SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997 N:o 214 220 SISÄLLYS N:o Sivu 214 Valtioneuvoston päätös eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1997 maksettavista tuista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta... 611 215 Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta... 613 216 Valtioneuvoston päätös maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain mukaisista hehtaari-, kotieläin- ja maidon viitemääräkorvauksista... 615 217 Valtioneuvoston päätös avustuksista taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille... 617 218 Valtiovarainministeriön päätös eräiden metallirahojen lakkauttamisesta laillisina maksuvälineinä 619 219 Maa- ja metsätalousministeriön päätös meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä... 620 220 Maa- ja metsätalousministeriön päätös erityisviitemäärän myöntämisestä eräille maidon ja maitotuotteiden tuottajille annetun päätöksen 5 :n muuttamisesta... 625 N:o 214 Valtioneuvoston päätös eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1997 maksettavista tuista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä muuttanut 11 päivänä joulukuuta 1996 antamansa päätöksen (1030/1996) 4 :n 2 momentin ja 8 :n 1 momentin sekä lisännyt 6 :ään uuden 2 momentin, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 4 Tuen saamisen edellytykset Peltoalaan perustuvien tukien, eläinten lukumäärään ja eläinyksikköihin perustuvien tukien ja kasvihuonetuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja hallitsee toukokuun 30 päivänä 1997 omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/1969) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perutuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 1997 käytettävää peltoa taikka kasvihuonetta. Viljelyksessä olevaa peltoa on oltava vähintään kolme hehtaaria. Avomaan puutarhatuotannon tukea voidaan kuitenkin maksaa, jos viljelyksessä oleva peltoala on vähintään puoli hehtaaria. 6 Kotieläintalouden tuotantotuen määrä Huhtikuun 1 päivän ja seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanlukien, edellä 1 momentissa tarkoitettua tuotantotukea voidaan maksaa tuottajalle koko tuotetusta maitomäärästä, ei kuitenkaan siltä osin kuin maidosta on maksettu neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua. 30 1997 470301
612 N:o 214 8 Tuen perusteena oleva peltoala Peltoalaan perustuvan hehtaari- ja nuorten viljelijöiden tuen perusteena on toukokuun 30 päivänä tuottajan hallinnassa oleva peltoja puutarhakasvien viljelyyn käytettävä pelto- tai puutarhakasvien ala. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 :n 2 momentin 3 kohdassa, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997 :ssä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 :ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenantuotannon lopettamistukea. Tämä päätös tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta 1997. Ministeri Ole Norrback Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila
613 N:o 215 Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä muuttanut maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (413/1995) 4 :n 3 momentin, 6 :n 2 momentin ja 12 :n 2 momentin, sellaisina kuin ne ovat valtioneuvoston päätöksessä (225/1996), 7 :n 1 momentin, 16 :n ja 16 a :n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat valtioneuvoston päätöksessä (1031/1996) sekä 8 :n 2 momentin sekä lisännyt 12 :ään uuden 5 momentin ja uuden 14 a :n seuraavasti: 4 Tuen saamisen edellytykset Peltoalaan perustuvien tukien, kasvihuonetuen ja eläinten lukumäärään perustuvan tuen osalta tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja hallitsee tuen hakemisvuoden toukokuun 30 päivänä omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/1969) mukaisen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen käytettävää peltoa taikka kasvihuonetta. Viljelyksessä olevaa peltoa on oltava vähintään kolme hehtaaria. Avomaan puutarhatuotannon tukea voidaan kuitenkin maksaa, jos viljelyksessä oleva peltoala on vähintään puoli hehtaaria. 6 Maidon pohjoisen tuotantotuen määrä Huhtikuun 1 päivän ja seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanlukien, tuotantotukea voidaan maksaa tuottajalle koko tuotetusta maitomäärästä, ei kuitenkaan siltä osin kuin maidosta on maksettu neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua. 7 Tuen perusteena oleva peltoala Tuen perusteena on tuottajan hallinnassa toukokuun 30 päivänä oleva peltoala, jota käytetään pelto- ja puutarhakasvien viljelyyn sen kasvukauden aikana, jolta tukea maksetaan. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 :n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 :ssä tarkoitettu sitoumus tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 :ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenantuotannon lopettamistukea. 8 Pohjoinen hehtaarituki Tuen maksaminen edellyttää, että edellä 1 momentissa tarkoitettujen kasvien viljelyala on yhteensä vähintään kolme hehtaaria ja avomaan puutarhatuotannon ala yhteensä vähintään puoli hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvien
614 N:o 215 laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin. 12 Kotieläintuen määrä Hevosten osalta tukea ei makseta, jos hevosista kertyy vähemmän kuin 1 eläinyksikkö. Eläinyksikköä kohti maksettavaa tukea ei makseta, jos maksettava määrä on alle 500 markkaa. 14 a Metsämarjojen ja -sienten varastointituki Tukea maksetaan metsämarjojen ja sienten varastotilojen haltijoille vuosittain siten, että vuotuinen kokonaistuki on enintään kaksi miljoonaa markkaa. Tuen suuruus varastoitua kiloa kohti voi olla enintään 2,5 markkaa. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yksityiskohtaisista tukiperusteista. 16 Menettelysäännökset Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997 Peltoalaan perustuvia ja eläinkohtaisia tukia haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, jos maa- ja metsätalousministeriö ei toisin päätä. Puutarhatuotteiden varastointitukea, metsämarjojen ja -sienten varastointitukea ja kasvihuonetukea haetaan maaseutuelinkeinopiiriltä. Tuotantotukia haetaan tuotteen ostajan välityksellä tai erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön määräämältä maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset hakuajoista ja noudatettavasta menettelystä. Ostajan välityksellä haetun tuen maksamisessa, takaisinperinnässä, muutoksenhaussa ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992). 16 a Tukien alentaminen Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan alentaa, jos: 1) hakija on ilmoittanut hakemuksessa virheellisiä tai puutteellisia tietoja; 2) tuen saamiseksi jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta; 3) hakija ei ole pitänyt 12 :ssä tarkoitettujen tukien osalta asianmukaista kirjanpitoa eikä eläinten määrissä tapahtuneista muutoksista ole muutoinkaan saatavissa luotettavaa selvitystä, tai 4) hakija ei ole pitänyt 14 :ssä ja 14 4 :ssä tarkoitetun tuen osalta varastokirjanpitoa tai kyennyt antamaan selvitystä varastossa tapahtuneista muutoksista, taikka varastokirjanpidosta tai selvityksistä ei ole saatavissa luotettavaa kuvaa varastossa tapahtuneista muutoksista, tai 5) tukea koskeva hakemus on saapunut viranomaiselle myöhässä. Tämä päätös tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta 1997. Tämän päätöksen 6 :n 2 momenttia sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 1996 alkavan tuotantojakson alusta lukien. Ministeri Ole Norrback Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila
615 N:o 216 Valtioneuvoston päätös maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain mukaisista hehtaari-, kotieläin- ja maidon viitemääräkorvauksista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain (1340/1996) 10 :n 3 momentin, 12 :n 2 momentin ja 13 :n 2 momentin nojalla päättänyt: 1 Maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain (1340/1996), jäljempänä lopettamistukilaki, 11 :ssä tarkoitetun hehtaarikorvauksen määrä on 5 000 markkaa hehtaaria kohden. Lopettamistukilain 12 :ssä tarkoitetun kotieläinperusteisen korvauksen määrä on 3 000 markkaa kotieläinyksikköä kohden. Lopettamistukilain 13 :ssä tarkoitetun maidon viitemäärästä maksettavan korvauksen määrä on 0,65 markkaa luovutettua litraa kohden. 2 Lopettamistukilain 12 :n 1 momentissa tarkoitettuja kotieläinyksiköitä määrättäessä otetaan huomioon ne tuotannosta poistuneet, tämän pykälän 2 momentissa mainitut kotieläimet, joista on luovuttu lopettamistukilain voimassa ollessa aikaisintaan kahta kuukautta ennen ensimmäistä lopettamistuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavaa peltoalueen luovutusta. Kotieläimet muunnetaan kotieläinyksiköiksi seuraavasti: kotieläinyksikkö kotieläin lypsylehmät... 1 emolehmät... 1 muut yli 2 vuoden ikäiset naudat kuin lypsy- tai emolehmät... 1 kotieläinyksikkö kotieläin muut yli 6 kuukauden mutta alle 2 vuoden ikäiset naudat kuin lypsy- tai emolehmät... 0,6 uuhet, vuohet... 0,15 emakot, karjut... 0,7 muut siat kuin emakot tai karjut lukuun ottamatta porsaita. 0,23 kananpojat, broilerit sekä muut sorsat ja fasaanit kuin emolinnut... 0,0053 munien tuotantoon kasvatettaviksi kanoiksi tarkoitetut kananpojat ja yli 7 viikon ikäiset viiriäiset... 0,0027 broileriemot ja muut siipikarjaemot... 0,026 munien tuotantoon tarkoitetut kanat ja muu siipikarja... 0,013 yli 6 kuukauden ikäiset naaraspuoliset siitoshevoset ja siitosponit... 1 yli 6 kuukauden ikäset suomenhevoset... 0,85 muut yli 6 kuukauden ikäiset hevoset ja yli vuoden mutta alle 4 vuoden ikäiset ponit.. 0,6 Lehmiä ei kuitenkaan oteta huomioon kotieläinyksiköitä laskettaessa, jos maatilalle vahvistettu meijerimaidon viitemäärä tai osa siitä on siirretty peltoalueen luovutuksen yhteydessä yhdelle tai useammalle luovutuksensaajalle.
616 N:o 216 3 Lopettamistukilain 12 :n 1 momentissa tarkoitettuna vakiintuneena kotieläinmääränä pidetään tämän päätöksen 2 :ssä tarkoitettujen kotieläinten lukumäärän keskiarvoa vuosina 1995 ja 1996. Kotieläinyksiköitä ja vakiintunutta kotieläinmäärää laskettaessa otetaan huomioon maatilalla kerrallaan ollut kotieläinmäärä. Kotieläinyksikköjen kokonaismäärä pyöristetään alaspäin lähimpään täyteen kotieläinyksikköön. 4 Lopettamistukilain 13 :n 1 momentissa tarkoitettuna vakiintuneena maidontuotantona pidetään maatilalta 1 päivänä huhtikuuta 1995 alkaneena ja 31 päivänä maaliskuuta Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997 päättyneenä kiintiökautena sekä 1 päivänä huhtikuuta ja 31 päivänä maaliskuuta 1997 päättyneenä kiintiökautena tuotetun maitomäärän keskiarvoa. Edellytyksenä korvauksen maksamiselle maidon viitemäärästä on, että lopettamistukilain 8 :ssä tarkoitettu luovutuksensaaja on jo ennen luovutusta harjoittanut ja harjoittaa edelleen lypsykarjataloutta. Viitemäärän perusteella maksettavaa korvausta määrättäessä ei oteta huomioon luopumisen yhteydessä kansalliseen varantoon mahdollisesti siirtyvää osuutta. 5 Tämä päätös tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta 1997. Ministeri Ole Norrback Nuorempi hallitussihteeri Katriina Pessa
617 N:o 217 Valtioneuvoston päätös avustuksista taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997 Eduskunnan myönnettyä tarkoitukseen varat valtioneuvosto on päättänyt: 1 Valtion vuoden 1997 talousarvion momentilta 35.45.61 (Avustukset vuokrataloille) voidaan momentin käyttösuunnitelman mukaisesti myöntää avustuksia vuokratalojen talouden tervehdyttämiseen ja käyttää varoja 9 :ssä tarkoitetuista selvityksistä aiheutuvien menojen maksamiseen siten kuin tässä päätöksessä määrätään. Avustuksia myönnetään huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokratalojen talouden tervehdyttämiseen. Vuokrataloksi katsotaan tässä päätöksessä aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain (1190/1993) 2 :n 1 momentissa tarkoitettu vuokratalo. Kunnan tai kuntayhtymän välittömässä omistuksessa olevan vuokratalon talouden tervehdyttämiseen ei määrärahaa voida käyttää. 2 Huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevana pidetään vuokrataloa, joka ei ole voinut kahtena edellisenä vuotena vuokrilla kattaa hyväksyttäviä vuotuisia pääoma- ja hoitomenoja. Huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevana voidaan pitää myös vuokrataloa, jonka vuodelle 1997 tarkistetut vuokrat tai pääosa niistä ylittävät vuonna 1997 asumistuessa hyväksyttävän enimmäisvuokratason ja korkea vuokrataso johtuu poikkeuksellisen korkeista ensisijaislainamenoista. 3 Yleisenä edellytyksenä avustuksen myöntämiselle on, että vuokratalon omistaja on ensin huolehtinut täysimääräisesti omasta taloudellisesta ja muusta vastuustaan vuokratalon talouden tervehdyttämiseksi pitkäjänteisellä tavalla. 4 Kun avustusta haetaan 2 :n 1 momentin perusteella, avustuksen myöntämisen ehtona on, että talolle on tehty hyväksyttävä suunnitelma talouden tervehdyttämiseksi kohtuullisen ajan kuluessa. Tervehdyttämissuunnitelmaan tulee avustuksen lisäksi sisältyä aina omistajan toimenpiteitä. Avustusta saa myöntää enintään määrän, mikä yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa tarvitaan talouden saattamiseksi tasapainoon kohtuullisen ajan kuluessa. Kun avustusta haetaan 2 :n 2 momentin perusteella, avustuksen myöntämisen ehdoksi on asetettava, että ensisijaislainoja lyhennetään avustusta vastaavalla määrällä. Avustuksen myöntämisen ehdoksi on lisäksi asetettava, että vuokratalon omistaja ei peri omille varoille korkoa avustuksen myöntämisvuonna ja sitä seuraavana neljänä vuotena tai tätä pidempänä 1 momentissa tarkoitetun tervehdyttämissuunnitelman mukaisena aikana. Avustusta ei saa ilman erityisen painavaa syytä myöntää sellaiselle vuokratalolle, jonka aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunas-
618 N:o 217 tamisesta annetun lain 3 :n mukainen rajoitusaika päättyy ennen 1.1.2000. Jos vuokratalo vapautetaan rajoituksista aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 3 :n 3 momentin mukaisesti ennen 1.1.2000, voi Valtiokonttori määrätä avustuksen takaisin maksettavaksi. Valtiokonttori voi tarvittaessa asettaa avustuksen myöntämiselle avustuksen käyttämiseen liittyviä ehtoja. 5 Valtiokonttori myöntää ja maksaa avustukset vuokratalon omistajan hakemuksesta. Tarkemmat määräykset hakumenettelystä sekä hakemukseen liitettävistä selvityksistä antaa Valtiokonttori. 6 Avustuksen myöntämispäätökseen on sisällytettävä seuraavat määräykset: Avustus on maksettava kokonaan tai asianomaiselta osalta takaisin ja peruutettava vielä maksamatta olevalta osalta, jos avustus on käytetty muuhun kuin mihin se on myönnetty, avustuksen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ja menettelyllä on ollut vaikutusta avustuksen saamiseen tai oleellisessa kohdin sille asetettuihin ehtoihin, avustuksen maksamista tai valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja tai avustus on suoritettu muutoin virheellisin edellytyksin tai perusteettomasti. 7 Takaisin palautettavalle avustustukselle on suoritettava avustuksen vuotuista korkoa sen maksupäivästä lukien korkolain (284/1995) 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Erääntyneelle palautusmäärälle ja korolle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan eräpäivästä lukien. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997 8 Valtiokonttorin ja sen kunnan, jossa vuokratalo sijaitsee, on valvottava, että avustus käytetään tässä päätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Avustuksen saaja on velvollinen antamaan Valtiokonttorille ja asianomaiselle kunnan viranomaiselle valvonnan suorittamiseksi tarvittavat tiedot. 9 Valtiokonttori saa käyttää 1 :n 1 momentissa tarkoitetusta määrärahasta enintään 1 000 000 markkaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja asuntoyhteisöjen kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 10 Avustuksista on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä valtioneuvoston päätöksessä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/1965) on säädetty. Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tämän päätöksen soveltamisesta. 11 Avustusta koskeva Valtiokonttorin päätös voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi. 12 Tämä päätös tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta 1997. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä päätöksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tätä päätöstä sovelletaan myös aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneeseen, varainhoitovuodelle 1997 siirrettyyn vastaavaan siirtomäärärahaan. Ministeri Sinikka Mönkäre Ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö
619 N:o 218 Valtiovarainministeriön päätös eräiden metallirahojen lakkauttamisesta laillisina maksuvälineinä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997 Valtiovarainministeriö on 16 päivänä huhtikuuta 1993 annetun rahalain (358/1993) 14 :n 1 momentin nojalla päättänyt: 1 Tammikuun 1 päivästä 1998 lukien seuraavat metallirahat lakkaavat olemasta laillisia maksuvälineitä: vuosina 1964 1968 liikkeeseen lasketut hopeiset yhden markan metallirahat, vuosina 1969 1993 liikkeeseen lasketut kuparinikkeliset halkaisijaltaan 24 millimetriä olevat yhden markan metallirahat, vuosina 1972 1978 ja vuosina 1979 1993 liikkeeseen lasketut alumiinipronssiset halkaisijaltaan 26,3 millimetriä olevat viiden markan metallirahat, vuonna 1967 liikkeeseen lasketut Suomen Tasavallan itsenäisyyden 50-vuotispäivän johdosta lyödyt hopeiset kymmenen markan juhlarahat, vuonna 1970 liikkeeseen lasketut Presidentti J. K. Paasikiven syntymän 100-vuotispäivän johdosta lyödyt hopeiset kymmenen markan juhlarahat, vuonna 1971 liikkeeseen lasketut EM-kisojen johdosta lyödyt kymmenen markan hopeiset juhlarahat, vuonna 1975 liikkeeseen lasketut Presidentti Urho Kekkosen 75-vuotispäivän johdosta lyödyt hopeiset kymmenen markan juhlarahat, vuonna 1977 liikkeeseen lasketut Suomen Tasavallan itsenäisyyden 60-vuotispäivän johdosta lyödyt hopeiset kymmenen markan juhlarahat, vuonna 1978 liikkeeseen lasketut Lahdessa vuonna 1978 pidettyjen Hiihdon Maailmanmestaruuskilpailujen johdosta lyödyt hopeiset kahdenkymmenenviiden markan juhlarahat, vuonna 1979 liikkeeseen lasketut kahdenkymmenenviiden markan hopeiset Turun kaupungin 750-vuotisjuhlarahat, vuonna 1981 liikkeeseen lasketut viidenkymmenen markan hopeiset tasavallan presidentti Urho Kekkosen juhlarahat, vuonna 1982 liikkeeseen lasketut vuonna 1982 pidettyjen Jääkiekkoilun Maailmanmestaruuskisojen johdosta lyödyt viidenkymmenen markan hopeiset juhlarahat, vuonna 1983 liikkeeseen lasketut vuonna 1983 pidettyjen Yleisurheilun ensimmäisten maailmanmestaruuskilpailujen johdosta lyödyt viidenkymmenen markan hopeiset juhlarahat, vuonna 1985 liikkeeseen lasketut vuonna 1985 vietetyn Kalevalan 150-vuotispäivän johdosta lyödyt viidenkymmenen markan hopeiset juhlarahat. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 2 470301/30 Budjettineuvos Raine Vairimaa
620 N:o 219 Maa- ja metsätalousministeriön päätös meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 2 :n sekä Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (355/1995) 13 :n nojalla: 1 Päätöksen soveltamisala Tässä päätöksessä säädetään maidontuottajille Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) mukaisesti vahvistettujen meijerimaidon viitemäärien ostamisesta, myymisestä, siirtämisestä, yhdistämisestä, alentamisesta ja peruuttamisesta. Suoramyynnin viitemääristä sekä tuottajien oikeudesta palata tuotantoon ja saada erityinen viitemäärä säädetään erikseen. 2 Maatilan omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisen vaikutus viitemäärään Jos maatilan omistus- tai hallintaoikeus viitemäärän vahvistamisen jälkeen siirtyy uudelle omistajalle tai haltijalle, joka ryhtyy jatkamaan tilalla maidontuotantoa, siirretään viitemäärä hakemuksesta uuden omistajan tai haltijan viitemääräksi. 3 Kuolin- tai konkurssipesän viitemäärä Maidontuottajan kuolin- tai konkurssipesän viitemääränä pidetään kyseiselle tuottajalle vahvistettua viitemäärää enintään kahden vuoden ajan kuolemasta tai konkurssin alkamisesta lukien. Mainitun ajan jälkeen viitemäärään sovelletaan, mitä 2 :ssä säädetään viitemäärän siirtämisestä hakemuksesta. 4 Maidontuotannon siirtäminen toiselle tilalle Jos maidontuottaja muussa kuin 2 tai 3 :ssä tarkoitetussa tapauksessa siirtyy harjoittamaan maidontuotantoa omistamallaan tai hallitsemallaan muulla maatilalla kuin sillä, jota hänelle vahvistettu viitemäärä koskee, viitemäärä voidaan hakemuksesta siirtää kyseiselle maatilalle.
N:o 219 621 5 Viitemäärien yhdistäminen peltoalaan liittyen Jos tuottaja, jolla on ennestään maatila, on ostanut tai vuokrannut vähintään viideksi vuodeksi enintään 30 kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta, kulkukelpoista tietä pitkin mitattuna, sijaitsevan maatilan tai yli kaksi kolmasosaa maatilan pelloista, ostetun tai vuokratun maatilan viitemäärä tai osa siitä voidaan hakemuksesta siirtää ostajalle tai vuokramiehelle osapuolten sopimuksen mukaisesti, ja jos hänellä on ennestään viitemäärä, yhdistää se aikaisempaan viitemäärään. Aviopuolisoiden sekä vanhempien ja lasten viitemäärät yhdistetään kuitenkin etäisyydestä riippumatta. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kahta tai useampaa tuottajaa, jotka ovat ostaneet tai vuokranneet vähintään viideksi vuodeksi maatilan tai yli kaksi kolmasosaa maatilan pelloista. Kyseisen maatilan viitemäärä tai sen osa jaetaan tällöin tuottajien kesken ostettujen tai vuokrattujen peltojen pinta-alojen suhteessa. Jos kysymyksessä on tilan tai sen peltojen vuokraus, viitemäärät yhdistetään sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana vuokrasopimus päättyy. Maatilan tai pellon vuokrasopimuksen perusteella viitemäärästä väliaikaisesti luopuvan tilan viitemäärä tai sen vuokrattu osa ei ole vuokranantajan käytettävissä. Kulumassa olevalle tuotantojaksolle voidaan yhdistää vain viitemäärän käyttämättä oleva osa. Koko viitemääränsä pysyvästi luovuttaneen tilan viitemäärä määrätään lakanneeksi. 6 Viitemäärän yhdistäminen yhteenliittymälle Kahden tai useamman tuottajan muodostaman yhteenliittymän osakkaiden liittymän yhteiseen hallintaan asettamat viitemäärät voidaan yhdistää edellyttäen: 1) että yhteenliittymä on avoin yhtiö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö taikka verotusyhtymä; 2) että hakijat esittävät yhteenliittymän perustamissopimuksen sääntöineen; 3) että yhteenliittymän osakkaiden osuudet vastaavat kohtuullisessa määrin osakkaiden liittymän hallintaan asettamia viitemääriä; 4) että yhteenliittymän kestoksi on sovittu vähintään kolme vuotta; ja 5) että yhteenliittymän jokainen osakas asettaa yhteenliittymän rehun tuotantoon yhden hehtaarin peltoa kutakin viitemääränsä 12 000:ta litraa kohti. Osakkaan erotessa yhteenliittymästä vahvistetaan hänelle hakemuksesta viitemääräksi hänen aikaisempi viitemääränsä ja yhteenliittymän viitemäärää alennetaan vastaavalla litramäärällä. Vahvistetut viitemäärät tulevat voimaan eroa seuraavan tuotantojakson alusta lukien. 7 Hallinnollinen viitemäärien kauppa Viitemäärien osto ja myynti ilman, että samalla luovutetaan tila tai osa sen pelloista 5 ja 6 :n mukaisesti, tapahtuu maaseutuelinkeinopiirien välityksellä valtion lukuun. Osto- ja myyntihinta on 65 penniä litralta, johon lisätään arvonlisävero. Tuottaja voi hakea viitemäärän ostamista kaksi kertaa tuotantojakson aikana. Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella. Hakuajat päättyvät huhtikuun ja lokakuun lopussa. 8 Viitemäärien ostaminen tuottajilta hallinnollisesti myytäviksi Maaseutuelinkeinopiiri ostaa alueellaan myyntiin tulevat viitemäärät. Alle 10 000 litran suuruisia viitemäärän osia ei osteta. Myyntitarjous on sitova ja sen voi peruuttaa vain erityisestä syystä. Kun piiri hyväksyy myyntitarjouksen, se samassa yhteydessä vahvistaa myyjän oikeuden 11 :n mukaiseen viitemäärän myyntiin. Maaseutuelinkeinopiiri maksaa kauppahinnan myyjän valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille. Maksu viitemääränsä myyneelle tuottajalle tapahtuu kahden kuukauden kuluessa siitä, kun viitemäärä on myyty edelleen. Osasta viitemääräänsä luopuvan tilan viitemääräksi vahvistetaan tilan aikaisemman viitemäärän ja siitä luovutetun osan erotus.
622 N:o 219 9 Viitemäärien myynti tuottajille hallinnollisessa viitemäärien kaupassa Maaseutuelinkeinopiiri myy 8 :n mukaisesti valtiolle ostetut viitemäärät alueensa tuottajille. Ostajalta peritään ennakkomaksu. Maksu on maksettava 30 päivän kuluessa siitä, kun ostaja on saanut tiedon myyntipäätöksestä. Päätös raukeaa, jos maksua ei suoriteta määräajassa. Kaupan kohteena oleva viitemäärä yhdistetään ostajan viitemäärään seuraavan tuotantojakson alusta lukien. Tämän pykälän perusteella voidaan myydä lisäviitemäärä, joka yhdessä tuottajalla hakuhetkellä voimassa olevan viitemäärän kanssa on enintään 500 000 litraa. Tämä rajoitus ei koske 6 :ssä tarkoitettua yhteenliittymää. Alle 15 000 litran viitemääriä ei myydä. 10 Etusijajärjestys viitemääriä hallinnollisesti myytäessä Jos viitemäärien tarjonta maaseutuelinkeinopiirin alueella ylittää viitemäärien kysynnän, maa- ja metsätalousministeriö voi siirtää ylimääräiset viitemäärät muiden piirien käyttöön. Jos viitemäärien kysyntä maaseutuelinkeinopiirin alueella ylittää viitemäärien tarjonnan, piiri jakaa myytävät määrät seuraavien kolmen hakijaryhmän kesken. Sen jälkeen sovelletaan ryhmien sisäistä etusijajärjestystä jäljempänä tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Ryhmä 1: Tähän ryhmään kuuluvat tuottajat, joilla on omistuksessaan vapaata tuotantokapasiteettia. Lisäviitemäärän myymisen edellytyksenä on, että tuotantokapasiteetti on rakennettujen lehmäpaikkojen ja nykyisen karjan keskituotoksen perusteella vähintään 15 000 litraa tilan viitemäärää suurempi, jolloin pois vuokrattu viitemäärä katsotaan kuuluvaksi tilan viitemäärään. Etusijalla ovat ne tuottajat, joilla sanottu kapasiteetti ylittää eniten tilan voimassaolevan viitemäärän. Tämän kohdan perusteella myydään vain se litramäärä, jolla tuotantokapasiteetti ylittää tilan viitemäärän. Viitemäärää ei kuitenkaan myönnetä, jos ylimääräinen tuotantokapasiteetti johtuu siitä, että tilan viitemäärää on viimeisen kahden vuoden aikana alennettu viitemäärän myynnin johdosta. Ryhmä 2: Tähän ryhmään kuuluvat alle 65-vuotiaat tuottajat, joiden investointitukihakemus on vireillä ja suunniteltu investointi täyttää investointituen myöntämisen ehdoksi asetetun lypsylehmäpaikkojen vähimmäismäärävaatimuksen. Näihin rinnastetaan alle 65-vuotiaat tuottajat, jotka eivät ole hakeneet investointitukea, mutta joiden vireillä oleva investointi täyttää edellä mainitun lypsylehmäpaikkojen vähimmäismäärävaatimuksen. Edellisessä virkkeessä mainittujen tuottajien on esitettävä investointisuunnitelma. Ryhmässä 2 ovat etusijalla tuottajat, joille myönnetään investointitukea ja näistä alle 40-vuotiaat tuottajat. Varsinaisiksi yrittäjiksi katsottavista henkilöistä nuorimman ikä ratkaisee etusijan. Ikä otetaan huomioon hakuajan päättymisajankohdan mukaisena. Jos rakentamista ei ole aloitettu kahden vuoden kuluessa lisäviitemäärää koskevan päätöksen antamisesta, viitemäärä peruutetaan ja kauppahinta palautetaan ostajalle. Palautettavalle määrälle ei makseta korkoa. Ryhmä 3: Tähän ryhmään kuuluvat tuottajat, jotka pitävät alkuperäiskarjarotuja, ja tuotantorenkaan tai 6 :ssä tarkoitetun yhteenliittymän osakkaat silloin, kun tuotantorenkaan tai yhteenliittymän osakkaana oleva viitemäärän haltija sopimuksen päättyessä myy viitemääränsä kansalliseen varantoon, sekä tuottajat, jotka ovat menettäneet emolehmäpalkkiokiintiön siitä syystä, että tilan viitemäärä on suurempi kuin 120 000 kiloa. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat tuottajat, joiden tuottama maito menee pääosin luomutuotteiden valmistukseen. Edellisessä virkkeessä mainitut tuottajat ovat tässä ryhmässä viimeisellä etusijalla. Ostajan on hakemuksessaan ilmoitettava, missä ryhmässä hän hakee lisäviitemäärää. Ne hakemukset, joita ei voida myyntitarjousten puuttuessa hyväksyä, otetaan viran puolesta huomioon kahdella seuraavalla hakukerralla. 11 Pysyvä siirto sopimuksen perusteella Poiketen siitä mitä 7 ja 8 :ssä säädetään on tuottajalla, joka tuotantojakson aikana myy vähintään puolet viitemäärästään valtiolle, oikeus myydä jäljellä oleva viitemääränsä toiselle tuottajalle edellyttäen, että ostajan ja myyjän tilojen talouskeskukset sijait-
N:o 219 623 sevat samalla maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (413/1995) ja eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1997 maksettavista tuista annetun valtioneuvoston päätöksen (1030/1996) mukaisista tukialueista muodostuvalla alueella seuraavan aluejaon mukaisesti: alue 1: tukialueet A ja B lukuunottamatta Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvia kuntia; alue 2: tukialueet C1 ja C2; alue 3: tukialueet C3, C4 ja C2 Pohjoinen; sekä alue 4: Ahvenanmaan maakunta. Tuottajalla ei kuitenkaan ole 1 momentissa mainittua oikeutta, jos hän on ostanut viitemääriä 9 :n perusteella. 12 Viitemäärän vuokraaminen Tilan viitemäärän tai sen osan vuokraaminen erikseen ilman, että samalla vuokrataan tila tai yli kaksi kolmasosaa tilan pelloista vähintään viideksi vuodeksi, ei ole sallittua. 13 Toimivaltainen viranomainen Se maaseutuelinkeinopiiri, jonka toimialueella tilan talouskeskus sijaitsee, ostaa, myy, siirtää, yhdistää, alentaa ja peruuttaa viitemäärät. Kun viitemäärien yhdistämistä tai siirtämistä haetaan 5, 6 tai 11 :n perusteella koskemaan kulumassa olevaa tuotantojaksoa, hakemus on toimitettava asianomaiseen maaseutuelinkeinopiiriin viimeistään tuotantojakson päättymistä edeltävän joulukuun loppuun mennessä. 14 Peltoala Viitemäärä on tila- ja tuottajakohtainen. Viitemääriä 4 6 :n tai 11 :n mukaisesti yhdistettäessä ja siirrettäessä sekä uusia viitemääriä 9 :n mukaisesti myytäessä edellytyksenä on, että maidontuottajalla on hallinnassaan peltoa vähintään 1 hehtaari kutakin viitemäärän 12 000:ta litraa kohti. Jos maatilasta on vuokrattu tai vapaaehtoisella kaupalla myyty peltoa viitemäärän vahvistamisen jälkeen eikä tilalla luovutuksen jälkeen ole peltoa 1 momentissa mainittua määrää, on maaseutuelinkeinopiirin alennettava viitemäärä peltopinta-alaa vastaavaksi. Viitemäärien erotus siirretään korvauksetta kansalliseen varantoon. 15 Kansallinen varanto Tuottajalla, jonka viitemäärä on maidontuotannon keskeyttämisen johdosta siirretty kansalliseen varantoon, on tuotannon lopettamispäivästä lukien kolme vuotta aikaa aloittaa tuotanto uudelleen. Maa- ja metsätalousministeriö jakaa muutoin kuin 8 :n mukaisesti varantoon kertyneitä viitemääriä maaseutuelinkeinopiireille erikseen määräämillään perusteilla edelleen tuottajille jaettavaksi. Maaseutuelinkeinopiiri voi erityisestä syystä vahvistaa viitemäärän alueellaan toimivalle opetus-, koe- tai tutkimustoimintaa harjoittavalle laitokselle. 16 Viitemäärien ylitysten ja alitusten tasaus Maidontuottajien viitemäärien ylitykset ja alitukset tasataan kansallisella tasolla viitemäärien ylitysten suhteessa. Lisämaksua peritään maidon ostajilta vain se määrä, joka tarvitaan lisämaksun maksamiseen Euroopan yhteisöjen komissiolle. Jos tuottajalle ei ole vahvistettu viitemäärää tai se on siirretty toiselle tuottajalle taikka kansalliseen varantoon ja hän kuitenkin toimittaa maitoa ostajalle, katsotaan tuottajan viitemäärän olevan nolla, eikä hän saa hyväkseen tämän pykälän mukaista tasausta. 17 Toimivaltainen viranomainen Ahvenanmaan maakunnassa Tässä päätöksessä maaseutuelinkeinopiirille kuuluvat tehtävät hoitaa Ahvenanmaalla maakunnan lääninhallitus.
624 N:o 219 18 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta 1997 ja on voimassa 31 päivään maaliskuuta 2000. Päätöksen 7 11 :ää sovelletaan kuitenkin 1 päivästä heinäkuuta 1997 alkaen. Tällä päätöksellä kumotaan meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä 11 päivänä maaliskuuta 1996 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (154/1996). Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997 19 Siirtymäsäännökset Ennen tämän päätöksen voimaantuloa tehtyihin viitemäärien siirtoihin sovelletaan luovutushetkellä voimassa olleita säännöksiä, jos viitemäärien yhdistämistä haetaan maaseutuelinkeinopiiriltä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 1997. Erityisestä syystä voidaan myöhemminkin saapunut hakemus käsitellä. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen
625 N:o 220 Maa- ja metsätalousministeriön päätös erityisviitemäärän myöntämisestä eräille maidon ja maitotuotteiden tuottajille annetun päätöksen 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut erityisviitemäärän myöntämisestä eräille maidon ja maitotuotteiden tuottajille 11 päivänä huhtikuuta 1995 annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (532/1995) 5 :n seuraavasti: 5 Viitemäärän yhdistäminen Jos tuottaja, jolle on myönnetty erityisviitemäärä, muodostaa yhteenliittymän yhden tai useamman maidontuottajan kanssa, maaseutuelinkeinopiiri voi yhdistää osakkaiden viitemäärät yhteenliittymän viitemääräksi seuraavin edellytyksin: 1) että yhteenliittymä on avoin yhtiö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö taikka verotusyhtymä; 2) että hakijat esittävät yhteenliittymän perustamissopimuksen sääntöineen; 3) että yhteenliittymän osakkaiden osuudet vastaavat kohtuullisessa määrin osakkaiden yhteenliittymän hallintaan asettamia viitemääriä; 4) että yhteenliittymä muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden; 5) että yhteenliittymään kuuluva erityisviitemäärän haltija tai hänen puolisonsa on alle 65 vuotta; 6) että yhteenliittymän kestoksi on sovittu vähintään kolme vuotta; 7) että yhteenliittymän jokainen osakas asettaa yhteenliittymän rehun tuotantoon yhden hehtaarin peltoa kutakin viitemääränsä 12 000:ta litraa kohti; sekä 8) erityisviitemäärää hallitseva osakas osallistuu yhteenliittymässä omalla tai perheensä työpanoksella maidontuotantoon tai erityisviitemäärää vastaavaan rehuntuotantoon. Jos erityisviitemäärän haltija, eroaa yhteenliittymästä, yhteenliittymän viitemäärää alennetaan eroavan osakkaan erityisviitemäärää vastaavalla määrällä. Yhteenliittymän viitemäärää alennetaan sanotulla määrällä myös silloin, kun erityisviitemäärän haltija ja hänen puolisonsa ovat täyttäneet 65 vuotta, jollei erityisviitemäärää sitä ennen ole siirretty tilanpidon jatkajalle. Yhteenliittymän osakkaan eritysviitemäärää lopullisesti myönnettäessä katsotaan yhteenliittymän muiden tuottajien tuottaneen ensin täysimääräisesti osuutensa yhdistetystä viitemäärästä ja vasta tämän määrän ylittävä osa tuotannon määrästä luetaan erityisviitemäärää hallitsevan tuottajan osuudeksi. Tämä päätös tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta 1997. Yhteenliittymään, joka on perustettu ennen tämän päätöksen voimaantuloa, sovelletaan tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 214 220, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997