Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa tutkimuksestakin keskittyy teknologian suoriin vaikutuksiin. Epäsuorat vaikutukset, jotka syntyvät a) teknologiaa täydentävän työn kysynnän lisääntymisen, b) tuotteiden hintojen laskun ja c) tulojen kasvun kautta, jäävät huomiotta Helsingin Sanomat 14., 23. ja 26.10.2017 2
Tulotaso (bkt/asukas) nousee työn tuottavuuden (bkt/työn määrä) kasvun kautta koulutuksesta ja teknologian kehityksestä Suomen suurin haaste on tuottavuuskasvun pysähtyminen Kumulatiivinen kasvu, % Pohjola, Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015, Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2017 3
Työllisyyden kehitys määräytyy väestön kasvun perusteella, työpaikkarakenne tuottavuuden kasvun ja kuluttajien tarpeiden perusteella 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) ja työllisten lukumäärä (milj.) Työikäinen väestö Työlliset yhteensä Palvelut Koko teollisuus Rakennustoiminta Alkutuotanto Työllisten osuus työikäisistä on säilynyt noin 70 prosentissa, vaikka työn tuottavuus on kasvut 29-kertaiseksi Työllisyys on supistunut alkutuotannossa 1950-luvulta alkaen ja teollisuudessa 1970-luvulta alken... mutta kasvanut kaiken aikaa palveluissa 0,2 0,0 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ja historiasarjat 4
Talouskasvusta ovat eniten hyötyneet koulutetut työntekijät ja pääomatulojen saajat Työlliset koulutustasoittain (miljoonaa) Palkkojen osuus kansantalouden kokonaistuotannon arvosta koulutustasoittain, % Korkea-aste Keskiaste Perusaste Työlliset yhteensä Korkea-aste Keskiaste Perusaste Palkkaosuus yhteensä 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset 5
Osaamistarpeiden muutos syntyy tuottavuuskasvun aiheuttamasta työpaikkarakenteen muutoksesta Työvoiman koulutusrakenne toimialoittain vuonna 2010 Työlliset (miljoonaa henkeä) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 J Informaa o ja vies ntä D Energiahuolto Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Koko kansantalous L Kiinteistöalan toiminta R_T Muut palvelut C Tehdasteollisuus G Kauppa B Kaivostoiminta ja louhinta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta E Vesi- ja jätehuolto A Maa-, metsä- ja kalatalous H Kuljetus ja varastoin P Koulutus K Rahoitus- ja vakuutustoiminta M Amma llinen, eteellinen ja tekninen O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Korkea-aste Keskiaste Perusaste F Rakentaminen I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Keskimääräistä korkeamman koulutustason palvelualat Keskimääräistä alhaisemman koulutustason palvelualat Alkutuotanto, teollisuus ja rakentaminen Työlliset yhteensä 6
Koulutuspolitiikkaa Teknologian ja työn murros on suuri mahdollisuus kääntää tuottavuuden hidastunut kasvu uuteen nousuun Kaikki toimet, jotka edistävät uuden teknologian syntyä, omaksumista ja leviämistä, ovat perusteltuja Teollisuuden tuottavuuden kasvu vähentää mutta palvelualojen tuottavuuden kasvu lisää työllisyyttä Suomi kulkee tässä rakennemuutoksessa mm. Ruotsia jäljessä Koulutustasoilla arvioidut osaamistarpeet muuttuvat kansantaloudessa valtaosin työpaikkarakenteen muutoksen kautta, kun työtä siirtyy teollisuudesta palveluihin Palveluihin syntyy sekä keskimääräistä korkeamman että matalamman koulutustason työpaikkoja mihin digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ym. vaikuttavat tulevaisuudessa 7
Korkea-asteen koulutus suojaa työpaikan katoamiselta ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa Sen lisääminen on perusteltua, varsinkin nyt kun Suomi jää verrokeista jälkeen Yliopistojen tutkintorakenteen uudistaminen esimerkiksi kandidaatti- ja maisteriohjelmien toisistaan erottamisella lisäisi koulutetun työvoiman tarjonnan joustoa kysynnän suhteen Teknologian ja työn murroksessa myös työssä oppimisen merkitys korostuu koska uudet teknologiat eivät ole vielä vakiintuneet, jolloin koulutuksen järjestäminen on vaikeaa Yrittäjyyden merkitys korostuu teknologian standardien kilpailun aikana Tehdasteollisuuden syntyessä kesti 50 vuotta ennen kuin ammattitaitoisen työvoiman markkinat syntyivät, minkä jälkeen vasta palkat alkoivat nousta Oppivelvollisuusiän nostaminen on perusteltua koska pelkän peruskoulutuksen varassa ja ilman työkokemusta olevat häviävät teknologian murroksessa eniten 8