Maatilojen energiaohjelma. Energiaa viisaasti maatilalla

Maatilojen energiaohjelma Energiaa viisaasti maatilalla

2 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Maatilojen oma energiaohjelma Koneet ja laitteet ovat korvanneet lihastyötä kaikilla tuotannon ja elämän alueilla, ja ostetun energian kulutus on kasvanut. Nyt kysytään, onko energiankulutuksen kasvua mahdollista hillitä tai jopa kokonaan pysäyttää. Tarkasteluissa on mukana talous ja tarve ilmastonmuutoksen hillintään. Suomalaisilla maa- ja puutarhatiloilla kuluu vuodessa energiaa eri muodoissaan likimain 12 terawattituntia, joka vastaa kaksi- ja puolikertaisesti vuoden 2008 Helsingin kaupungin sähkönkulutusta. Siitä noin viidennes on sähkönkulutusta ja loppuosa erilaisten polttoaineiden kulutusta. Polttoaineista noin kolmannes kuluu työkoneissa, neljännes lämmityksessä ja noin viidennes viljankuivaamoissa. Yhteistuumin eteenpäin Suomi on EU:n jäsenenä mukana päätöksenteossa, jonka ohjaavana voimana ovat energian käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä. Meillä on solmittu vapaaehtoisia toimialasopimuksia, jotta eri aloilla ryhdyttäisiin yhdessä rakentamaan menetelmiä ja työtapoja energian säästämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi. Myös maa- ja puutarhataloudessa tapahtuva ja tapahtunut energiankäytön tehostuminen on kyettävä osoittamaan. Vapaaehtoinen Maatilojen energiaohjelma ohjaa tiloja kohti energiatehokkaampaa tuotantoa. Tavoitteena on saada vähemmällä energiankulutuksella enemmän maataloustuotteita. Energiaa tarpeeseen Maatilan rakennuksia ja käyttövettä lämmitetään ja työ- ja asuintiloja sekä karjasuojia valaistaan. Työkoneet, laitteet ja monet moottorit kuluttavat energiaa, samoin kuljetukset ja muu liikkuminen. Myös taloudellisessa mielessä on tärkeätä selvittää, miten paljon energiaa kuluu ja onko sen käyttöä mahdollista tehostaa. Mihin energia kuluu? Maatilan energiasta käytetään työkoneisiin ja tuotantotiloihin keskimäärin yli 60 prosenttia, viljakuivauksen osuus on noin 20 prosenttia ja asuinrakennuksien noin 19 prosenttia. Eri kulutuskohteiden osuudet vaihtelevat paljon eri tiloilla ja eri tuotantosuunnissa. Tilalla voidaan tuottaa energiaa uusiutuvasti polttamalla puuta tai tuottamalla biokaasua. Auringon energiaakin voidaan hyödyntää aurinkolämpökeräimien tai -sähköpaneelien avulla. Maalämpöpumppu saattaa olla hyvä ratkaisu lämmön tuottamiseen. Tuulisilla avoimilla seuduilla tuulta voidaan valjastaa energian tuotantoon. Hyviä esimerkkejä Tähän esitteeseen on koottu eri puolilta Suomea onnistuneita esimerkkejä energiankäytön tehostamisesta erilaisilla tiloilla maitotiloista puutarhatiloihin. Tilaesimerkkien ohella esitteessä on säästövinkkejä sekä tieto- ja idearuutuja, jotka kokoavat hyviä toimenpide-ehdotuksia ja antavat tietoa laajemmasta tuotannon viitekehityksestä.

ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 3 Kaikki mukaan Etujärjestöt MTK, SLC, Kauppapuutarhaliitto ja Puutarhaliitto solmivat tammikuussa 2010 maa- ja metsätalousministeriön kanssa Maatilojen energiaohjelman, jonka puitteissa toimialan energiatehokkuutta parannetaan yhteistuumin aina vuoden 2016 loppuun saakka. Maatilojen energiaohjelmaan voivat liittyä eri tuotantosuuntien maa- ja puutarhatilat. Kun tila allekirjoittaa liittymisasiakirjan ja toimittaa sen ELY-keskukseen, se sitoutuu selvittämään energiankulutuksensa. Sen jälkeen tilalle lähetetään tietoaineisto ohjelmasta ja ohjeet myös omatoimiseen energiankäytön seurantaan: Ohjeet maatilan energiankäytön omavalvontaan -esite ja Maatilan energian käyttö muistiin -taulukko. Tuettua toimintaa Maatilan energiaohjelmaan liittynyt maatilayrittäjä voi tilata paikan päälle Maaseutuviraston (MAVI) hyväksymän energiasuunnittelijan, jonka kanssa tehdään maatilalle energiasuunnitelma. Energiasuunnitelman tekemistä tuetaan. Tuetun suunnitelman enimmäiskustannus on 1 100 euroa, josta tilan omavastuuosuus on 15 prosenttia eli enintään 165 euroa. Lisäksi tila maksaa arvonlisäveron koko suunnitelman hinnasta. Tuen hakee suunnittelija. Myöhemmin tila voi teettää myös suunnitelmaa perusteellisemman energiakatselmuksen. Sekä energiasuunnitelmassa että -katselmuksessa käydään läpi tilan energiankäyttö lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutus ja mahdollisuudet tehostaa sitä. Tarkasteluissa on mukana myös tilan mahdollisuudet omaan uusiutuvan energian tuotantoon. Energiasuunnittelijat: http://snadi.mmm.fi/energianeuvonta Liittymisasiakirja: http://lomake.mmm.fi

4 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Energiatehokkuutta tarvitaan MAATILAN TUOTANTO on intensiivistä ja siinä tarvitaan Suomen oloissa paljon energiaa. Energian hinnannousu synnyttää lisää kustannuspaineita. Tuotantorakennusten energiankulutus, tilan peltotöiden, kuljetusten ja liikkumisen hallinta sekä asuminen ovat keskeisiä asioita, joissa pienilläkin toimenpiteillä voidaan säästää ja pienentää tuotantokustannuksia. Jos tilan laajentuminen edellyttää peltoalan kasvattamista, on yleensä suositeltavinta pellon vuokraus läheltä, jotta kuljetuskustannuksilta vältyttäisiin. Myös tilusjärjestelyillä voidaan optimoida liikkumisen tarvetta. Tilusjärjestelyjä suorittaa Maanmittaushallitus. Jotta työtavat olisivat järkevät ja rakennusten lämmitys, ilmanvaihto ja valaistus tarpeenmukaiset ja energiatehokkaat sekä koneet ja laitteet oikein mitoitetut, kannattaa asiat käydä järjestelmällisesti läpi joko itse tai koulutetun energiasuunnittelijan kanssa. Viisas koneenkäyttäjä Maatilan tuotantoa voidaan harjoittaa monessa paikassa, joista osa voi sijaita kaukana emotilasta. Työskentely on suunniteltava huolella ja työvaiheita yhdisteltävä, jotta työkoneita ei tarvitsisi kuljettaa edestakaisin ja lisätä näin polttoaineen kulutusta. Myös urakointi ja koneiden yhteiskäyttö voivat vähentää energiankulutusta ja tehostaa ajankäyttöä. Kimmo Jokiranta Korialta seuraa aktiivisesti traktorinsa polttoaineen kulutusta ja keskittyy ajamaan taloudellisesti. Tilalle on hankittu vähän polttoainetta kuluttava traktori, jossa on kulutusmittari. Traktori tarpeen mukaan Hanki töihisi sopiva traktori. Kun traktoria kuormitetaan 70 80 prosentilla sen maksimitehosta, se toimii taloudellisimmalla tehoalueella. Alikuormitettaessa korostuu ylläpitokuorma, ja lähellä maksimikuormaa polttoainetta kuluu paljon. Uusissa traktoreissa on järjestelmiä, joissa automatiikka ohjaa vaihteistoa ja moottoria siten, että polttoaineen kulutus on mahdollisimman vähäistä. Käyttö ja kunto ratkaisevat Kuljettaja voi vähentää polttoaineen kulutusta jopa 10 20 prosenttia valitsemalla moottorin kuormituspisteen ja ajonopeuden niin, että sen hyötysuhde olisi paras mahdollinen. Työkoneen hyvä kunto ja säädöt, työsyvyys- ja korkeus sekä ajonopeus vaikuttavat polttoaineen kulutukseen. Kuluneet auran osat ja äkeen piikit lisäävät vastusta ja tylsät niittolaitteet tehon tarvetta. Kyntöauran väärät säädöt ja liian syvä työsyvyys lisäävät tehon tarvetta ja polttoaineen kulutusta. Lämpöä ja valoa oikein Tuotannon mukaan suunniteltujen lämpötilojen ja valaistuksen oikea käyttö varmistaa tehokkuuden. Lämpimäksi suunnitellun tilan muuttaminen kylmäksi tai viileäksi vaatii ehdottomasti asiantuntevaa suunnittelua, jotta kosteus- ja homeongelmilta sekä rakenteiden vaurioitumiselta vältyttäisiin. Ilmanvaihdon poistoilman lämmön talteenotto on järkevää. Ilmanvaihtolaitteita ja sisään otettavan ilman lämmityslaitteistoa valittaessa on varmistettava, että ne puhdistavat pölyn ja epäpuhtaudet ja ovat energiatehokkaita. Valaistukseen kuluvan sähkön määrä riippuu paljon valaisinratkaisuista ja valaistuksen suunnittelusta. Riittävä ja hyvä valaistus on tärkeä osa työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä ja usein myös tuotantoeläinten hyvinvointia ja terveyttä. Polttoaineen kulutusta on mahdollista seurata lohkoittain ja hetkellisesti. Traktorin ajotapaa voidaan sitten muuttaa ja kulutusta vähentää sään ja pellon kunnon mukaan, Kimmo Jokiranta kertoo.

ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 5 Tuotantotilojen lämmitys Käytä tuotannolle optimaalisia lämpötiloja. Vältä pakkasella ovien ja ikkunoiden auki pitämistä. Eristä käyttöveden ja pannuhuoneen putket. Pidä laitteet kunnossa. Kiinnitä huomiota laitteiden energiatehokkuuteen ja energiatehokkaaseen käyttöön. Järkevä ilmanvaihto Puhdista puhaltimet, ritilät ja lämmöntalteenottokennot säännöllisesti. Sovita lämmitys ja ilmanvaihto yhteen, jotta ristikkäiset asetukset eivät kuluttaisi energiaa turhaan. Varjosta ikkunat, jotta säteilykuormitus ja ilmanvaihdon tarve vähenisivät. Kuivaa lattioiden pinnat lastalla. Viisaasti valaisten Suosi luonnonvaloa ja vaaleita pintoja. Valitse valaistuksen teho tarpeen mukaan ja valaise vain tarpeeseen. Käytä himmentimiä ja säätimiä ja mahdollisuuksien mukaan kohde-, kulku- ja työskentelyvalaistusta. Pidä valaisimen pinnat ja vaaleat pinnat puhtaina. Käytä valaistuksen ohjaukseen hämäräkytkimiä, aikaohjausta ja liiketunnistimia. Hehkulampun käyttämästä sähköstä vain alle 10 prosenttia muuttuu valoksi ja reilu 90 prosenttia lämmöksi. Käytä hehkulamppujen asemasta energiansäästölamppuja tai hanki loisteputkivalaisimet. Valaistustehoon 60 luxia voidaan 1 000 m 2 eläinhallissa päästä yhteensä kolmen kilowatin loistelampuilla, jos rakenteet ovat vaaleat ja valaisimet lähellä kohdetta.

6 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Maitoa ja naudanlihaa järkevästi ON IHAN JÄRKEVÄÄ hyödyntää muutoin hukkaan menevää lämpöä, jolla voimme vähentää vedenlämmitykseen kuluvaa energiaa, sanoo Kyösti Nousiainen esitellessään laitteistoa, jolla maidon jäähdytyksestä vapautuvaa lämpöä otetaan talteen. Kyösti, Antti ja Taina Nousiaisen tilalla Ylä-Savon sydämessä Iisalmessa märehtii 120 lehmää ja saman verran nuorta karjaa. Uusi navetta on ollut käytössä vuoden ja kuluttanut sähköä noin 120 megawattituntia. Lämpö talteen maidosta ja pesuvedet kiertoon Iso karja tuottaa runsaasti maitoa, jonka jäähdytykseen kuluu paljon sähköä. Vapautuva lämpö otetaan talteen ja käytetään hyväksi navetan vesivaraajan lämmityksessä. Navetan eri käyttöpisteiden veden lisälämmitystarve on selvästi vähentynyt. Lämmöntalteenottolaitteiston hankinta ja asennus maksoivat alle 3 000 euroa. Tilalla säästetään myös pesuvettä. Maitolaitteiden ensimmäinen huuhteluvesi ohjataan suoraan lietesäiliöön ja seuraavat, puhtaammat huuhteluvedet otetaan uudelleen käyttöön. Noin 60 70 prosenttia pesuvesistä tulee kierrätysvedestä. Raakaveden käyttö maitolaitteiden pesuun on vähentynyt kuutiolla vuorokaudessa. Vastaavasti lietemäärä on vähentynyt 350 kuutiolla vuodessa. Rehuvilja tuoresäilöön Tohmajärveläinen Jukka Lintunen on erikoistunut nautojen loppukasvatukseen. Tilalla kasvaa kerrallaan yli 800 nautaa. Lintunen on parantanut tilan energiatehokkuutta rehuviljan tuoresäilönnällä, joka aloitettiin vuonna 2005. Viljankuivaamo varastoineen olisi maksanut saman verran tai jopa enemmänkin ja lämminilmakuivaamossa olisivat tulleet vielä käyttökustannukset. Käytämme myös säilöntäainetta. Varmistamme näin rehun säilyvyyden ja maittavuuden, Lintunen sanoo. Yhdysvalloista käytettynä hankittu laitteisto, jossa on tuoresäilöntäsiilo, mylly ja lietso, maksoi 85 000 euroa. Nyt vilja murskataan ja säilötään 20 30 prosentin puintikosteudessa. Työaikaa ja öljyä säästyy rutkasti, kun kuivaus ja kuivaamon vahtiminen ovat jääneet pois. Toinen työntekijä pui, toinen hoitaa kuljetuksen ja säilönnän. Kun puinti loppuu, myös kuljetuksia ja säilöntää hoitanut vapautuu muihin tehtäviin, Lintunen kertoo tyytyväisenä. Säilöntäsiilo on 30 metriä korkea, tilavuudeltaan 1 200 tonnia. Sen alaosassa on ketjupurkain. Viljan aiheuttaman paineen vuoksi purkuun tarvitaan energiaa normaalia vähemmän. Käytännössä ketjupurkain on osoittautunut myös varmatoimiseksi. Ruokinta tehokkaaksi Tornisiilon, kiskoruokkijan ja väkirehukioskin yhdistelmä on tehokas tapa varastoida ja jakaa rehu. Se kuluttaa noin 160 kilowattituntia vuodessa lehmää kohti. Laakasiilo yhdistettynä traktoriin, sekoitinjakovaunuun ja väkirehukioskiin kuluttaa vastaavasti 650 kilowattituntia. Säilörehun paalisäilöntä tehostaa ajankäyttöä kasvukaudella. Mutta ruokintakaudella paalien käsittely ja kuljetus voi kuluttaa yllättävän paljon aikaa ja energiaa, joten se on syytä suunnitella hyvin. Emme ole laskeneet kierrätyksen kannattavuutta tarkkaan, mutta menetelmä on järkevä. Sen avulla vähennämme raakaveden käyttöä. Samoin lietteen levityskin käy vähän sukkelammin, Kyösti Nousiainen tuumaa.

ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 7 Tuoresäilötty vilja ei pölyä, joten työnteko tuotantotiloissa on mielekkäämpää. On myös huomattu, että vilja maistuu nyt eläimille paremmin, Jukka Lintunen kertoilee tuoresäilönnän hyviä puolia. Tehoa täydennyskylvöstä Sampo Rauman tilalla Tohmajärvellä kasvatetaan emolehmiä ja sonnivasikoita. Tilan rehun tuotannossa hyödynnetään täydennyskylvöä. Kehnosti talvehtineet ja huonommin kasvavat alueet kylvetään kasvuston päälle, jolloin pellon tuotos pysyy vuodesta toiseen hyvällä tasolla. Pelto muokataan 3 5 vuoden välein. Täydennyskylvö onnistuu parhaiten varhain keväällä tai heti säilörehun korjuun jälkeen kesällä. Lämpö talteen Maidon jäähdytyksessä syntynyt lämpö voidaan myös ottaa talteen, jolloin maitohuoneen ilmanvaihdoksi riittää kymmenesosa verrattuna siihen, ettei talteenottoa olisi. Yhden asteen jäähdytys synnyttää lämpöä 1,7 wattia. Vettäkin voi säästää Säästävällä veden käytöllä voidaan maatiloilla säästää raakaveden määrää ja energiaa. Vuotavat hanat ja liittimet kannattaa korjata. Samalla vähenee myös kosteus rakenteiden pinnoilla, mikä vähentää ilmastoinnin tarvetta. Emme tyydy huonoon satoon ja vastaavasti emme myöskään ryhdy muokkaamaan raskain menetelmin. Meille täydennyskylvö on oiva ratkaisu. Voimme viljellä koko 400 hehtaarin tilan 100 hehtaarin muokkauskalustolla, Rauma toteaa tyytyväisenä. Hyöty on moninkertainen käytettyyn panokseen nähden. Myös työaikaa ja polttoainetta kuluu vähemmän. Tila siirtyi vuonna 2007 luonnonmukaiseen tuotantoon, jolloin väkilannoitteiden käyttö lopetettiin kokonaan. Väkilannoitteet on korvattu typensitojakasveilla. Näin säästetään kustannuksissa ja samalla vältetään typpilannoitteiden valmistuksessa kuluvan fossiilisen energian käyttöä. Meidän tulisi oppia käyttämään pellon omaa tuotantopotentiaalia. Luomuun siirtymisen jälkeen lisälannoitteena on käytetty vain luomutuotannossa hyväksyttyä lihaluujauhoa. Typensitojakasvien avulla päästään viljelyssä myös tasaisempaan tuottoon. Esimerkiksi apila ottaa kosteuden syvemmältä eikä ole niin arka kuivuudelle.

8 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Sikatilan energiatrimmaus ARTO UUSI-RANNAN lihasikatilalla Ilmajoella jouduttiin ajattelemaan koko tuotantoketju perin pohjin, kun ryhdyttiin suunnittelemaan uutta sikalaa. Silloin mietittiin, miten lietelannan ammoniakkipäästöjä voitaisiin vähentää. Muutenkin tilalla oli mietitty uuden rakennuksen energiaomavaraisuutta. Viimeaikojen öljynhinnan nousu on pistänyt miettimään energiantuotannon vaihtoehtoja, Arto Uusi-Ranta sanoo. Lietteen lämpö korvaa öljylämmityksen Tilalla on tähän asti kasvatettu vuosittain yli 1 500 lihasikaa. Syksyllä 2010 tilan sikaluku lähes kaksinkertaistui, kun käyttöön otettiin uusi 1 000-paikkainen sikala. Siihen on asennettu lietteen lämmön talteenottolaitteet lämpöpumppuineen ja lämmönkeruuputkineen. Näiden investointien suuruus on noin 50 000 euroa ja takaisinmaksuajan tavoite 10 vuotta. Sikalaan tuotetaan lämpöä lämpöpumpulla lietekuiluista, joihin on asennettu yhteensä 800 metriä putkea lämmön keräykseen. Lämpö ohjataan lattialämmitykseen betonilattialle. Lisälämpöä saadaan kahdesta 200 metrin porakaivosta. Rehua suorakylvöllä Seppo Lautalan isännöimässä Myllykylän kartanossa Haminassa tuotetaan porsaita noin 400 emakon turvin ja hoidetaan 40 ratsuhevosta. Viljelyssä on keskitytty rehukasveihin. Erikoisrehuja lukuun ottamatta sikojen rehut jauhetaan tilalla. Hevosille tuotetaan heinää esikuivattuna säilörehuna. Laskelmien mukaan sikalan lämmitykseen ei tarvita muuta kuin porakaivoista ja lietteestä talteen otettu lämpö, sanoo Arto Uusi- Ranta. Hanhet pysähtyvät mielellään sänkipelloille. Sitä on mukava seurailla, sanoo Seppo Lautala tyytyväisenä. Kotieläimet tuottavat kuivalantaa sekä lietettä, molempien levittäminen onnistuu ilman kilometrien rahtaamista. Se on energiatehokasta, kuten eräät muutkin tilan toiminnot. Tilan käyttämä vilja viljellään itse, sikalan lietelanta hyödynnetään omilla pelloilla ja hake lämmön tarpeisiin saadaan omasta metsästä. Myös hevosten heinät tuotetaan tilalla, jolloin kasvivuorottelu toteutuu ja samalla myös lietelanta voidaan sijoittaa maahan. Tilan kylvömenetelmänä on ollut vuodesta 2003 suorakylvö, joka on kevyt eikä vaadi isoja koneita. Suorakylvön eduiksi Lautala toteaa maan kapillaarisuuden säilymisen, jolloin kuivina kesinä satotasot ovat myös hyvät. Pellot ovat myös paremmin kantavia, mistä on etua märkinä kesinä. Lisäksi ravinnehuuhtoumat ja eroosio pienenevät, kun maata ei muokata. Suorakylvö on myös nopea tapa hävittää hukkakauraa. Hukkakaura ei menesty pintamaassa yhtä hyvin kuin kynnettäessä se syvempään maaperään, toteaa Lautala. Tilan hevosasiakkaille kyntämättömät pellot ovat syksyisin erinomainen maastolisä.

ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 9 Lämmön talteenotto lietteestä Sikalan lietteen ammoniakkipitoisuutta voi alentaa viilentämällä sitä. Samalla saadaan lämpöä talteen. Eläinten hyvinvointi paranee, ja toimenpide hyödyttää myös tilan taloutta. Lantaa ei kuitenkaan saa jäähdyttää liikaa, jotta se ei sakoonnu vaan säilyy levityskelpoisena. Energiankulutus sikatiloilla Yksi emakkopaikka kuluttaa vuodessa laskennallisesti keskimäärin noin 613 kilowattituntia energiaa. Lihasikapaikan energian vuosikulutus taas on keskimäärin noin 63 kilowattituntia. Emakkosikaloiden energiankulutuksesta yli puolet kuluu lämmitykseen. Sähköstä iso osa kuluu lämpövalaisimissa. Ne ovat välttämättömiä porsaiden elämän turvaamiseksi sekä porsitusaikana että elämän alkuvaiheessa. Lämpövalaisimien ohella lämpöä voidaan tuottaa seinäpattereilla, lattialämmöllä tai erillisellä lämpömatolla. Lämpöä tarpeen mukaan Lämpövalaisinten tehoa emakkosikaloissa voidaan optimoida. On esimerkiksi lämpövalaisimia, jotka voidaan kytkeä täydelle teholle tai puoliteholle, jolloin lämpimänä vuodenaikana voidaan käyttää puolitehoa. Porsituspesä Tiivis porsituspesä tehostaa lämmön käyttöä. Se voidaan rakentaa karsinan nurkkaan vaikkapa muovista. Sen sisällä lämpö pysyy eikä tunnu vetoa, joten lämmitystarve on pienempi. Lattialämmitys ja hyvä ilmastointi avuksi Lämpövalaisimien tarpeeseen pystytään vaikuttamaan esimerkiksi ilmastoinnin suunnittelulla ja lattialämmöllä, jotka molemmat vähentävät merkittävästi vedon tunnetta. Lisäämällä lattialämmön määrää sekä pienentämällä lämpövalaisimien tehoa ja käyttöä voidaan yleensä säästää energiaa.

10 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Siipikarjan kanssa skarpaten PETRI YLI-SOININ TILAN uuden 30 000 broilerin kasvattamon ilmanvaihtojärjestelmä Etelä-Pohjanmaan Nurmossa on energiatehokkaampi kuin aiemmat ratkaisut. Järjestelmässä on mukana taajuusmuuttajan ohjaamia automaattisesti säätyviä puhaltimia. Viidestä puhaltimesta kolme on tavallista katkaisimella varustettua ja kaksi automaattista. Ilmanvaihto säätyy ilman määrän, kosteuden ja lämpötilan mukaan. Koska kaikki puhaltimet eivät pyöri aina täysillä, sähkönkulutus vähenee samassa suhteessa kuin puhaltimen kierrosten määrä laskee. Uuden kasvattamon käyttöönoton jälkeen tilalla on 85 000 broilerin kasvatuspaikkaa. Automaatiolla saadaan broilereille juuri sopivat olosuhteet. Se on tärkeätä, sillä kasvatukseen tulevat untuvikot tarvitsevat heti kasvattamoon tullessaan 34 asteen lämpötilan. Eläinten kasvaessa ne tuottavat lämpöä, kosteutta ja kaasuja, mihin olosuhteisiin reagoiva järjestelmä soveltuu hyvin. Ihmistä tarvitaan kuitenkin seuraamaan eläinten käyttäytymistä ja vertaamaan olosuhteiden oletusarvoja. Tarvittaessa käyttäjä muuttaa ilmanvaihdon oletusarvoja, mutta kone huolehtii siitä seuraavaan tarkastukseen saakka. Tilalla on kiinnitetty huomiota myös hormin rakenteeseen. Hormi levenee yläpäästään, eikä sen päässä ei ole hattua. Näin siinä on mahdollisimman alhainen ilmanvastus. Broilerikasvattamon kosteutta seurataan aktiivisesti. Liikakosteus on poistettava ilmanvaihdon avulla, mihin kuluu energiaa. Esimerkiksi viileä lattia tiivistää kosteutta lattian pintaan, jos kuivike laitetaan ennen kuin lattiarakenteet ovat lämminneet. Tämän vuoksi lattia lämmitetään aina ennen kuivikkeiden levitystä. Näin lämmityksen ja ilmanvaihdon energian käyttöä voidaan optimoida. Ilmastointitekniikka on luotettavaa. Mutta siihen tarvitaan ihmisen ja tietokoneen yhteistyötä, jotta olosuhteet olisivat tuotannolle ja lintujen hyvinvoinnille optimaaliset, Petri Yli-Soini toteaa. Mihin siipikarjatilan energia kuluu? Broilerinkasvattamossa energiaa kuluu eniten lämmöntuotantoon, peräti 65 80 prosenttia tilan kokonaisenergiankulutuksesta. Loppu jakaantuu sähköön ja työkoneiden polttoaineisiin. Energiaa kuluu noin 1,5 kilowattituntia tuotettua broilerin teuraskiloa kohti. Munituskanalassa energian vuosikulutus on keskimäärin noin 5,7 kilowattituntia kanapaikkaa kohti. Broilerikanalan ilmanvaihto Usein vanhemmissa broilerikasvattamoissa ilmanvaihto on vain osittain automaattinen. Niissä tuloilma säädetään käsin siten, että luukkuja käännetään ulkoilman olosuhteiden, alipaineen ja broilereiden sijoittumisen mukaan auki tai kiinni. Poistopuhaltimet säätävät poistoilman määrää automaattisesti lämmön ja kosteuden mukaan. Uudehkoissa kasvattamoissa ilmanvaihtoa ohjaavat taajuusmuuttajat automaattisesti. Tuloilmaluukkujen asento säätyy alipaineen mukaan tai sitten poistoilmapuhaltimien lisäksi on myös tuloilmapuhaltimet. Kun puhaltimet ovat pysäytettyinä, estävät perhospellit ilman sisään virtausta. Niiden merkitys korostuu broilerikasvattamossa. Untuvikkojen tullessa lämpötila on noin 34 astetta, ja ilmanvaihto on pysäytettynä. Se voi olla myös täysin kiinni, kun kasvattamoa aletaan lämmittää jo päiviä ennen untuvikkojen tuloa. Valaistus Broilerikasvattamojen valaistus kannattaa suunnitella huolella ja käyttää tasalaatuista valoa tuottavia energiansäästölamppuja. Niitä on saatavilla kierrekantaisten lisäksi myös loisteputkina. Niiden etuna on valon tasalaatuisuus ja pitkä vaihtoväli. Nykyisin on myös himmennettäviä malleja saatavilla.

ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 11 Askelia energiaomavaraisuuteen Jussi Oittisen broileritilalla Sastamalassa on pyritty eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja investoitu sen vuoksi tuulivoimaan. Voimala hankittiin käytettynä Hollannista, ja sähkön tuotanto aloitettiin vuonna 2005. Vuodessa sähköä tuotetaan nyt 250 000 kilowattituntia sekä omaan käyttöön että valtakunnan verkkoon. Tilalla on 140 000 broilerin kasvatuspaikkaa. Vuodessa lämpöä kuluu 1 500 000 kwh ja sähköä 250 000 kwh, työkoneiden polttoainetta 10 000 12 000 litraa. Tilalla ei tehty tuulivoimalan suunnitteluvaiheessa tuulimittauksia, koska ne koettiin liian kalliiksi suhteessa 130 000 euron investointiin. Uusi Suomen tuuliatlas olisi kyllä ollut hyvää taustaaineistoa tuulivoimalan suunnitteluun, kertoo Oittinen. Käytettyä laitosta hankittaessa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että laitoksen mukana tulevat asianmukaiset käyttöohjekirjat ja huoltomanuaalit, jatkaa Oittinen. Laitoksen perushuollot eli käytännössä laakereiden rasvaukset tehdään puolivuosittain. Öljynvaihdot suoritetaan tarpeen mukaan 1,5 5 vuoden välein. Tuulivoimalan investointia suunniteltaessa kannattaa harkita avaimet käteen -toimitusta, sanoo Jussi Oittinen. Tuulen voimalla Tuulienergian tuotannossa ilman virtauksen liike-energia muunnetaan tuuliturbiineilla sähkö- ja lämpöenergiaksi. Maatilojen tuulivoimalat ovat muutamasta kymmenestä kilowatista satoihin kilowatteihin. Oittisen tilalla on tehty myös muita uusiutuvan energian investointeja ja parannettu energiatehokkuutta. Talouskeskus on lämmennyt pelleteillä vuodesta 2003 ja tuotantokiinteistöt hakkeella ja palaturpeella vuodesta 2007 lähtien. Jussi Oittisen vinkit tuulivoimalaa perustettaessa: Kannattaa harkita käytetyn laitoksen hankkimista investointikustannusten pienentämiseksi. Tuulivoimalassa on hyvä olla lapakulman automaattinen säätö. Avaimet käteen -toimitus on suositeltava. Huollon saatavuus on varmistettava. Hyvät tieyhteydet rakennuspaikalle. On tärkeää sijoittaa tuulivoimala suurjännitelinjan läheisyyteen. Tuulivoima on tyypillinen lisäenergian lähde. On otettava huomioon ympäristöseikat. Tuulivoimala pitäisi sijoittaa mahdollisimman tuuliseen paikkaan, kuten rannikolle, merialueelle, aukealle pellolle tai suurten mäkien rinteelle tai laelle. Sen napakorkeuden tulisi olla myös mahdollisimman korkea ja selvästi rakennusten ja puiden latvojen yläpuolella, sillä tuulisuus kasvaa ylöspäin mentäessä. Napakorkeudeksi suositellaan vähintään 80 metriä. Tuulivoimalan tuotanto alkaa vähintään kolme metriä sekunnissa tuulennopeudella ja saavuttaa nimellistehonsa noin 13 14 metriä sekunnissa tuulennopeudella. Tuulivoimalasta riippuen suurin tuulennopeus, jolla voimala vielä tuottaa on 20 25 m/s. Tuulivoimaa harkittaessa kannattaa tutustua tuulisuuden mallinnukseen, Suomen tuuliatlakseen (www.tuuliatlas.fi). Myös riittävän pitkään jatkuneet paikallisten tuuliolosuhteiden mittaukset ovat perusteltuja etenkin isompien tuulivoimaloiden rakentamista suunniteltaessa.

12 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Viljatilan energiakonstit VILJAA KUIVATAAN usein kuivaamoissa, joiden polttoaine on öljy. Niin tehtiin aiemmin Tapani Brofeldtinkin viljatilalla Päijät- Hämeessä Hämeenkoskella. Sadan hehtaarin viljelyksiltä korjatun viljan kuivaukseen kului enimmillään 20 000 litraa öljyä. Vilja kuivaksi hakkeella Brofeldt päätti parantaa tilan energiatehokkuutta ja siirtyä hakekuivaukseen. Tavoitteena oli paitsi korvata öljyn käyttö myös parantaa samalla laitteiden käytön kustannustehokkuutta. Nyt tilan kuivurilla on käytössä kaksi konttia, joista toinen on siirrettävä. Siirrettävässä kontissa on pyörät, 30 kuution hakesiilo ja hakekuljetin. Kontti, 400 kilowatin palopää ja hakkeen kuljetinta ohjaava automaatio siirretään talviajaksi naapurin sikalan yhteyteen, jossa se liitetään tilan kattilaan. Silloin kun kontti on kuivurilla, sikatila käyttää öljyä korvaavana lämmönlähteenä. Kontin siirrettävyys on suunniteltu huolella, joten siirto ja vaihto tapahtuvat jouhevasti muutamassa tunnissa. Kun kuivuriin ei tarvita omaa hakkeen syöttöyksikköä eikä siihen liittyvää automatiikkaa sitähän vain lainataan sikalan lämpökeskuksesta syksyllä hakelaitoksen investointitaso puolittuu. Brofeldtin tilalla investointisäästö on ollut 25 000 30 000 euroa. Hakkeen hyödyntäminen viljankuivauksessa on saatu näillä järjestelyillä investointiin nähden järkevälle tasolle, Brofeldt arvioi. Hän toimii sikalan lämpöyrittäjänä viljatilan pidon ohella. Tapani Brofledt siirtää viljan kuivauksen jälkeen lämpökeskuksen toisen kontin naapurin sikatilalle. Energiatehokkuus on huomioitu tilalla muutenkin. Brofeldt soveltaa kolmen menetelmän nyrkkisääntöä. Sen mukaan toimintaa on saatu kannattavammaksi ja energiaa säästävämmäksi. Biopolttoaineen käyttö lämmityksessä ja viljankuivauksessa on vain yksi menetelmistä. Kaksi muuta ovat suorakylvö ja naapurin porsastuotantosikalan lietteen ravinteiden käyttö.

ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 13 Mihin energia kuluu viljatilalla Viljatiloilla energiaa kuluu traktori- ja konetyöhön polttoaineena sekä viljankuivauksessa. Sähköä kuluu 20 30 prosenttia vähemmän kuin karjatiloilla. Kyntö on viljelyn työvaiheista energiaa kuluttavin, seuraavaksi kuluttavinta ovat kylvö ja puinti riippuen kylvökoneen tyypistä. Kylvömuokkauksen eli suorakylvön energiankulutus on suhteellisen vähäistä, hehtaarilla siihen kuluu polttoainetta 13,5 litraa. Satokiloihin suhteutettuna viljasadon kuivaamiseen kuluu energiaa erityisesti kosteina syksyinä jopa enemmän kuin kaikissa muissa työvaiheissa yhteensä. Maatilan biopolttoaineet Metsähake on maatiloilla yleisin lämmöntuotannon polttoaine. Metsänhoitotöiden yhteydessä saadaan energiapuuta joko hakkeen tai klapien eli pilkkeiden tekemiseen. Kehitteillä ja koekäytössä on myös pienen mittakaavan puunkaasutuslaitteistoja, joilla voidaan tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Näissä sähköntuotantotehot ovat muutama kymmenen kilowattia. Viljankuivauksessa voidaan stokeri-laitteistolla hyödyntää laajaa joukkoa biopohjaisia polttoaineita sekä ilmauunijärjestelmissä että vesikiertojärjestelmissä. Polttoaineeksi sopivat muun muassa hake, puubriketit, -pelletit, palaturve, turvepelletti, vilja, rypsi ja viljankuivauksen esipuhdistajan jäte. Myös viljan olkia ja öljykasvien varsia voi polttaa. Markkinoilta on saatavilla maatilan kokoluokkaan soveltuvia monipolttoainekattiloita, samoin paalien syöttö- ja murskauslinjastoja. Olkien poltossa syntyy paljon tuhkaa ja lisäksi syövyttäviä aineita, jotka lisäävät kattilakorroosiota. Lämminilmakuivaus Lämminilmakuivaus vaatii viljan tuotannossa eniten energiaa. Keskeinen energiasäästötoimenpide liittyykin lämminilmakuivaukseen, joka on Suomessa yleisin tapa käsitellä vilja ennen varastointia. Lämminilmakuivaus sopii useille tiloille, koska se ei rajoita viljan myöhempää käytettävyyttä. Lämminilmakuivauksessa voidaan hyödyntää myös biopohjaisia polttoaineita, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa kuivaamiseen. Kuivurin sijoittelussa kannattaa ottaa ilmansuunta huomioon, jotta aurinkoenergia voidaan valjastaa viljankuivauksen avuksi. Kun kuivuri on eteläisellä rinteellä ja pinnoitettu tummalla katteella, aurinko esilämmittää kuivausilman. Kylmäilmakuivaus ja muut rehun säilöntäkeinot Kylmäilmakuivauksen kuluu 75 prosenttia vähemmän energiaa kuin lämminilmakuivaukseen. Kylmäilmakuivausta käytetään yleisimmin heinänsiemenen kuivaukseen. Kuivausaika on kuitenkin pidempi kuin lämminilmakuivauksessa. Rehuviljantuotannossa kuivaaminen voidaan korvata tuoresäilönnällä tai happokäsittelyllä, jotka eivät vaadi lämpöenergiaa. Myös puupelletit soveltuvat asuintalon ja joissain tapauksissa myös maatilan lämpökeskuksen polttoaineeksi. Hakekuution lämpöarvoon 800 kilowattituntia verrattuna puupellettikuution lämpöarvo on noin nelinkertainen eli 3 000 3 300 kilowattituntia. Tukea maatilojen lämpökeskushankinnoille Tukea voidaan myöntää maatilan lämpökeskuksen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen, jos lämpökeskus palvelee kokonaan tai osaksi maatilan tuotantotoimintaa. Edellytyksenä tuen myöntämiselle lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen on, että lämpökeskuksessa hyödynnetään jätelämpöä, vesistön, ilman, maaperän tai auringon lämpöä tai muuta uusiutuvaa energialähdettä biomassa mukaan lukien. Jos energialähteenä on turve, on lämpökeskuksessa voitava tuottaa lämpöä myös puun tai muun uusiutuvan energialähteen avulla. Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat siitä, että lämpökeskuksessa on mahdollista käyttää öljyä, kivihiiltä tai muuta vastaavaa fossiilista polttoainetta. Lisätietoa tukiehdoista saa ELY-keskuksista.

14 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Viisaasti avomaan puutarhatiloilla AVOMAAN PUUTARHATILALLA energiaa kuluu peltotöiden, kastelun, sadonkorjuun ja hallantorjunnan lisäksi myös puutarhatuotteiden varastointiin ja kauppakunnostukseen. Kastelussa oleellista on sen tarpeen arviointi. Maankosteutta voidaan mitata kosteusmittarilla eli tensiometrillä. Se auttaa kastelemaan oikein ei liikaa, mutta riittävästi, mikä parantaa tuotteiden laatua ja samalla myös puutarhatuotannon energiatehokkuutta. Sadon laatu määrää myös varastoinnista. Laadun tarkistus ennen varastointia on erittäin tärkeää, sillä huonolaatuiset tuotteet pilaantuvat herkästi ja heikentävät varastoitujen tuotteiden laatua. Energiaa on silloin kulunut hukkaan eikä sadosta saada siten riittävän hyvää taloudellista tulosta. Kylmävaraston hyvä eristäminen ja tiiviit ovet ovat perusta varastoinnin energiatehokkuuteen. Käyntioven on hyvä olla pienempi kuin varaston tuotteiden siirtelyyn tarkoitetun oviaukon. Isoa ovea ei tarvitse aina avata, kun varastossa pistäydytään. On lisäksi järkevää käyttää oviverhoja, jotta lämmin kostea ilma ei pääse varastoon varsinaisten ovien ollessa auki. On tärkeätä, että kylmävarastossa säilytetään tuotteita korkeintaan kylmälaitteiden salliman mitoituksen enimmäismäärä, jotta laitteiston hyötysuhde ei alene. Ylijäähdyttämistäkin on syytä välttää, sillä se vaatii ylimääräistä energiaa. Kylmiön lämpötilaa on hyvä seurata termostaatin lämpötilamittauksen lisäksi erillisellä lämpötilamittarilla. Lauhduttimen järkevä paikka ei ole aurinkoinen tai muutoin lämmin, jotta sen puhallusteho ei nousisi turhaan. Ohjausyksikön avulla puhallintehoa voidaan säätää portaattomasti lauhdutintilan lämpötilan mukaan, jolloin esimerkiksi viileillä ilmoilla puhaltimet toimivat pienellä teholla. Varastossa säilytetään tuotteita korkeintaan kylmälaitteiden salliman mitoituksen enimmäismäärä. Ylikuorma huonontaa laitteiston hyötysuhdetta. Käytön aikana on tärkeää tehdä huollot riittävän usein. Esimerkiksi lauhduttimen pinnat tulee pitää roskattomana, jotta se toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Kastelujärjestelmät Kastelulaitteiden putkisto ja pumppu on pidettävä kunnossa. Esimerkiksi tiivistevuodot ja reiät aiheuttavat painehävikkiä ja vaativat täten traktorilta suuremman tehon saman kastelusäteen saavuttamiseksi. Imupuolen pohjaventtiilin kuntoa on tarkkailtava. Mikäli se ei toimi ja putkisto tyhjentyy, pohjaventtiili joudutaan täyttämään osin tai kokonaan uudestaan. Pitkillä putkilinjoilla uudelleentäytön energiankulutus korostuu. Oikea pumpun ja putkiston mitoitus on energiatehokkuuden a ja o. Oikean kokoinen traktori ja pumppu lähellä vettä auttavat säästämään energiaa traktorikäyttöisissä kastelujärjestelmissä. Jos traktoria joudutaan käyttämään lähellä maksimikierroksia, polttoainetta kuluu runsaasti. Kylmävarasto ja kylmälaitteet Lämpötilaohjautuvan kompressorin termostaattia asennettaessa on muistettava, että katonrajassa lämpötila on korkeampi kuin alhaalla varastossa. Myös jäähdytin on sijoitettava oviaukkoon nähden järkevään paikkaan. Jos esimerkiksi kylmävaraston lämpö on miinuslukemissa ja jäähdytin lähellä oviaukkoa, jäätyy ilman kosteus jäähdyttimen pinnalle oven ollessa auki ja jäähdyttimen hyötysuhde huononee. Tihkukastelussa käytetään tavallisesti suodatettua vettä järvestä tai kastelualtaasta. Suodatus on tärkeätä, etteivät suuttimet tukkeutuisi. Tukkeumia aiheuttavat sekä hiekka että vedessä oleva orgaaninen aines. Jos tihkukasteluun liittyy lannoitus, voi lannoite kiteytyä letkujen sisäpinnalle. Keskeinen huoltotoimenpide on silloin putkiston huuhtelu, jolla tukkeumat saadaan poistettua.

ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 15 Koneilla ja kuljetuksissa tehokkaasti Vehviläisten sipulitilalla on pinta-alaa 300 hehtaaria, josta sipulilla reilu kolmannes. Sipulia tuotetaan tilalla viisi miljoonaa kiloa vuodessa. Tuotannon kannattavuus on asettanut haasteen, jonka seurauksena meidän on pitänyt miettiä tarkoin, missä voidaan parantaa tehokkuutta ja kannattavuutta, kertoo Pekka Vehviläinen. on 35 kuutiota. Kuljetusten määrä on laskenut noin neljäsosaan. Työkoneita tilalla käytetään tehokkaasti. Kylvön yhteydessä tehdään maanmuokkaus, naatit niitetään ja nostetaan karhoon samaan aikaan. Tilan työkoneet ovat leveitä, joten samaa pinta-alaa voidaan hoitaa vähemmällä työajalla ja polttoaineella. Peltoalueen kastelua varten vesi siirretään pellolle noin 20 000 litran vesisäiliöllä. Tämä vähentää oleellisesti ruiskuntäyttöliikennettä tilakeskukseen. Yhdellä vesisäiliöllä voidaan ruiskuttaa 120 250 hehtaarin pinta-ala. Näin vältetään aikaisempaan verrattuna jopa kahdeksan noutokertaa tilakeskuksesta. Myös työaikaa säästyy rutkasti. Aiemmin kastelimme vuorokauden aikana 20 hehtaarin pinta-alan, nykyään 100 hehtaaria. Polttoainettakin säästyy, arvioi Vehviläinen. Vehviläisen tilalle on myös hankittu isot peräkärryt, joiden avulla on voitu tehostaa sadon kuljetuksia. Ennen sipuleita kuskattiin kahdeksan kuution kärryillä, nyt kärryjen tilavuus Istutuskoneen leveyttä nostettaessa asiaa lähestyttiin tehokkuuden ja ajansäästön kautta. Sitten huomattiin, että istukkaita voitiinkin laittaa noin 20 prosenttia enemmän hehtaaria kohti, mikä lisäsi hehtaarituottoa. Uuden traktorin automatiikka ohjaa moottorin kierrosten määrää, mikä vähentää polttoaineen kulutusta. Nyt sillä ei voi ajaa väärin, Vehviläinen sanoo. Vehviläisen tilalla on kiinnitetty huomiota myös sipulien varastointiin. Sipulilaatikoiden kokoa on kasvatettu lähes 70 prosenttia, mikä mahdollistaa suuremman sipulimäärän siirtämisen kerralla varastoon. Tämä tietysti vähentää työvaiheeseen tarvittavaa työajan ja polttoaineen määrää.

16 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Energiaa uusiutuvasti MAATILA VOI RYHTYÄ myös itse energian tuottajaksi uusiutuvista lähteistä, joista voidaan saada lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta. Puu- ja peltobiomassat ovat tuttuja energialähteitä. Niistä kerrotaan tämän esitteen sivulla 13. Tuulivoimaa on ryhdytty käyttämään myös maatiloille, sivu 11. Lietteet biokaasuksi ja lannoitteeksi Harri Riihimäen tilalla Halsualla on vuodesta 2003 tuotettu porsitussikalan lietteistä biokaasua. Vuodessa biokaasulaitoksesta saadaan sähköä 250 000 kilowattituntia omaan käyttöön ja valtakunnan verkkoon ja lämpöä yli 500 000 kilowattituntia. hyötykäyttökohteista Riihimäki on neuvotellut Elintarvikevirasto Eviran kanssa. Biokaasutuksessa lietteestä on saatu erinomaista lannoitetta, toteaa Riihimäki. Biokaasulaitoksen avulla on pystytty korvaamaan ostosähköä ja noin 77 000 litraa polttoöljyä vuodessa. Myös väkilannoitteen käyttö on voitu korvata siten, että sitä hankitaan enää vain pohjavesialueille. Lisäksi hajuhaitat ovat hallinnassa. Tuotannon aloittaminen ja tuotanto itsessään on sujunut moitteetta. Lupaprosessit etenivät hyvin. Sähköverkkoon liittyminen toteutui myös helposti hyvässä yhteistyössä verkonhaltijan kanssa. Laitoksen raaka-aineita ovat sikalan liete, Halsuan kunnan yhdyskuntaliete ja muut jakeet, kuten esikäsitellyt ja hygienisoidut rasvat ja perunajäte. Lietelantaa käsitellään noin 2 500 kuutiota ja muita jakeita enintään noin 1 500 kuutiota vuodessa. Laitoksen hankintahinnalle 250 000 euroa on laskettu 7 12 vuoden takaisinmaksuaika riippuen syötteiden määrästä ja laadusta. Lietelanta toimii kuljetusaineena, jolla prosessiin kuskataan energiatehokkaampia jakeita, Riihimäki kertoo. Tilan ulkopuolisista jakeista peritään porttimaksu, joka parantaa laitoksen kannattavuutta huomattavasti. Ulkopuolisia syötteitä olisi tulossa lisää, mutta prosessin kapasiteetti kuitenkin rajoittaa vastaanottoa. Maatilalle tulevasta lietteestä otetaan näytteet säännöllisesti, ja tulokset toimitetaan ELY-keskukseen. Kunnan lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät ole ylittyneet, joten lopputuote soveltuu viljapeltojen lannoitteeksi. Prosessista ja lopputuotteen Sähköntuotanto- ja kulutusseuranta on helppoa etäluettavan järjestelmän avulla, kehuu Riihimäki. Biokaasua Maatilalla biokaasulaitoksen hyötysuhdetta voidaan parantaa käsittelemällä lannan lisäksi myös peltobiomassaa ja tilan ulkopuolisia biopohjaisia jakeita, kuten sako- ja yhdyskuntalietteitä ja elintarviketeollisuuden soveltuvia sivuvirtoja. Kun käytetään tilan ulkopuolisia jakeita, on käsittelyssä ja lopputuotteen hyötykäytössä huomioitava lainsäädännölliset rajoitteet sen käyttämiseen pellon tai muun ympäristön lannoitteena. Biokaasulaitosta suunnittelevien tilojen on Riihimäen mukaan järkevää minimoida tuotannon käynnistämisen kustannukset. Olemassa olevat rakenteet kannattaa huomioida ja uuden navetan tai sikalan suunnittelun yhteydessä on hyvä miettiä biokaasulaitosinvestointi, jolloin laitos voidaan integroida paremmin tuotantorakennuksiin. Omalla työllä, automaation tasolla ja mahdollisilla kierrätysosilla investoinnin hintaa voidaan pienentää. On järkevää suunnitella biokaasulaitoksen perustamista tilojen yhteishankkeena. Lisäksi kannattaa vaihtoehtoisesti miettiä lietteen pumppaukset ja kaasun siirrot putkia pitkin siten, että putkilinjat tulisivat samaan kaivantoon. Harri Riihimäen tilalla on tuotettu biokaasua vuodesta 2003 porsitussikalan lietelannasta ja tilan ulkopuolisista jakeista.

ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 17 Dieseliä omasta takaa Antti Sarvela Iisalmessa on keskittynyt tilallaan nurmen ja viljan siementuotantoon. Rakennukset ja toimitilat lämmitetään ja vilja kuivataan tilan omalla biodieselillä. Peltotöissä käytetystä polttoaineesta yli puolet on biodieseliä ja sähköstäkin tuotetaan omalla dieselgeneraattorilla noin puolet. Biodieseliä valmistetaan usein rypsin ja rapsin siemenistä puristamalla. Kun öljy on puristettu siemenistä, saadaan puristejäännöksestä hyvää valkuaisrehua. Puristettu kasviöljy voidaan käyttää suoraan lämmityksen polttoaineena, mutta öljynpolttimen on oltava siihen soveltuva. Dieseliä voidaan valmistaa myös esikäsitellyistä kasvi- ja eläinperäisistä rasvoista. Auringosta lämpöä ja sähköä Aurinkoenergiaa voidaan käyttää lisänä lämmön- tai sähköntuotannossa. Auringon säteilyenergia on Etelä- Suomessa noin 1 000 kwh jokaista neliömetriä kohden. Aurinkoenergiajärjestelmiä on kahdenlaisia. Aurinkolämpökeräimiä käytetään lämpimän käyttöveden lämmittämiseen ja rakennusten lämmittämiseen, ja aurinkosähköpaneeleilla voidaan aurinkoenergia muuttaa sähköksi. Aurinkosähköjärjestelmä yhdistetään joko sähköverkkoon tai akkuun. Aurinkoenergiaa käytetään hyväksi muun energiantuotannon ohessa. Aurinkopaneeleilla voidaan säteilyenergiasta tuottaa sähköä noin 15 prosentin ja lämpöä noin 25 35 prosentin hyötysuhteella. Maalämpöä ympäri vuoden Lämpöpumppu siirtää lämpöä viileämmästä lämpimämpään, ja sitä voidaan käyttää myös sisätilojen viilentämiseen. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Sarvelan tilalla aloitettiin biodieselin tuotanto vuonna 2006. Biodiesellaitoksen vuotuinen tuotanto on noin 19 000 litraa, kapasiteettia sillä olisi peräti 500 000 litran vuosituotantoon. Laitoksella käsitellään lähialueella syntyviä kasviperäisiä jäterasvoja ravintoloista ja pikaruokapaikoista. Diesellaitteisto maksoi 75 000 euroa. 1. Ilma-ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ilmasta ja lämmittää huoneilmaa. 2. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan ilmasta otettu lämpöenergia siirtää vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. Yli 15 asteen pakkasilla ilmalämpöpumppu tarvitsee tuekseen lisälämmitystä. 3. Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen rakennuksesta poistettavasta ilmasta, ja lämpö voidaan siirtää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Järjestelmä tarvitsee tuekseen lisälämmönlähteen. Mikäli laitos rakennetaan suhteellisen edullisella investointitasolla ja raaka-aineen hankintahinta ei nouse liian korkeaksi, biodieselin tuotannosta on mahdollista saada kannattavaa, Sarvela pohtii. Biodieselin tuotantoa harkitessa on varauduttava runsaisiinkin paperitöihin. Kun Sarvela ryhtyi puuhaan, viranomaisilla ei ole ollut riittävästi tietoa tuotannosta, minkä seurauksena käynnistäminen vaati esimerkiksi lupien ja valvonnan selvittämistä. Maalämpöpumpulla maahan varastoitunut lämpöenergia voidaan kerätä maahan tai veteen asennettavalla muoviputkistolla asuin- ja tuotantorakennusten lämmittämiseen. Putkisto voidaan asentaa maahan, vesistöön, porakaivoon sekä navetan tai sikalan lietekuiluun. Maa- ja vesilämpö on varma ja tasainen ympärivuotinen lämmönlähde. Porakaivoon sijoitetun lämmönkeruuputkiston etuna on, että energiasaanto on noin kaksinkertainen verrattuna maahan asennettuun putkeen.

18 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Kotonakin energiatehokkaasti ASUMISEN JA VAPAA-AJAN ENERGIANKÄYTTÖ voi olla maatilalla yllättävän suurta. Siitä kannattaa ottaa selvää ja tutkia mahdollisuudet energiankäytön tehostamiseen. Jopa kolmannes kotitalouden lämmitysenergiasta voi kulua käyttöveden lämmitykseen. Suomessa keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohti on 155 litraa vuorokaudessa, ja siitä noin kolmannes on lämmintä käyttövettä, minkä lämmittämiseen tarvitaan vuodessa 800 1 200 kilowattituntia energiaa. Kotitaloussähkön kulutus riippuu pitkälti asunnon koosta ja varustelutasosta. Mitä enemmän laitteita, sitä enemmän sähköä kuluu. Käyttötottumuksilla ja laitevalinnoilla voi kulutukseen vaikuttaa huomattavasti. Viihde-elektroniikan osuus on arvioitu 12 prosentiksi ja kylmäsäilytyslaitteiden 13 prosentiksi. Suomalaiset saunovat keskimäärin kahdesti viikossa. Sähkösaunan kulutus perhekäytössä on vuodessa noin tuhat kilowattituntia eli jopa yli kymmenesosa vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Valaistukseen kuluu noin viidennes kotitaloussähköstä. Lämmitykseen kuluu tyypillisesti noin puolet energian kokonaiskulutuksesta. Sähkölämmitteisessä asunnossa tukilämmitysmuodot vaikuttavat sähkönkulutukseen. Esimerkiksi yhdestä pinokuutiometristä puuta saadaan lämpöenergiaa noin tuhat kilowattituntia. Ikkunoiden ja ovien tiiveydellä on suuri merkitys kodin lämpöenergian kulutukseen. Myös oikein käytetyllä ilmanvaihdolla ja oikealla huonelämmöllä voidaan säästää. Energiatehokkuutta elämään Aja taloudellisesti Säästävällä ajotavalla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Auton käytössä tulee huomioida myös muu energiankulutus, kuten auton lämmitys. Käytä moottorin esilämmitystä alle +5 asteen lämpötiloissa. Lohkolämmittimen käyttöajaksi riittää kovallakin pakkasella kaksi tuntia. Vältä sisälämmittimen käyttöä, se ei lämmitä moottoria. Älä paina kaasupoljinta pohjaan, kun käynnistät moottorin. Vältä auton tyhjäkäyntiä. Vaihda isommalle vaihteelle alhaisilla kierrosnopeuksilla (bensiinihenkilöautoauto alle 2 500 rpm ja dieselhenkilöauto alle 2 000 rpm). Pidä yllä tasaista nopeutta. Ennakoi liikenteessä tasaisen ajonopeuden saavuttamiseksi. Jarruta tasaisesti. Pyri välttämään autossa turhia lisäpainoja. Vältä ilmanvastusta lisäävien lisävarusteiden, esimerkiksi suksiboksit, turhaa käyttöä. Vältä turhaa ilmastoinnin käyttöä. Tarkista rengaspaineet, alhaiset rengaspaineet lisäävät vierimisvastusta ja polttoaineen kulutusta. Auton lisälaitteet, kuten polttoaineen kulutusmittari, auttavat vähentämään polttoaineen kulutusta. Lämpötalous Varaavalla takalla tai leivinuunilla voidaan kattaa 10 30 prosenttia lämmitysenergian tarpeesta. Ihmiselle terveellinen ja miellyttävä huonelämpötila on 20 22 astetta. Makuuhuoneeseen riittää pari astetta vähemmänkin, varastoon ja autotalliin 5 12 asteen lämpötila. Yhden asteen lasku huonelämpötilassa vähentää lämmityskustannuksia jopa viisi prosenttia. Pienennä helteillä rakennuksen sisäisiä lämpökuormia, sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä. Varmista, että ikkunat ja ovet ovat tiiviitä. Tarkista pattereiden ja termostaattien kunto säännöllisesti. Älä peitä termostaattia huonekaluilla tai verhoilla. Tuuleta tehokkaasti ja nopeasti. Verhot ja kaihtimet suojaavat auringon kuumuudelta. Ikkunatuuletus kannattaa hoitaa varjon puolelta.

ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 19 Saunassa Sähkökiukaan kulutuksesta yli puolet muodostuu saunan esilämmityksestä ja loput löylyjen ylläpidosta. Lämmitä siis sauna yhdellä kertaa koko perheelle. Lämmityskertojen lisäksi sähkösaunassa saunomisen kesto ja lämpötila vaikuttavat suoraan sähkölaskuun. Esimerkiksi 100 asteen löylyn energiankulutus on 20 30 prosenttia suurempi kuin 80-asteisen löylyn kulutus. Oikein mitoitetun ilmanvaihdon avulla voidaan päästä tasaiseen lämpötilaan, jolloin kiukaan termostaattia pystytään säätämään pienemmälle hyvistä löylyistä tinkimättä. Sähkölaitteet Kun hankit sähkölaitteita, kiinnitä huomiota energiamerkintään, se antaa vertailukelpoista tietoa laitteiden energiatehokkuudesta. Todellinen energiankulutus riippuu kuitenkin paljon niiden sijoituksesta ja käyttötavoista. Tutustu siis käyttöohjeisiin ja -vinkkeihin huolellisesti. Sammuta laitteiden valmiustilat aina, kun niitä ei käytetä. Kunnosta vuotavat hanat ja wc-säiliöt. Säädä hanojen virtaamat sopiviksi, suihkuhana 12 ja käsipesuhana 6 litraa vettä minuutissa. Pihalla Sähköisten ja automaattisten pihan sulanapitojärjestelmien turhaa energiankäyttöä voidaan vähentää ulkotermostaateilla, jotka sallivat lämmittämisen vain kylmän aikana. Sulanapito voidaan usein toteuttaa hyvällä suunnittelulla ja tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla ilman lämmittimiä. Pihan ja puutarhan hoitoon kannattaa valita energiatehokkaat laitteet ja usein pienessä pihassa pärjää myös pelkällä lihasvoimalla. Kellokytkin on kätevä ohjaamaan pihan suihkulähteitä, vesiautomaattia tai säteilylämmitintä. Se parantaa myös energiatehokkuutta. Ruoan valmistus ja säilytys Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu kuluttavat paljon energiaa ja vettä. Sijoita kylmälaitteet riittävän väljästi ja kauas lämmönlähteistä kuten liedestä ja astianpesukoneesta, säädä sopiva säilytyslämpötila ja vältä laitteen ahtamista täyteen. Käytä paksupohjaisia keittoastioita ja kantta, kuumenna kerralla vain tarvittava määrä mahdollisimman vähässä vedessä ja hyödynnä esilämmitys- ja jälkilämpö. Astianpesussa kone on usein käsipesua kannattavampi vaihtoehto. Pese täysiä koneellisia, valitse pesuohjelma likaisuuden mukaan ja vältä astioiden esihuuhtelua. Pyykinpesu ja -kuivaus Pese täysiä koneellisia ja noudata tekstiilien hoito-ohjeita ja pesuaineen annosteluohjeita. Pyykin kuivaus ulkona narulla on energiatehokkain ratkaisu. Vesitalous Vältä veden turhaa lotrausta. Vältä ammekylpyä, se kuluttaa vettä viisinkertaisesti suihkuun verrattuna. Sähkön hankinta Sähkön hinta koostuu sähköenergiasta, siirtopalvelusta (siirtomaksu), valmisteverosta, huoltovarmuusmaksusta sekä arvonlisäverosta. Siirtohinnan määrää paikallinen verkkoyhtiö, mutta sähköenergia on vapaasti kilpailutettavissa. Sähkön säästämisen lisäksi tilalla voidaan säästää sähkönkustannuksissa sähkön kilpailuttamisen sekä sähkötariffien kautta. Mikäli oman sähkönmyyjän tarjonta ja sähkömittari sen mahdollistavat, sähköstä voidaan maksaa erilaista hintaa sen mukaan, mihin aikaan sitä käytetään. Sekä sähköenergian että sähkön siirron hinta voidaan määrittää eri tariffeilla eli hinnoittelutavoilla ja ne voivat olla eri tyyppiä. Tariffeissa yleisimmät ovat aika- ja kausitariffit. Aikatariffeja ovat esimerkiksi päivä- ja yösähkö, joista yösähkö on halvempaa. Kausitariffina voi olla sellainen, jossa on esimerkiksi talviarkipäiväsähkö ja muu aika, jolloin muun ajan sähkö on edukkaampaa. Nimitykset ja ajanjaksot määräytyvät sähköyhtiöittäin. Sähkötariffeista neuvotellaan sähköyhtiön kanssa. Lisää tietoa aiheesta: www.energiamarkkinavirasto.fi ja www.energia.fi.

Lisätietoja Maatilojen energiaohjelma ja energiatehokkuustietoutta Motivan sivuilla: www.motiva.fi/maatilat Maa- ja metsätalousministeriö: www.mmm.fi/maatilojenenergiaohjelma Maaseutuvirasto: www.mavi.fi/maatilojenenergiaohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö/energiaosasto, energia- ja ilmastopolitiikka: www.tem.fi/index.phtml?s=2070 Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut julkaisun - Julkaisija: Motiva Oy Sisältö: Envitecpolis/Toni Taavitsainen ja Motiva/Iiris Lappalainen - Ilme: Satu Salmivalli Valokuvat: Envitecpolis/Jarmo Hiltunen, MTK/Kaija Hiltunen, MMM/Raija Seppänen Paino: Libris - Painosmäärä 15 000 kpl 04 2011