Asiakastarpeet hyvinvointipalvelu- ja hyvinvointiteknologiayritysten palvelu- ja tuotekehityksessä Oulu 27.9.2011 Sinikka Seppänen Tampereen ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu - suomen 2. suurin - 45 koulutusohjelmaa, joista 8 englanninkielisiä - yli 11 000 opiskelijaa - ammatillista opettajakoulutusta - ammatillisia erikoistumisopintoja - lisä- ja täydennyskoulutusta - avoimen ammattikorkeakoulun opintoja - tutkimus-, kehitys- ja asiantuntijapalveluja Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Pääkampus uudistuu vuosina 2011-2014 Aktiivinen kehittäjä 9 toimipistettä
Hyvinvointiklinikka - tuotteistettuja kehittämispalveluita yrityksille ja yhteisöille Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointitori Aloittavien yrittäjien valmennusohjelma Erityisryhmien hyvinvoinnin edistäminen - tekonivelpotilaiden allasterapia ja kuntosaliharjoittelu, sydänlasten allasterapia, alaraaja-amputoitujen ryhmät, aivohalvauspotilaiden ryhmät, mielenterveyspotilaiden omaisten ryhmät ja kehitysvammaisten ryhmät sekä mm. lasten ja nuorten erilaiset teemaryhmät
ITSE-tila (ITSE-facilities) Esillä noin 60 yrityksen tuotteita Kävijöitä vuosittain noin 2000 Koulutusta eri ryhmille Tuotekehitystä yrityksille
UNI-tila UNI-tilassa mahdollisuus kokeilla ja testata eri ratkaisuja ja hyviä käytänteitä sekä potilaan että omaisten näkökulmasta tarkasteltuna Kehittämisympäristö unihygienia ja nukkumisergonomia rentoutumisen merkitys esteetön liikkuminen ja turvallisuus käytettävyys ja hyödyllisyys Potilashotelli fyysisenä ympäristönä toiminnallisena kokonaisuutena osana palvelujärjestelmää
Motivaation / tarpeen ymmärryksen syvällisyys Testbedistä Living Labiin Käyttäjän mieli Henkilöiden tarpeet, mieltymykset, kokemukset Lisääntyvä tarve tulkita käyttäjien piilevät / tulevat tarpeet joihin ei ole valmiita ratkaisuja Käyttötilannehaastattelut Tarvekartoitukset - puutteet Osallistavat kehittämis- ja prosessityömenetelmät Käyttäjähaastattelut Tapojen ja käytäntöjen kartoitus Ryhmähaastattelut Käyttäjän ääni Vähittäinen parannus Merkittävä uudistus Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan ajankohtaiset haasteet, soveltaen TEM 2010
ITSE-arviointimalli Kyselylomake Käytettävyys Hyödyllisyys Palvelun laatu Kustannukset Kehitetty yhdessä apuvälinealan ammattilaisen ja apuvälineiden käyttäjien kanssa Kerätään käyttäjien kokemuksia sekä apuvälineistä että apuvälinepalveluista Todellisissa käyttöympäristöissä Aidoissa tilanteissa Tehostaa asiakaslähtöistä tuotekehitystä Toimii tukena apuvälinepalveluiden vahvuuksien tunnistamisessa Lisää markkinapotentiaalia Vahvuudet Tarkkuus Systemaattisuus Informatiivisuus - Apuvälineitä valmistavat ja maahantuovat yritykset (N=75) - Puhelinhaastattelu 05/2009-77% hyödyntää loppukäyttäjien mielipiteitä -Vajaalla viidesosalla on mahdollisuus testata tuotteitaan aidoissa käyttöympäristöissä -Eniten parannettavaa on apuvälineiden käytön helppoudessa ja kulutuskestävyydessä
TAMKin PractiCo -Living Lab on mukana 13 ammattikorkeakoulun verkostossa, jonka toimijat kehittävät Living Lab työmenetelmiä: LIVING LABIN PERUSELEMENTIT Käyttäjät arjen innovaattoreina Helsinki Living Lab Javaro Oy
Hyvinvointialan erityispiirteet - hyvinvointialan ja kehittäjäryhmien erityishaasteet - asiakkaiden todelliset tarpeet/hyötyminen - LL simulaatio-olosuhteissa - tutkijan etiikka - luovuuden kahleet - juridiset esteet - taloudelliset rajat - loppukäyttäjän valinta
Case Ylöjärvi Asiakaslähtöisiä ratkaisuja terveysneuvontaan (RavTer 2006-2009) PIRAMK (nyk. TAMK) Turun AMK Laurea AMK Tuloksena syntyi kehittävän vuoropuhelun työmenetelmä - vuosittain vaihtuva ravitsemukseen liittyvä teema - moniammatillinen työryhmä - opiskelijat mukana kehittämistyössä - työntekijät toimivat työyhteisöissä tiedon ja toiminnan uudistajina - case-kuvaukset, joiden pohjalta luotiin omat käypähoitosuositukset STM
Case Ylä-Pirkanmaa Henkilöstön jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen (ARVOKAS, 2008-201 Kehitettiin eri-ikäisten palvelujärjestelmiä tavoitteena hyvinvoiva kuntalainen Tuloksen syntyi ARVOKAS-työyhteisön kehittämismalli Living Lab orientaatio - käyttäjien aktiivinen osallistuminen - avoimen innovaation ilmapiiri - verkostomainen ekosysteemi - toiminta tosielämän ympäristössä Tulokset avasivat näkökulman uudenlaiseen hankemaailmaan ELY, PSHP
Case Kaarihovi, Case Suvantopuisto Case Nokia Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen (Hyvinvoinnin neloskierre, TAMK, 2009-2011) Minicase Case-kuvaus Menetelmäkortti Oppimishistoria Pirkanmaan liitto
Case Tempur, Living Lab - tuotteiden käytettävyys ja hyödyllisyys eri asiakasryhmissä ja eri käyttötilanteissa Hyödyt eri toimijoille 1. Käyttäjät oppivat nukkumisen ergonomiasta 2. Kehittämisympäristö (esim. hoiva-alan yritys) sai uusia ideoita parantaa nukkumisympäristöään ja kehittää palveluitaan 3. Tempur Suomi Oy sai uutta tietoa tuotteidensa ja tuotevalikoimansa kehittämiseen 4. TAMK sai uutta osaamista ja laajensi yhteistyöverkostoaan
Nopean konseptoinnin työpaja Käyttäjätieto Asiakastieto TYÖPAJA KONSEPTIEN JALOSTUS PROJEKTI = SOVELLUSKEHITYS TULOSTEN ESITTELY Markkinatieto PROJEKTITUOTTEISTAMINEN
Yksittäisistä toteutuksista kehittämiskumppanuuteen Tavoitteena - strateginen, syvällinen, pitkäjänteinen yhteistyö - vastavuoroisuus; asiantuntemuksen vaihto, yhdessä oppiminen - yritysten tarpeiden ennakointi ja ratkaisujen löytäminen - uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen Yhteiset TKI-ympäristöt Käyttäjälähtöinen Living Lab konsepti tarjoaa mahdollisuuden - kerätä yhteen alueen toimijat ja heidän osaamisensa - hyödyntää jo testattuja hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja - tuottaa aiempaan tietoon tukeutuvaa kumulatiivista osaamista - löytää uusia rohkeita avauksia - turvata kehittämisen systemaattisuutta
Yhteystiedot Sinikka Seppänen Kehittämispäällikkö 050 373 2960 Esa Ala-Uotila Asiakkuusjohtaja 050 5685352 etunimi.sukunimi@tamk.fi www.tamk.fi