SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys. SFS Huolehtii siitä, että Suomeen luodaan standardikokoelma, joka vastaa maan tarpeita ja sisältää kansainvälisten ja eurooppalaisten sopimusten edellyttämät kansalliset standardit. Ohjaa ja koordinoi kansallista standardisoimistyötä ja vahvistaa kansalliset SFS-standardit. Edustaa Suomea alansa kansainvälisissä ja eurooppalaisissa järjestöissä tavoitteena Suomen etujen edistäminen. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY SU ARDISERINGSFÖRBUND SFS RF FINLANDS STANDARDISERINGSFÖRBUND SFS RF FINLANDS STANDARDISERINGSFÖRBUND SFS RF FINLANDS STANDARDISERINGSFÖRBUND S H STANDARDS ASSOCIATION SFS FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS FINNISH STAN Toimii yhdyselimenä alansa ulkomaisiin standardisoimisjärjestöihin. VUOSIKERTOMUS 2011 Toimittaa standardien tarvitsijoille kansallisia ja kansainvälisiä standardeja ja niihin liittyviä viranomaismääräyksiä ja muita julkaisuja. Tiedottaa standardisoinnista ja ylläpitää standardisointia koskevia ja standardisointiin liittyviä tietojärjestelmiä. Hoitaa WTO-tiedotuskeskusta.
AVAINLUKUJA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 5 4 3 2 1 0 5 4 3 2 1 2007 2008 2009 2010 2011 Liikevaihdon kehitys milj. euroa Julkaisujen myyntitulot milj. euroa Standardeja vahvistettiin ja julkaistiin suomen kielelle käännettynä selvästi edellisvuotta vähemmän. Tämä heijastui sekä vuoden myyntituottoihin että taloudelliseen tulokseen. Standardien myyntituotot ovat jo usean vuoden ajan olleet samalla tasolla, ja on tarpeen etsiä keinoja standardisointityön rahoitukselle tärkeiden myyntitulojen palauttamiseksi kasvuun. Vuoden aikana otettiin käyttöön uudet taloushallinnon ja asiakashallinnan tietojärjestelmät ja valmisteltiin pitkälle uusien www-sivujen käyttöönottoa. Keskeistä Finsta tietokantaa kehitettiin liittämällä sähköalan standardien tiedot mukaan järjestelmään. Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin yhdelletoista uudelle hankkeelle myönnettiin SFS:n rahoitusta. 0 2007 2008 2009 Omarahoitus 19 % Muut 5 % 2010 2011 Myyntitulot 51 % toiminnan rahoitus 2011 Eurooppalainen standardisointijärjestö CEN on jatkanut yhteistyön syventämistä vastaavan sähköalan standardisointijärjestö CENELECin kanssa. Osana prosessia on parhaillaan käynnissä keskustelu CENin hallintomallin muuttamisesta, jossa valitettavasti voi käydä niin, että pieniä jäsenvaltioita edustavien kansallisten standardisointijärjestöjen asema heikkenee merkittävästi. CEN on päättänyt jäsenjärjestöjen toimintaa ohjaavan kriteeristön käyttöönotosta. Tavoitteena on varmistaa standardisoinnin perusvaatimusten toteutuminen kaikissa CENin jäsenjärjestöissä. Asian valmistelu Suomessa on käynnistetty ja ensimmäinen välietappi on SFS:n ja kaikkien toimialayhteisöjen vertaisarviointi vuoden 2012 loppuun mennessä. 2 500 Valtionrahoitus 25 % Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO jatkoi uusitun strategiansa toteuttamista. Yksi merkittävä hanke on XML-pohjainen standardien julkaisujärjestelmä, joka mahdollistaa nykyistä monipuolisemman tuotekehityksen ja uusien sähköisten jakelukanavien käytön. SFS on ollut mukana pohjoismaisessa yhteistyöprojektissa, jossa XML:n ominaisuuksia hyödyntäen etsitään uusia ratkaisuja standardien käytön helpottamiseksi. 2 000 1 500 1 000 500 Vuosittain vahvistettujen SFS-standardien määrä Työ- ja elinkeinoministeriö oli aktiivinen standardisointiasioissa. Linjaus julkisen sektorin standardisointiin osallistumisesta ja standardien hyödyntämisestä valmistui ja eri hallinnonaloja edustava julkisen sektorin koordinaatioryhmä perustettiin. Vuoden aikana valmistui myös ministeriön teettämä arviointi standardisoinnin valtionavun käytöstä ja vaikuttavuudesta. Arvion perusteella SFS on hoitanut valtion avustuksen piiriin kuuluvat tehtävät hyvin. Ikävä vain, että valtiontalouden paineissa valtionapua vuodelle 2012 aiemmista kasvunäkymistä poiketen jouduttiin leikkaamaan. Vuoden aikana standardisointiasiat siirtyivät innovaatio-osastolta työvoima- ja markkinaosaston vastuulle. 0 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 2007 2008 2009 2010 2011 Voimassa olevien SFS-standardien määrä Euroopan komission standardisointipaketti valmistui kesällä 2011. Valmistelutyö ehdotuksesta standardisointiasetukseksi käynnistyi välittömästi ja komission ja Euroopan parlamentin tavoitteena on saada ehdotus käsiteltyä kevään 2012 aikana ja asetus voimaan jo 1.1.2013. Asetusehdotuksen kommentointi ja SFS:n kantojen välittäminen sidosryhmille on vaatinut huomattavaa panostusta, varsinkin kun ehdotus on jatkokäsittelyn eri vaiheissa muotoutunut standardisointijärjestelmän kannalta epäedulliseen suuntaan useat standardisointityön ja sen rahoitusmallin perusperiaatteet ovat olleet uhattuina. 5 000 0 70 2007 2008 2009 2010 2011 SFS:n talouden kannalta vuosi 2011 oli huono. Toiminnan tappio muodostui budjetoitua suuremmaksi, merkittävimpinä tekijöinä standardien myynnin heikko kehitys ja viive SFS:n toimitalon vapaiden tilojen ulosvuokrauksessa. Kun myös sijoitusomaisuuden tuotto maailmantalouden myllerryksissä jäi alle asetetun tavoitteen, oli kokonaistulos vahvasti tappiollinen. 60 50 40 30 20 Henkilöstö 2007-2011 Pekka Järvinen 10 0 2007 2008 2009 2010 2011
Sisällys: Toimitusjohtajan katsaus... 2 Standardisointi... 4 Julkaisut ja palvelut... 8 Tiedotus... 9 Kansainvälinen yhteistyö... 10 Hallituksen toimintakertomus... 12 Tilinpäätös... 14 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2011 Tase 31.12.2011 Tilintarkastuskertomus Organisaatio ja hallinto... 17 Tietoja LIITON KOMITEoiden JA SEURANTARYHMien työstä... 18 liiton jäsenet JA TOIMIALAYHTEISÖT... 20 liiton lautakunnat... 21 TUTKITTUA TIETOA STANDARDIEN HYÖDYISTÄ... 22 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 3
STANDARDISOINTI STANDARDISOINNIN HYÖDYT Standardisointi hyödyttää yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja yksilöitä. Standardisoinnin myönteiset vaikutukset muodostuvat lukemattomien pienten purojen yhteisvaikutuksesta, joten niiden mittaaminen on vaikeaa. Useat kansainväliset makrotaloudelliset tutkimukset ovat kuitenkin päätyneet merkittäviin kansantaloudellisiin hyötyihin. Julkisen sektorin intressissä ovat mm. maan kansainvälinen kilpailukyky, terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavat asiat sekä mahdollisuus hyödyntää standardisointia sääntelyn keventämiseen. Elinkeinoelämälle tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi kansainvälisten standardien merkitys globaaleille markkinoille, standardien asema teknisen kaupan yhteisenä kielenä sekä mahdollisuus käyttää niitä liiketoiminnan kehittämisen välineenä. Yksilötasolla standardisointi osaltaan parantaa mm. tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. SEURANTA JA STANDARDISOINTIIN VAIKUTTAMINEN Standardisoinnin seurantaan on olemassa useita eri tapoja. Jos pelkkä valmiiden standardien seuranta ei riitä, vaan niiden sisältöön halutaan vaikuttaa tai uusista standardeista tarvitaan ennakkotietoa jo valmistelun aikana, kannattaa osallistua kansainvälisiin, eurooppalaisiin tai kansallisiin standardisointiryhmiin. Työssä mukana olleet ja sitä seuranneet yritykset ja muut organisaatiot ovat ainakin ajallisesti etulyöntiasemassa niihin nähden, jotka odottavat valmiita standardeja ennen kuin reagoivat muuttuviin vaatimuksiin. Standardisointikokoukset toimivat myös hyödyllisinä tietolähteinä, kun alan koti- ja ulkomaiset asiantuntijat tapaavat toisensa. Vähemmän resursseja vaativaa, ja usein riittävää, on liittyminen kotimaiseen toimialayhteisön tai SFS:n seurantaryhmään. ESIMERKKEJÄ UUSISTA STANDARDEISTA Energiakäyttö on yksi jätteen hyötykäytön vaihtoehto. Polttokelpoisesta jätteestä voidaan valmistaa teollisesti kierrätyspolttoainetta ja näin vähentää kaatopaikalle joutuvaa jätettä. Suomen aloitteesta on kiinteistä kierrätyspolttoaineista valmistunut eurooppalainen standardisarja. Sen keskeisin standardi on vaatimuksia ja luokkia käsittelevä SFS-EN 15359. Standardin on tarkoitus toimia työkaluna, joka mahdollistaa kiinteiden kierrätyspolttoaineiden tehokkaan kaupan ja edistää niiden hyväksymistä polttoainemarkkinoilla. Standardi edistää myyjän ja ostajan välistä yhteisymmärrystä ja helpottaa polttoaineen hankintaa, kuljetusta rajan yli, käyttöä ja valvontaa sekä hyvää yhteydenpitoa laitevalmistajien kanssa. Rakennuksen pinta-alan laskemista käsittelevä standardi SFS 5139 on uusittu. Standardiin on lisätty piirroksia joidenkin käsitteiden tulkintojen täsmentämiseksi. Standardin tekstin luettavuutta on parannettu. Käsitteet käyttöala ja asuintila on otettu uutena standardiin mukaan. Standardi määrittelee huonealan, rakennusosa-alan, huoneistoalan, kerrostasoalan, bruttoalan ja käyttöalan. Huoneistoala ja asuintila ovat tärkeitä käsitteitä mm. asuntoyhtiöissä ja asuntokaupassa. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen on huoneiston pinta-alaksi määriteltävä huoneistoala. Asuntosprinklerilaitteistojen suunnittelua ja huoltoa käsittelevä standardi SFS 5980 on tehty pohjoismaisena yhteistyönä. Se on tarkoitettu asuntosprinklerilaitteistojen hankinnasta, suunnittelusta, asentamisesta, testaamisesta, tarkastamisesta, hyväksymisestä, käytöstä ja huollosta vastaavien henkilöiden käyttöön. Standardin mukaisesti toteutetut asuntosprinklerilaitteistot on tarkoitettu henkilöturvallisuuden parantamiseen. VTT:n tutkimusten mukaan sprinkleri alentaa palokuolemien ja loukkaantumisten todennäköisyyttä 70-90 %. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkaissut energianhallintajärjestelmiä käsittelevän standardin ISO 50001. Se sisältää vaatimukset energianhallintajärjestelmille ja opastusta niiden soveltamisesta. ISO arvioi, että standardilla on positiivinen vaikutus 60 prosenttiin maailman energiankulutuksesta. Standardi ISO 50001 tarjoaa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioille johtamisstrategiat parantaa energiatehokkuutta, vähentää kustannuksia ja tehostaa energiaan liittyvää toimintaa. Standardin laadinnassa oli mukana asiantuntijoita 44 maasta. 4 VUOSIKERTOMUS 2011
STANDARDISOINTI Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN on julkaissut menetelmän pakkauksen helpon avattavuuden testaamiseksi. Menetelmä on julkaistu teknisenä spesifikaationa CEN/ TS 15945. Testissä vähimmillään 20 ikäryhmään 65 80 vuotta kuuluvaa maallikkoa arvioi pakkausta kolmivaiheisesti. Julkaisussa määritellään, milloin testi katsotaan onnistuneeksi, ja miten tulokset raportoidaan. Helposti avattavaa pakkausta suunniteltaessa ei pakkauksen perustehtäviä saa unohtaa. Pakkauksen tulee helposti avattavanakin suojata sisältöään niin, että se on kuluttajan hyväksyttävissä, ja tuote on turvallinen käyttää. Kansainvälisen riskienhallinnan standardin SFS-ISO 31000 avulla organisaatiot voivat kehittää riskienhallintansa ajan vaatimusten mukaiselle tasolle. Standardin tavoitteena on auttaa yrityksiä ja muita organisaatioita luomaan prosessinomainen tapa tunnistaa, hallita ja ottaa tietoisia riskejä liiketoiminnan tavoitteisiin pääsemiseksi. Tulitöistä aiheutuvien henkilö- ja omaisuusvahinkojen torjumista tilapäisillä tulityöpaikoilla käsittelevä standardi SFS 5900 on uusittu. Standardissa esitetään toimet paloturvallisuuden lisäämiseksi asennus-, huolto- ja korjaustöissä, joissa hitsataan, leikataan, hiotaan, sekä tehdään muuta työtä avoliekillä tai muuta vastaavaa työtä, josta aiheutuu palovaara. Standardissa on vähimmäisvaatimukset tulitöiden turvallisuustutkintoon liittyvästä koulutuksesta ja esimerkki tulityöluvasta. Tulityölupa on työmaakohtainen tilapäinen asiakirja, jota tarvitaan tulitöiden tekemiseen tilapäisillä tulityöpaikoilla. Luvan voi saada vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti eli todistus hyväksytysti suoritetusta tulityöturvallisuuskoulutuksesta. Sisätilojen työkohteiden valaistusstandardi SFS-EN 12464-1 määrittelee sisätyötilojen valaistusvaatimukset lähtien normaalinäkökykyisten henkilöiden näkömukavuuden ja näkötehokkuuden tarpeista. Standardissa käsitellään kaikkia yleisimpiä näkötehtäviä mukaan lukien näyttöpäätetyö. Standardi määrittelee valaistusratkaisujen määrälliset ja laadulliset vaatimukset useimmille sisätyöpaikoille ja niihin liittyville alueille. Lisäksi annetaan suosituksia hyvistä valaistuskäytännöistä. KANSALLINEN STANDARDISOINTIJÄRJESTELMÄ Suomessa on hajautettu järjestelmä, jossa Standardisoimisliitto vastaa standardisoinnista yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. SFS:n vastuulla on laajoja toimialojen rajat ylittäviä standardisointialueita, esim. laatu- ja ympäristöjärjestelmien standardisointi. Kukin toimialayhteisö vastaa oman alansa standardisoinnista Suomessa ja osallistumisesta eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardisointiin. Toimialayhteisön tehtäviin kuuluu standardisointialoitteiden käsittely, standardiehdotusten valmistelu, sekä lausuntokierrosten ja äänestysten hoitaminen. Pääosa SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. Toimialayhteisöt päättävät oman toimialansa standardien julkaisutavasta ja mahdollisesta kääntämisestä suomen kielelle. Käännössivumäärä oli vuonna 2011 kahta edellistä vuotta pienempi, johtuen vuosina 2009 2010 toteutuneesta laajasta konedirektiiviin liittyvien standardien uusimisesta. Standardisoimisliiton tehtäviin kuuluu standardien vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tietojen ylläpito voimassa olevista standardeista. Vuoden 2011 aikana jatkettiin yhteistyötä teknisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa standardisointia ja standardeja koskevan opetuksen edistämiseksi ylläpitämällä oppilaitossivustoa (www.sfsedu.fi), jonne jatkuvasti tuotetaan uutta opetusmateriaalia opettajien ja opiskelijoiden käyttöön. Lisäksi julkaistiin edelleen uusia oppilaitoskäyttöön tarkoitettuja SFS-käsikirjoja. Vuoden 2011 standardisoinnin kansallisen FORUM-vuositapahtuman teemana oli Rakentamismääräyksistä standardeihin valmistaudu ajoissa. Tilaisuuden järjestäjinä olivat kaikki toimialayhteisöt yhdessä SFS:n kanssa. Tapahtumassa tarkasteltiin EU:n rakennustuoteasetusta ja sen vaikutuksia, erityisesti standardien keskeistä asemaa vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa. FORUM 2011 keräsi ennätysmäiset 325 osallistujaa Finlandia-talolle. 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä Suomeksi 2011 julkaistujen SFS-standardien kappalemäärä toimialayhteisöittäin SFS 5 % KT 9 % YTL 12 % Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä 2007 2008 2009 2007 2008 2009 muut 13 % SESKO 13 % 2010 2011 2010 2011 RTT 14 % Metsta 34 % SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 5
STANDARDISOINTI STANDARDIEN VAHVISTAMINEN JA JULKAISU Vuonna 2011 vahvistettiin 1 630 SFS-standardia (1 752 vuonna 2010). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä oli 15 280 (19 549 vuonna 2010). Vuoden lopussa oli voimassa 25 567 SFS-standardia (24 749 vuonna 2010). Vuoden 2010 aikana julkaistiin 49 SFS-käsikirjaa (56 vuonna 2010). Vuonna 2011 vahvistettujen SFS-standardien jakautuminen toimialayhteisöittäin RTT 3 % Tevasta 3 % Viestintävirasto 5 % KT 6 % YTL 12 % Muut 10 % SFS 13 % SESKO 27 % METSTA 21 % TOIMIALAYHTEISÖJEN STANDARDISOINTITYÖ Kemianteollisuus ry:n vastuulla oli 15 CENin ja 11 ISOn teknistä komiteaa. Biopohjaisten tuotteiden standardisointia käsittelevän CEN/TC 411:n, toimialayhteisövastuu oli jaettu Metsäteollisuus ry:n kanssa. Vuoden aikana saatiin vastuulle ilotulitteiden standardisointi ISO/TC 264:ssä. Suomessa järjestettiin kolme kansainvälistä kokousta, joista kaksi liittyi lannoitteiden ja kalkitusaineiden standardisointiin ja yksi kuljetettavien kaasusäiliöiden standardisointiin. Kansallinen kaasupulloventtiilistandardi saatiin valmiiksi. Kansallisista seurantaryhmistä aktiivisimmin kokoontuivat kuljetettavat kaasusäiliöt-, lannoite- ja kalkitusaine- sekä maalityöryhmä. Liikennevirasto vastaa tie-, silta-, pohjarakennusalan sekä muun maanrakennuksen infrastruktuurin standardisoinnista sisältäen 6 CENin teknistä komiteaa ja yhden ISOn komitean. CE-merkinnän mahdollistavia yhdenmukaistettuja standardeja on valmiina noin 50. Testi- ja muita viitestandardeja on yli 300. Kantavien rakenteiden suunnittelun osalta Liikennevirasto vastaa standardista Eurokoodi 7 (Geotekninen suunnittelu) ja siltojen suunnittelussa käytettävistä horisontaalistandardeista ja niiden kansallisista liitteistä. 1.7.2013 kokonaisuudessaan voimaantuleva EU:n rakennustuoteasetus tuo useimmille rakennustuotteille pakollisen CE-merkinnän. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, talotekniikan sekä energianhallinnan standardisoinnista. METSTAn eurooppalainen standardisointi liittyi yli 30:een direktiiviin kattaen 105 teknistä komiteaa. Kansainvälisiä ISOn komiteoita METSTAlle kuului 70 kappaletta. CENin ja ISOn sihteeristöjä METSTAlla oli vastuullaan kahdeksan. SFS standardeiksi vahvistettuja standardeja valmistui 336 kappaletta ja suomenkielelle standardeja käännettiin 93 kappaletta. Käsikirjoja laadittiin 24 kappaletta. Eurooppalaisen lainsäädännön laajimpia kokonaisuuksia työkohteiden lukumäärällä mitattuna METSTAlla ovat kone-, painelaite-, rakennustuote- ja ATEX-direktiiveihin liittyvät standardisointiohjelmat. Kansainvälisessä standardisoinnissa laajimpia alueita ovat metallisiin materiaaleihin ja hitsaukseen liittyvä standardisointi. Metsäteollisuus ry vastaa biomassan kestävyyskriteerien, biopohjaisten tuotteiden, kiinteiden biopolttoaineiden, massa- ja paperituotteiden, puutuotteiden, puurakenteiden ja kalusteiden standardisoinnista. Tavoitteena on metsäteollisuustuotteiden ja puuraaka-aineen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen yhdenmukaisin menetelmin globaaleilla markkinoilla siten, ettei metsäteollisuustuotteita tarvitse hyväksyä, suunnitella ja arvioida vientimaakohtaisesti. Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset tekniset spesifikaatiot on päivitetty standardeiksi ja kansainvälinen työ on käynnissä. Biomassan kestävyyskriteerien eurooppalaiset standardisointiehdotukset on hyväksytty lausunnolla ja kansainvälinen työ on käynnissä. Biopohjaisten tuotteiden eurooppalainen työ on aloitettu. Massa- ja paperituotteiden standardisointia on hoidettu yhteispohjoismaisella standardisointiprojektilla (NSP). Puutuotteilla käytetään CE-merkinnän mahdollistavia eurooppalaisia standardeja, ja puurakenteille eurooppalaisia kantavien rakenteiden suunnittelustandardeja. Metsäteollisuus ry:n vastuulla oli 7 ISOn ja CENin teknisen komitean/alakomitean/työryhmän puheenjohtajuutta ja sihteeristöä. MTT Mittaus ja standardisointi (Vakola) vastaa traktorien sekä maatalous- ja metsäkoneiden standardisoinnista. Metsäkoneiden kysyntä on kasvanut Euroopassa, koska uusiutuvalla energialla halutaan korvata yhä suurempi osa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Puusta saatava metsähake on tärkeä bioenergian lähde. Seurantaryhmien vastuualueella oli kolme CENin sekä kaksi ISOn teknistä komiteaa. MTT Vakola otti vastuulleen CEN/TC 413:n. Komitea ryhtyy standardisoimaan elintarvikekuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen vaatimuksia ja testejä. Toiminta sopii luontevasti MTT Vakolan toimialaan, sillä MTT Vakola vastaa tällaisen kaluston sertifioinnista eli antaa kaikkien Suomeen rekisteröityjen kuljetusvälineiden ATP-todistukset. Muoviteollisuus ry vastaa muovituoteteollisuuden standardisoinnista, joista suurimman ryhmän muodostavat rakentamisen muovituotteet. Näistä isoin ryhmä on muoviputket ja MT vastaa muoviputkien teknisen komitean CEN/TC 155:n puheenjohtajuudesta. Myös muoviputkia käsittelevän ISOn teknisen komitean TC 138 toimintaan osallistutaan aktiivisesti. Samoin MT ry:n vastuulla on CEN/TC 210:n sihteeristö, joka käsittelee lujitemuovisäiliöitä ja myös TC:n puheenjohtajuus on Suomen hoidossa. Rakennustuoteteollisuus RTT ry koordinoi rakennussektorin standardisointia osallistumalla CENin rakennussektorin toimintaan (CEN CSN Core Group ja Task 6 VUOSIKERTOMUS 2011
STANDARDISOINTI Force) ja ylläpitämällä rakennussektorin standardisoinnin tukiryhmää (RASEK). RTT:n tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen rakennusteollisuuden näkökulmasta rakennustuotteiden EU-sisämarkkinoiden luomiseen ja siihen liittyvään standardisointiin. Vuonna 2011 RT:llä oli hoidossaan 28 CENin teknistä komiteaa, 4 eurokoodialakomiteaa ja 10 ISOn teknistä komiteaa. Keskeisenä tehtävänä oli rakennustuotedirektiivin korvaavan rakennustuoteasetuksen käyttöönoton valmisteluun osallistuminen sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Asetus astuu valmistajia koskien voimaan 1.7.2013. Tällöin CE-merkinnästä tulee pakollinen harmonisoitujen tuotestandardien soveltamisalaan kuuluville rakennustuotteille, kun ne saatetaan markkinoille. RTT vastasi interaktiivisen Eurokoodi Help Desk -sivuston ylläpidosta sekä projektista, jossa kehitetään rakennustuotteiden harmonisoiduista tuotestandardeista tietoa jakavaa hen Help Desk sivustoa. SESKO ry vastaa sähköteknisestä standardisoinnista ja edustaa Suomea eurooppalaisessa (CENELEC) ja maailmanlaajuisessa (IEC) standardisointijärjestössä. Suomalaisten osallistuminen kansainväliseen standardisointiin on edelleen aktiivista. SESKOn vastuualueella oli 14 IEC-komitean ja työryhmän sihteeristöt sekä viiden IEC-komitean puheenjohtajan tehtävät. SFS vahvisti 449 sähköalan SFS-standardia. Suomeksi julkaistiin 34 standardia ja 3 käsikirjaa. Vuoden aikana julkaistiin mm. asennuskaapeleita ja asennusputkijärjestelmiä, sähköliesien lapsiturvallisuusvarusteita, telekaapeleita, työkohteiden valaistusta, viestinsiirtoa pienjänniteverkoissa, kotien ja rakennusten elektronisia järjestelmiä, yleiskaapelointijärjestelmiä, valvonta- ja hälytyskeskuksia, sähkölaitteiden kotelointiluokkia (IPja IK-koodit), staattiselta sähköltä suojautumista, toiminnallista turvallisuutta, sähkökäyttöisiä terveydenhuoltolaitteita, dokumentointia, tunnus- ja piirrosmerkkijärjestelmiä sekä kameravalvontajärjestelmiä koskevia standardeja ja käsikirjoja. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa ympäristöalan tutkimusmenetelmien standardisoinnista. Toiminnan painopiste on EU-direktiivien vaatimien menetelmien yhtenäistämisessä. CENissä ja ISOssa laaditaan veden ja maan analytiikkaa varten biologisia, kemiallisia ja mikrobiologisia menetelmästandardeja sekä terminologiaa, näytteenottoa ja laadunvarmistusta koskevia standardeja. Lisäksi CENissä standardisoidaan lietteiden karakterisointia ja hydrometrisiä mittausmenetelmiä. SYKE on myös mukana EU:n mandatoimassa CENin horisontaalistandardisoinnissa, jonka tarkoituksena on yhtenäistää käsiteltyä biojätettä, lietettä ja maata analysoivat menetelmät direktiivien vaatimusten toteuttamista varten. Kansalliselle lausuntokierrokselle lähetettiin liki 50 ehdotusta. Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry vastaa tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja nahka-alojen standardisoinnista mukaan lukien suojavaatteet ja jalkojen suojaimet. Merkittävää kasvupotentiaalia alalla edustavat älytekstiilit, joista valmistui CENin tekninen raportti CEN/TR 16298. Raportista saa hyvän katsauksen siitä, mistä älytekstiileissä on kyse ja uusia standardeja on jo kehitteillä sen pohjalta. Standardien laatiminen EU:n säätelemien kemikaalien testaamiseksi näkyy lukuisina työkohteina TEVAS- TAn toimialalla ja kertomusvuonna nahalle valmistuikin viisi menetelmää. Yhteensä toimialalta vahvistettiin 50 standardia. Keväällä TEVASTA järjesti yhdessä SFS:n kanssa seminaarin tuoteturvallisuuslainsäädäntöä tukevan standardin SFS-EN 14682 lastenvaatteiden nauhojen vaatimuksista. Tilaisuuteen osallistui 50 valmistajien, kaupan ja maahantuojien edustajaa. Viestintävirasto vastaa telealan standardisoinnista ja edustaa Suomea telealan eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä ETSIssä ja maailmanlaajuisessa ITUssa. Laitteiden välinen tiedonsiirto M2M (Machine-to-Machine Communications) nousi yhdeksi painopistealueeksi sekä ET- SIssä että ITUssa. M2M muodostaa perustan muun muassa älykkään liikenteen ja älykkään sähköverkon palveluiden sekä sähköisten terveyspalveluiden (ehealth) toteutukselle. Yleinen Teollisuusliitto vastaa ajoneuvojen, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden, logistiikan, urheilu- ja vapaa-ajan välineiden, ruokailuastioiden ja -välineiden, rakennuslasin ja kumiteollisuuden standardisoinnista sekä em. aloihin liittyvien palvelujen standardisoinnista. YTL:n komiteoiden lukumäärä lisääntyi kahdella, joista kauneudenhoitopalveluja koskevaan työhön lähdettiin mukaan hyvin aktiivisesti. YTL:n toimialoilta vahvistettiin 232 standardia. Lukumääräisesti eniten julkaisuja tuli kiskoliikenteestä, telematiikasta, rakennuslaseista sekä kumi- ja muoviletkuista. Suomenkielisenä julkaistiin 21 standardia, jotka käsittelivät mm. kierrätyspolttoaineita sekä puhdastiloja ja sterilointia. Öljyalan Keskusliitto ry vastaa öljytuotteiden, öljyteknologian, öljyn ja kaasun käyttölaitteiden, nestekaasusäiliöiden ja pullojen, maakaasuputkistojen, öljy- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden varusteiden, vaihtoehtoisten energialähteiden, bitumituotteiden, jakeluasemalaitteiden ja biomassojen kestävyyskriteerien standardisoinnista. Biomassojen kestävyyskriteereiden standardisointia hoidetaan yhdessä Metsäteollisuus ry:n kanssa. ÖKL:n vastuulla on 32 CENin teknistä komiteaa ja 8 ISOn teknistä komiteaa. Kansainvälisen toiminnan pääpaino on ollut öljytuotteita sekä biomassojen kestävyyskriteereitä käsittelevien komiteoiden työskentelyssä. Molempien teknisten komiteoiden standardien päivittämisessä ja laadinnassa vaikuttaa taustalla uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä koskeva direktiivi (RED, 2009/30/EY) ja polttoaineiden laatudirektiivi (FQD, 2009/30/EY). Öljytuotteiden standardivalmistelu liittyy keskeisesti moottoripolttoaineiden bio-osuuksien nostamiseen ja siihen liittyvien standardien päivittämiseen. Standardien valmistelussa katsotaan polttoaineiden teknistä kehitystä eteenpäin koko kuluvalle vuosikymmenelle. SFS:N STANDARDISOINTITYÖ Standardisoimisliitolla oli kertomusvuonna 8 standardisointikomiteaa ja 20 seurantaryhmää, joista 10 seurantaryhmää oli tietotekniikan alalta. Liiton komiteat vastaavat mittayksiköihin, laadunhallintaan, toimistoalan asiakirjoihin, palotekniikkaan, leluihin ja lastenhoitotarvikkeisiin, pakkauksiin, ympäristöasioiden hallintaan ja tietohuoltoon liittyvästä standardisoinnista. Lisätietoja liiton komiteoista ja seurantaryhmistä on vuosikertomuksen lopussa. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 7
julkaisut ja palvelut Standardit SFS markkinoi ja myy kansallisia SFS-standardeja, eurooppalaisia SFS-EN-standardeja ja maailmanlaajuisia ISO-standardeja. Asiakkaat voivat hankkia useimmat standardit painettuina ja sähköisinä tuotteina. SFS myy myös standardiehdotuksia (pren, FprEN, ISO/DIS, ISO/FDIS) sekä teknisiä raportteja (TR, TS). Uusista standardeista tiedotetaan SFS-tiedotus -lehdessä, SFS:n internetsivuilla sekä suoramarkkinoinnilla, esitteillä ja ilmoituksilla eri alojen ammattilehdissä. SFS-käsikirjat Standardien lisäksi Standardisoimisliitto julkaisee SFS-käsikirjoja. Ne ovat yleensä tietyn aihealueen standardien kokoelmia, mukaan on liitetty tarvittaessa muuta materiaalia kuten asiaan kuuluvaa lainsäädäntöä ja muita viranomaismääräyksiä. Käsikirjoja julkaistaan sekä painettuina että sähköisinä. SFS-käsikirjoista julkaistaan myös oppilaitosversioita ja niiden valikoima laajenee jatkuvasti. Vuonna 2011 julkaistiin 49 uutta tai uudistettua SFS-käsikirjaa. Ulkomaiset standardit ja julkaisut Standardisoimisliitto välittää asiakkailleen ulkomaisia julkaisuja. Niitä ovat muun muassa kansalliset eri maiden standardit (esim. DIN, SS, BS, JIS) toimialastandardit (esim. ASME ja ASTM), käsikirjat ja luettelot. Monia ulkomaisia standardeja saa pdf-tiedostona ja joitain myös verkkokäyttöön esimerkiksi organisaation intranetiin. Vuonna 2011 aloitettiin venäläisten GOST-R- ja IVY-maissa voimassaolevien GOST-standardien välitysmyynti. Verkkokauppa SFS-verkkokaupasta voi ladata SFS- ja ISO-standardeja omalle koneelleen. Verkkokauppaa voi käyttää myös tuotteiden tilauskanavana. 8 VUOSIKERTOMUS 2011
julkaisut ja palvelut Kestotilaukset Kestotilaus on helppo ja tehokas tapa pitää standardikokoelma ajan tasalla. Kestotilaus perustuu kansainväliseen ICS-luokituksen mukaiseen ryhmäjakoon. Se voidaan tehdä sekä painetuista että sähköisistä tuotteista. SFS päivittää kokoelmaa automaattisesti. Kestotilaussopimuksia on mahdollista tehdä myös ulkomaisista standardeista ja julkaisuista. ONLINE - palvelu Standardien kestotilaus voidaan toteuttaa ONLINE-palveluna. Tällöin asiakkaan valitsemien ICS-ryhmien standardit ovat aina ajan tasalla ja käytettävissä internetissä. SFS huolehtii kokoelman ylläpidosta. ONLINE-palveluun on mahdollista liittää myös yksittäisiä standardeja. Palvelu kattaa SFS- ja ISO-standardit. Tietopalvelu WTO-tiedotuskeskus WTO -tiedotuskeskuksen toiminta perustuu Maailman kauppajärjestön (WTO) kaupan teknisiä esteitä (TBT-sopimus) sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS-sopimus) koskeviin sopimuksiin. Yritykset, yhteisöt ja kansalaiset saavat tiedotuskeskuksesta tietoja WTO-sopimuksen perusteella ilmoitetuista suomalaisista ja ulkomaisista teknisistä viranomaismääräyksistä sekä standardeista. Lisäksi tiedotuskeskus tiedottaa asiakirjojen valmistelusta SFS-tiedotus -lehdessä. SFS-tiedotus SFS-tiedotus on Standardisoimisliiton julkaisema asiantuntijalehti. Siinä tiedotetaan kaikista uusista SFS-standardeista. Lehdessä kerrotaan standardien käytöstä ja hyödyistä sekä liiton toiminnasta. Lehti seuraa kansainvälisten ja eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen toimintaa. Siinä käsitellään standardisointiin liittyviä EU:n säädöksiä ja niiden voimaansaattamista Suomessa. Standardisoimisliiton tietopalvelu auttaa asiakkaita pysymään ajan tasalla omaa alaansa koskevista standardeista, ohjeista ja määräyksistä. Kysytyimmät palvelut olivat vuonna 2011 standardien seurantapalvelu eli SFS-update, uusien direktiivien seuranta EU:n lainsäädännössä ja CENin jäsenmaiden kansallisten standardien seuranta. Lisäksi vastaamme asiakkaiden kyselyihin puhelimitse ja sähköpostilla. Kirjasto SFS:n kirjasto on julkinen standardisoinnin erikoiskirjasto. Kirjaston kokoelmat koostuvat pääasiassa standardeista, standardiluetteloista ja alan yleisestä kirjallisuudesta. Kirjastossa on yleisöpäätteitä monipuolisten tietokantojen ja kokoelmien lukemista varten. TIEDOTUS SFS-tiedotus ilmestyi vuonna 2011 viisi kertaa. SFS-tiedotuksen levikki oli toimintavuoden lopussa 1 305 kappaletta. Lehti käsitteli mm. SFS:n tapahtumia, eurokoodeja, standardien merkitystä innovaatioissa, EU:n rakennustuoteasetusta, riskienhallintaa ja sähköauton eurooppalaista standardisointia. SFS:n omien www-sivujen avulla kaikki kiinnostuneet saavat tietoja SFS:n toiminnasta ja tuotteista. Sivuille tuotettiin uutta materiaalia jatkuvasti ja vanhat tiedot pidettiin ajan tasalla. Sivujen uusimistyö saatiin lähes valmiiksi ja sivut julkaistaan alkuvuonna 2012. Standardisoinnin yleisuutiskirjeellä oli vuoden lopussa 478 tilaajaa. Internetissä olevan Wikipediatietosanakirjan artikkeleita päivitettiin. Standardisoinnin tunnettuuden lisäämiseksi lehdille lähetettiin tiedotteita, artikkeleita ja kuvia. Kauppalehdessä julkaistiin kahdeksansivuinen liite Kaiken takana on standardi. Asuntosprinkleristandardista ja lastenvaatteiden standardeista pidettiin julkistamistilaisuudet. Tiedotuksen tukena käytettiin esitteitä. Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardien, ergonomiastandardien ja ISO 9000 standardien esitteet uusittiin. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 9
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ CEN Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2011 lopussa 31 jäsentä Julkaisuja vuoden 2011 lopussa 14 498 Vuoden 2011 aikana uusia julkaisuja 1 152 307 aktiivista teknistä komiteaa, joissa 1 430 työryhmää SFS on CENin jäsen CENin jäseniä ovat EU-maiden sekä Kroatian, Norjan, Islannin ja Sveitsin standardisoimisjärjestöt. Vuoden 2011 aikana Turkki hyväksyttiin CENin jäseneksi. CENin jäsenyys velvoittaa kaikkia jäsenmaita vahvistamaan julkaistut eurooppalaiset standardit kansallisina standardeina, sekä kumoamaan niiden kanssa ristiriitaiset kansalliset standardit. Eurooppalaisen standardisoinnin painopiste on perinteisessä standardisoinnissa, mutta työ on laajentumassa uusille standardisointialueille, mm. palveluihin. Vuoden 2011 aikana perustettiin yhdeksän uutta teknistä komiteaa. Yhteistyö kansainvälisen standardisoinnin kanssa jatkuu tiiviinä. CENin strategiassa korostetaan eurooppalaisen standardisoimisjärjestelmän kehittämistä, liiketoimintalähtöisyyttä, rahoituspohjan turvaamista sekä hyvän yhteistyösuhteen ylläpitämistä Euroopan komissioon ja EFTAan. Tavoitteena on myös uusien innovaatioiden sisällyttäminen standardeihin ja eurooppalaisen T & K yhteisön kytkeminen tiiviimmin standardien laadintaan. Komissio antoi kesällä 2011 sekä tiedonannon standardisointijärjestelmän kehittämiseksi että standardisointia koskevan asetusehdotuksen, joiden jatkovalmistelua on seurattu ja kommentoitu tiiviisti. Asetuksen valmistelun aikana on esitetty keskeisiin toimintatapoihin ja periaatteisiin kohdistuvia muutosehdotuksia, joilla toteutuessaan olisi jäsenjärjestöjä koskevia vaikutuksia. CENin ja CENELECin yhteistyön tiivistäminen on jatkunut edelleen mm. perustamalla yhteisiä CEN-CENELECtyöryhmiä aikaisempien erillisten työryhmien sijaan. CENissä on käytössä sekä henkilönhallintajärjestelmä (CEN Global Directory), jolla hallinnoidaan komiteoiden ja työryhmien jäsentietoja että työdokumenttien kansallista jakelua tukeva NMCpalvelu. SFS osallistui CENin hallituksen, teknisen valiokunnan, tiedotusryhmän, tietotekniikan hyväksikäyttöä ohjaavan työryhmän, ympäristöryhmän sekä standardien myyntiä käsittelevän työryhmän työskentelyyn. Suomi on ollut aktiivisesti edustettuna suuressa osassa CENin teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä. Suomella on kaksi CENin teknisen komitean sihteeristöä, SFS:n vastuulla on komitean CEN/TC 343 Solid recovered fuels sihteeristö ja Muoviteollisuus ry:n vastuulla on komitean CEN/TC 210 GRP tanks and vessels sihteeristö. Lisäksi toimialayhteisöt vastaavat useiden komiteoiden työryhmien sihteeristöistä. ISO Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2011 lopussa 163 jäsentä Julkaisuja vuoden 2011 lopussa 19 023 Vuonna 2011 uusia julkaisuja 1 208 224 aktiivista teknistä komiteaa SFS on ISOn jäsen ISOn strategia vuosille 2011-2015 Solutions to Global Challenges korostaa asiakaslähtöisyyttä, innovaatioita, kehittyvien maiden osallistumisen edistämistä ja sidosryhmien keskeistä roolia standardien laadinnassa. Standardisointiprosessin tehostamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Siksi ISO panostaa merkittävästi tietotekniikkaan. IT-hallinnan parantamiseen ja tietotekniikan hyödyntämiseen ISO on perustanut ITAG-ryhmän (IT Advisory Group), jonka puheenjohtajana toimii SFS:n toimitusjohtaja. ISO järjesti vuonna 2011 ensimmäisen IT-FORUMin Simple, faster and better ISO standards with IT, jossa esiteltiin ISOn IT-strategia, tulevaisuuden visio, XML:ään perustuvan tuotannon ja tuotteiden kehittely, ja erilaisia ISOn IT-sovelluksia. Valtaosa ISOn standardisoinnista käsittelee perinteisiä teknisiä aloja, mutta uudet alueet, kuten hallintajärjestelmiin sekä ilmastonmuutokseen, energiateknologiaan ja muut kestävään kehitykseen liittyvät aiheet nousevat yhä tärkeämmiksi. Uusia teknisiä komiteoita perustettiin vuoden 2011 aikana kymmenen, ja ne käsittelevät mm. projektinhallintaa, henkilöstönhallintaa, riskienhallintaa, ilotulitteita ja biomimetiikkaa. ISOn työdokumenttien kansallista jakelua tukevaa NMCpalvelua (National Mirror Committee) ja henkilönhallintajärjestelmää (ISO Global Directory) hyödynnetään myös Suomessa. CENin vastaavia järjestelmiä ollaan kytkemässä tiiviisti ISOn järjestelmiin, jolloin niiden hyödyntäminen kansallisessa työssä tehostuu entisestään. ISOn kehittää standardisoinnin menettelytapoja ja ohjeistusta, jotta ne vastaisivat jatkossakin muuttuvan toimintakentän vaatimuksia uusien sidosryhmien osallistuessa standardisointiin. Tiedotusta monipuolistaakseen ISO käyttää aktiivisesti myös sosiaalista mediaa ja tuotti vuonna 2011 kuusi standardisointia käsittelevää videota sekä siirsi lehtensä ISO Focus+:n internetiin. SFS osallistui ISOn hallituksen, yleiskokouksen, kehitysmaakomitean, kuluttajakomitean ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Teknisessä työssä suomalaiset ovat osallistuneet suuren osaan ISOn teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kautta. Suomella on kolmen alakomitean sihteeristö, uusimpana vuonna 2011 SFS:n vastuulle siirtynyt alakomitea ISO/TC 46/SC 4 Technical interoperability. 10 VUOSIKERTOMUS 2011
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ STANDARDISOINNIN MAAILMANKARTTA Keskeiset maailmanlaajuiset standardeja laativat organisaatiot ovat ISO, IEC ja ITU. Suomi on mukana kaikkien näiden organisaatioiden toiminnassa. SFS on ISOn jäsen, SESKO IEC:n jäsen ja Viestintävirasto ITU:n jäsen. Maailmanlaajuisia standardeja vahvistetaan SFS-standardeiksi tarpeen mukaan. Alueellisia standardisoimisorganisaatioita Euroopassa ovat CEN, CENELEC ja ETSI. Suomi on edustettuna kaikissa näissä organisaatioissa. SFS on CENin jäsen, SESKO CENE- LECin jäsen ja Viestintävirasto ETSIn kansallinen vastinorganisaatio. Kaikki näiden organisaatioiden eurooppalaiset standardit vahvistetaan Suomessa sellaisenaan SFS-standardeiksi ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Suuri osa eurooppalaisista standardeista on yhdenmukaisia maailmanlaajuisten standardien kanssa. Standardisoimisliitto toimii kansallisena standardisoinnin keskusjärjestönä Suomessa. Se on mukana standardien laadinnassa yhdessä toimialayhteisöjensä kanssa. Valtaosa SFS-standardeista on nykyisin yhdenmukaisia maailmanlaajuisten tai eurooppalaisten standardien kanssa. Puhtaasti kansallisia standardeja laaditaan vain muutamia vuosittain. SESKO ry vastaa SFS:n toimialayhteisönä sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoinnista. Viestintävirasto vastaa SFS:n toimialayhteisönä telealan standardisoinnista. SESKO ja Viestintävirasto hoitavat suoraan yhteydet alansa kansainvälisiin järjestöihin. Ne antavat alansa standardit SFS:lle vahvistettavaksi SFS-standardeiksi. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Voimassa olevien SFS-standardien alkuperä 1984 1994 2004 2011 EN ISO/IEC, EN ISO SFS Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Kansallinen taso SESKO Sähkötekninen ala SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen VIESTINTÄ- VIRASTO Teleala SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 11
Hallituksen toimintakertomus LIITON ORGANISAATIO JA HALLINTO Liiton jäsenmäärä säilyi ennallaan ollen 29. Jäsenet kokoontuivat vuoden aikana kahteen sääntömääräiseen liittokokoukseen. Liiton kanssa standardisointityötä hoitavien eri aloja edustavien toimialayhteisöjen määrä pysyi ennallaan (13 kpl). 2 500 2 000 1 500 1 000 500 STANDARDISOINTITOIMINTA Vuoden aikana vahvistettiin 1 630 uutta SFS-standardia, joka on 7 % vähemmän kuin vuonna 2010 (1 752 kpl). Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 270 kpl (346 kpl v. 2010). Sivumäärällä mitattuna tuli koko vuoden käännettynä julkaistujen standardien määräksi 15 280 sivua, mikä on 22 % alle edellisvuoden kaikkien aikojen suurimman tuotantomäärän (19 549 s. v. 2010 ). Vuosittain vahvistettujen/suomeksi julkaistujen standardien määrän kehitys 0 2002-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 Sekä vahvistettujen standardien että suomeksi käännettyjen standardien määrä laski hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2008 käynnistettyä standardisointia edistävää projektirahoitusta hankkeille, jotka edistävät standardisointia tai kasvattavat siitä suomalaiselle yhteiskunnalle saatavia hyötyjä jatkettiin. Vuonna 2011 projektirahoitusta haettiin 21 projektille (27 v. 2010), joista 11 projektille (11 v. 2010) projektirahoitusta myönnettiin yhteensä 216 k (234 k v. 2010). LIITON TALOUS Vuoden 2011 taloudellinen tulos oli kokonaisuutena tarkastellen epätyydyttävä. Toiminnan alijäämä oli sekä edellisvuotta että budjetoitua suurempi johtuen pääosin alentuneista myyntituotoista, budjetoitua pienemmistä vuokratuotoista sekä ympäristömerkintätoiminnan siirtymisestä pois SFS:stä. Vallinneessa epävarmassa taloudellisessa tilanteessa sijoitusomaisuuden tuotto alitti pitkän aikavälin tuottotavoitteen, eikä riittänyt kattamaan toiminnan alijäämää. Tilikauden alijäämäksi muodostui 863 k. Liikevaihto oli 4 043 k, joka on 26,9 % pienempi kuin edellisenä vuotena. Julkaisujen myyntitulot olivat 4 032 k, joka on 7,9 % alle edellisen vuoden myynnin. Pääosa liikevaihdon laskusta johtuu ympäristömerkintätoiminnan siirtymisestä pois SFS:stä vuoden 2011 alusta lähtien. Toiminnan muut tuotot kasvoivat 4,0 % (2 343 k vs. 2 252 k v. 2010) johtuen lähinnä valtionrahoituksen korkeammasta tasosta. Kokonaistuotot olivat 6 387 k eli 17,9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (7 779 k v. 2010). Erosta valtaosa johtuu ympäristömerkintätoiminnan siirtymisestä pois SFS:stä. Valtion rahoituksen määrä kasvoi 5,5 % ja oli 1 973 k. Valtion rahoituksen osuus toiminnan kokonaismenoista oli 25,1 % (20,9 % v. 2010). Toiminnan rahoitus 2011 Muut 5 % 30 000 Voimassa olevien SFS-standardien määrä Omarahoitus 19 % Myyntitulot 51 % 25 000 20 000 15 000 Valtionrahoitus 25 % 10 000 5 000 0 2002-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 SFS-standardeja oli vuoden lopussa voimassa 25 567 kpl (24 749 v. 2010 ) 12 VUOSIKERTOMUS 2011
Hallituksen toimintakertomus HENKILÖSTÖ Valtion rahoitus kohdistui myös v. 2011 pääosin kansainväliseen toimintaan, ml. kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen jäsenmaksut, sidosryhmien osallistumiseen kansainväliseen standardisointityöhön ja WTO-tiedotuskeskuksen, standardisoinnin tietojärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnin ylläpitoon. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyissä tulosohjausneuvotteluissa todettiin SFS ry:n hoitaneen valtion rahoituksella tuetut toimintonsa asianmukaisesti. Toiminnan kokonaiskulut pienenivät 12,3 %. Standardien ja tarvikkeiden hankintamenot laskivat 12,8% 1 714 k :on. Henkilöstökulut laskivat 21,9 % 2 460 k :on. Toiminnan muut kulut laskivat 7,2 %:lla 3 562 k :on. Suurimmat kulujen laskuun vaikuttaneet tekijät olivat tuotanto- ja myyntivolyymin lasku sekä ympäristömerkinnän siirtyminen pois SFS:stä. Vuoden 2011 toiminnan alijäämä ennen rahoituseriä oli 1 463 k (1 173 k v. 2010). Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä + 600 k (+1 874 k v. 2010). Liiton tilikauden alijäämäksi rahoituserien jälkeen muodostui 863 k (702 k ylijäämä v. 2010). Oman pääoman tuottoprosentti muodostui negatiiviseksi ja oli -1,8 % (1,4 % v. 2010). Liiton omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 97,8 % (97,4 % v. 2010). Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 50 (61 v. 2010 ja 59 v. 2009) ympäristömerkintäosaston henkilöstö siirtyi liiketoiminnan siirron yhteydessä uuden työantajan palvelukseen. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 2 036 k (2 575 k v. 2010 ja 2 680 k v. 2009). ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Globalisaatio, teknologian kehittyminen sekä jatkuva epävarmuus talouden suunnasta tuovat monin eri tavoin muutostarpeita myös standardisointiin. Euroopan unioni on uudistamassa asetusta eurooppalaisesta standardisoinnista ja asettamassa standardisointijärjestelmälle uusia haasteita. Standardien myyntitulojen osuus suomalaisen standardisointijärjestelmän rahoituksesta on merkittävä ja se on pyrittävä turvaamaan myös jatkossa. SFS:n strategiassa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa pyritään huomioimaan toiminnan kehittämiseen vaadittavat toimet. SFS:n taloudellinen asema on vahva ja mahdollistaa jatkossakin panostamisen standardisointiin ja sen edistämiseen. Kuvassa vasemmalta Ilkka Niemelä, Vesa Kärhä, Mikko Huuskonen, Helena Vänskä, Olli Korander ja Pekka Hurskainen. Kuvasta puutuvat hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen sekä hallituksen jäsen Ari Kiviniitty. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 13
Tuloslaskelma 01.01.2011 31.12.2011 01.01.2011 31.12.2011 01.01.2010 31.12.2010 Liikevaihto 4 043 429,61 5 526 892,29 Toiminnan muut tuotot Rahoitus valtiolta 1 972 996,11 1 869 807,86 Standardisointituotot 243 567,02 228 117,83 Jäsenmaksut 39 700,00 39 700,00 Muut tuotot 86 904,64 2 343 167,77 114 486,55 2 252 112,24 Tuotot yhteensä 6 386 597,38 7 779 004,53 Kulutilit Standardit ja tarvikkeet 1 714 081,93 1 854 217,97 Varaston vähennys/lisäys 119,53 1 714 201,46-5 402,30 1 848 815,67 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 036 471,96 2 575 296,36 Henkilösivukulut Eläkekulut 337 271,54 450 572,03 Muut henkilösivukulut 86 604,78 2 460 348,28 124 592,63 3 150 461,02 Poistot ja arvonalenutumiset Poistot 112 783,47 112 783,47 Toiminnan muut kulut 3 562 226,47 3 839 677,21 Alijäämä -1 462 962,30-1 172 732,84 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot sijoituksista 5 251,50 8 285,70 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 252 265,04 261 844,03 Muilta 1 264 010,19 2 164 247,37 Arvonpalautumiset/-alentumiset sijoituksista -419 428,13 42 291,25 Toteutuneet tappiot sijoituksista -498 760,70-599 784,76 Korkokulut -3 078,28 600 259,62-2 593,87 1 874 289,72 Alijäämä/ylijäämä ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja -862 702,68 701 556,88 Tilikauden alijäämä/ylijäämä -862 702,68 701 556,88 14 VUOSIKERTOMUS 2011
Ta s e 31.12.2011 31.12.2011 31.12.2010 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 68 071,13 180 854,60 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 34 125 162,03 34 441 554,22 Muut saamiset 6 036 318,71 40 229 551,87 5 976 706,00 40 599 114,82 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Kotimaiset julkaisut 5 535,47 2 057,30 Ulkomaiset julkaisut 4 352,32 9 887,79 7 950,02 10 007,32 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset tytäryrityksiltä 8 046 446,12 8 381 227,49 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 181 549,44 236 624,42 Siirtosaamiset 673 401,09 854 950,53 542 981,29 779 605,71 Rahat ja pankkisaamiset 252 002,09 691 952,90 49 392 838,40 50 461 908,24 VASTATTAVAA Oma pääoma Oma pääoma 46 814 214,65 46 112 657,77 Toimintarahasto 2 354 630,97 2 354 630,97 Tilikauden alijäämä/ylijäämä -862 702,68 48 306 142,94 701 556,88 49 168 845,62 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 283 618,57 183 729,48 Siirtovelat 744 625,62 1 019 407,74 Muut lyhytaikaiset velat 58 451,27 1 086 695,46 89 925,40 1 293 062,62 49 392 838,40 50 461 908,24 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2012 Kimmo Saarinen (puheenjohtaja), Mikko Huuskonen (varapuheenjohtaja), Ilkka Niemelä (jäsen), Helena Vänskä (jäsen), Vesa Kärhä (jäsen), Pekka Hurskainen (jäsen), Olli Korander (jäsen), Ari Kiviniitty (jäsen), Pekka Järvinen (toimitusjohtaja) Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 14. päivänä maaliskuuta 2012 Heidi Vierros KHT, KPMG Oy Ab KHT-yhteisö Jukka Rajala KHT SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 15
TILINTARKASTUSKERTOMUS Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilin tarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluuu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 14. maaliskuuta 2012 KPMG OY AB Heidi Vierros KHT Jukka Rajala KHT Vuosikertomuksessa on esitetty lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Virallinen tilinpäätös on saatavissa Standardisoimisliiton toimistosta (Malminkatu 34, 00100 Helsinki) 16 VUOSIKERTOMUS 2011
ORGANISAATIO JA HALLINTO SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS Standardisointi Tekninen koordinointi, standardisointilautakunta ja standardien laadinta Antti Karppinen, Susanna Vahtila (IT-standardisointi) Julkaisutoimi Susanna Vahtila Markkinointi ja asiakaspalvelu Pirjetta Laine Liittokokous Hallitus Toimitusjohtaja Pekka Järvinen Hallintopalvelut Eero Sukanen Tietohallinto Petteri Maunu Tiedotus Jyrki Alanko LIITON TOIMISTO Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä sen 13 toimialayhteisöä. Keskusjärjestönä liitto luo puitteet ja toimintaedellytykset standardisoinnille Suomessa. Tärkeitä elementtejä tässä ovat kansainväliseen toimintaan osallistuminen, kansallisen järjestelmän ylläpito ja kehittäminen sekä standardisoinnin tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Asiakaspalvelun ja markkinoinnin tehtävänä on varmistaa standardien saatavuus käyttäjille sekä edistää standardien käyttöä. Tiedottaminen on tärkeä osa liiton tehtäväkenttää. Ajankohtaisen tiedon jakaminen elinkeinoelämälle ja viranomaisille varmistaa, että myös suomalaiset toimijat voivat hyödyntää standardisointia ja hyötyä standardien käytöstä. Liitto toimii myös teknisestä työstä vastaavana toimialayhteisönä useilla horisontaalisilla standardisointialueilla sekä joillakin erikseen päätetyillä alueilla. Tämä ylläpitää liiton omaa standardisointiosaamista sekä osaltaan varmistaa, että kaikki suomalaisille sidosryhmille merkittävät alueet katetaan. HENKILÖSTÖ Standardisoimisliiton tarkoituksena on toimia standardisointityön keskusjärjestönä Suomessa sekä ylläpitää ja edistää standardien käyttöä ja muuta standardisointiin liittyvää ja sitä tukevaa toimintaa. Liiton jäsenet ovat laajasti omaa toimialaansa edustavia yhteisöjä, joille standardisointitoiminta on tärkeää. Lisäksi Suomen valtio on liiton jäsen. Liiton hallitukseen kuuluivat 1.1.2012 Toimitusjohtaja Kimmo Saarinen (puheenjohtaja), KEMET Electronics Oy Neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen (varapuheenjohtaja), työ- ja elinkeinoministeriö Vice President R & D Pekka Hurskainen, UPM-Kymmene Oyj Teknologiajohtaja Ari Kiviniitty, Konecranes Oyj Toimitusjohtaja Olli Korander Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljyalan Keskusliitto Toimitusjohtaja Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry Johtaja Ilkka Niemelä, Teknologiateollisuus ry Edellä kuvattuja toimintoja hoitamassa liiton toimistossa työskenteli vuoden 2011 aikana keskimäärin 50 henkilöä, joista 67 % oli naisia ja 33 % miehiä. Henkilöstön määrän pieneneminen johtui ympäristömerkintäosaston henkilöstön siirtymisestä liikkeenluovutuksen yhteydessä toisen työnantajan palvelukseen. Henkilöstön kehittämiseen tähtäävä yhteistyö ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa jatkui. Vuoden aikana järjestettiin kielikoulutukseen, IT-koulutukseen ja esimieskoulutukseen liittyviä tilaisuuksia sekä lisäksi panostettiin osastojen tarpeiden mukaisesti erilaisiin kursseihin ja koulutustilaisuuksiin. 70 60 50 40 30 20 Henkilöstön määrä keskimäärin Tarkempia tietoja liiton jäsenistä ja sen lautakunnista on sivuilla 20 ja 21. 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 17
TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ SFS-Standardisoinnin tekniset komiteat TK 102 Mittayksikkökomitea Toimiala: ISO/TC 12 Puheenjohtaja: tutkija Sari Saxholm, Mittatekniikan keskus TK 105 Laadunhallintakomitea Toimiala: ISO/TC 69, ISO/TC 176 Puheenjohtaja: Maarit Miettinen TK 106 Asiakirjaviestintäkomitea Toimiala: ISO/TC 154 Puheenjohtaja: yksikön sihteeri Elina Huopio, Viestintävirasto TK 108 Palotekninen komitea Toimiala: ISO/TC 21, CEN/TC 70, CEN/TC 72, CEN/TC 191, CEN/TC 192 TK 111 Pakkauskomitea Toimiala: CEN/TC 261, ISO/TC 122 Puheenjohtaja: tutkimuspäällikkö Terhen Järvi-Kääriäinen, Pakkaustutkimus PTR ry TK 113 Ympäristöasioiden hallintakomitea Toimiala: ISO/TC 207 Puheenjohtaja: osastopäällikkö Sami Nikander, Kemianteollisuus ry TK 115 Tietohuoltokomitea Toimiala: ISO/TC 46 Puheenjohtaja: kehittämisjohtaja (tietotekniikka) Juha Hakala, Kansalliskirjasto TK 110 Lelut ja lastenhoitotarvikkeet -komitea Toimiala: CEN/TC 52, CEN/TC 252, ISO/TC 181 Puheenjohtaja: tutkija Anna Pukander, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 18 VUOSIKERTOMUS 2011
TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ SFS-Standardisoinnin seurantaryhmät SR 201 Vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvä standardisointi Toimiala: CEN/CENELEC/TC 1, ISO/CASCO SR 202 Ympäristöalan horisontaalistandardisointi Toimiala: CEN/TC 400 Puheenjohtaja: teknillinen johtaja Antti Karppinen, SFS SR 203 Maanparannusaineet ja kasvualustat Toimiala: CEN/TC 223 Puheenjohtaja: ylitarkastaja Arja Vuorinen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira SR 204 Tutkimus, tuotekehitys ja standardisointi Toimiala: CEN/STAIR, CEN/TC 389 Puheenjohtaja: tekninen johtaja Matti Lanu, VTT Expert Services Oy SR 205 Psykologinen henkilöarviointi Toimiala: ISO/PC 230 Puheenjohtaja: vastaava psykologi Teemu Ollikainen, Suomen Psykologiliitto SR 206 Projektinhallinta Toimiala: ISO/PC 236, ISO/TC 258 Puheenjohtaja: Director Jouko Vaskimo, Ixonos Oyj SR 209 Elintarvikestandardisointi Toimiala: CEN/TC 275,CEN/TC 302, CEN/TC 307, CEN/ TC 327, CEN/TC 338, CEN/PC 387, ISO/TC 34/SC 9, ISO/TC 34/SC 12 Puheenjohtaja: elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi, Maa- ja metsätalousministeriö SR 210 Standardisoinnin kuluttajanäkökulmaa käsittelevä seurantaryhmä Toimiala: ISO/COPOLCO ja muut kuluttaja-asiat Puheenjohtaja: johtaja Johan Sipinen, Kuluttajavirasto SR 211 Yhteiskunnan turvallisuus Toimiala: CEN/TC 391, ISO/TC 223 Puheenjohtaja: varatoimitusjohtaja Pertti Woitsch, Mirasys Oy SR 212 Omaisuudenhallinta (Asset management) Toimiala: ISO/PC 251 Puheenjohtaja Kari Komonen, Promaint IT-Standardisoinnin seurantaryhmät SR 301 Terveydenhuollon tietotekniikka Toimiala: CEN/TC 251, ISO/TC 215 Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen, STM SR 302 Biometriikka Toimiala: ISO/IEC JTC 1/SC 37 Puheenjohtaja: varatoimitusjohtaja Timo Rinne, Tag Systems Finland Oy SR 303 Kortit ja tunnistaminen Toimiala: CEN/TC 224, ISO/IEC JTC 1/SC 17 Puheenjohtaja: Technology Fellow Rune Lindholm, Nokia Oyj SR 304 Paikkatieto Toimiala: ISO/TC 211, CEN/TC 287 Puheenjohtaja: johtava asiantuntija Jari Reini, Maanmittauslaitos SR 305 Opetusteknologia Toimiala: ISO/IEC JTC 1/SC 36, CEN/TC 353 Puheenjohtaja: projektijohtaja Kristiina Uolia, OODI-konsortio SR 306 Dokumenttiformaatit Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 34 Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Tommi Karttaavi, Kuntaliitto SR 307 Tietoturvatekniikat Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 27 Puheenjohtaja: tietoturvatutkimuksen koordinaattori Reijo Savola, VTT SR 308 IT-hallintatavat Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/WG 6 Puheenjohtaja: erikoistutkija Tomi Dahlberg, Turun yliopisto SR 309 Automaattinen tunnistus ja tiedonkeruu Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 31 Puheenjohtaja: tekniikan tohtori Kaj Nummila, VTT SR 310 Verkkosovellukset Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 38 Puheenjohtaja: Technology Manager Tuomas Nurmela, Tieto Oyj SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 19
JÄSENET JA TOIMIALAYHTEISÖT 1.1.2012 Liiton jäsenet Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen, laajasti toimialaansa edustava yhteisö tai säätiö, jolle standardisoinnilla on merkitystä, sekä Suomen valtio, jota edustavat eri ministeriöt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Finanssialan Keskusliitto FK ry Helsingin Yliopisto Kemianteollisuus ry Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö PSK Standardisointiyhdistys ry Puolustusministeriö Rakennusteollisuus RT ry Toimialayhteisöt Toimialayhteisöt ovat standardisointitoimintaa harjoittavia elimiä, jotka laativat SFS-standardeja Standardisoimisliiton kanssa sovitulla tavalla. Kemianteollisuus ry Liikennevirasto MTT Mittaus ja standardisointi (Vakola) Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry Rakennustuoteteollisuus RTT ry SESKO ry Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen ympäristökeskus Viestintävirasto Yleinen Teollisuusliitto ry Öljyalan Keskusliitto ry Rakennustietosäätiö SESKO ry Sisäasianministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen Laatuyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Teknologiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Valtiovarainministeriö Yleinen Teollisuusliitto ry Ympäristöministeriö Öljyalan Keskusliitto ry 20 VUOSIKERTOMUS 2011
LAUTAKUNNAT 1.1.2012 Standardisointilautakunta Standardisointilautakunta vahvistaa standardisointityön yleiset periaatteet ja menettelyohjeet. Se vahvistaa puhtaasti kansalliset standardit. SESKO ry Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Puheenjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK Asiantuntija Niina Harjunheimo Kemianteollisuus ry Asiamies Tuula Rantalaiho Kuluttajavirasto Johtaja Johan Sipinen Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Toimitusjohtaja Hanna Järvenpää Metsäteollisuus ry Toimialapäällikkö Alina Ruonala-Lindgren MTT Mittaus ja standardisointi (Vakola) Erikoistutkija Jukka Pietilä Rakennustuoteteollisuus RTT ry Johtaja Antti Koponen Sosiaali- ja terveysministeriö Ylitarkastaja Pirje Lankinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes Teknologia-asiantuntija Pekka Ollikainen Teknologiateollisuus ry Ryhmäpäällikkö Ilkka Salo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Johtaja Tuiri Kerttula Työ- ja elinkeinoministeriö Ylitarkastaja Matti Alasalmi Viestintävirasto Yli-insinööri Timo Leppinen VTT Expert Services Oy Tekninen johtaja Matti Lanu Yleinen Teollisuusliitto Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi Ympäristöministeriö Rakennusneuvos Matti J. Virtanen Öljyalan Keskusliitto Erityisasiantuntija Tina Sammi Suomen Standardisoimisliitto SFS Sihteeri Sirpa Sipola Suomen Ympäristökeskus SYKE Erikoistutkija Olli Järvinen SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 21
tutkittua tietoa standardien hyödyistä Standardien hyödyt yhteiskunnalle ovat mittavat. Tästä on viime vuosina saatu eri maista useita tutkimustuloksia. Saksa Standardien taloudelliseksi hyödyksi Saksassa on arvioitu vuonna 2011 kaikkiaan 0,72 % bruttokansantuotteesta. Rahassa tämä on 17 miljardia euroa vuodessa. Tulokseen on päästy päivittämällä vuonna 2000 standardien taloudellisesta hyödystä julkaistu laaja tutkimus. Tämä oli ensimmäinen standardien kokonaistaloudellista hyötyä kartoittanut tutkimus. (DIN 2011) Ranska Ranskan standardisoimisjärjestö AFNOR on teettänyt tutkimuksen standardisoinnin taloudellisista vaikutuksista. Sen mukaan standardisointi vaikuttaa suoraan huomattavasti Ranskan talouskasvuun. Tutkimuksen mukaan Ranskassa lähes neljäsosa bruttokansantuotteen kasvusta johtuu standardisoinnista. Arvoltaan on kyse viidestä miljardista eurosta vuodessa. Makrotaloudellisen analyysin lisäksi tutkimuksen tulokset perustuvat yrityskyselyyn, johon otti osaa 1 790 kaikenkokoista yritystä tai organisaatiota eri aloilta. Yli kaksi kolmannesta haastatelluista yrityksistä katsoo, että standardisointi auttaa voiton saavuttamisessa. (AFNOR 2009) Tanska Tanskassa on arvioitu standardien osuudeksi talouskasvusta on 4 18 prosenttia. Tietyillä aloilla standardien osuus talouskasvusta voi olla 42 prosenttia. (Centre for Economic and Business Research, CEBR 2007) Australia Standardien makrotaloudellista vaikutusta on tutkittu myös Euroopan ulkopuolella. Australiassa julkaistu tutkimus kertoo myös standardien merkittävästä vaikutuksesta talouskasvuun. Australian vuosien 1962-2003 keskimääräisestä 3,6 prosentin talouskasvusta standardien osuus oli 0,8 prosenttiyksikköä. (Standards Australia 2006) Lähde: http://www.worldstandardscooperation.org/ newsletters/003/newsletter03.html Britannia Britannian talousministeriön (DTI) tilaama tutkimus osoittaa, että standardien hyöty Britannian taloudelle on 2,5 miljardia puntaa vuodessa. Työn tuottavuuden kasvusta Britanniassa johtuu standardeista 13 %. Tutkimus The Empirical Economics of Standards selvittää, missä määrin standardit tehostavat tuotteita ja palveluita, edesauttavat liikesuhteita, parantavat johtamisen käytäntöjä ja auttavat organisaatioita vähentämään riskejä. Tutkimuksen mukaan standardeilla on keskeinen rooli kasvun ja työn tuottavuuden lisäämisessä taloudessa. (DTI 2005) 22 VUOSIKERTOMUS 2011