KEL -indeksin jäädyttäminen

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveysvaliokunta perjantai / HE 123/2017 vp

Perustuslakivaliokunta keskiviikko / HE 123/2017 vp

Lausunto Raija Huhtanen

HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto Hallituksen esitys (HE 149/2016) kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien leikkaamisesta

Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Työeläkepäivät. Markku Lehto

HE 117/2012 vp. kehitykseen sidottuihin perusturvaetuuksiin.

HE 160/2018 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 25/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

LAUSUNTO. Helsinki Sosiaali- ja terveysvaliokunta. Eduskunta

HE 149/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Perustuslakivaliokunnalle

HE 125/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

Suomi 100 köyhyyden kehitys Euroopan neuvoston sosiaalikomitean näkemys Suomen perusturvasta

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

Perustuslakivaliokunta klo 09.00

Onko Suomen perusturva riittävä?

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

MITÄ TEHTIIN? KANSALAISTEN VETOOMUKSEN PERUSTURVAN KOROTTAMISESTA 120 EUROLLA ALLEKIRJOITTI 2514 HENKILÖÄ

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä Äitiysavustuksen määrä euroa

HE 69/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta. lön perusosa korotettuna kymmenellä prosentilla.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Asiakirjayhdistelmä Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

HE 123/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

KYSELY: Hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutukset kuluttajien talouteen ja terveydenhoitoon 11/2016

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola

1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4

Metsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

HE 231/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Sosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät etuudet 2017 Maksetut etuudet ja niiden saajat etuusryhmittäin

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Onko Suomen perusturva riittävä?

Perustuslakivaliokunta, kirjallinen lausunto

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Valiokunnan tulkintalinjoja voidaan tässä valaista myös parilla lainauksella valiokunnan

HE 153/2014 vp. työmarkkinatuki ja lapsikorotus sekä toimeentulotuki.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

Tilastot kertovat laajasta köyhyydestä

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Miten rahoittaa eläkeaikainen toimeentulo

Sosiaali- ja terveysvaliokunta /HE 141/2017

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

Talousarvioesityksen tulonjako- ja sukupuolivaikutukset

10. (33.10 ja 60, osa) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Vuoden 2018 talousarvion vaikutukset perusturvaan

1(6) VM/BO/RY. Kuva 1: Käytettävissä olevat vuositulot sekä talousarvioesityksen tuoma muutos tuloihin tulokymmenyksittäin

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Teuvo Pohjolainen

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018

Asumistuet, toimeentulotuki ja tulottomat. Sosiaalifoorumi Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus

Lapsen oikeudet ja lapsiperheköyhyys

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

HE 204/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläketukilain muuttamisesta

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2007 vp

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

Esimerkki- ja simulointilaskelmia sosiaaliturvan muutoksista

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

Lausunto HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017 (HE 134/2016)vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 32, s. 16.

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille (VNS 3/2016 vp)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Transkriptio:

MUISTIO 1174662 v. 2 1(5) Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto 07.11.2017 Pekka Humalto HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI KANSANELÄKKEEN JA ERÄIDEN MUIDEN ETUUKSIEN VUODEN 2018 INDEKSITARKISTUKSISTA SEKÄ KANSANELÄKEINDEKSISTÄ ANNETUN LAIN 2 :N JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA (HE123/2017) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pyytänyt hallituksen esitystä täsmentävää ja tarkentavaa tietoa ehdotetun sääntelyn vaikutuksista, erityisesti kansaneläkeindeksin jäädytyksen kumulatiivisista vaikutuksista seuraavasti: 1) nyt ehdotetun ja aikaisempien jäädytysten yhteisvaikutuksesta, 2) vaikutuksista eri etuuksia saavien ryhmien asemaan ja 3) vaikutuksista etuudensaajien siirtymiseen toimeentulotukeen oikeutettujen piiriin. Lisäksi perustuslakivaliokunta on viitannut Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvovan sosiaalisten oikeuksien komitean Suomea koskeviin ratkaisuihin ja pyytänyt lisäselvitystä Suomen komitealle antamista vastauksista ja valtioneuvoston suhtautumisesta komitean kannanottoihin. KEL -indeksin jäädyttäminen 1) Liitteeseen 1 on koottu KEL -indeksin ja eräiden etuuksien kuukausi euromäärien muutokset vuosina 2014 2020. Taulukosta käy ilmi, että eläkevähenteistä kansaneläkettä saavan yksin asuvan henkilön täysimääräisen kansaneläkkeen määrä on 17,12 euroa/kk pienempi vuonna 2018 kuin se olisi, jos siihen ei olisi kohdistunut leikkauksia/jäädytyksiä vuosina 2015 2018. Tällöin on kuitenkin huomattava, että takuueläkkeeseen on tehty 23,17 euron tasokorotus vuonna 2016 ja esitetty tehtäväksi 15,01 euron tasokorotus vuonna 2018. Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen, jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä pienemmät/ kk kuin takuueläke. Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen erotus maksetaan takuueläkkeenä kansaneläkkeen lisäksi. Takuueläkkeen tasokorotuksista johtuen henkilön täysimääräinen kokonaiseläke on vuoteen 2018 asti jatkuvasti ollut korkeampi kuin se olisi ollut, jos takuueläkettä olisi vuosittain tarkistettu KEL -indeksillä. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen euromäärä kuukaudessa on 18,92 euroa pienempi kuin se olisi ollut, jos niitä olisi tarkistettu vuosittain KEL -indeksin mukaisesti. Peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehtiin kuukausitasolla 100 euron tasokorotus vuoden 2012 alusta, joka on huomattavasti suurempi kuin vuosina 2015 2018 tehtyjen leikkausten/jäädytysten vaikutus. Peruspäivärahan/ työmarkkinatuen euromäärä kuukaudessa 696,60 euroa ylittää vuonna 2018 sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan 616 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosan enimmäismäärän 491,21 euroa kuukaudessa. Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen vähimmäismäärä olisi 16 euroa/kk pienempi kuin vuosittain KEL -indeksitarkistettu vähimmäispäiväraha. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys 141/2017, jossa mm. ehdotetaan sairausvakuu- Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin 0295 16001 Telekopio 09 6980 709 e-mail: kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2(5) tuslain mukaisten vähimmäispäivärahojen määrää korotettavaksi, jotta niiden nettomäärä olisi toimeentulotuen perusosaa suurempi ja niitä saavat henkilöt olisivat lähtökohtaisesti oikean etuusjärjestelmän piirissä. Vähimmäismääräisten päivärahojen kuukausimäärään ehdotetaan tehtäväksi 22,75 euron tasokorotus, jolloin se olisi 616 euroa kuukaudessa ja näin ollen suurempi kuin niiden euromäärä olisi ollut (609,25), jos vähimmäismääräisiin päivärahoihin olisi tehty normaalisti KEL - indeksikorotukset. Hallitus on antanut eduskunnalle erikseen myös esityksen, jossa ehdotetaan takuueläkkeen määrää ja eläkettä saavan hoitotuen perusosaa korotettavaksi. Tasokorotukset huomioiden (2016 ja 2018) takuueläkkeen määrä 775,27 on korkeampi kuin sen määrä olisi, jos eläkkeen määrää olisi korotettu vuosittain KEL- indeksillä. 2) Liitteeseen 2 on koottu esimerkkitapauksia KEL -indeksin leikkausten ja jäädytysten vaikutuksista eri etuuksia saavien asemaan. Tapauksessa 1 on kysymys 2 vanhemman ja kahden lapsen perheestä, joka saa työmarkkinatukea, lapsikorotusta 2 lapsesta, kotihoidon tuen perusmäärää ja hoitolisää sekä toisesta lapsesta korotettua, alle 16-vuotiaan vammaistukea. Tapauksessa 2 on kysymys eläkeläispariskunnasta, joka saa täysimääräistä kansaneläkettä, sen lisäksi takuueläkettä ja toiselle pariskuntaan kuuluvista eläkeläisistä maksetaan ylimääräistä rintamalisää ja ylintä hoitotukea. Tapauksessa 3 on kysymys täysimääräistä takuueläkettä saavasta eläkkeensaajasta, joka lisäksi saa eläkkeensaajien hoitotuen perusosaa. Tapauksessa 4 on kysymys yksinhuoltajaperheestä, joka saa vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa ja alle 16-vuotiaan vammaistukea. (1) Tapauksessa 1 esimerkkiperhe häviää vuonna 2018 verrattuna vuoden 2015 tilanteeseen kuukausitasolla noin 53 euroa, johtuen kansaneläkeindeksin leikkauksesta ja jäädyttämisestä. Tässä on kuitenkin pidettävä mielessä se edellä mainittu seikka, että työmarkkinatukeen tehtiin tasokorotus vuoden 2014 alusta, joka on merkinnyt kahden vanhemman perheessä yhteensä 200 euron korotusta kuukausitasolla. (2) Tapauksessa 2 esimerkkiperhe saa vuonna 2018 noin 23 euroa enemmän kuukausitasolla. Tämä johtuu pääosin takuueläkkeen tasokorotuksista. (3) Tapauksessa 3 esimerkkiperhe saa vuonna 2018 noin 25 euroa enemmän kuukausitasolla. Tämä johtuu pääosin takuueläkkeen tasokorotuksista. (4) Tapauksessa 4 esimerkkiperhe saa vuonna 2018 noin 4 euroa enemmän kuukausitasolla. Tämä johtuu pääosin sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen vähimmäismäärän tasokorotuksesta. Kaikissa tapauksissa esimerkkiperheiden asumistuki muuttuu (kasvaa tai pienenee) etuuksiin tehtyjen indeksileikkausten tai tasokorotusten ja asumistukien lakimuutosten yhteisvaikutuksena ja näitä vaikutuksia on vaikea saada eriteltyä ja lisäksi niiden suuruus riippuu esimerkin oletuksista.

3(5) Jos esimerkkiperheet ovat jo toimeentulotuen piirissä, heidän toimeentulotukensa nousee vastaavalla määrällä kuin siihen vaikuttavien etuuksien taso on pienentynyt. Vastaavasti toimeentulotuki pienenee jos tasokorotuksien johdosta kyseiset etuudet ovat nousseet. Lapsilisää saavissa tapauksissa (1 ja 4) lapsilisiin tehdyt/tehtävät lakimuutokset (ei siis indeksistä riippuvat) myös vaikuttavat hieman. Vuoden 2017 alussa muita lapsilisiä kuin yksinhuoltajakorotusta leikattiin 0,91 prosenttia ja toisaalta 2018 alussa on tarkoitus nostaa yksinhuoltajakorotusta 4,75 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa jokaisesta lapsesta, josta saa lapsilisää vuonna 2017. 3) Syyskuussa 2017 toimeentulotukea sai 146 260 kotitaloutta. Sellaisia toimeentulotukea saaneita kotitalouksia, joissa ainakin yksi kotitalouden jäsen sai seuraavia etuuksia, oli seuraavasti: a) Työmarkkinatukea 63 608 kpl (43,5 %) b) Kansaneläkettä 9 881 kpl (6,8 %) c) Takuueläkettä 4 544 kpl (3,1 %) Vastaavat luvut ovat vuoden alusta syyskuun loppuun välisenä aikana toimeentulotukea saaneista kotitalouksista, joita yhteensä on ollut 253 444 kpl: a) Työmarkkinatuki 102 509 kpl (40,4 %) b) Kansaneläke 24 202 kpl (9,5 %) c) Takuueläke 10 305 kpl (4,1 %) Esitettyjen vuoden 2018 muutosten vaikutuksen toimeentulotuelle siirtymiseen arvioidaan olevan muutama sata kotitaloutta lisää, pääasiassa työmarkkinatuen indeksijäädytyksen vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn taustaselvityksen mukaisesti perusturvan ja viimesijaisen toimeentuloturvan välinen suhde on ollut muodostumassa ongelmalliseksi erityisesti vähimmäismääräisten päivärahojen (mm. sairauspäivärahat) osalta. Tästä johtuen hallitus on antanut eduskunnalle edellä mainitun esityksen sairausvakuutuslain mukaisten vähimmäismääräisten päivärahojen korottamisesta. Esityksen valmistelun yhteydessä, huomioiden eri aikoina tehdyt ratkaisut sekä eri etuuksia koskevien ratkaisujen kumuloituvat vaikutukset, esityksen vaikutukset on arvioitu edelleen siinä määrin vähäisiksi, että kansaneläkeindeksin jäädyttäminen on mahdollista toteuttaa perustuslakia rikkomatta. Hallitus katsoo, että esitys ei ole merkittävässä ristiriidassa perusoikeuksien heikennyskiellon tai perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kanssa. Selvitys Suomen Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle antamista vastauksista

4(5) Hallituksen esityksessä HE 123/2017 vp on tehty selkoa Euroopan sosiaalista peruskirjan täytäntöönpanoa valvovan sosiaalisten oikeuksien komitean Suomea koskevista ratkaisuista. Perustuslakivaliokunta on pyytänyt lisäselvitystä Suomen komitealle antamista vastauksista ja valtioneuvoston suhtautumisesta komitean kannanottoihin. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea valvoo peruskirjan täytäntöönpanoa sopimuspuolten määräajoin antamien raporttien sekä järjestökanteluiden avulla. Järjestökanteluita koskevan lisäpöytäkirjan on hyväksynyt tähän mennessä 15 valtiota, Suomi mukaan lukien. Suomi on ainoana sopimusvaltiona tunnustanut kansallisten kansalaisjärjestöjen yleisen kanteluoikeuden. Järjestökantelut ovat hyvä lisä peruskirjan täytäntöönpanon valvonnassa. Sosiaalisen oikeuksien komitean ratkaisut ja päätelmät ovat kuitenkin suositusluontoisia, eivät oikeudellisesti velvoittavia. UM toimii valtion asiamiehenä Suomea vastaan tehdyissä järjestökanteluissa ja valmistelee Suomen hallituksen vastineen valituksiin asiassa mm. toimivaltaisten ministeriöiden lausuntojen perusteella. Suomi on pyrkinyt vastineissaan tuomaan esille Pohjoismaista käsitystä sosiaaliturvasta rahallisen tuen ja palveluiden yhdistelmänä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea rekisteröi 13.12.2012 Suomen sosiaalioikeudellisen seuran (SSOS) Suomea vastaan nostaman järjestökantelun (nro 88/2012), jossa Suomen sosiaaliturvan tasoa pidettiin riittämättömänä. Suomi toimitti 29.7.2013 komitealle vastineen, jossa kuvattiin Suomen järjestelmää, joka koostuu ansiosidonnaisista tulon menetystä korvaavista etuuksista, vähimmäisetuuksista, yksilön yksilölliseen tilanteeseen soveltuvista etuuksista kuten asumistuesta sekä palveluista ja maksukatoista. Lisäksi kuvattiin yksityiskohtaisesti esille nostettujen sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan, kuntoutusrahan, työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen, sekä toimeentulotuen ja takuueläkkeen tasoa. Komitea antoi 9.9.2014 kantelua koskevan ratkaisunsa jossa se katsoi, että vaikka Suomi oli kehittänyt sosiaaliturvajärjestelmäänsä riittävällä tavalla, em. yksittäisten sosiaalietuuksien määrä oli riittämätön. Komitea ei ottanut huomioon etuuksien ja palvelujen kokonaisuutta, vaan tarkasteli etuuksia yksittäin. Ratkaisu julkaistiin helmikuussa 2015 ja sitä käsiteltiin Euroopan neuvoston ministerikomiteassa jossa Suomella oli mahdollisuus ilmaista näkemyksensä asioista. Suomi esitti, ettei Suomen sosiaaliturva koostu pelkästään rahaetuuksista, vaan kokonaisuudesta, johon kuuluvat rahana maksettavat vähimmäisetuudet ja niiden eri osat, ansiosidonnaiset etuudet sekä niitä täydentävät palvelut ja maksukatot. Näin ollen yksittäisen vähimmäisetuuden määrä ei osoita henkilön saaman sosiaaliturvan kokonaistasoa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea rekisteröi 29.4.2014 toisen Suomen sosiaalioikeudellisen seuran Suomea vastaan nostaman järjestökantelun (nro 108/2014), jossa viitattiin mm. yli 45-vuotiaiden irtisanottujen vaikeuksiin työllistyä, ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviin tehtyihin heikennyksiin, työttömyyseläkkeen lakkauttamiseen ja työttömyysetuuksien riittämättömyyteen. Suomi antoi komitealle 5.1.2015 kantelua koskevan vastineensa, jossa kuvattiin työttömyysetuuksien tasoa ja niihin tehtyjä muutoksia sekä toimenpiteitä yli 50- vuotiaiden työllisyyden lisäämiseksi. Komitea antoi 8.12.2016 ratkaisunsa, jossa

5(5) se katsoi, että työmarkkinatuki yhdistettynä muihin etuuksiin (toimeentulotuki ja asumistuki) ei ollut riittävä kattaakseen sen tuensaajien perustarpeita. Ratkaisu tuli julkiseksi toukokuussa 2017 ja sitä käsiteltiin ministerikomiteassa, jossa Suomi totesi aiemmin esittämänsä tavoin, että vähimmäisturvan riittävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuus, joka muodostuu rahana maksettavien sosiaalietuuksien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja erilaisista terveydenhuollon maksukatoista. Suomi totesi arvostavansa rakentavaa dialogia komitean kanssa ja toi vielä esille eräitä ratkaisussa käsiteltyjä etuuksia koskevia tarkennuksia kantansa tueksi. Samalla Suomi totesi tarkastelevansa komitean löydöksiä ja mahdollisia ratkaisuja niihin. Komitean ratkaisujen toimeenpanoa seurataan ministerikomitean käsittelyn jälkeen peruskirjan toimeenpanoa koskevassa määräaikaisraportoinnissa. Suomen tulee määräajoin raportoida komitealle ko. etuuksien tasosta. Suomen 13. määräaikaisraportti, joka annettiin lokakuussa 2017, sisälsi tietoa myös em. ratkaisujen täytäntöönpanosta. Raportissa kuvattiin etuuksissa tapahtuneen myönteisen kehityksen lisäksi myös niihin kohdistuneet haasteet kuten indeksiin tehdyt muutokset. Raportti ja em. vastineet ovat julkisia ja löytyvät mm. komitean sivuilta.