EDUNVALVONNALLINEN VISIO SATAKUNNASTA 30.11.2017 AA-H
SATAKUNTA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 Satakunnan osuus Suomen viennistä on 6,2 % (vrt. väestöosuus 4,1 %, 2015). Aitoa tuottavuutta: viennin rakenne on erittäin hyödykepainotteinen. Satakunnan osuus Suomen teollisuuden työpaikoista on 6,1 %, eli n. 1,5 kertaa väestöosuus. Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia. Satakunnan osuus Suomen teknologia- ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotannosta on n. 10 %; elintarvike- ja kemianteollisuuden osuus on myös selvästi väestöosuutta korkeampi. Teollisuuden osuus BKT:stä on 25 %, mikä on huomattavasti maan keskiarvoa korkeampi. Sen ja vahvan viennin ansiosta Satakunnan BKT henkeä kohden on Suomen 19 maakunnasta 5. korkein. BKT:n reaalinen kasvu jo v. 2014 vahvaa: Satakunta +0,7 %, koko maa -0,8 % (esim. Turun sk +0,4 %). Ulkomaankaupan vahvuutta kuvaava avoimuusindeksi (teollisuuden vienti/bkt, v. 2014) on 53 % eli 1,5- kertainen maan keskiarvoon (36 %) verrattuna. Vienti henkeä kohden on maan suurimpia. Em. seikkojen ansiosta Satakuntaan sijoittaminen edesauttaa koko Suomen hyvinvointia Teollisuudella on merkittävä asema hyvinvoinnin luomisessa pienessä maassa Teollisuuden työn tuottavuus on keskimäärin palvelualoja huomattavasti korkeampi Satakunnan elinkeinoelämä rahoittaa oman maakunnan ohella koko Suomen hyvinvointia vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. Siten investoimalla Satakuntaan koko maa hyötyy!
Satakunnan työllisyystilanne pähkinänkuoressa, lokakuu 2017 Työttömiä työnhakijoita oli lokakuun lopussa 10 600. Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä on alentunut 4020 henkilöä (-27,5 %). Työttömien osuus työvoimasta oli lokakuun lopussa 10,5 %. Työttömien määrä on laskenut kaikissa alueen seutukunnissa; Rauman seudulla 24,3 %, Porin seudulla 29,5 % ja Pohjois-Satakunnassa 17,5 % vuoden takaisesta. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli lokakuun lopussa 4720 (1510 vähemmän kuin vuotta aiemmin) ja alle 25-vuotiaita 1 240 (-440). Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli lokakuun lopussa 3 450, mikä on 770 vähemmän kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja oli lokakuussa 3 110 (1050 enemmän kuin vuotta aiemmin). Näistä uusia, lokakuussa ilmoitettuja paikkoja oli 1 400. Työpaikoista täytettiin lokakuun aikana 247. Lähde: Työllisyyskatsaus, syyskuu 2017 3
Väestö Satakunnan väki väheni v. 2016 aikana poikkeuksellisen paljon, 1217 henkeä. Vuosituhannen vaihteen tienoilla kehitys oli vielä synkempää. Kuitenkaan ennakkotiedot yli 1400 hengen vähennyksestä eivät toteutuneet. Ennakkotiedoissa joulukuu perustui menneiden vuosien trendiin. Satakunnan kunnista ainoastaan Eurajoki kasvatti väkilukuaan v. 2016. Siellä väkiluku kohosi jopa 131 henkeä. Mukaan on laskettu myös Luvian kehitys. Sen sijaan Porin ja Rauman väestökato yltyi, joskin vähennys jäi pienemmäksi kuin ennakkotiedot uumoilivat: Porissa väki väheni 304 henkeä ja Raumalla 195. Kehitys jäi silti heikommaksi kuin muutoin yleisesti tällä vuosikymmenellä. Alle prosentin väestökadolla selvisivät v. 2016 Pomarkku, Ulvila, Pori, Merikarvia, Rauma, Huittinen ja Harjavalta. Satakunnan tappio oli absoluuttisesti toiseksi suurin Etelä-Savon jälkeen. Suhteellisesti Satakuntaa heikommiksi jäivät myös Kainuu ja Kymenlaakso. Samaa luokkaa Satakunnan kanssa olivat Kanta-Häme ja Etelä-Karjala. 4
Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 SATAKUNNAN NOUSUTRENDEJÄ 2010-LUVULLA Liikevaihdon kasvu* 2010-2016 Toimialat keskimäärin 1 % Teollisuus keskimäärin -6,9 % Automaatio- ja robotiikka-klusteri 46,9 % *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTE:a, joka pääsisi kärkisijoille Majoitus- ja ravitsemistoiminta 16,8 % Liike-elämän palvelut Elintarviketeollisuus 16,3 % 12,1 % Satakunnassa on runsaasti nousevia aloja ja rakenteellisia vahvuuksia, joilla on vaikutusta alueen talouskasvuun. Tukku- ja vähittäiskauppa 9,1 % Matkailu v. 2010-2015 Rakentaminen 8,1 % 7,6 %
SATAKUNNAN SEUTUKUNTIEN VAHVUUKSIA Porin seutukunta VAHVA RESILIENSSI (TEOLLISUUDEN MONIPUOLISUUS SUOMEN 7. PARAS 70 SEUTUKUNNASTA) METALLIEN JALOSTUS, KONE- JA LAITEVALMISTUS SEKÄ KEMIANTEOLLISUUS VAHVOJA VIENTIALOJA TEOLLISTEN INVESTOINTIEN KASVU RIPEÄÄ KORKEAKOULUSEKTORIN HAKIJAMÄÄRÄ KASVUSSA YRITYSTEN TUOTEKEHITYS VAHVISTUNUT AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA VAHVASSA NOSTEESSA Seutukuntien resilienssi, Sijaluvut (vihreä parempi, punainen heikompi) Pohjois-Satakunta Rauman seutukunta BKT PER CAPITA SUOMEN 3. KORKEIN, KILPAILUKYKY MAAN KÄRKEÄ PALJON TEOLLISIA INVESTOINTEJA RUNSAASTI MONIPUOLISTA JA TUOTTAVAA VIENTITEOLLISUUTTA ETENKIN METSÄ-, KONEPAJA- JA MERITEOLLISUUDESSA VAHVA ELINTARVIKEKETJU HYVIN MERKITTÄVÄ ENERGIAN TUOTTAJA ALUEEN YRITYSKANNAN UUSIUTUMINEN KIIHTYNYT ALUEEN KILPAILUKYKY KOKOON NÄHDEN MAINIO Seutukuntien BKT/capita Sijaluvut (sininen parempi, punainen heikompi) Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 KORKEA BKT PER CAPITA SUHTEESSA ALUEEN KOKOON TALOUSKASVU NOPEAA MONIPUOLINEN TEOLLINEN RAKENNE VAHVA METALLITUOTETEOLLISUUS SUURIA JULKISIA LAITOKSIA (PUOLUSTUSVOIMAT JA KUNTOUTUSKESKUS)
Ajankohtaista syksyllä 2017 Maakuntauudistus (erillinen puheenvuoro) Maakuntaohjelma 2018 2021 (erillinen puheenvuoro) Lounais-Suomen PORE => Siltasopimusvalmistelu Työvoiman saatavuus (ml. kv-asiantuntijat, maahanmuuttajat, asuminen) Saavutettavuus (VT 8 ja Pori-Tampere-Helsinki raideliikenne) Koulutus (korkeakoulutus ja toinen aste) T & K Tietopohja Tunnettuus ja imago Liikennehankkeiden toteutuksen edistäminen ja seuraaminen, mm. VT 8 toimet, erityisesti Eurajoen liittymäalue VT 12 Eura-Raijala parannuksen toteutus täysimittaisena VT 2 kehittämisselvitys Raideliikennehankkeet SuomiAreena 2018 Mm. Lounais-Suomen rakennemuutospäivä ja valiokuntavierailut Vaihemaakuntakaava 2 ja merialuesuunnittelu 7
Kiitos!