AALTO-YLIOPISTON OPISKELUA KOSKEVAT EETTISET SÄÄNNÖT JA NIIDEN RIKKOMUSTEN KÄSITTELY (LUONNOS!)

AALTO-YLIOPISTON OPISKELUA KOSKEVAT EETTISET SÄÄNNÖT JA NIIDEN RIKKOMUSTEN KÄSITTELY (LUONNOS!) 1 Tarkoitus Eettisyys arvona Aalto-yliopiston arvojen mukaan yliopiston toiminnan perustana ovat eettisyys, avoimuus ja tasa-arvo. Aaltoyliopiston strategiassa tämä tarkoittaa muun muassa, että 1) Aalto-yliopistoyhteisön toiminta perustuu rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja objektiivisuuteen ja 2) Aalto-yliopistossa menestyminen perustuu kaikille avoimiin kriteereihin, joiden tavoitteena on tasapuolinen hyvistä suorituksista palkitseminen. Tavoitteena on, että Aalto-yliopiston opiskelijat menestyvät opinnoissaan ja työelämässä noudattaen hyviä tieteellisiä ja taiteellisia sekä oman alansa ammatillisia käytäntöjäeettiset säännöt koskevat opiskelijan koko opintopolkua Aalto-yliopiston kaikilla aloilla. Eettisten sääntöjen tarkoituksena on turvata opiskelijan oppiminen sekä opiskelijan omia että muiden saavutuksia kunnioittaen. Oppiminen vaatii opiskelijan omaa älyllistä ponnistelua. Vilpillisin keinoin hankittu opintosuoritus ei osoita opiskelijan todellista osaamista. Vilppi on epäkunnioittavaa käytöstä sekä opettajaa että yliopistoyhteisöä kohtaan. Eettisyys säännöissä Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen (OOS) 39-40 :issä määrätään seuraavaa: 39 Opetusta ja opiskelua koskevat eettiset säännöt Kaikessa opetuksessa ja opiskelussa tulee ottaa huomioon hyvä tieteellinen käytäntö. Taiteelliseen toimintaan liittyvässä opetuksessa ja opiskelussa tulee lisäksi huomioida hyvät taiteelliset käytännöt. Opiskelijan tulee noudattaa tenttitilaisuuksista ja muista opintosuorituksen tekemisestä annettuja ohjeita. Opiskelijan tulee tutustua saatavilla oleviin ohjeisiin ja pyytää epäselvissä tapauksissa ohjausta. Opettajien tulee kehittää opetustaan sekä opiskelijoiden ohjausta siten, että opiskelijat saavat ohjeet opiskelussa sallituista menetelmistä ja kiellettyjen menetelmien käyttämisen mahdollisuutta rajoitetaan. 40 Eettisten sääntöjen rikkomusten opiskeluun kohdistuvat seuraamukset Opiskelijan opintosuoritus voidaan jättää arvostelematta, jos hänen katsotaan rikkoneen eettisiä sääntöjä sen tekemisessä. Eettisiä sääntöjä rikkoneelle opiskelijalle voidaan määrätä yliopistolaissa säädetyin perustein kurinpitorangaistus. Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea antaa tarkemmat ohjeet 39 :ssä ja 40 :ssä mainituista opiskelua koskevista eettisistä säännöistä ja niiden rikkomusten käsittelystä. Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen 25 :n mukaan tenttitilaisuuksien järjestämisestä määrätään tarkemmin korkeakouluissa. 1

2 Eettiset säännöt opiskelussa Hyvä tieteellinen käytäntö ja hyvät taiteelliset käytännöt Aalto-yliopisto on sitoutunut noudattamaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistusta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Tieteellisen tutkimuksen eettisen hyväksyttävyyden sekä luotettavuuden ja tulosten uskottavuuden edellytys on, että tutkimuksessa on noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä (good scientific practice). Tutkimuseettinen neuvottelukunta on määritellyt hyvän tieteellisen käytännön tunnuspiirteitä. Niihin kuuluvat 1. tiedeyhteisön toimintatapojen noudattaminen, 2. tieteelliset kriteerit täyttävien ja eettisesti kestävien menetelmien käyttö ja tieteen avoimuus julkaisuissa, 3. muiden työn ja saavutusten huomioiminen, 4. tutkimuksen dokumentoinnin tarkkuus ja taso, 5. tutkimusryhmän jäsenten oikeuksien ja velvollisuuksien kirjaaminen, 6. rahoituksen ja sidonnaisuuksien julkisuus, 7. hyvien hallintokäytäntöjen noudattaminen. Tunnuspiirteet löytyvät kokonaisuudessaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan oppaasta. 2 Hyvä taiteellinen käytäntö sisältää pitkälti samat elementit kuin hyvä tieteellinen käytäntö. Sekä tieteen tekijä että taitelija ovat yhteiskunnan jäseninä moraalisessa vastuussa teoistaan. Tieteen tekijän tai taitelijan toimintaa ei tarkastella pelkästään tieteellisistä tai taiteellisista lähtökohdista. 3 Hyvät käytännöt opiskelussa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet koskevat tutkimuksen lisäksi myös opetusta ja opiskelua soveltuvin osin. Opiskelijoista erityisesti jatko-opiskelijoiden tulee perehtyä niihin. Tieteen etiikka koskee kuitenkin koko yliopistoyhteisöä ja sen kaikkia tutkintoa suorittavia ja muita opiskelijoita. Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (Tutkintoasetus 794/2004) mukaan jatko-opiskelijan tulee muun muassa saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi lisäksi olla, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Tutkintoasetuksen mukaan maisterin tutkinnon tavoitteisiin kuuluvat valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön, sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Tutkintoasetuksen mukaan kandidaatin tutkinnon yhtenä tavoitteena on antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet taiteelliseen työhön. Sekä kandidaatin- että maisterin tutkintoihin johtava koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Myös kandidaatti- ja maisteritason opiskelijoiden on tutustuttava hyvään tieteelliseen käytäntöön ja/tai hyvään käytäntöön taiteellisessa toiminnassa ja huomioitava nämä opinnoissaan. Hyvien käytäntöjen edistäminen opiskelussa Hyviä käytäntöjen edistäminen tulee huomioida opetussuunnitelmatyössä siten, että jokaiseen tutkintoon kuuluu vähintään orientointijakso, jossa kyseisen alan hyvät käytännöt ja yliopiston opiskelua koskevat eettiset säännöt käsitellään, tai opiskelijoille ainakin selvästi tiedotetaan, mistä tieto näistä asioista on 2 Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002 3 Laiho 2009 2

saatavilla. Aalto-yliopiston tulee huolehtia, että olennainen tieto on opiskelijoiden ja opettajien saatavissa myös asiaa käsittelevien kurssien ulkopuolella. Yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen mukaan opettajien tulee kehittää opetustaan sekä opiskelijoiden ohjausta siten, että opiskelijat saavat ohjeet opiskelussa sallituista menetelmistä ja kiellettyjen menetelmien käyttämisen mahdollisuutta rajoitetaan. Tavoitteena on opettaa hyvät käytännöt ja ehkäistä rikkomuksia. Opettaja suunnittelee opetuksensa ja tehtävänsä oppimisen näkökulmasta. Oppimista edistää esimerkiksi tehtävien suunnittelu siten, että vastaaminen niihin plagioimalla on vaikeaa. 4 Opettajan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti ryhmätöiden ohjeistukseen, jotta sallitun yhteistyön rajat olisivat opiskelijoille selvät. Opettajan tulee puuttua havaitsemiinsa huonoihin käytäntöihin heti. Opettajan tulee ohjeistaa oikeista käytännöistä kysyvää opiskelijaa. Aalto-yliopiston opiskelijoiden tulee sitoutua opiskeluun eettisiä sääntöjä noudattaen. Opiskelijan oletetaan noudattavan lakia ja tietävän jo yliopistoon tullessaan perusperiaatteet siitä, mikä ei ole sallittua (mm. lunttaus, plagiointi, opintosuorituksen tekeminen toisen puolesta). Yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen mukaan opiskelijan tulee noudattaa tenttitilaisuuksista ja opintosuoritusten tekemisestä annettuja ohjeita. Opiskelijan tulee tutustua saatavilla oleviin ohjeisiin ja pyytää epäselvissä tapauksissa ohjausta. Opiskelija on viime kädessä vastuussa omasta oppimisestaan ja sallittujen käytäntöjen selvittämisestä. Tietämättömyys ei kelpaa selitykseksi, kun tieto on saatavissa. 3 Eettisten sääntöjen rikkomukset Piittaamattomuus hyvistä tieteellisistä ja taiteellisista käytännöistä Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä sekä vilpin eri muodot tieteellisessä toiminnassa on käsitelty Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeissa. Hyviä taiteellisia käytäntöjä ei ole määritelty erityisesti. Seuraavassa on havainnollistettu tieteelliseen käytäntöön peilaten piittaamattomuutta tieteellisessä ja taiteellisessa toiminnassa. Piittaamattomuudella tarkoitetaan laiminlyöntejä ja holtittomuutta tieteellisen tai taiteellisen tutkimuksen suorittamisessa ja teoksen tekemisessä. Esimerkiksi muiden tekijöiden osuuden vähättely julkaisuissa, puutteellinen viittaaminen aikaisempiin teoksiin ja niiden käytön tai käytettyjen menetelmien huolimaton ja harhaanjohtava raportointi voivat olla piittaamattomuutta. Piittaamattomuutta voi olla myös yleisen hyvän tavan vastainen toiminta, kuten kiusaaminen tai syrjintä. Piittaamattomuutta on myös välinpitämättömyys oman työn mahdollisten seurausten pohdinnasta. Vilppi opinnoissa Vilppi merkitsee jonkun tahallista harhauttamista. Vilpin eri muodot tieteellisessä toiminnassa on käsitelty Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeissa. Näitä ovat sepittäminen, havaintojen vääristely ja luvaton lainaaminen, jotka ovat vilppiä myös opinnoissa. Lisäksi opinnoissa on oppimisen testaamiseen liittyviä tenttisääntöjä, joiden rikkominen katsotaan vilpiksi. Vilppi opinnoissa on ennen kaikkea väärän kuvan antamista omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Alla kuvataan tarkemmin vilpin eri muotoja opintojen kannalta. Sepittäminen (engl. fabrication) 4 Kts.Carroll2007,sivut33 40 Designingcoursesfordeterringplagiarism jasivut41 48 Usingassessmenttodeter plagiarism 3

Sepittämistä on tekaistujen havaintojen tai vääräksi tiedettyjen väitteiden esittäminen tiedeyhteisölle. Opintosuorituksissa sepittämistä voi olla esimerkiksi virheellisen päätelmän esittäminen oikeana.havaintojen vääristely (engl. misrepresentation, falsification) Havaintojen vääristelyllä tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. Taiteellisessa toiminnassa tätä on esimerkiksi työprosessin kulkuun liittyvä tietoinen havaintojen vääristely. Tekniikan alalla vääristelyä voi olla työn tulosten esittely tahallisesti niin, että teknisten ratkaisujen toimivuudesta syntyy väärä kuva. Sepittäminen ja havaintojen vääristely ovat sellaisia vilpin muotoja, jotka opinnoissa voivat tulla eteen esimerkiksi opintoihin kuuluvassa selvitys- ja tutkimustyössä (esim. laboratoriotyö, haastatteluselvitys). Luvaton lainaaminen eli plagiointi, (engl. plagiarism) Plagioinnilla tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, taideteoksen, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin, kaavion, ohjelmakoodin, visuaalisen tai auditiivisen teoksen tai sen osan esittämistä omana. Tieteellisessä ja taiteellisessa työssä hyödynnetään aiemmin tehtyä tiedettä ja taidetta. Alan teosten hyvä tuntemus osoittaa oppineisuutta. Asianmukainen viittaustekniikka lähdeteoksiin on perusvaatimus yliopistotason opintosuorituksissa. Lisäksi tekijän on annettava oma panoksensa. Orjallinen toistaminen harvoin osoittaa yliopistotasolla vaadittavaa osaamista. Vilppiä toisen teosten toistamisesta tulee, kun käytettyä lähdettä tai lainauksen laajuutta yritetään peitellä esimerkiksi harhaanjohtavin viittauksin tai jättämällä viittaukset pois. Luvalliseen lainaamiseen liittyy myös tekijänoikeuslain sitaattioikeutta koskeva 22. Sen mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Lainaukset eivät siis saa olla tarkoitukseensa nähden liian pitkiä, mutta eivät myöskään liian lyhyitä. Sitaattioikeuden tarkoitus on, että jokaisella on mahdollisuus kommentoida ja kritisoida julkistettua teosta, mutta sitaatilla täytyy olla järkevä tarkoitus, kuten lähdetekstin kritisoiminen tai omien argumenttien tukeminen. 5 Luvallista lainaamista on myös kuvien käyttö havainnollistamaan harjoitustöiden ja opinnäytteiden tekstiä kuvalähde ja kuvan tekijä ilmoittaen. Tekijänoikeuslain 25 :n mukaisesti julkistetuista taideteoksista ja valokuvista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia tieteelliseen esitykseen. Huom! Tekijänoikeuslain kohta koskee vain julkistettua teosta, mutta myöskään julkistamatonta teosta ei saa plagioida. Muutoinkaan toisen tekemää, mutta tekijänoikeuksista vapaata materiaalia ei saa esittää omana. Alla on lueteltu joitakin plagioinnin yleisimpiä muotoja opintosuorituksissa. Luettelo ei ole tyhjentävä, joten opiskelijan tulee epäselvissä tapauksissa kysyä opettajalta asianmukaisesta toimintatavasta. Opettajan antamia ohjeita on noudatettava. Plagioinnin välttämisessä on syytä huomata, että tärkeää on sekä lähteiden maininta että lainauksen merkitseminen ja asianmukainen koko. -sitaatit tai sanatarkat lainaukset ilman, että tätä ei selkeästi tuoda esille Suoraa lainausta käytettäessä on tuotava ilmi, että kyseessä on nimenomaan lainaus, ei kirjoittajan oma teksti. Lainauksen voi ilmaista esimerkiksi lainausmerkeillä ja lisäksi lähde on mainittava. Lukijalle pitää olla selvää, mikä osa työstä on tekijän omaa ja mikä lainattua. 6 Olennaista siis on, että toisen tekstiä, kuvaa, ohjelmakoodia tai muuta teosta ei saa esittää omana. 5 Mäkinen2006,s.160 6 Carroll2007s.18 4

-lähdetekstin vähäinen muuntelu, esimerkiksi muutaman sanan tai sanajärjestyksen muuttaminen Plagiointi on jonkun toisen tekstin, kuvan, ohjelmakoodin tai muun teoksen esittämistä omana. Jos vain muutamia sanoja tai sanajärjestystä on muutettu, teksti ei ole tekijän omaa ts. oman ajattelun tulosta. Myös esimerkiksi toisen argumentaation tai tekstin rakenteen tarkka seuraaminen voi olla plagiointia. -puutteet viittaustekniikassa Viittaustekniikan tulee olla sellaista, että lainaus erottuu selvästi kirjoittajan omasta tekstistä (esim. kursiivi tai lainausmerkit ( )) ja lainatun osan lähde on selvästi merkitty siihen kohtaan, missä lainausta käytetään. Viittaustekniikoita on erilaisia riippuen eri alojen traditioista. Lähdeviitteen tulee olla listattuna siten, että muutkin kykenevät sen perusteella löytämään saman alkuperäisen lähteen. -leikkaaminen ja liimaaminen (engl. copy-paste) Internetissä oleva materiaali helpottaa tiedonhakua, mutta on syytä muistaa, että tällöinkin kyse on jonkun muun aikaansaamasta tekstistä tai muusta teoksesta. Myös internet-lähteitä käytettäessä on noudatettava samoja hyvää tieteellistä käytäntöä koskevia ohjeita. Internet-lähteiden merkitsemiseen lähdeluetteloon on kussakin viittaustekniikassa omat tapansa, joissa yleensä julkaisupäivän lisäksi kerrotaan myös viittauspäivä. -suora käännös alkuperäistekstistä ilman merkintää suorasta lainauksesta Lähdetekstin kääntäminen sanasta sanaan tai vain hieman muunnellen toiselle kielelle voi myös olla plagiointia. Lähde on mainittava, vaikka teksti käännettäisiin toiselle kielelle. - sääntöjen vastainen yhteistyö (engl. collusion) Sääntöjen vastaisella yhteistyöllä tarkoitetaan sitä, että yhteistyössä tehty työ saadaan näyttämään siltä, kuin olisi tehty yksin tai ilman avustusta. Mahdollisten avustajien käyttäminen ja näiden osuus esimerkiksi opinnäytteessä on mainittava. 7 Sääntöjen vastaista yhteistyötä saattaa tapahtua myös silloin, kun oppimistehtävästä on keskusteltu ensin toisen opiskelijan kanssa ja sitten kumpikin raportoi opitun yksin omanaan yhdessä kirjoitetun tekstin avulla. Usein tehtävän pohtiminen yhdessä on sallittua, mutta jos tehtävä on yksilötyö, sen kokeellinen osa ja raportointi on tehtävä itse yksin. Anastaminen (engl. misappropriation) Anastaminen eli luottamuksella esitetyn aineiston luvaton esittäminen tai esittäminen omissa nimissään voi tulla esille esimerkiksi ryhmätyössä. Taiteellisessa toiminnassa anastamista on myös esimerkiksi toisen työn esittäminen omissa nimissään kollektiivisessa projektissa. Autoplagiointi (engl. autoplagiarism) Autoplagioinnilla tarkoitetaan omien töiden kierrättämistä uusissa opintosuorituksissa. Tällöin tekijä ei siis yritä esittää toisen työtä omanaan, vaan käyttää omia aiempia opintosuorituksiaan uudestaan tuomatta tätä esiin. Jos omia töitä (tekstiä, kuvia, kaavioita tms.) käytetään uudelleen, on alkuperäisten lähteiden lisäksi viitattava omaan aiempaan työhönsä. Lunttaaminen (engl. cheating on exam) Lunttaamisella tarkoitetaan kiellettyihin keinoihin tai apuvälineisiin turvautumista tentissä. Vilppiä on myös lunttaamisen yritys. 7 Carroll2007s.18 5

4 Rikkomusten käsittely ja seuraamukset Seuraamukset Yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen mukaan opintosuoritus voidaan jättää arvostelematta, jos opiskelijan katsotaan rikkoneen eettisiä sääntöjä sen tekemisessä. Jos opiskelija saa opintosuoritukseen liittyvän vilpin takia kurinpitorangaistuksen, opintosuoritus jätetään pääsääntöisesti arvostelematta. Eettisten sääntöjen vastaisesti tehty opintosuoritus johtaa yleensä muutoinkin opintosuorituksen hylkäämiseen, koska tällainen suoritus ei osoita vaadittua osaamista. Jos vilpin yritys ilmenee tenttitilaisuudessa, valvoja voi keskeyttää tentin tekemisen kyseisen opiskelijan osalta. Opettajalle ei ole velvollisuutta ryhtyä asianmukaisesti hylätyn tai arvostelematta jätetyn tentin tai muun opintosuorituksen osalta erityisjärjestelyyn, jolla opiskelija voisi tehdä uuden opintosuorituksen. Kurssin suorittamisen edellytyksenä olevan osaopintosuorituksen arvostelematta jättäminen tai hylkääminen voi käytännössä johtaa koko kurssin hylkäämiseen. Yliopistolain 45 :n mukaan opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Myös toista opiskelijaa vilpissä avustanut opiskelija voi saada kurinpitorangaistuksen. Vasta opintosuorituksen arvostelun tai hyväksilukemista koskevan päätöksen jälkeen ilmenevä vilppiepäily voi johtaa aiemman päätöksen oikaisemiseen ja kurinpitotoimiin. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeiden soveltaminen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita sovelletaan myös opintosuoritusten yhteydessä ilmenneiden rikkomusepäilyjen käsittelyyn, jos kysymys on samalla tutkimustoiminnasta. Menettelyohjeita sovelletaan siten jatkotutkintojen sekä pääsääntöisesti maisteritutkinnon opinnäytteiden yhteydessä ilmeneviin rikkomusepäilyksiin. Muissa kuin tutkimustoimintaan liittyvissä tapauksissa noudatetaan alla olevia menettelyohjeita. Opiskelijan oikeusturva Opiskelijan rikkomuksia selvitettäessä on noudatettava hyvää hallintotapaa. Erityisen tärkeää on, että asia käsitellään ilman aiheetonta viivytystä ja että opiskelijalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen kuin mistään seuraamuksesta päätetään. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus ottaa tukihenkilö mukaan henkilökohtaiseen kuulemiseen, puhutteluun tai muuhun yliopiston aloitteesta järjestettyyn asian käsittelyyn liittyvään tapaamiseen. Vilppiepäilyn käsittely ei ole julkista. Se saatetaan käsittelyvaiheessa asianosaisten lisäksi vain niiden henkilöiden tietoon, joiden työtehtäviin se kuuluu tai joilta on saatavissa lisäselvitystä asiaan. Opiskelijaa tulee informoida asian selvityksen etenemisestä. Menettely 1Opettaja Opettajalla tarkoitetaan tässä kurssin vastuuopettajaa/opinnäytteen valvojaa tai ohjaajaa/vastaavaa opintosuorituksen, opintokokonaisuuden tai opintojen hyväksilukemisesta koskevan hakemuksen hyväksymisestä päättävää henkilöä. Opettaja ilmoittaa epäilyttävästä havainnosta ensin opiskelijalle ja varaa tälle mahdollisuuden selitykseen. Jos kysymyksessä on opettajan arvion mukaan korkeintaan opiskelijan vähäinen huolimattomuus tai 6

ymmärtämättömyys, opettaja antaa ohjausta oikeista menettelytavoista. Opettaja voi tällöin tilanteesta riippuen esimerkiksi hylätä opintosuorituksen tai palauttaa sen opiskelijalle korjattavaksi. Opettajan on ilmoitettava havainnostaan dekaanin määräämälle rikkomustapausten selvittäjälle, jos piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä tai vilpin mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Opettaja antaa oman kirjallisen selvityksensä asiasta selvittäjälle. Opintosuorituksen arvostelu jää silloin odottamaan asian selvittämistä. Vaikka opintosuoritus palautettaisiin selvityksen jälkeen opettajalle arvosteltavaksi, opintosuoritus voidaan myös hylätä. Opintosuorituksen hylkäämisestä voi hakea oikaisua kuten opintosuorituksen arvostelusta muutoinkin. Vaikka vilppiepäilyn selvittäminen olisi kesken jonkun opiskelijan osalta, opettajan tulee arvostella muiden opiskelijoiden opintosuoritukset sääntöjen mukaisessa määräajassa. Tenttitilaisuuden valvojan tulee ilmoittaa tenttitilaisuudessa havaitusta vilppiepäilystä dekaanin määräämälle selvittäjälle, jollei epäily osoittaudu välittömästi tenttitilaisuuden yhteydessä tehdyssä selvityksessä aiheettomaksi. Myös koulutusohjelman johtajan tai muun henkilön, jonka työtehtäviin tutkinnon myöntämisen edellytysten arviointi kuuluu, tulee ilmoittaa havaitsemistaan rikkomusepäilyksistä dekaanin määräämälle selvittäjälle. 2 Dekaani Dekaani päättää jatkotoimenpiteistä selvittäjän valmisteleman selvityksen perusteella. Dekaani tai määräämänsä henkilö voi ottaa opiskelijan puhutteluun. Jos dekaani lisäksi katsoo, että opiskelijan teko on toistuva tai muutoin vakava, hän päättää kurinpitomenettelyn aloittamisesta. Kurinpitomenettely tulee vireille kun dekaani ilmoittaa opiskelijalle yliopistolain 45 :n mukaisesti todisteellisesti, mistä opiskelijaa epäillään. Ilmoituksesta on käytävä ilmi myös mahdolliset kurinpitoseuraamukset. Jos dekaani päättää aloittaa kurinpitomenettelyn, asia tulee viedä rehtorin ratkaistavaksi siinäkin tapauksessa, että dekaani ei kertyneen aineiston perusteella esitä rangaistusta. Dekaani esittää rehtorille tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeiden mukaista esiselvityksen aloittamista, jos kysymyksessä on dekaanin harkinnan mukaan myös tutkimustoiminnassa tapahtunut rikkomus. Tällöin kurinpitomenettelyn aloittamisesta päätetään aikaisintaan vasta esiselvityksen valmistuttua. Jos dekaani ei päätä viedä asiaa rehtorin harkintaan joko kurinpitoasiana tai tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaisen prosessin aloittamista varten, hän palauttaa opintosuorituksen opettajalle arvosteltavaksi. 3 Rehtori Rehtori päättää siitä, tuleeko asiaan soveltaa tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaista menettelyä ja aloittaa esiselvitys silloinkin kun dekaani ei ole sitä esittänyt. Rehtori päättää yliopistolain mukaisesta varoituksesta. Jos varoitusta on pidettävä liian vähäisenä seuraamuksena, rehtori esittää opiskelijan määräaikaista erottamista hallitukselle. Kurinpitorangaistuksen yhteydessä rehtori tai hallitus päättää myös siitä, jätetäänkö opintosuoritus kokonaan arvostelematta. Arvostelematta jättäminen kirjataan samaan päätökseen kuin kurinpitorangaistus. Jos rehtori ei päätä, että opintosuoritus jätetään arvostelematta, hän palauttaa sen opettajalle arvosteltavaksi tai antaa käsiteltävästä asiasta riippuen muut määräykset opintosuorituksesta. Käsittelyasiakirjojen säilyttäminen ja julkisuus 7

Varoitusta ja määräaikaista erottamista koskevasta päätöksestä otetaan kopio arkistoon ja opiskelijan kansioon. Päätös annetaan opiskelijan lisäksi tiedoksi ainakin johtavalle dekaanille, selvittäjälle sekä asianomaiselle opettajalla. Dekaanin tai dekaanin määräämän henkilön järjestämästä puhuttelusta laaditaan pöytäkirja, jonka osallistujat allekirjoittavat. Pöytäkirja laaditaan myös, vaikka opiskelija jättäisi saapumatta tai muuten vastaamatta puhutteluun. Pöytäkirjaa liitteineen säilytetään opiskelijan kansiossa kunnes opiskelijan opintooikeus valmistumisen tai luopumisen johdosta päättyy. Ilmoitukset opiskelijan kotiyliopistoon Jos vaihto-opiskelijan tms. sopimuksen perusteella opintoja Aalto-yliopistossa suorittava saa yliopistolaissa tarkoitetun rangaistuksen, asiasta voidaan ilmoittaa opiskelijan kotiyliopistoon. Vastaavasti kaksoistutkintoa suorittavan opiskelijan saamasta rangaistuksesta voidaan ilmoittaa hänen toiseen yliopistoonsa. Ilmoittamisesta päättää rangaistuksen antaja. Jos edellä mainittua opiskelijaa sitovassa sopimuksessa niin johtuu, eettisten sääntöjen rikkomisesta voidaan ilmoittaa toiseen yliopistoon tai muulle sopimuksessa mainitulle taholle myös silloin, kun yliopistolain mukaista rangaistusta ei määrätä. Ilmoittamisesta päättää silloin dekaani. Linkkejä, lisätietoa Tutkimuseettinen neuvottelukunta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, 2002 http://www.tenk.fi/htk/htkfi.pdf Tekijänoikeuslaki, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 Kirjallisuus Hallamaa, Jaana: Etiikkaa ihmistieteille, SKS 2006, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja Räsänen ym. : Tutkimus menetelmien pyörteissä, PS- Kustannus, 2005 Kuula, Arja: Tutkimusetiikka: aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys, Vastapaino, 2006 Mäkinen, Olli: Tutkimusetiikan ABC, Tammi 2006 Lähteet Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002: Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, 2002 http://www.tenk.fi/htk/htkfi.pdf Laiho 2009: Laiho, Hemmo Taiteen etiikka julkaistu 19.1.2009 http://filosofia.fi/node/4178 (11.2. 2011) 8

Carroll 2007: Carroll, Jude: A Handbook for Deterring Plagiarism in Higher Education, Second Edition, Oxford Centre for Staff and Learning Development2007 Mäkinen 2006: Mäkinen, Olli: Tutkimusetiikan ABC, Tammi 2006 9