TAOLAISUUS Ihminen on osa luontoa Historia Taolaisuus syntyi useina erilaisina liikkeinä 100-luvulla jaa. Sen varsinainen alkuaika on hämärän peitossa. Taolaisuuden varhaisin ja yleisesti käyttämä teksti on Tao te Ching eli Klassinen tie ja sen hyve. Kirjan kirjoittajana on pidetty Laotsea, jonka kerrotaan eläneen Konfutsen aikoihin. Ajoitus Konfutsen aikaan ei todennäköisesti pidä paikkansa, vaan Tao te Chingin syntyaika on myöhäisempi eli noin 300-luvulla eaa. Kirjoittajasta ei kuitenkaan ole varmuutta. Eikä ole edes varmuutta, että Laotse olisi koskaan elänyt. Aikojen kuluessa taolaisuus on kehittänyt itselleen erilaisia joogan kaltaisia mietiskelymetodeja tehostaakseen kehon ja mielen hallintaa. Uskontona taolaisuus on myös ottanut itseensä lukuisia kansanuskomuksia ja konfutselaisuuden sekä buddhalaisuuden piirteitä. Taolaisuuden eri muodoissa harjoitetaan noituutta, eksorsismia, ennustamista, fyysisen kuolemattomuuden edistämistä ja maagisten esineiden käyttöä. Länsimaissa tuttu feng shui on lähtöisin taolaisuuden ympäristöön liittyvästä taikauskosta. Feng shui -asiantuntija pyydetään arvioimaan haudalle, temppelille tai asunnolle suotuisimman paikan, jossa kosmiset virtaukset ovat vahvoja. Taolainen Dain temppeli Kiinassa on sijoitettu Tai-vuorelle. 47
Filosofia Tao (dao) tarkoittaa tietä, jota ihmisen tulee kulkea, jotta olisi sopusoinnussa maailmankaikkeuden kanssa. Se on kosminen periaate, jota koko luomakunta noudattaa. Tao on syy, joka saa kaiken toimimaan. Taon ajatus on lähes identtinen monen uskonnon jumalaselityksen kanssa. Termit Brahman, Allah, karma, zen, vanhurskaus, kristinuskon tapa käyttää Sanaa (Jumalan sanaa) ja Jumala ovat lähisukulaisia keskenään. Tao on olemassaolon lähde. Tao oli olemassa jo ennen universumin syntyä muuttumattomana ensimmäisenä periaatteena. Tao on kaiken isä, jonka kautta kaikki on syntynyt. Taolaisuuden tekee monimutkaiseksi se, että Tao te Chingin sisältö on hyvin kryptinen ja tulkittavissa lukuisilla tavoilla. Joitain yleisesti hyväksyttyjä tulkintoja siitä löytyy. Tao on itsehillinnän tie, joka johtaa harmoniaan toisten ihmisten ja luonnon kanssa. Yksi tulkinta taosta on, että sen vietäväksi voi antautua ja elää passiivisesti. Taolaisuus onkin rauhallisuuden ja luontoyhteyden etsimistä. Ihmisen on opittava hallitsemaan ruumiinsa haluja. Hänen täytyy kyetä hiljentämään mielensä, jotta hän kuulisi taon. Taolaisuuden yhteydestä ehkä parhaiten tunnetaan yin ja yang. Yin ja yang on konfutselaisuutta ja taolaisuutta vanhempi ajatusmalli Kiinan varhaishistoriasta asti. Yin on naispuolinen ja yang on miespuolinen. Näihin liittyy muitakin ominaisuuksia. Yin 1. passiivinen kosminen periaate 2. kosteus, pimeys 3. kylmyys 4. kuu ja maa 48
Yang 1. aktiivinen kosminen periaate 2. valo 3. kuumuus 4. päivä ja taivas Taolaisuudessa tunnetaan lisäksi viisi elementtiä, jotka ovat: 1. tuli, 2. vesi, Yin ja Yang. CC DonkeyHotey 3. puu, 4. metalli ja 5. maa. Näitä elementtejä on käytetty mitä erilaisimmissa yhteyksissä yinin ja yangin kanssa esimerkiksi kiinalaisessa lääketieteessä. Näiden lisäksi tärkeä termi on qi. Qi Qi (ch i) tarkoittaa hengitystä, ilmaa ja elämänvoimaa. Sopusointu yinin ja yangin kanssa perustuu qin ylläpitämiseen. Qin täytyy virrata, jotta elämä on mahdollista. Hyvä virtaus antaa hyvän ja terveen elämän. Jotta qi olisi mahdollisimman hyvä, voi sitä parantaa meditoinnilla, hengitystekniikoilla, ruumiinharjoituksilla ja ruokavalioilla. Harjoituksista tunnetuimpia ovat qigong-harjoitukset. Qigong ja Tai chi ovat perinteisiä nimityksiä kiinalaiselle voimistelulle. 49
Tai chin harjoittaja. CC bikkhu. 50
Perinteitä Taolaisuus tarjoaa hyvin kokonaisvaltaisen uskonnon elämänhallintaan. Taolaisuudessa rituaaleilla, loitsuilla ja astrologialla sekä uhrauksilla on tärkeä rooli. Taolainen pappi ja munkki pyrkivät niillä antamaan ihmisille terveyttä ja pitkää elinikää. Loitsuilla karkotetaan pahoja henkiä. Hyville hengille annetaan uhrilahjoja. Uhrilahjat koostuvat ruoasta ja lääkeyrteistä. Lisäksi suitsukkeita poltetaan ja rukouksia lausutaan. Astrologiaa ja horoskooppeja käytetään, jotta löydettäisiin tasapaino maailmankaikkeuden kanssa. Erityisen tärkeille päiville, kuten häille ja tärkeille kokouksille, varataan kalenterista suotuisa päivä. Kalenteri on täynnä hyviä, huonoja ja neutraaleja päiviä. Kiinassa on vuodesta 1912 lähtien noudatettu gregoriaanista kalenteria. Perinteiset juhlat sijoittuvat vuoteen yhä kuukalenterin mukaan. Uusi vuosi on vuoden tärkein kiinalainen juhla, joka sijoittuu gregoriaanisessa kalenterissa tammi-helmikuun vaihteeseen. Uuden vuoden taitteessa keittiöjumala Zao Jun raportoi perheen edellisen vuoden hyvät ja pahat teot taivaalliselle Jade-keisarille. Keittiöjumala löytyy keittiöstä lieden yläpuolelta paperille painettuna kuvana. Uuden vuoden juhlassa kuva poltetaan. Joskus kuva kostutetaan viinillä, jotta humaltunut keittiöjumala ei muistaisi perheen huonoja hetkiä. Vanhan vuoden viimeisenä päivänä ostetaan uusi paperille painettu kuva. Hautojen lakaisemisen juhla sijoittuu huhtikuuhun. Silloin uhrataan kuolleille ja esi-isien haudat kunnostetaan. Huolenpito kuolleista tuo suojelusta eläville. Keittiöjumala Zao Jun 51