;avaksi tuotantokäy;öön. CLEANTECH

Kivihiilen pölypoltosta syntyvä lentotuhka Micropulva on 2007 alkaen tehnyt tiivistä lentotuhkan tuotteistamisen tutkimusta yhteistyössä Betoniyhdistyksen, Tekesin, GTK:n, VTT:n, OAMK:n ja Vaasan yliopiston kanssa. Tutkimuksissa on selvitetty hiilen ja `palamattoman` silikaattifraktion erottamista sekä silikaattifraktion tuotteistamista sementti ja betoniteollisuuden käyttöön. Tutkimustulokset ovat erittäin lupaavia ja kehitetyn teknologian kaupallinen käyttö voidaan aloittaa. Luo;amuksellinen CLEANTECH

Lentotuhka on erinomainen ja monipuolinen raaka-aine Pölypolttotekniikalla toimivassa kattilassa syntyvä ja sähkösuodattimella erotettu lentotuhka syntyy energisessä prosessissa. Lentotuhka on energiantuotannon sivutuotetta ei jätettä. Lentotuhkalla on positiivinen kaupallinen arvo raaka-aineena Lentotuhkan jalostaminen pienentää CO2 päästöjä ja vähentää kivihiilen käyttöä. Lentotuhkan jalostaminen on kannattavaa liiketoimintaa. Lentotuhkan käyttö määrät sekä laatu on määritelty yksityiskohtaisesti betoninormeissa. Puhdistetun tuhkan käytölle sementti tai betonituotteissa ei ole teknillisiä esteitä. Esteet ovat enimmäkseen kaupallisia ja markkinat eivät toimi kunnolla. Lentotuhka sisältää tyypillisesti 5-15 % hiiltä antrasiittia, jolla on korkea energiasisältö, sekä 85-95 % lasittunutta palamatonta silikaattifraktiota. Luo;amuksellinen CLEANTECH

CLEAN TECH Käsi%elemätön lentotuhka

Lentotuhka puhdistetaan tehokkaasti vaahdottamalla

CLEANTECH Käsitelty lentotuhka

Lentotuhkan jalostaminen on kannattavaa toimintaa Kivihiilivoimalaitosten hyötysuhde nousee n. 1%, hiilenkierrätyksen ja vaahdoteöljyn ansiosta. Läjittämiseen tai muuhun hävittämiseen liittyvät kustannukset jäävät pois. Läjitysalueiden ylläpitokustannukset jäävät vähitellen pois niiden tyhjennettyä. Energiantuottajan julkisuuskuva paranee, kun liiketoiminta monipuolistuu. CLEAN TECH Luo;amuksellinen

Lentotuhkan jalostamisen vaikutus betoniteollisuuteen Käsiteltävä tuhkamäärä 300.000 t/vuosi 1. Klinkkerin tarve supistuu 2. Kivihiilen tai sitä korvaavan pol;oaineen käy;ö vähenee 3. Kalkkikiven käy;ö laskee 4. CO2 päästöt 5. Betonituo;eiden hintakilpailukyky 1. noin 250.000 t/vuosi 2. noin 50.000 t/vuosi 3. noin 370.000 t/vuosi 4. laskevat 0,5+0,3 = 0,8 t/klinkkeritonni 5. paranee

Turvetuhka Tuhkan sisältämiä haitallisia aineita raskasmetalleja voidaan tehokkaasg rikastaa hienoon tuhkafrakgoon pneumaacsen kuivarikastustekniikan avulla, tyypillisesg 15-20 p- % primäärituhkan määrästä. Hieno tuhkafrakgo on reakgivinen pozzolaaninen tuote ja sillä voidaan korvata semencä monissa betonituotesovellutuksissa. AutomaGsoitu prosessi käy;ää energiaa 10-20 kwh/ primäärituhkatonni. CLEANTECH

TuhkafrakGoiden pitoisuuksia

Micropulva micronized ash:

Tuore tai läjitetty lentotuhka - erinomaista raaka-ainetta Kivihiiltä käyttävien energialaitosten ja sideaineita tuottavan teollisuuden kokonaishyötysuhdetta voidaan parantaa huomattavan paljon jalostamalla Suomessa vuosittain syntyvä n. 300.000 tonnin lentotuhkamäärä sideaineiksi sekä energiatuotannon kierrätyspolttoaineeksi. Kehitetty teknologia mahdollistaa myös sen, että aiemmin läjitettyä lentotuhkaa voidaan käyttää tasaamaan energiantuotannon ja sideaineiden kysynnän välisiä kausivaihteluja. CLEANTECH Luo;amuksellinen

CLEANTECH Luo;amuksellinen

Lentotuhka - Fly Ash Kivihiililentotuhka syntyy voimalaitoksen tulipesässä. Kivihiilen sisältämä mineraaliaines ei pala - se sulaa ja siitä muodostuu savukaasun lämpöglan laskiessa pääsääntöisesg lasi;uneita pyöreitä pallomaisia pargkkeleita. Pol;otekniikka vaiku;aa lentotuhkan laatuun ja savukaasun koostumukseen. Low NOx - pol+o on tekniikka, jonka tarkoituksena on vähentää typenoksidipäästöjä, jotka syntyvät varsinkin suurissa voimalaitoksissa, joissa tuotetaan sähköä tai kaukolämpöä. Typenoksideja syntyy poltossa kahdella tavalla, pol+oaineen sisältämästä typestä ja korkeissa lämpö@loissa palamisilman typestä. Typenoksidit kiihdy+ävät ilmastonmuutosta ja aiheu+avat varsinkin astmaa@koille sekä lapsille hengityselinoireita[1]. Pol+otekniikassa hyödynnetään ilman ja pol+oaineen vaiheistusta, jolloin saadaan alenne+ua palamislämpö@laa. Vaiheistamalla saadaan ali- ilmainen liekin alkuosa, jossa on liian vähän ilmaa täydelliseen palamiseen. Jolloin syntyy hiilivetyradikaaleja, jotka tuhoavat pol+oaineen palamisessa muodostuneen NOx:n. Kun käytetään LowNOx pol;otekniikkaa syntyy vain vähäisiä määriä haitallisia typenoksideja, mu;a tuhkaan jää vaihtelevia määriä hyvin hienoa hiiltä antrasiica, joka värjää sen tehokkaasg mustaksi ja rajoi;aa lentotuhkan opgmaalista hyötykäy;öä. Typenoksidien päästöt ovat eri;äin haitallisia ja niitä tullaan rajoi;amaan. LowNOx pol;otekniikan hyödyntäminen on helpompaa, kun lentotuhka puhdistetaan kehitetyllä menetelmällä, syntyy sulje;u hiilenkierto - eli hiiltä karkaa minimimäärä lentotuhkan mukana. Lentotuhkan jalostaminen säästää luonnonvaroja, laskee kivihiilen käy;öä ja pienentää CO2 päästöjä. Lentotuhkan hiilipitoisuuden vaihtelu ei vaikuta, puhdistusprosessin päätuo;een - puhdistetun tuhkan laatuun, lopputuo;een pitoisuus voidaan pitää alhaisena < 2%, jolloin sen väri on vaalea. Prosessi täytyy vain toteu;aa niin, e;ä sen kapasiteec rii;ää hiilipitoisuuden vaihdellessakin. Lähes hiilivapaa silikaac/mineraalifrakgo on korkealaatuinen pozzolaaninen lopputuote, jonka oikeanlainen hyödyntäminen betoni - ja semencteollisuudessa pienentää CO2- kokonaispäästöjä ja vähentää kivihiilen käy;öä semencteollisuudessa ja energiantuotannossa. CLEAN TECH Luo;amuksellinen